Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

ekonomistit

Valuuttakurssi on enemmän Suomen kuin Euroopan ongelma – Purra: “Ehkä siitä eurostakin kannattaisi rohkeammin puhua”

Hallituksen toimenpiteet Suomi-laivan kurssin korjaamiseksi ovat aivan poikkeuksellisen merkittäviä, sanoo valtionvarainministeriön Riikka Purra.

&#8211; Vaikka mihinkään itsetyytyväisyyteen ei ole syytä ainakaan vielä pitkään aikaan, on hyvä uskoa, että tämä tuottaa tulosta, Riikka Purra totesi tänään perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa Helsingissä.
Valoa näkyvissä usealla sektorilla
Purra painottaa, että toimet taloudessa ja työmarkkinoilla saavat aikaan hyvää.
&#8211; Hallitus pääsee tavoitteeseensa julkisen velan vakauttamisesta eikä komissio saa potkittua meitä tarkkailuluokalle.
&#8211; Talouden suhdanne on paranemassa, ja kasvu alkaa. Monella sektorilla on jo näkymässä valoa. Muutaman päivän takaiset talouden ennakkoluvut saivat monet ekonomistit hihkumaan ilahtuneesta ihmetyksestä. Toivottavasti valonpilkahdukset vahvistuvat, Purra toteaa.
Reaaliansioista jää enemmän käteen
Palkansaajan ostovoima on parantunut ja inflaatio on hidastunut merkittävästi.
&#8211; Reaaliansiot ovat vahvistuneet pitkästä aikaa, ja ne tukevat yksityistä kulutusta. Hallituksen kasvutoimet vauhdittavat investointeja, ja suhdannekuopan jälkeen työllisyys lähtee selvästi vahvistumaan.
&#8211; Kun Euroopan keskuspankki saa viimein ohjauskorot laskuun, saa Suomen talous aimoannoksen lisää iloa ja valoa. Kotitalouksissa voidaan huokaista, Purra sanoo.
Suomessa monet asiat hyvin
Purra muistuttaa, että Suomessa on monet asiat todella hyvin. Perussuomalaiset haluaa huolehtia, että tulevaisuudessa on vielä paremmin ja enemmän.
&#8211; Kiitos perussuomalaiset, että olette rohkeasti mukana tässä työssä ettekä taivu sen paremmin ivaan kuin painostukseen. Kun on isänmaa sydämessä, muistaa aina, miksi tätä tehdään, Purra kiitti puoluevaltuuston jäseniä.
<iframe loading="lazy" title="Riikka Purra: &quot;Laiton maahanmuutto ja massasiirtolaisuus on EU-politiikan tärkein kysymys&quot;" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/PmTYvLpG5kQ?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Talouden suhdanne on paranemassa – palkansaajan ostovoima parantunut

Hurjasti kallistuvat hinnat näkyvät nyt niin ruokakaupan kassalla, asumiskuluissa kuin bensapumpullakin. Yleisradio on samaan aikaan nostanut esille puhuvia päitä vakuuttamaan kansalle, että näin pitää ollakin, eikä verotusta saa alentaa. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén huomauttaa, että Ylelle annettujen lausuntojen taustalla on tosiasiassa ilmastopolitiikkaan ja vihreään politiikkaan liittyviä tarkoitusperiä. &#8211; Kai veropolitiikassa pitää huomioida muitakin asioita kuin ilmastonmuutos. Ei voi olla niin, että sanomalla sana ”ilmastonmuutos”, mitään väliä ei ole sillä, mitä tapahtuu Suomen taloudelle, Virén sanoo. 


Inflaatio köyhdyttää kansaa, ja suomalaisten ostovoima heikkenee nyt nopeammin kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla. Kiristyvien elinkustannusten paineessa perussuomalaiset on useaan otteeseen esittänyt veronalennuksia, joita Sanna Marinin (sd) hallitus ei kuitenkaan halua tehdä.
Hallituksen saarnaa kohoavan verotuksen ihanuudesta tuuttaa eetteriin myös Yleisradio. Viime keväästä asti Yle on toistuvasti juoksuttanut esille huolella valikoituja puhuvia päitä kertomaan kansalle että verotusta ei saa missään tapauksessa keventää.
Viime viikolla julkaistun Ylen artikkelin otsikko oli jo kuin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12499309">sivallus</a> kalliista hinnoista tuskailevan palkansaajan naamaan:
Ekonomistit torjuvat poliitikkojen ehdottamat veronkevennykset: hinnat voisivat nousta entisestään ja huippurikkaat hyötyä.
Yle voisi kertoa taustoista rehellisesti
Yle onkin ottanut asiakseen saarnata kaikelle kansalle, miksi hintojen kallistumiseen on vain pakko tottua, eikä tilanteelle pidä tai tuskin edes voi tehdä mitään. Usein toistuvan viestin varmuutta pönkitetään sillä, että Ylen alustalla viestin kertojina on ekonomisteja, joiden vihjataan edustavan kaikkia talousviisaita.
Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori, ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja Matti Virén antaa palautetta Yleisradion asennekasvatukselle. Hän esittää vaihtoehtoisia näkemyksiä Yle-talousviisaiden kuritusopille.
&#8211; On omituista julistaa viestiä antamalla ymmärtää, että kaikki Suomen ekonomistit olisivat tätä mieltä ja että kyseessä olisi yleinen käsitys taloustieteilijöiden keskuudessa. Rehellisempää olisi, jos Yle kertoisi poimineensa kolme ekonomistia, joilta on saatu suhteellisen yhdenmukaiset vastaukset. Kyllä Yle tietää tasan tarkkaan, mitä haastateltavat tulevat sanomaan, Virén tylyttää.
Tulonsiirtoja velkarahalla – ei hyvä idea
Inflaatiokierteestä voidaan periaatteessa päästä ulos myös jakamalla etuuksia, eli antaa tulonsiirtoja heikentyvästä ostovoimasta kärsiville väestöryhmille. Ylen jututtamien ekonomistien perusviesti onkin ollut, että tulonsiirtoihin tulisi tehdä indeksikorotukset. Indeksikorotuksilla ei kuitenkaan ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia, eivätkä korotukset auta tavallisia palkansaajia, jotka maksavat itse omat elinkustannukset.
Virén huomauttaa, että inflaation taustalla on liikakysyntä eli tilanne, jossa tuotteiden kysyntä nousee tarjontaa nopeammin.
&#8211; Ajatus siitä, että ongelma ratkaistaisiin tulonsiirroilla, eli lisättäisiin kokonaiskysyntää on jo itsessään inflatorista. Varsinkin nykytilanteessa on selvää, että jos annamme ihmisille lisää tulonsiirtoja, ne joudutaan joka tapauksessa rahoittamaan velkarahalla. Velkaantuminen pahentaa itsessään julkisen talouden tilaa samalla kun kysyntä kasvaa, eli ei tuossa paljoa järkeä olisi, talousprofessori sanoo.
Julkisista menoista jo nyt suuri osa on sosiaaliturvan menoja, ja menot ovat kasvussa. Vuonna 2020 Suomen <a href="https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-resurssit/sosiaaliturvan-menot-ja-rahoitus">sosiaaliturvamenot</a> olivat 75,9 miljardia euroa. Reaalinen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 4,9 prosenttia. Sosiaaliturvan menot asukasta kohden olivat 13 714 euroa.
Kustannuksia voi laskea vain veronalennuksilla
Kokonaisuuden kannalta Virén sanoo suosivansa mieluummin toista keinoa eli kustannusten pienentämistä &#8211; käytännössä veronalennuksia.
&#8211; Verotus on kriittisin elementti. Ja mitään muuta neutraalia tapaa vaikuttaa kustannustasoon ei käytännössä ole kuin verotuksen keventäminen. Käytettävissä olevat tulot nousevat kaikilla heti veronkevennysten seurauksena.
Ylen haastattelemien ekonomistien mukaan veronalennuksia ei pitäisi tehdä, koska myös hyvätuloiset saattavat hyötyä. Virén toteaa, että linjaus on tuhoisa talouden vahvistumisen kannalta.
&#8211; Kaiken talouspolitiikan ensisijaisena tavoitteena tulisi olla yhteisen kakun kasvattaminen, jolloin myös jaettavaa on tarvittaessa enemmän. Mikäli keskitytään vain tulojen jakamiseen, niin silloin veropolitiikalla ei koskaan saada aikaan hyviä tuloksia.
Korkea kokonaisveroaste on myös omiaan ylläpitämään kannustinloukkuja eli vähentämään työn tekemisen houkuttelevuutta kaikissa tuloluokissa. Tällöin jää paljon töitä tekemättä, eikä verojakaan kerry.
Kannustimien heikentämisen vuoksi moni ammattilainen valitsee ylitöiden tekemisen sijaan nykyään mieluummin vapaa-ajan. Marginaaliverotus eli lisätuloista perittävä vero on nykyisellään merkittävä kannustinloukku
&#8211; Voidaan hyvin kysyä, onko se järkevää, että niiden, joita yhteiskunnassa eniten tarvitaan, kuten lääkärien, ei kannata tehdä enemmän töitä, eli lääkärien palveluja on vähemmän saatavilla. Mitä hyvää siitä sitten seuraa? Virén kysyy.
Veropolitiikassa huomioitava muutakin kuin ilmastonmuutos
Inflaatio näkyy tällä hetkellä erityisesti energian hinnassa. Muualla Euroopassa, esimerkiksi Saksassa, parlamentti on päättänyt laskea tilapäisesti energian verotusta kesäkuukausien ajaksi. Virén huomauttaa, että veronalennuksilla energian hintojen nousua ei voi kokonaan taklata, mutta lievittää silti voidaan.
Verotuksen alentaminen Saksassa on <a href="https://stage.sudev.fi/verotuksen-alentaminen-saksassa-laski-bensan-litrahintaa-yli-20-senttia-usan-presidentti-biden-samoilla-linjoilla-yleisradio-haki-agendaa-puhuvat-taloustieteilijat-kertomaan-miksi-veroale-ei-kann/">laskenut</a> bensan litrahintaa yli 20 senttiä. Nyt myös USA:n presidentti Joe Biden esittää bensan veroalea. Yle luonnollisesti juoksutti agendaa puhuvat taloustieteilijät kertomaan myös, miksi suomalaisten nyt vain pitää opetella tankkaamaan maailman kalleinta bensaa.
Virénin mukaan Yle-ekonomistien lausuntojen taustalla on kätkettyjä motiiveja.
&#8211; Argumentin, jonka mukaan hintojen pitää jatkuvasti nousta, taustalla on ilmastopolitiikkaan ja vihreään politiikkaan liittyviä tarkoitusperiä, joita ei yleensä sanota ääneen.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkija Marita Laukkanen on kuitenkin sanonut asian myös suoraan. Laukkasen mukaan polttoaineiden hinnannousu on i<a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3652fc43-383a-4bad-b620-da24bcdc46a5">lmastonäkökulmasta hyvä asia</a>, koska näin Suomi pääsee lähemmäs ilmastotavoitteitaan.
&#8211; Ajatuksena siis on, että ilmastoa pelastetaan hintojen nousulla, ilmasto on tärkein, joten ihmisillä ei pidäkään olla varaa ajaa autolla. Jos laajemmin omaksutaan tällainen ajattelutapa, on päivänselvää, että kaikki veronkorotukset ja hintojen nousu voidaan aina selittää hyvänä asiana. Kai veropolitiikassa pitää huomioida muitakin asioita kuin todellinen tai kuviteltu ilmastonmuutos. Ei voi olla niin, että sanomalla sana ”ilmastonmuutos”, mitään väliä ei ole sillä, mitä tapahtuu Suomen taloudelle.
Virén huomauttaa myös, että Helsingissä hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella asuvan hyvätuloisen ihmisen on usein vaikea ymmärtää polttoaineen hinnan nousemisen konkreettisia seurauksia syrjäseudulla.
&#8211; Jos viettää omaa elämäänsä lähinnä Helsingin Töölössä tai Eirassa, ei sitä helposti ymmärrä, että maailma on toisenlainen muualla Suomessa, vaikka Pudasjärvellä, jossa töihin ei voi mennä sähköpotkulaudalla. Jos polttoaine vielä tästä kallistuu, monella ei ole enää ole varaa käydä töissä. Kallis bensa torppaa tehokkaasti työvoiman liikkuvuutta, vaikka juuri sitä nyt tarvittaisiin, että ihmiset liikkuisivat työn perässä.
Valtion tulisi kannustaa säästäväisyyteen
Ylen haastattelemia, veronalennuksia vastustavia ekonomisteja näyttää kauhistuttavan myös ajatus siitä, että kansalaisella olisi ylipäätään mahdollisuus säästää osa tuloistaan.
Virén ihmettelee, miten kauas nyky-yhteiskunnassa on siirrytty aiempien vuosikymmenien mentaliteetista, jolloin kaikkia suomalaisia kannustettiin säästämään, ja perheissä jo pienillä lapsilla oli säästöpossu.
&#8211; Historiallinen tarkastelu osoittaa, että Suomessa köyhätkin ihmiset ovat pyrkineet kerryttämään edes jonkinlaista hätävaraa. Tältä osin säästäväisyydestä näyttää tulevan katoavaa kansanperinnettä. Minusta on kuitenkin huolestuttava ajatusmalli, että ihmisellä ei edes saisi olla säästöjä. Nyt olemme tilanteessa, jossa monessa kotitaloudessa kaikki menot hupenevat suoraan kulutukseen siis perusmenoihin.
&#8211; Perusajatuksena näyttää nyt olevan tuudittaa kansa ajatukseen, että joka kerta kun tulee jokin kriisi, seurauksena tarvitaan väistämättä julkisen vallan massiivisia elvytystoimia, koska muuten ihmiset eivät selviydy, eli aina valtio ja Kela tulee apuun, Virén sanoo.
Hän huomauttaa, että tulonsiirtojen ei koskaan tulisi olla normaali osa koko väestön tulonmuodostusta, sillä perinteisesti tulonsiirrot on tarkoitettu yhteiskunnan huono-osaisimpien kotitalouksien auttamiseen pahoina päivinä.
&#8211; Tulonsiirtojakin tarvitaan, mutta olisi erittäin hyvä, että ihmisillä olisi myös omaa puskuria yllättävien tilanteiden varalle, ettei kaikki raha mene suoraan kulutukseen. Valtion tulisi paremminkin miettiä keinoja, miten ihmisiä voi kannustaa ja auttaa säästämään.

Yle juoksutti esille ekonomistiköörin hehkuttamaan kiristyvää verotusta ja kohoavia elinkustannuksia – Talousprofessori Virén tyrmää: ”Tuhoisa linja talouden vahvistumisen kannalta”

Maahanmuuttajien työttömyys on yleisempää ja palkat pienemmät kuin syntyperäisillä ruotsalaisilla. Pienistä tuloista kertyy niukasti verotuloja. Paine hyvinvointiyhteiskunnan palveluita kohtaan kasvaa, toteavat sosialidemokraattiset kansantaloustieteilijät Expressenissä.

Kriittistä yhteiskunnallista keskustelua maahanmuuton todellisista vaikutuksista hankaloittaa se, että eliitti eli päättäjät asuvat alueilla, joilla maahanmuuton haitat eivät välittömästi tule silmille. Eliitti myös pääsääntöisesti työskentelee ammateissa, joissa segregaatio on tuntematon käsite.
&#8211; Kestämättömän maahanmuuttopolitiikan kantajaksi joutuu eritoten teollisuuspaikkakuntien sekä ongelmalähiöiden työväenluokka. He työskentelevät aloilla, joissa paine palkkojen laskemiseen kasvaa ja nämä ihmiset joutuvat vielä asumaan sosiaalisesti rauhattomilla alueilla. Työläisten lapset joutuvat ahtaisiin kouluihin, joissa monilla oppilailla on vaikeuksia selvitä asetetuista oppimistavoitteista, <a href="https://www.expressen.se/debatt/invandringen-ar-inte-lonsam-sandro-scocco/">kirjoittavat</a> sosialidemokraattisen kansantaloustieteellisen seuran (Socialdemokratiska ekonomklubben) jäsenet Emil Bustos ja Nils Lager Expressenin keskustelupalstalla.
Maahanmuuton hinta 50 miljardia vuodessa
<a href="https://www.dagenssamhalle.se/debatt/ingen-oenighet-om-flyktinginvandringens-kostnader-22529">Tieteellinen</a> konsensus vallitsee siitä, että maahanmuutto on viime vuosina ollut valtiolle pelkästään kustannus. Ekonomisti Joakim Ruist on <a href="https://eso.expertgrupp.se/rapporter/tid-for-integration/">viimeisimmässä</a> tutkimuksessaan osoittanut, että ulkomailla syntyneiden kansantaloudelliset nettokustannukset olivat vuonna 2018 kokonaista 50 miljardia kruunua (4,8 miljardia euroa).
&#8211; Pakolaisten vastaanottamista ei siten voi perustella valtaväestölle taloudellisilla tekijöillä. Ja miksi on niin? Se ei johdu siitä, että ulkomailla syntyneet saavat enemmän tukia vaan siitä, että he maksavat vähemmän veroja kuin kantaväestö. Maahanmuuttajilla on korkeampi työttömyysaste ja pienemmät palkat. Näin kasvava maahanmuutto asettaa yhä suurempia paineita koko hyvinvointivaltion olemassaololle.
Tosiasasioiden tunnustaminen helpottaa päätöksentekoa
Kun maahanmuuton todellisuus on sitä, että eri kansalaisryhmät eivät enää kohtaa ja integaatio vaihtuu segregaatioon, niin kansalta menee usko koko humanitaariseen pakolaisapuun. Se voi olla kohtalokasta monelle todelliselle avuntarvitsijalle tulevaisuudessa.
&#8211; Vaikka on tärkeätä myöntää, että valtaosa Ruotsiin tulleista on oikealla asialla, niin vääristynyt kuva maahanmuuton seurauksista ei auta meitä selviämään hyvinvointivaltion tulevaisuuden ongelmista. Yhteiskunnalliset ongelmat täytyy ensin ymmärtää oikein, jotta ne voidaan ratkaista.
&nbsp;

No nyt kääntyi Ruotsin demareidenkin kelkka: ”Maahanmuutto on uhka hyvinvointiyhteiskunnalle – ongelmien ratkaisu edellyttää niiden ymmärtämistä”

ekonomistit

Valuuttakurssi on enemmän Suomen kuin Euroopan ongelma – Purra: “Ehkä siitä eurostakin kannattaisi rohkeammin puhua”

Talouden suhdanne on paranemassa – palkansaajan ostovoima parantunut

Yle juoksutti esille ekonomistiköörin hehkuttamaan kiristyvää verotusta ja kohoavia elinkustannuksia – Talousprofessori Virén tyrmää: ”Tuhoisa linja talouden vahvistumisen kannalta”

No nyt kääntyi Ruotsin demareidenkin kelkka: ”Maahanmuutto on uhka hyvinvointiyhteiskunnalle – ongelmien ratkaisu edellyttää niiden ymmärtämistä”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025