Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Suomen uusi linja tehdä vaikuttavaa EU-politiikkaa sai komeaa jatkoa viime perjantaina, kun unionin valtiovarainministerien kokous päätti helpottaa turvallisuus- ja puolustusprojektien rahoitusta.

Perussuomalaisten puolustusvaliokuntavastaava Jari Ronkainen ottaa uutisen vastaan ilolla.
&#8211; Sehän oli nimenomaan Suomi, joka teki viime maaliskuussa aloitteen Euroopan investointipankin mandaatin muuttamisesta. Meidän ideoimaan kirjeeseen lähti mukaan kolmetoista muuta EU-maata ja nyt siis kirjaus EIP:n roolin muuttamisesta on totta.
&#8211; Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että EIP muuttaa puolustusteollisuudelle myönnettäviä lainoja koskevaa politiikkaansa. Tällä päätöksellä EIP sitoutuu nopeuttamaan rahoitusta eurooppalaisen teollisuuden hyväksi kun Euroopan turvallisuus- ja puolustuskykyä vahvistetaan.
Hyvä uutinen puolustusvälineteollisuudelle
EU-kielellä EIP:n pääjohtaja Nadia Calviño esitteli perjantaina toimintasuunnitelman kaksikäyttöisten projektien määritelmän päivittämiseksi ja Euroopan investointipankin luottolimittien laajentamiseksi pk-yrityksille ja innovatiivisille startup-yrityksille turvallisuus- ja puolustusalalla.
Suunnitelman mukaan EIP:n työryhmä, jonka tehtävänä on nopeuttaa investointeja ja parantaa EIP:n sisäisiä prosesseja, jotta turvallisuus- ja puolustusprojektit etenisivät nopeammin ja jotta voitaisiin hyödyntää Strategic European Security Initiative (SESI) -ohjelman puitteissa saatavilla olevaa 6 miljardin euron rahoitusta aloittaa toukokuun alussa.
&#8211; Tämä on hyvä uutinen myös suomalaiselle puolustusvälineteollisuudelle, jolla on useita kansainvälistä kiinnostusta herättäneitä tuotteita, sanoo Ronkainen.
Suomen vaikuttamisen ryhtiliike etenee
Myös puolustusvaliokunnan jäsen Miko Bergbom on tyytyväinen päätöksestä.
&#8211; Suomen EU-vaikuttamisen ryhtiliike on jälleen ottanut uuden askeleen. On ollut käsittämätöntä, että Euroopassa käydään sotaa, mutta samaan aikaan puolusteollisuuden rahoitusta ei saada kuntoon. Nyt on suuri mahdollisuus sille, että puolustusteollisuuden mahdollisuudet saada rahoitusta uusiin investointeihin paranee merkittävästi, Bergbom toteaa.

Suomen aloite turvallisuus- ja puolustusalojen rahoituksesta läpi EU:ssa

Euroopalla on kiire varustautua, kun Venäjän aggressio Ukrainassa etenee ja Vladimir Putinin äänenpainot alati kovenevat. Paljon on puhuttu mutta vähemmän on tehty. Nyt alkaa olla kiire, sillä Venäjän valloitusaikeista ollaan Euroopassa harvinaisen yhtä mieltä.

&#8211; Venäjä on tällä hetkellä Ukrainassa niillä alueilla, joissa luonnonvarat ovat, vilja-aittahan on vielä Ukrainan käsissä. Tässähän oli virolaisarvio, että Venäjä saattaisi testata Natoa muutaman vuoden sisään, <a href="https://areena.yle.fi/1-66931210?autoplay=true">muistutti</a> kansanedustaja Laura Huhtasaari Ylen A-Talkissa.
&#8211; Jos sitten käy niin, että tilanne huononee kovasti ja Kreml kokee voittavansa, niin totta kai tässä on konkreettinen uhka meillä käsissä. Itse ajattelen, ett Putin kokee olevansa joku Tsingis Khan ja hänellä on vauhti päällä, ja sen takia meillä on kiire.
Suursodan uhka ilmassa
A-Talkin aiheena oli Euroopan puolustus ja sen vahvistaminen. Ääneen pääsivät eurooppaministeri Anders Adlercreutz (r.), europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr.), kansanedustaja ja eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari sekä europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen (kesk.).
Ranskan presidentti Emmanuel Macron esitti jokin aika sitten, että Ukrainaan voitaisiin lähettää joukkoja jollakin aikavälillä jossakin vaiheessa. Ajatus ei saanut Euroopan johtajien piirissä riemukasta vastakaikua, ja varovaisia ovat äänenpainot Suomessakin.
&#8211; Kyllä Macron meni vähän liian pitkälle, arveli Pekkarinen.
&#8211; Eurooppalaisten sotilaiden lähettäminen Ukrainaan merkitsee äkkiä sitä, että sitten me olemme ihan oikeasti sodassa ja kolmannessa maailmansodassa.
EIP:n rahat Ukrainan avuksi
Hautalan mukaan Ukraina tarvitsee ”vielä tämän vuoden puolella 2,5 miljoonaa ammusta pärjätäkseen Venäjää vastaan”.
&#8211; Nyt täytyy todellakin löytää ne välineet, joilla Ukrainaa autetaan.
Hautalan mukaan konkreettisia päätöksiä tehdään ja EU:n perjantai-iltaan jatkuvassa huippukokouksessa tullaan kuulemaan, että Euroopan investointipankin (EIP) pitäisi pystyä tukemaan myös yhteisiä asehankintoja. Venäjältä takavarikoidut varat ja niiden käyttäminen Ukrainan avuksi noussee sekin huippukokouksessa esille.
&#8211; Se kellä on eniten ammuksia voittaa, Huhtasaari sanoi viitaten Hautalan kommenttiin Ukrainan ammustarpeesta.
Huhtasaari piti myös ajatusta EIP:n integroimisesta Ukrainan avun rahoittamiseen erinomaisena ajatuksena, sillä se ”pistäisi yksityisiin yrityksiin vauhtia”.
Protektionismi aiheuttaa tehottomuutta
&#8211; Teemme tästä auttamisestakin kotimaista teollisuuspolitiikkaa, totesi Adlercreutz viitaten ”strategiseen heikkouteen” Euroopan sisällä.
Protektionismi aiheuttaa sen, että vaikka rahoja olisi, niitä käytetään ”todella tehottomasti”.
&#8211; Sisämarkkinat eivät toimi puolustusteollisuuden osalta. Kilpailu ei toimi, ostetaan liian huonoa, liian kallista, mennään kotimaan teollinen intressi edellä.
&#8211; Meidän pitää päästä tästä ajattelusta eroon, Adlercreutz vaati.
&#8211; Idea olisi juuri se, että emme ehkä ostaisi jatkossa niin paljon yhdysvaltalaista, vaan meillä olisi täällä omaa sotateollisuutta enemmän, kommentoi Huhtasaari.
”Yhteislainat eivät toimi”
EU:n yhteinen puolustusteollisuus ja yhteiset varustehankinnat tarkoittaisivat myös yhteistä velkaa. Uusi yhteisvelka saatettaisiin nähdä jälleen yhtenä askeleena kohti liittovaltiota ja se ei välttämättä sovi kaikkien pirtaan, vaikka Ukrainan avustamisen välttämättömyys nähdäänkin.
&#8211; Lähtökohtaisesti tällaiset yhteisvastuulliset mekanismit EU:ssa tuppaavat aiheuttamaan enemmän riitaa. Elpymispaketissakaan ei kuitteja kyselty ja se oli kyllä todella katastrofi, muistutti Huhtasaari.
&#8211; Näkisin niin, että lähtökohtaisesti tehdään yhteistyötä ja sisäisiä ostoja, kuten puolustusstrategiassa meillä on tavoitteena. Tällaiset isot yhteislainat, en oikein näe, että ne sitten toimivat kuitenkaan. En kannata.
EU:n yhteinen puolustus vaaliteema 
Keskustelussa nousivat esiin myös kesäkuun EU-vaalit ja mahdollinen ”laitaoikeiston” menestyminen, josta jotkut varsinkin mediassa ja vihervasemmistossa ovat jo ehtineet kantaa huolta.
Ukrainan vankkumattomaan tukeen EU-vaaleilla ei välttämättä ole vaikutusta, sillä Heidi Hautalankin mukaan ”EU:n yhteinen puolustus on kansalaisten kaikkein eniten kannattama ajatus”. Kyseessä on hänen mukaansa myös ”tärkeä vaaliteema”.
Kysymys EU:n perussopimuksen avaamisesta on nousemassa sekin yhä enemmän keskusteluun, mutta siitä ei välttämättä päästä yksimielisyyteen. Koska sopimuksen avaamisesta pitäisi ensin päättää yksimielisesti.
Venäläissijoitusten tuotot Ukrainan käyttöön
EU:n huippukokouksessa on esillä myös takavarikoidun venäläisomaisuuden sijoitustuottojen mahdollinen käyttäminen Ukrainan avustamiseksi. Melko looginen ajatus, jos ajattelee Venäjän hyökkäyssodan luonnetta ja seurauksia.
Varsinaiseen pääomaan ei koskettaisi, koska siihen puuttuminen olisi juridisesti pulmallista ja voisi heijastua kielteisesti koko eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän uskottavuuteen. Eli Euroopan houkuttelevuus sijoituskohteena voisi ottaa osumaa.
Kaikki Euroopassa tietävät, mikä tässä tapauksessa olisi moraalisesti oikein. Tärkeintä olisi kuitenkin katsoa omaan, eurooppalaiseen napaan.
&#8211; Oman puolustuksen ja ”kokonaisturvallisuuden” on oltava lähtökohtaisesti kunnossa, Huhtasaari perusteli.

Laura Huhtasaari A-Talkissa: ”Putin kokee olevansa Tsingis Khan ja siksi meillä on konkreettinen uhka käsissä”

Koronabondien idea saattaa jäädä kuolleeksi kirjaimeksi, mutta tämän yhteisvastuun lippulaivan takana hiipii varsinainen armada muita yhteisvastuullisia tukielementtejä. Eurooppaan on kaavaillussa EKP:n satojen miljardien eurojen tukiohjelmien lisäksi yhteistä työttömyysturvaa sekä yritystukea Euroopan investointipankki EIP:n kautta.

Suomen takausvastuut voivat kasvaa jopa noin 800 miljoonalla eurolla. Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Vähämäki tyrmää nämä valtioneuvoston kannattamat ajatukset.
Vähämäen mielestä Suomen tulisi olla hyväksymättä eurooppalaista työttömyysturvamekanismi SURE:a sekä EIP:n yritystukimekanismia. Hän pitää tukimekanismeja epätasapuolisina. SURE-takauksien turvaamia luottoja ei jokaisen jäsenmaan kannata edes nostaa, vaikka mekanismi onkin muodollisesti jokaisen jäsenmaan käytettävissä.
SURE-mekanismi lisää myös sitä käyttävien maiden velkataakkaa. SURE-velan takaajat eivät voi tietää takauksiensa riskiä tulevaisuudessa.
EIP:n osalta Covid-19-tukirahoituksen jakoperusteet eivät ole selkeät. Vähämäki arvelee tukirahojen virtaavan vain muutaman EU-jäsenmaan yrityksille.
Tilapäisestä tuesta helposti pysyvää
Valtioneuvoston mielestä Covid-19 -takuurahaston tulisi olla väliaikainen. Sen päättäminen vaatisi kuitenkin kaikkien jäsenmaiden yksimielisen päätöksen. Tämä tarkoittaa sitä, että hyväksyttyään rahoitustuen lopetuspäätös ei enää olisi Suomen käsissä.
&#8211; On epätodennäköistä, että lakkauttamisesta syntyisi näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa yksimielistä päätöstä. Onkin siis todennäköistä, että takuurahasto jää aiempien eurokriisiorganisaatioiden tapaan pysyväksi, ja myöhemmin rahaston mandaattia yritetään kasvattaa, Vähämäki perustelee.
Vähämäen mielestä EIP voi sortua tukiohjelman myötä poliittiseksi toimijaksi ja sen maine tahriintuisi. Tämän myötä EIP voisi joutua eri jäsenmaiden eturistiriitojen välikäteen.

Nyt puskee yhteisvastuullisia takaushimmeleitä oikealta ja vasemmalta –  Vähämäki torppaisi ongelmalliset yhteisvastuumekanismit

EIP

Suomen aloite turvallisuus- ja puolustusalojen rahoituksesta läpi EU:ssa

Laura Huhtasaari A-Talkissa: ”Putin kokee olevansa Tsingis Khan ja siksi meillä on konkreettinen uhka käsissä”

Nyt puskee yhteisvastuullisia takaushimmeleitä oikealta ja vasemmalta – Vähämäki torppaisi ongelmalliset yhteisvastuumekanismit

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025