Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Eeva Kalli

Valtiovarainministeri Purra kyselytunnilla: Keskustan kannattaa tarkistaa verolinjaansa eikä ehdottaa enemmän veroja

Mäkelä: Esitys paikallisen sopimisen edistämisestä vie työmarkkinoita toimivampaan suuntaan – ”Kaikki pääsevät sopimaan”

Eduskuntapuolueet kokoontuvat maanantaina puimaan sähkön hintakattoa, jota perussuomalaiset esitti jo kesällä ja johon myös demarit tarttuivat tällä viikolla. Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri huomauttaa, että vitkasteluun ei ole aikaa. &#8211; Ihmiset odottavat sähkölaskujensa kanssa, ja he tarvitsevat pikaisesti apua tilanteeseensa.

Eduskunnan budjettikeskustelun yhteydessä pääministeri Sanna Marin (sd.) esitti tällä viikolla yllättäen sähkölle hintakattoa, joka olisi 20 senttiä kilowattitunnilta. Uudistus rahoitettaisiin valtiovarainministeriön valmistelemalla niin sanotulla windfall-verolla.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri huomautti eilen Ylen A-talkissa, että hän esitti Ylellä jo viime kesänä perussuomalaisten ratkaisuja sähkökriisiin, kuten ALV-alennusta ja hintakattoa.
&#8211; Nyt, viisi kuukautta myöhemmin, voin vain ihmetellä, miksi tässä on kestänyt näin kauan. Sähkön hintahan oli kovissa lukemissa jo viime talvena, kauan ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Hintakatto olisi nopea keino, jos asiasta saataisiin nyt jonkinlainen esitys.
Syntyykö sopu maanantaina?
Demarien eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan hintakattoa olisi kuitenkin vähintään arvioitu jo syksyllä.
Maanantaina on kaikkien eduskuntapuolueiden kokous, jossa puidaan hintakattoa. Niin Lindtman kuin keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eeva Kalli arvioivat, että hintakatosta saataisiin aikaan sopu maanantaina kokouksessa.
Erilaisia malleja on ollut esillä.
– Olen luottavainen ja uskon, että kun maanantain kokouksesta astellaan ulos, niin meillä on yhteisymmärrys asiasta, Kalli sanoi.
Meri huomautti, että vitkasteluun ei ole aikaa.
&#8211; Tärkeintä on, että joku malli saataisiin aikaiseksi pian, koska ihmiset odottavat sähkölaskujensa kanssa ja tarvitsevat pikaisesti apua tilanteeseensa.
Myös vihreä siirtymä nostaa sähkön hintaa
Meri sanoi, että on saanut jo kesällä hätääntyneitä puheluita ihmisiltä, että mistä voi enää saada kohtuuhintaisen sähkösopimuksen.
&#8211; Silloin niitä ei enää saanut. Moni onkin roikkunut kesästä saakka löysässä hirressä. Nyt olisikin hyvä saada tietää, milloin hintakattomalli valmistuu. Ilman hallituksen esitystä asia ei etene.
Perussuomalaisissa on pohdittu myös vaihteluväliä hintakatossa. Meri huomautti, että pidemmällä aikavälillä toimimatonta sähkömarkkinaa on samalla pakko alkaa uudistaa.
Samoilla linjoilla on ollut Huoltovarmuuskeskuksen entinen toimitusjohtaja Tomi Lounema, joka tuonut <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000009257559.html">esille</a>, että vihreä siirtymä nostaa sähkön hintaa.
&#8211; Sähkön hintaan ei siten vaikuta pelkästään Venäjän hyökkäyssota. On siis aika keskustella koko järjestelmän muuttamisesta, koska Euroopassa on pitkään tehty vääränlaista energiapolitiikkaa, Meri sanoi.
Kunpa olisi tehty järkevää energiapolitiikkaa
Kansalaisia kehotetaan nyt säästämään sähköä. Meri huomautti kuitenkin, että sähkön käytöstä ei pitäisi syyllistää ketään, koska sähköä ei ole tapana kuluttaa huvin vuoksi.
&#8211; Monet ovat jo tehneet parhaansa ja säästäneet sähköä. Tavallisilla ihmisillä suurin osa sähkön käytöstä on lämmityskäyttöä, koska pakkasella on vain saatava kodit lämpimiksi. Ongelmana on nyt se, että moni on hädissään. Soittelevat meillekin, että joulu on peruttu, koska jouluksi varattu 600 euroa ei riitä.
Meri muistutti, että sähkön hintaa nostaa myös puutteellinen tuotanto.
&#8211; Kunpa meillä olisi hiilivoimaloita eli olisimme tehneet järkevää ja huoltovarmaa energiapolitiikkaa, kuten Huoltovarmuuskeskuskin on esittänyt. Tässä kohtaa työkalupakkiin siis tarvittaisiin myös turvetta ja hiilivoimaa.
Perussuomalaiset on aiemmin esittänyt hintakaton lisäksi myös <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-esittaa-toimenpiteita-sahkon-hinnan-alentamiseen-paastokauppa-tauolle-turve-takaisin-ja-uusiutuvaksi-uusi-sahkokauppamalli/">muita keinoja</a>, kuten sähköveron alentamista ja arvonlisäveron alentamista.
&nbsp;

Sähkön kulutuksesta ei saa syyllistää ketään – ”Tavallisilla ihmisillä suurin osa käytöstä on lämmityskäyttöä”

Eduskuntavaalien lähestyessä keskusta alkaa puhua turpeen merkityksestä osana kotimaista energiatuotantoa, vaikka kepun toimet hallituksessa ovat nimenomaan johtaneet siihen, että turpeen poltosta on käytännössä tullut kannattamatonta ja tuotantokoneita ajetaan nyt romuksi.

Suomalaisilla, kuten kaikilla eurooppalaisilla, on ensi talvena pulaa energiasta. Tulevat sähkön hinnan korotukset ovat tämän hetken kuumin puheenaihe kansalaisten keskuudessa.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtama hallitus päätti äskettäin budjettiriihessään sähköpaketista, jolla vastataan sähkön hinnan nousuun. Eräänä toimena käyttöön tulee talvikuukausien ajalle sähkövähennys, joka tulee kotitalousvähennyksen yhteyteen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio pitää kuitenkin sähkövähennystä huonona ratkaisuna.
&#8211; Se on byrokraattinen malli. Sähkölaskuhan tulee yleensä parin kuukauden välein. Kuinka moni tekee parin kuukauden välein uuden veroilmoituksen ja kuinka moni havahtuu siihen, että alkaisi tehdä veroilmoitusta jo vuoden alussa, sehän tehdään yleensä vasta myöhemmin, Tavio sanoi tänään MTV:n Uutisaamussa.
Tavion mukaan jälkikäteen verotuksessa myönnettävä kompensaatio tai muu jälkikäteistoimi ei auta tällä hetkellä niitä ihmisiä, joiden rahat eivät riitä ennätyskorkeiden sähkön hintojen maksamiseen.
Perussuomalaiset vaatii hallitukselta nimenomaan sähkön hintaa alentavia toimia, kuten esimerkiksi sähkön verotuksen alentamista.
Energiakriisin taustalla Saksan vihreät
Uutisaamussa myös vieraana olleen keskustan kansanedustajan Eeva Kallin mielestä Euroopan energiakriisi on Venäjän syy.
&#8211; Se johtuu juuri siitä, että Eurooppa on liian riippuvainen venäläisestä maakaasusta, emmekä ole tarpeeksi itsenäisiä.
Tavio huomautti, että Saksan vihreät ovat ajaneet ydinvoimaa alas.
&#8211; Jos syyllisiä haetaan, Saksa on juuri se, joka on riippuvainen venäläisestä kaasusta. Siksi onkin hullua, että Suomi joutuu nyt veronmaksajien rahoilla, Uniperin kautta, maksamaan saksalaisten korkeita kaasulaskuja.
Tavio sanoi, että hallituksen ajama vihreä siirtymä käy suomalaisille hyvin kalliiksi.
Perussuomalaiset esittää vihersiirtymän tilalle <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-vaatii-turvetuotannon-palauttamista-purra-turpeella-erittain-tarkea-merkitys-maamme-omavaraisuudelle-ja-huoltovarmuudelle/">sinivalkoista siirtymää</a>, johon kuuluu muun muassa se, että energiaa tuotetaan kotimaassa turpeella ja mahdollisesti myös hiilivoimalla.
Turpeen alasajo keskustan päätöksillä
Marinin hallitus kuitenkin korotti aiemmin turpeen verotusta siten, että sen polttamisesta tuli käytännössä kannattamatonta.
Perussuomalaiset ei hyväksy veronkorotusta, ja puolue vaatii turvetuotannon palauttamista. Veronkorotus on johtanut muun muassa siihen, että nyt kotimaiset turvetuottajat <a href="https://www.ely-keskus.fi/turvetuotantokoneiden-romutustuki">romuttavat laitteistojaan</a> valtion tarjoamaa romutustukea vastaan.
Hallitusta edustava Kalli kuitenkin lausui yllättäen, että jatkossakin turve on Suomelle tärkeä polttoaine huoltovarmuuden kannalta.
&#8211; Turvetta ei voi hävittää, koska turve on tärkeä huoltovarmuuspolttoaine.
Keskusta on kuitenkin hallituksessa ollut hävittämässä turpeen käyttöä. Tavio huomauttikin puheiden ja tekojen ristiriidasta.
&#8211; Sen verran on pysyttävä totuudessa, että tämä hallitus on romuttanut tämän maan turvetuotantokoneet. Se on tehty keskustan päätöksellä, sillä te olette maksaneet romutuspalkkioita, ja nostaneet turpeen verotusta siten, että ala on muuttunut kannattamattomaksi.
Halusivatko tuottajat todella romutusta?
Tavio muistutti, että Marinin hallituksen – jossa keskusta siis on myös mukana – toimesta Suomessa on romutettu liki 400 turvetuotantokonetta.
Kalli väitti, että romutuspalkkio olisi ollut turvetuottajien oma toive.
&#8211; Turveyrittäjät nimenomaan toivoivat, että romutuspalkkio olisi olemassa.
&#8211; Niin, sen jälkeen, kun ala oli ensin ajettu alas, Tavio vastasi.
Artikkelia muokattu turvetuotantokoneiden määrän osalta 6.9.2022 klo 15.40.
&nbsp;

Keskustalta yllättävää tukea turvetuotannon säilyttämiselle – Tavio huomautti, että hallituksessa puolue on ollut hävittämässä turpeen käyttöä: ”Sen verran on pysyttävä totuudessa”

Oppositio ja hallitus löysivät toisensa, kun kokoomuksen Kai Mykkänen ja SDP:n Matias Mäkynen selittivät vuoron perään EU-elvytyspaketin puolesta Ylen politiikkaradiossa. Perussuomalaisten Lulu Ranne huomautti kansanedustajakollegoilleen, että elvytyspaketilla ei voi korjata EU:n valuvikoja.

EU-elvytyspaketin eduskuntakeskustelu jatkui viime viikolla useita päiviä ja puheet venyivät myös yön pikkutunneille. Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne sanoi eilen Ylen politiikkaradiossa, että EU-keskustelut venyivät siitä syystä, että perussuomalaiset halusivat ennen eduskunnan äänestystä tuoda esille kaikki elvytyspaketin ongelmat.
Eduskunnassa käytettiin elvytyspaketista noin 600 puheenvuoroa, joista valtaosa oli perussuomalaisten. Puheissa esillä oli paitsi elvytyspaketin haitalliset vaikutukset Suomen taloudelle &#8211; myös korruptiovaikutukset.
&#8211; Kun pääministeri Sanna Marin viime kesänä palasi EU-johtajien neuvotteluista, tuolloin jäi käymättä avoin keskustelu, jossa eri näkökulmia ja argumentteja elvytyspaketista olisi voitu tuoda esiin. Perussuomalaisten linja on se, että meillä on paljon asioita ja olemme halunneet tuoda kaikki argumentit julkisuuteen. Me näimme, että paketti on Suomelle vahingollinen ja samalla historiallinen, joten tälle on oltava tilaa keskustella, Ranne sanoo.
Hän katsoo, että pitkällä eduskuntakeskustelulla oli myös konkreettinen vaikutus.
&#8211; Avoin keskustelu on demokratian kulmakivi. Kuten tiedetään, lopulta myös kokoomuksen ryhmästä yli neljäsosa vastusti pakettia.
Eduskunnassa yhä epävarmuutta
Elvytyspaketista politiikkaradiossa keskustelemassa olivat myös kansanedustajat Eeva Kalli (kesk), Kai Mykkänen (kok) ja Matias Mäkynen (sd).
Mäkysen mukaan elvytyspaketista olisi aiemminkin keskusteltu ”paljon” niin valiokunnissa kuin eduskunnan suuressa salissa. Mäkysen mielestä kaikkiin kysymyksiin olisi myös jo vastattu, eikä uusia argumentteja enää olisi tullut viime syksyn jälkeen.
Ranne huomautti Mäkyselle, että tosiasiassa edelleen on useita kysymyksiä, joihin ei ole vieläkään saatu vastauksia. Pääministeri Marin on esimerkiksi kerta toisensa jälkeen väittänyt, että elvytyspaketti olisi kertaluonteinen ja poikkeuksellinen.
&#8211; Muualta Euroopasta on kerrottu ja on tullut viestiä, että paketti ei ole ainutkertainen eikä se elvytä. Hallitus kuitenkin sitkeästi kieltää tämän, Ranne sanoo.
Hän huomauttaa, että jo alun alkaenkin pääministeri lähti väärille linjoille, kun hän lähti perustuslakivaliokunnan ohjeistuksen vastaisesti neuvottelemaan paketista.
&#8211; Myös eduskunnan äänestys oli tiukka. Ainoastaan seitsemän ääntä lisää olisi tarvittu elvytyspaketin kaatamiseen. Siitähän tämä kertoo, että eduskunnassakin epävarmuus oli suurta.
&#8211; Olisi ylipäätään ollut rehellistä, että koko ajan olisi myönnetty, mihin tällä paketilla oikeasti ollaan menossa. Ne, jotka haluavat EU:sta liittovaltiota, voisivat kertoa sen rehellisesti.
Perussuomalaiset halusivat lisätietoa
Kokoomuksen Mykkänen esitti, että elvytyspaketin riitauttaminen olisi ollut Suomen edun vastaista. Tosin Mykkänenkään ei kertonut millä mekanismilla elvytyspaketti vahvistaa nimenomaan Suomen taloutta.
Perussuomalaiset esittivät eduskunnassa elvytyspaketin pöydällepanoa, eli käsittelyn lykkäämistä kesäkuun loppuun, mutta täysistuntoa vetänyt varapuhemies Tarja Filatov (sd) kieltäytyi ottamasta asiaa käsittelyyn, koska eduskunnan kanslian tulkinnan mukaan pöydällepanon voi tehdä vain kerran.
Ranne toteaa, että perussuomalaiset esittivät elvytyspaketin pöytäämistä lisätiedon hankkimiseksi.
&#8211; Halusimme lisätietoja muun muassa verotuskehityksestä ja taloudesta. Kuten kaikki tiedämme, aika on totuuden puolella elvytyspaketin taloudellisista vaikutuksista.
Eduskunnassa on tällä hetkellä epäselvyyttä siitä, kuinka monta kertaa eduskunnan työjärjestyksen puitteissa asian voi laittaa pöydälle. Samalla on pohdittu eduskunnan työjärjestyksen uudistamistarpeita. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinteen (sd) mielestä perustuslakivaliokunta voi lähiaikoina aloittaa uudistustyötä koskevan asian käsittelyn.
Ranteen mukaan tulkintakysymys on selvitettävä, mutta perustuslakivaliokunta tuskin voi itsenäisesti ottaa asiaa käsittelyyn.
&#8211; Esimerkiksi dosentti Pauli Rautiainen on todennut, että tämä täytyisi selvittää nimenomaan siten, että se menisi puhemiesneuvoston tekemällä esityksellä.
Vasemmisto jarrutti sotea viime vaalikaudella
Mäkysen mielestä perussuomalaisten pöytäämisesitys olisi ollut ”parlamentaarisen demokratian työjärjestyksen sääntöjen hyväksikäyttöä”. Ranne kuitenkin muistuttaa vasemmistopuolueiden sote-viivyttelystä viime vaalikaudella.
&#8211; Se oli silloin todella raakaa. Perussuomalaiset kuitenkin toi nyt elvytyspakettikeskustelun julkisuuteen. Me nimenomaan haluamme, että myös erilaiset argumentit ja näkemykset tulevat dokumentoiduksi ja nähtäville. Nythän EU:n kehitys on jo nähtävissä, eli suuret maat ovat vahvistamassa fiskaaliunionikehitystä.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tunnetusti sekoillut ja venkoillut elvytyspakettiasiassa. Värikkäiden suunnanmuutosten jälkeen elvytyspaketti meni lopulta läpi pitkälti kokoomuksen tuella, vaikka näennäisesti puolueen eduskuntaryhmässä kymmenen kansanedustajaa äänestikin vastaan.
Kokoomus siis eduskuntaryhmänä antoi tukensa päätökselle, joka heikentää Suomen taloutta ja siirtää valtaa Suomesta EU:lle. Näihin tosiasioihin nähden Mykkänen avasi politiikkaradiossa kokoomuksen linjaa hämmentävällä, jopa ristiriitaisella tavalla.
&#8211; Kokoomuksessa hyvin laajasti jaetaan huoli, että velkavastuu katoaa Euroopassa, Mykkänen lausui.
Tosiasiassa kokoomuksen EU-kanta on täysin ailahteleva ja epäselvä. Paitsi eduskunnassa, myös kentällä elvytyspakettia vastustetaan laajasti, mikä vahvistaa mielikuvaa puoluepomo Petteri Orpon aseman heikentymisestä.
Mykkänen turvaa lausumiin Suomen papereissa
Mykkänen esitti jälleen pitkän selityksen siitä, että valtiovarainvaliokunnan mietintöön lisätyt lausumat, esimerkiksi elvytyspaketin kertaluonteisuudesta sekä siitä, että jatkossa kaikki EU-maat vastaavat omista veloistaan, poistivat kokoomuksen huolet, joten kokoomuksen eduskuntaryhmän enemmistö saattoi hyvillä mielin äänestää elvytyspaketin puolesta.
Ranne totesi Mykkäselle, että olisi rehellistä myöntää, että EU ei enää noudata omia sääntöjään eikä talouskuria.
&#8211; Mitkään valiokunnan lausumat eivät tätä muuksi muuta. Sen jälkeen kun tämä kokonaisuus ratifioidaan, EU:ssa viis veisataan Suomen papereissa olevista lausumista. Kyseessä on selkeä lupaus sille, että nyt jatketaan tulonsiirtounionikehitystä ja velkaa tullaan jakamaan.
Ranne huomautti myös, että elvytyspaketilla ei korjata EU:n valuvikoja.
&#8211; Tällä paketilla ei ratkaista taloudellisia tai rakenteellisia ongelmia eikä Italian ongelmia. Italiaa ei mikään raha voi pelastaa, vaan sama meininki siellä jatkuu kuten tähänkin asti. 
Elvytyspaketin suurin edunsaajamaa on Italia, jossa harmaa talous kukoistaa. Veronkierron vuoksi Italian valtio menettää vuosittain jopa 190 miljardia euroa.

Kokoomuksesta selitellään tukea EU-elvytyspaketille – Ranne: Ei ratkaise ongelmia – ”Olisi rehellistä myöntää, että EU ei noudata omia sääntöjään eikä talouskuria”

Eeva Kalli

Valtiovarainministeri Purra kyselytunnilla: Keskustan kannattaa tarkistaa verolinjaansa eikä ehdottaa enemmän veroja

Mäkelä: Esitys paikallisen sopimisen edistämisestä vie työmarkkinoita toimivampaan suuntaan – ”Kaikki pääsevät sopimaan”

Sähkön kulutuksesta ei saa syyllistää ketään – ”Tavallisilla ihmisillä suurin osa käytöstä on lämmityskäyttöä”

Keskustalta yllättävää tukea turvetuotannon säilyttämiselle – Tavio huomautti, että hallituksessa puolue on ollut hävittämässä turpeen käyttöä: ”Sen verran on pysyttävä totuudessa”

Kokoomuksesta selitellään tukea EU-elvytyspaketille – Ranne: Ei ratkaise ongelmia – ”Olisi rehellistä myöntää, että EU ei noudata omia sääntöjään eikä talouskuria”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025