Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Ekokaupungit

Eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsenet saavat tänään Kiuas Kustannukselta Eero Paloheimon kirjan ”<a href="https://kiuaskustannus.com/products-page/kiukaankirjat/eero-paloheimo-kiinalainen-juttu/">Kiinalainen juttu</a>”. Tempauksen tarkoituksena on edistää tietoisuutta kirjan käsittelemästä ekokaupunkihankkeesta.
”<a href="https://kiuaskustannus.com/products-page/kiukaankirjat/eero-paloheimo-kiinalainen-juttu/">Kiinalainen juttu</a>” ilmestyi lokakuussa 2018 ja on entisen vihreiden kansanedustajan ja puurakentamisen emeritusprofessorin Eero Paloheimon yhdestoista teos. Kirjassa pitkäaikainen tieteen ja politiikan vaikuttaja kertoo yksityiskohtaisesti toistakymmentä vuotta kestäneestä hankkeestaan rakentaa Kiinaan ekokaupunki malliksi koko maailmalle.
Kaupungista oli tarkoitus tulla uudenlainen asumismuoto, jossa arki ja ekologisen elämäntavan teoriat löisivät kättä. Yle TV1 esitti viime heinäkuussa ekokaupunkeja käsittelevän dokumentin ”<a href="https://areena.yle.fi/1-2127136">Ekopolis</a>”, jossa Paloheimo oli keskeinen henkilö.
Kiukaan julkaisuohjelmasta vastaava kustannustoimittaja Timo Hännikäinen sanoo, että kirja on tärkeää saada päättäjien ulottuville.
&#8211; Ajatus ekologisesta kaupungista saattaa osoittautua lähitulevaisuuden tärkeimmäksi hankkeeksi, Hännikäinen kommentoi.
&#8211; Ympäristövaliokunnan alaan kuuluu niin asuminen kuin luonnonsuojelu, joten teos on välttämätöntä luettavaa sen jäsenille, Hännikäinen jatkaa.
<h4>&#8221;Kiinalainen juttu&#8221; dokumentoi korruptoitunutta liike-elämän kulttuuria</h4>
Teoksen antia on myös sen dokumentointi, miten vaikeaa länsimaiselle insinööritoimistolle on toimia kiinalaisessa korruption ja välistävetämisen bisneskulttuurissa. Tätä teemaa käsitteli myös tiedetoimittaja Marko Hamilon <a href="https://stage.sudev.fi/kirja-arvio-eero-paloheimon-uutuuskirja-kiinalainen-juttu/">kirja-arvio</a> sekä Eero Paloheimon <a href="https://youtu.be/XMxdfwPqbfw">videohaastattelu</a> Suomen Uutisissa viime vuoden lopulla.
Paloheimo otti haastattelussa kantaa myös muihin asioihin, kuten vihreiden avoimien rajojen maahanmuuttopolitiikkaan, kerrostaloasumiseen sekä suuren mittaluokan ratkaisuihin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Vihreiden puolustama massamaahanmuutto oli Paloheimon mielestä <a href="https://stage.sudev.fi/eero-paloheimo-vihreista-massamuuton-puolustaminen-taydellista-typeryytta/">&#8221;täydellistä typeryyttä&#8221;</a>. Paloheimo piti ongelmana sitä, että jopa miljoona suomalaista <a href="https://stage.sudev.fi/eero-paloheimo-suomen-uutisten-haastattelussa-ekokaupungeista-miljoona-suomalaista-asuu-vasten-tahtoaan-kerrostalossa/">asuu vasten tahtoaan kerrostaloissa</a>. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Paloheimo ehdottaa maailman armeijojen yhdistämistä <a href="https://stage.sudev.fi/professori-eero-paloheimo-yhdistaisi-maailman-armeijat-metsittamaan-saharan/">Saharan metsittämiseksi</a> hiilinieluiksi.

Kiuas Kustannus jakaa Eero Paloheimon ekokaupunkeja käsittelevän kirjan eduskunnan ympäristövaliokunnalle

Vihreiden entinen kansanedustaja (1987-1995), puurakentamisen emeritusprofessori Eero Paloheimo otti Suomen Uutisten <a href="https://youtu.be/XMxdfwPqbfw">haastattelussa</a> kantaa maaseudun elämänmuodon puolesta. Haastattelu liittyy Paloheimon uutuuskirjaan <a href="https://kiuaskustannus.com/products-page/kiukaankirjat/eero-paloheimo-kiinalainen-juttu/">Kiinalainen juttu</a>, jonka <a href="https://stage.sudev.fi/kirja-arvio-eero-paloheimon-uutuuskirja-kiinalainen-juttu/">Suomen Uutiset</a> esitteli aiemmin.

Suomessa syntyy helposti identiteettipoliittinen kiista kaupunkilaisen ja maaseutumaisen elämänmuodon välille. Kun puhutaan ympäristöstä, se näkyy taipumuksena korostaa oman elämäntavan ekologisuutta.
Esimerkiksi entinen pääministeri Matti Vanhanen kirjoitti lokakuun lopussa <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005879270.html">Helsingin Sanomien</a> mielipidesivulla Sitran tutkimukseen viitaten, että &#8221;Nurmijärvi-ilmiö sopii ilmaston pelastajaksi&#8221;.
Tutkimus kertoo, että myös omakotivaltainen asuminen voi toimia ilmastoystävällisesti, Vanhanen tulkitsi. Tekniikan Maailman päätoimittaja Reijo Ruokanen lyttäsi kuitenkin Vanhasen tulkinnan <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005882848.html">Ilta-Sanomien</a> kolumnissaan: tutkimus ei ottanut huomioon sitä, että metropolimaisessa ympäristössä on maaseutua enemmän sähköä kuluttavia julkisia rakennuksia, muun muassa työpaikkoja, jonne Nurmijärveltä tullaan autolla joka päivä töihin.
<h4>Etätyön mullistavaa potentiaalia ei ole vielä nähty</h4>
Eero Paloheimo sen sijaan uskoo, että tulevaisuudessa maalla voi asua käymättä kaupungissa töissä &#8211; vaikka työnantaja ja tuotanto sijaitsisivatkin kaupungeissa.
&#8211; Mun nähdäkseni tilanne on sellainen, että meidän viestintätekniikka tulee muuttumaan niin paljon, että ihmisten ei välttämättä tarvitse asua siinä paikassa, missä he tekevät töitä, eikä siinä paikassa, jossa asioita tuotetaan, Paloheimo totesi Suomen Uutisten <a href="https://youtu.be/XMxdfwPqbfw">haastattelussa</a>.
<a href="https://stage.sudev.fi/maalla-mukavaa-tutkimuksen-maalla-asuvat-kaupunkilaisia-onnellisempia/">Suomen Uutiset</a> käsitteli aiemmin kysymystä etätyön ja robottiautojen potentiaalista maaseudun elinvoiman palauttajana uutisessa, jonka mukaan maalla asuu onnellisempia ihmisiä kuin kaupungeissa. Etätyön ja esimerkiksi etäopiskelun mahdollistanut teknologia alkaa vasta nyt olla kypsää, vaikka siitä on puhuttu jo yli 30 vuotta.
<h4>Miljoona suomalaista asuu vasten tahtoaan kerrostalossa</h4>
&#8211; Ihmisten asuminen voidaan ohjailla sellaisen kaupunkisuunnittelun kautta, jossa nimenomaan se ihmisten viihtyisyys ja asuminen ja pienet ympäristöhaitat on pääasia. Ja silloin koko keskustelu siitä muuttuu aivan toisenlaiseksi. Siis silloin kun otetaan huomioon, että meillä on mahdollisuus työskennellä missä vaan, riippumatta siitä missä se pääkonttori sijaitsee.
Paloheimo uskoo, että on tiettyjä ihmisiä, jotka tykkää asua kaupungissa.
&#8211; Enkä mä nyt niitä millään lailla pahoina tai tyhminä ihmisinä pidä. Se nyt on sitten valinta. Mutta se riippuu luultavasti aika paljon esimerkiksi siitä, et minkä ikäinen ihminen on, minkälainen perhe hänellä on.
Varsinkin lapsiperheiden Paloheimo uskoo haluavan asua sellaisessa maalaismaisessa ympäristössä, missä lapset voivat mennä pihalle ilman, että heitä tarvitsee koko ajan kyttäillä. Opiskeluvaiheessa kaupunkiasuminen voi olla aika kivaa, sinkkuna esimerkiksi, ja sitten vanhempana ihmisenä, kun ei tarvitse koko ajan luoda lunta, haravoida ja siivota pihalla, Paloheimo arvelee.
&#8211; Riippuu elämänvaiheesta, Paloheimo tiivistää.
Paloheimo viittaa taannoiseen asumisbarometriin, joka luotasi suomalaisten asumiseen liittyviä asenteita.
&#8211; Se oli siihen aikaan kun mä olin puurakentamisen proffa. Sen lopputulos oli, että miljoona suomalaista asuu vastentahtoisesti kerrostalossa, ja haluaisi mieluummin asua omakotitalossa. Tää oli ihan selvä tutkimustulos. Ja se oli ihan vain taloudellisista syistä.
<h4>Urbaanin ympäristöajattelun ääripää: ekokaupunki, joka on yksi jättimäinen rakennus</h4>
Paloheimo kertoi haastattelussa dokumenttielokuvasta <a href="https://vimeo.com/78913399">Ecopolis China</a>, joka tehtiin Paloheimon kiinalaisista ekokaupunkihankkeista. Dokumentissa on esillä myös toinen projekti, joka on Paloheimon mielestä hyvä esimerkki kaupunki-intoilijoiden ääriajattelusta. Dokumentissa Zhang-niminen kiinalainen rakensi ekokaupunkia, joka oli yksi rakennus.
&#8211; Se oli sata metriä korkea, siellä asui 20 000 ihmistä siinä yhdessä talossa, siellä oli asuntoja keskellä niin etteivät ne nähneet päivänvaloa, mutta siellä oli keinotekoinen päivänvalo. Siellä oli kaikki, mitä nämä ihmiset tarvitsi: lääkärit, koulut, ravintolat, kaikki. Ihminen saattoi syntyä ja kuolla siinä rakennuksessa käymättä koskaan elämässään sen rakennuksen ulkopuolella.
&#8211; Ja sit se [Zhang] sanoi että tämä on kauhean ekologinen, totta kai se on ekologinen. Hautausmaa on kaikkein ekologisin paikka, mutta tää on toiseksi ekologisin paikka.
&#8211; Ja tää on samanlaista puhetta tää tällainen että pitäisi asua kaupungeissa, Paloheimo summaa kaupunkilaisuuden ihannoinnin.

Eero Paloheimo Suomen Uutisten haastattelussa ekokaupungeista: miljoona suomalaista asuu vasten tahtoaan kerrostalossa

KIRJA-ARVIO | Tekniikan tohtori ja entinen vihreä kansanedustaja Eero Paloheimo aloitti vuonna 2005 hankkeen, jonka hän koki välttämättömäksi koko planeetan pelastamiseksi. Hän halusi kehittää Kiinassa sellaisen ekokaupungin mallin tai prototyypin, jota myöhemmin kopioitaisiin kaikkialla maailmassa. Uudessa kirjassaan <a href="https://kiuaskustannus.com/products-page/kiukaankirjat/eero-paloheimo-kiinalainen-juttu/">Kiinalainen juttu</a> (Kiuas Kustannus) Paloheimo dokumentoi hankaluuksia, joihin suomalaiset suunnittelijat törmäsivät kiinalaisen byrokratian ja liike-elämän kanssa. Kirjan arvioi Suomen Uutisille tiedetoimittaja Marko Hamilo. 

Paperilla idea vaikutti varmasti hyvältä. Suunnitellaan ekolaakso, jossa ihmiset asuvat mukavissa, vähäpäästöisissä kaupungeissa, joissa liikkumisen tarve on vähäistä ja se hoidetaan päästöttömästi. Kaupunkien liepeillä on ekologisesti kestävää ruoantuotantoa, ja alueelle sijoitetaan myös tulevien ekokaupunkien kehittämiseen tähtävää tutkimustoimintaa.
Tällaisen ekokaupungin pilottihanke toimisi esikuvana koko maailmalle, jonka on ympäristöongelmien takia pakko sekä uudistaa olemassaolevia kaupunkejaan että rakentaa kokonaan uusia aivan erilaisten periaatteiden mukaan kuin aiemmin.
Puurakentamisen emeritusfrofessori Eero Paloheimo halusi toteuttaa maailman ensimmäisen ekokaupungin Kiinassa, koska hän uskoi, että asiat etenevät nopeammin järjestelmässä, jossa ei tarvitse diskuteerata joka asiaa moniportaisessa demokraattisessa hallinnossa. Ja ympäristön pelastamisella oli (ja on) kiire.
Kirja dokumentoi suorastaan piinallisen yksityiskohtaisesti, miten kiinalainen tapa toimia vaikeutti hankkeen edistämistä tai teki sen suorastaan mahdottomaksi. Kirjan takakansi lupaa, että dokumentointi etenisi “miltei jännityskertomuksen tavoin”, ja lukija elääkin jännityksessä, saavatko suomalaiset koskaan kiinalaisten välistävetämiä rahoja takaisin.
Mutta kerrontaa samalla raskauttaa sen dokumentaarisuus ja faktojen valtava määrä &#8211; tapahtumia on lähes kymmenen vuoden ajalta, ja suuri osa kirjan tapahtumista on kokouksia. Jos kirjasta haluaisi tehdä vauhdikkaan elokuvan, pitäisi sisällöstä karsia 90 prosenttia pois. Henkilöhahmoja on kuin Tshehovin näytelmissä eli enemmän kuin lukijan muistiin mahtuu, ja samoista henkilöistä saatetaan käyttää kiinalaisia tai heidän länsimaistettuja nimiä.
Lisäksi Kiinalaisessa jutussa syödään koko ajan kuin Enid Blytonin Viisikko-sarjassa. Kiinalainen ruokakulttuuri on toki vertaansa vailla, mutta lukijalle jää välillä epäselväksi, tarvitseeko joka ikistä lounasta ja päivällistä kuvailla tarinan kuljettamiseksi tai sen elävöittämiseksi.
Kiinalainen juttu joka tapauksessa kertoo valtavan suurista asioista. Pidimme Kiinasta tai emme, se on yhä suuremmassa määrin mahtivaltio, jonka kanssa on pakko tulla toimeen &#8211; ja kuten kirja todistaa, kiinalaisen kulttuurin, erityisesti kiinalaisen liike-elämän ja hallinnon kanssa ei ole helppo tulla toimeen.
Lukija hämmästelee ensimmäisten kymmenien sivujen aikana, eikö kiinalaisen ja länsimaisen bisneksen rajapinnalle ole syntynyt palvelusektoria, konsultteja jotka auttaisivat länsimaisia yrityksiä toimimaan maassa, jossa jokainen yrittää vetää välistä ja jossa hallinto on korruptoitunut.
Vähän myöhemmin selviää, että tällaisia agentteja Paloheimon firma ja muut suomalaiset yritykset toki käyttivätkin. Ongelma oli siinä, että yksi tällaisista agenteista oli se kaikkein pahin välistävetäjä. Oikeuslaitoksestakaan ei ole juuri apua, koska kiinalaiset osaavat tietysti tuomarien lahjonnan paremmin kuin suomalaiset toimijat, joiden moraalikaan ei oikein taipuisi moiseen.
Toinen suuri teema tietenkin on itse ekokaupungit. Niihin liittyvistä teknisistä ratkaisuista olisi lukenut mielellään enemmänkin.
Monet sellaiset tekniikat, joita Paloheimo visioi jo ennen hankkeen aloittamista aiemmissa teoksissaan, alkavat nyt olla arkea tai ainakin tavanomaisia puheenaiheita.
Ekokaupunkihankkeen visionäärisyydestä kertoo, että Paloheimolla oli alusta alkaen näkemys “automaattisesti navigoivista horisontaalisesta hissistä &#8211; jotka tietysti kulkevat sähköllä &#8211; nyt yhdellä jos toisellakin autovalmistajalla on sähköautoja markkinoilla ja itse itseään ajavien autojen kehitys on pitkällä.
Ekokaupunkien kehitys Kiinassa lähti hankaluuksista huolimatta liikkeelle, joten Paloheimon hanke ei ollut turha.
Lisätiedot: 
Paloheimon kirjan ”Kiinalainen juttu” julkaisutilaisuus järjestetään tiistaina 13.11.2018. Tilaisuus pidetään ravintola Messeniuksessa Taka-Töölössä (Messeniuksenkatu 7) klo 14-16.
<hr />
Paloheimo kertoi kirjastaan myös Marko Hamilon haastattelussa torstaina 1.11.2018:
<iframe loading="lazy" title="Eero Paloheimo kertoo Kiinalainen juttu -kirjastaan" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/XMxdfwPqbfw?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Eero Paloheimo Marko Hamilon haastateltavana. Youtube, 42 min.

Kirja-arvio – Eero Paloheimon uutuuskirja Kiinalainen juttu

Ekokaupungit

Kiuas Kustannus jakaa Eero Paloheimon ekokaupunkeja käsittelevän kirjan eduskunnan ympäristövaliokunnalle

Eero Paloheimo Suomen Uutisten haastattelussa ekokaupungeista: miljoona suomalaista asuu vasten tahtoaan kerrostalossa

Kirja-arvio – Eero Paloheimon uutuuskirja Kiinalainen juttu

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025