Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

EKRE

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra lähetti Helsingin Sanomiin vastakommentin lehden eiliseen pääkirjoitukseen. Suomen Uutiset julkaisee Purran kommentin kokonaisuudessaan.

Riikka Purran kirjoitus tarjoaa lisähuomioita ja selvennystä Helsingin Sanomien eiliseen pääkirjoitukseen, jossa HS vihjailee Euroopan kansallismielisten puolueiden poliittisten teemojen väitetyistä yhteyksistä Vladimir Putinin politiikkaan. HS luonnollisesti onnistuu kirjoittamaan myös perussuomalaiset mukaan tekstiin, mutta jättää Suomen ja Euroopan johtavien demaripoliitikkojen valtiojohtotasoiset Venäjä-kytkennät tyystin mainitsematta.
Eilisessä HS:n paperilehdessä julkaistussa versiossa lehti kutsuu omia inhokkipoliitikkojaan rotiksi. Sama rottavertaus oli hetken aikaa eilen myös jutun verkkoversion otsikossa, kunnes otsikko eilen yllättäen muuttui.
Ei tukea Venäjä-mielisille lausunnoille
Purra kirjoittaa, että perussuomalaisten Venäjä-linjassa ei ole moitittavaa.
&#8211; Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (24.3.) otetaan värikkäästi kantaa Euroopan kansallismielisten puolueiden ja perussuomalaisten Venäjä-politiikkaan. Jo ennen ID-ryhmän perustamista keväällä 2019 silloinen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho teki selväksi, ettei ID-puolueilla ole yhteistä ulkopolitiikkaa, vaan ryhmän puolueiden yhteiset nimittäjät ovat EU-federalismin vastustaminen, maahanmuuttokritiikki ja Euroopan kristillisen arvoperimän puolustaminen.
&#8211; Perussuomalaiset ei ole koskaan osoittanut tukeaan esimerkiksi Italian Legan tai Ranskan Kansallisen liittouman Venäjä-mielisille lausunnoille. ID-ryhmässä perussuomalaisten lähimmät yhteistyökumppanit ovat Tanskan kansanpuolue ja Viron Ekre, jotka jakavat perussuomalaisten näkemykset myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, Purra huomauttaa.
Perussuomalaiset tuomitsee aggression
Perussuomalaiset on äänestänyt Euroopan parlamentissa tällä vaalikaudella kaikkien niiden parlamentin päätöslauselmien puolesta, jotka ovat tuominneet Venäjän aggression Ukrainassa ja muut maan kansainvälistä oikeutta loukanneet toimenpiteet.
&#8211; Suomalaisten meppien rintama ei ole ollut näissä Venäjä-äänestyksissä yhtenäinen, vaan sosialidemokraatteja ja keskustaa edustavat mepit ovat tietyissä Venäjä-päätöksissä äänestäneet tyhjää. Perussuomalaiset mepit ovat ajaneet ID:n sisällä muutenkin itsenäistä linjaa. Tämän voi jokainen tarkistaa Vote Watch Europe -sivuston ryhmäuskollisuustilastoista.
Perussuomalaisilla tiukka linja
Perussuomalaisten europarlamentaarikon Laura Huhtasaaren vuonna 2016 julkaisemat sodan uhkaan liittyvät twiitit eivät ole minkäänlainen osoitus Venäjän tukemisesta.
&#8211; Presidentinvaaleissa 2018 Huhtasaari oli ainoa ehdokkaista, joka piti Venäjää mahdollisena uhkana Suomelle. Suomessa on entisiä pääministereitä ja nykyisiä puoluesihteereitä, jotka ovat toimineet korkeapalkkaisissa töissä venäläisissä pankeissa tai konsultteina venäläisille energiayhtiöille.
&#8211; Kun perussuomalaiset jo vuosia sitten kritisoi venäläisten maakauppoja, kaksoiskansalaisuutta ja viisumivapauden toteuttamista, sai puolue vastaansa syytöksiä russofobiasta. Venäjä-politiikka ei ole teema, jossa perussuomalaisia voi vaatia tilille, sillä puolueen linja on aina ollut Venäjään johdonmukainen ja tiukka, Purra kirjoittaa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Rotista minä en voi sanoa mitään, koska en halua joutua käräjille. 
Sen totean, että HS ei nähnyt tarpeelliseksi julkaista kommenttiani tähän eiliseen pääkirjoitukseen. 
Kukaan ei saa läpi viestiä, joka rikkoisi lehden itsensä vaaliman narratiivin, vaikka kuinka väärän. <a href="https://t.co/MBo3fFDBFv">pic.twitter.com/MBo3fFDBFv</a>
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1507234473422827522?ref_src=twsrc%5Etfw">March 25, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Artikkelia on muokattu 25.3.2022 klo 13.38 HS:n julkaisupäätöksen osalta. Purran lehdelle lähettämä kirjoitus on sittemmin julkaistu Helsingin Sanomissa.

Purra: Perussuomalaisten Venäjä-linjassa ei moitittavaa

Venäjästä on ikävällä tavalla tullut sisäpoliittinen pelikortti sekä Suomessa että muualla Länsi-Euroopassa viimeisten muutaman vuoden aikana, kun kansallismieliset puolueet ovat alkaneet voimakkaasti nousta. Näin väitti puheenjohtaja Jussi Halla-aho Perussuomalaisten puoluepäivässä (tallenne <a href="https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-33001006007/perussuomalaisten-puoluepaiva-1113907">Mtv:llä</a>) Porin Suomi-Areenassa.

Halla-ahon mukaan Venäjä-kortin käyttäjät kieltäytyvät tunnustamasta niitä todellisia syitä, jotka ovat kansallismielisten puolueiden nousun takana &#8211; kuten vuonna 2015 kärjistynyttä siirtolaisvyöryä &#8211; ja he pyrkivät saattamaan nämä puolueet epäedulliseen valoon äänestäjien silmissä.
Venäjä-kortin käyttäjät vihjailevat tai väittävät, että nämä puolueet saavat tukea tai rahoitusta Venäjältä, tai ovat jollain tavalla Venäjän viides kolonna jäsenmaiden päätöksenteossa tai eurooppalaisessa päätöksenteossa.
<h4>Venäjän kehityksestä on syytä olla huolissaan</h4>
Halla-ahon mukaan Venäjän sisäisestä kehityksestä on kyllä syytäkin olla huolissaan.
&#8211; Mutta Venäjän nykyisenkaltainen, sanotaanko autoritaarinen kehitys, alkoi kyllä jo vuonna 2000 Putinin noustessa Venäjän presidentiksi, ja ensimmäiset 15 vuotta meni niin, että tämän kehityksen suhteen ei juurikaan esitetty kriittisiä puheenvuoroja Länsi-Euroopassa eikä varsinkaan Suomessa, Halla-aho totesi.
Halla-aho muistutti siitä, että meillä oli 12 vuotta presidentti [Tarja Halonen], joka oli oikein leimallisesti hyvää pataa Venäjän nykyisen johdon kanssa.
Kun puhutaan siitä, että kuka on Kremlin asialla Suomessa tai muualla Euroopassa, kannattaa Halla-ahon mukaan jättää spekuloiminen vähemmälle ja katsoa niitä konkreettisia linjauksia, joita erilaiset poliittiset voimat ovat tehneet.
<h4>Perussuomalaiset ovat kritisoineet jalkaväkimiinojen kieltoa&#8230;</h4>
Halla-ahon mukaan kannattaisi tarkastella esimerkiksi sitä, ketkä edistävät Venäjän kaasuputkihankkeita &#8211; koska se hyvin konkreettisella tavalla lisää Euroopan energiariippuvuutta Venäjästä ja näin ollen Venäjän poliittista vipuvartta eurooppalaisessa päätöksenteossa.
&#8211; Sitten meillä on joitakin yksittäisiä kysymyksiä Suomessa, esimerkiksi Suomen liittyminen jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen joitakin vuosia sitten edellisen presidentin valtakaudella &#8211; jota kaikki muut puoleet paitsi perussuomalaiset kannattivat.
&#8211; Sittemminhän kokoomus on toki jälkikäteen alkanut vastustaa tätä sopimusta ja vaatinut siitä irtaantumista, mutta meillä on ollut siinä johdonmukainen linja, Halla-aho piikitteli pienemmän oppositiopuolueen suuntaan.
<h4>&#8230;kaksoiskansalaisuutta&#8230;</h4>
&#8211; Sitten on kysymys kaksoiskansalaisista. Perussuomalaiset ovat suhtautuneet kaiken aikaa hyvin kriittisesti ylipäätään kaksoiskansalaisuuden mahdollisuuteen, ja erityiskysymys on Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten pääsy maanpuolustuksen kannalta keskeisiin, tärkeisiin virkoihin, siitä on ollut paljon puhetta, mutta lähinnä yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysnäkökulmasta, ei niinkään kansallisen turvallisuuden näkökulmasta, Halla-aho muistuttaa.
Halla-aho tiivistää, että Suomessa perussuomalaiset ovat ainoa puolue, joka on suhtautunut johdonmukaisen huolestuneesti ja kriittisesti Venäjällä tapahtuvaan kehitykseen ja Venäjän toimintaan lähialueillaan. Hän muistutti, että vaikka perussuomalaiset haluavat pitää hyviä suhteita kaikkiin ilmansuuntiin, emme tästä maantieteellisestä lokerosta koskaan pääse mihinkään.
&#8211; Mutta samaan aikaan meidän täytyy pitää huolta omasta turvallisuudestamme ja ottaa huomioon se kehitys joka itänaapurissa on käynnissä, on ollut käynnissä pitkään ja tulee mahdollisesti olemaan käynnissä vielä tulevaisuudessakin.
<h4>&#8230; ja viisumivapautta</h4>
Kansanedustaja Jani Mäkelä, joka on itse kotoisin itärajalta, lisäsi että perussuomalaiset ovat olleet johdonmukaisia Venäjä-realismissaan muissakin asioissa: perussuomalaiset on vastustanut Suomen ja Venäjän välistä viisumivapautta. Mäkelä muistutti myös maanmyyntikysymyksestä, joka on keskusteluttanut varsinkin Itä-Suomessa, jossa mökkimaita ja jopa strategisia kohteita myydään venäläisille.
&#8211; Perussuomalaiset ovat olleet alusta alkaen kriittisiä sen suhteen.
<h4>Maantiede, ei aate, selittää eurooppalaisten puolueiden Venäjä-suhdetta</h4>
Eurooppalaisella tasolla suhtautuminen Venäjään ei Halla-ahon mukaan niinkään riipu puolueen poliittisesta väristä vaan siitä, mistä päin Eurooppaa ne ovat kotoisin. Suomelle Venäjä on aina ollut maantieteellisistä ja historiallisista syistä elämän ja kuoleman kysymys: meidän on pakko ottaa Venäjä ja Venäjän kehitys huomioon kaikessa politiikassa.
&#8211; Jos tilannetta katselee Ranskasta, joka on suuri ydinasevaltio Atlantin rannikolla Euroopan toisella laidalla, niin sieltä katsottuna asiat näyttävät aivan toisenlaisilta. Venäjä näyttäytyy paljon enemmän sellaiselta potentiaaliselta yhteistyökumppanina, jonka kanssa voidaan tehdä molempia osapuolia hyödyttävää kauppaa &#8211; se ei ole samalla tavalla turvallisuuskysymys, Halla-aho argumentoi.
Sama pätee Halla-ahon mukaan Italiaan ja Espanjaan. Halla-ahon mukaan on totta, että näissä maissa kansallismielisetkin puolueet suhtautuvat usein varsin myönteisesti Venäjän nykyjohtajaan, venäläiseen hallintomalliin, venäläiseen hallintokulttuuriin.
&#8211; Mutta tämä on enemmän maantieteellinen piirre kuin jokin sellainen mikä olisi erityisen leimallinen kansallismielisille puolueille. Meillähän on samassa ryhmässä myös virolainen sisarpuolueemme EKRE, joka taas edustaa aivan toista äärilaitaa suhtautumisessaan Venäjään.
<h4>Venäjä vaikuttaa valtionhoitajapuolueiden kautta</h4>
Venäjällä on Halla-ahon mukaan satavuotiset perinteet vaikuttamisesta ulkomailla.
&#8211; Venäjällä ei todellakaan olla amatöörejä näissä hommissa. On aivan selvää, että jos Venäjä haluaa vaikuttaa poliittiseen kehitykseen jossain muussa maassa niin ei se pyri vaikuttamaan demonisoitujen, marginalisoitujen puolueiden kautta &#8211; siis sellaisten kuin esimerkiksi Perussuomalaiset Suomessa tai Lega Italiassa, vaan se pyrkii vaikuttamaan perinteisten valtionhoitajapuolueiden kautta, hyvin hienovaraisesti verkostoitumalla ja hankkimalla niistä vaikutusvaltaa.
Halla-ahon mielestä on mielenkiintoista katsella mitkä puolueet ja minkä puolueiden näkyvät hahmot ovat juosseet venäläisen kaasubisneksen asialla pitkin Eurooppaa viimeiset vuodet.
&#8211; Sieltä löytyy lähinnä sosiaalidemokraattisia ja Suomen tapauksessa keskustalaisia poliitikkoja, mutta jostakin syystä tämä toiminta pääsee ikään kuin koira veräjästä, Halla-aho kommentoi.
&#8211; Tämä kuvastaa sitä, että Venäjä on lyömäase, jota halutaan käyttää kansallismielisiä ja maahanmuuttokriittisiä puolueita vastaan eikä kyse niinkään ole siitä, että Venäjän vaikutusvallan kasvusta oikeasti oltaisiin kovin huolissaan.

Halla-aho Porissa: Venäjästä on tullut sisäpoliittinen pelikortti – vain PS on ollut aidosti huolissaan Venäjän kehityksestä

Maahanmuuttokriittinen Viron konservatiivinen kansanpuolue EKRE nousee sittenkin maan hallitukseen. Perussuomalaisten sisarpuolue EKRE muodostaa hallituksen yhdessä vasemmalle kallellaan olevan Keskustapuolueen ja kansallismielisen Isänmaa-puolueen kanssa. Hallituksella on maan 101-jäsenisessä parlamentissa eli Riigikogussa 56 kansanedustajaa.
Yllättävää Viron hallitusratkaisussa on sekin, että vaalit voittanut Reformipuolue jätettiin rannalle. Uuden hallituksen ohjelma on Viron median mukaan vielä hakusessa ja monet tavoitteet ovat toistaiseksi epämääräisiä. Hallitussopimus kuitenkin allekirjoitettiin maanantaina.
<h4>Viro ei suostu pakolaiskiintiöihin</h4>
Yksi asia on kuitenkin selvää hallitusohjelmassa: Viro ei suostu EU:n pakolaiskiintiöihin. Maahanmuuttokysymys ei tosin Virossa herätä kovin voimakkaita tunteita, sillä turvapaikanhakijoita on tullut maahan todella vähän.
Toinen lähes kirkossa kuulutettu asia on se, että uusi hallitus laskee alkoholin valmisteveroja, jotta virolaisten oma viinaralli Latviaan laimenisi, ja onhan viinan kohtuullisella hinnalla merkitystä myös turismin kannalta.
<h4>Halla-aholta enteelliset onnittelut</h4>
EKRE saa valtiovarainministerin, sisäministerin, ulkomaankauppaministerin sekä ympäristö- ja maatalousministerin salkut. Viroon tulee myös kansalaisten ikääntymiseen liittyvien kysymysten takia aivan uusi väestöministerin posti.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho onnitteli sisarpuoluetta <a href="https://twitter.com/Halla_aho/status/1114824374517891072">Twitterissä</a> ja muistutti enteellisesti, että vielä ennen vaaleja kaikki muut puolueet vakuuttivat, ettei EKRE:n kanssa tehdä yhteistyötä vaalien jälkeenkään.
Katso virolaisen <a href="https://www.postimees.ee/6564326/videod-blogi-galerii-isamaa-keskerakond-ja-ekre-allkirjastasid-koalitsioonileppe">Postimees-lehden videot</a> hallitussopimuksen allekirjoittamisesta.

Kansallismielinen EKRE Viron uuteen hallitukseen – Halla-aho onnitteli sisarpuoluetta yllätysvalinnasta

Viron parlamenttivaaleissa tällä erää vain viisi puoluetta ylitti viiden prosentin äänikynnyksen. Suurimmaksi puolueeksi nousi länsimielinen reformipuolue. Toiseksi kiri maan Venäjä-myönteinen keskustapuolue. Kolmanneksi nousi kansallismielinen ja euroskeptinen EKRE.

Reformipuolue saavutti hieman yli kolmanneksen parlamenttipaikoista 28,9 prosentin äänimäärällä. Keskustapuolue menettää yhden edustajapaikan. Sen vaalitulos 23,1 prosenttia on hieman edellisiä vaaleja pienempi.
Kansallismieliset sen sijaan suorastaan jyräsivät vaaleissa. EKRE:n äänimäärä kasvoi yli kaksinkertaiseksi viime vaaleista. Puolue saalisti 17,8 prosenttia äänistä. Se tietää 12 lisäpaikkaa parlamenttiin edellisten seitsemän paikan lisäksi.
Parlamenttipaikoille ylsivät myös isänmaapuolue (12 paikkaa) ja sosiaalidemokraatit (10 paikkaa).
Presidentti nimeää hallitustunnustelijan
Viron presidentti Kersti Kaljulaid nimeää lähipäivinä hallitustunnustelijan. Reformipuolueen johtaja Kaja Kallas on mitä ilmeisimmin ensimmäisenä tunnusteluvuorossa.
Kallas ei ole sulkenut hallitustunnusteluista pois muita kuin kansallismieliset. Käytännössä hallituksessa voisi olla kaksi suurinta puoluetta tai sitten reformipuolueen kanssa hallituksessa ovat molemmat pienemmät puolueet.
EKRE:n puheenjohtaja Mart Helme on esittänyt hallitusvaihtoehdoksi myös keskustapuolueen, EKRE:n ja isänmaapuolueen. Tämä tuskin toteutuu.
Reformipuolue luopuisi venäjän kielen opiskelusta
Reformipuolue ja EKRE haluaisivat luopua venäjän kielen opiskelusta. Keskusta on taas tätä vastaan.
Reformipuolue ja keskustapuolue eroavat myös maan verojärjestelmän suhteen. Keskusta haluaisi luopua tasaveromallista progressiiviseen verotukseen Suomen tavoin. Reformipuolue taas pitää tasaveromallista.

Viron vaaleissa kansallismieliset jyräsivät kolmanneksi – hallituspaikka jäänee haaveeksi

Viron parlamenttivaalien alla julkaistujen mielipidekyselyjen mukaan kansallismielinen ja euroskeptinen Konservatiivinen kansanpuolue EKRE on saavuttamassa suuren vaalivoiton. Puolueelle on tulossa kyselyjen mukaan noin 17-20 prosentin äänisaalis. Edellisissä vaaleissa puolue sai 8,1 prosenttia äänistä.

Vaaleissa suurimmaksi puolueeksi tulee joko oikeistolaissävytteinen Reformipuolue tai Keskusta. Puolueet ovat kovia kilpailijoita toisilleen, mutta voivat vaalien jälkeen muodostaa yhdessä hallituksen. Erot ovat suuret eri kannatusmittauskyselyissä.
EKRE vaatii EU:lta unionin jäsenmaille lisää valtaa. Puolue on vaatinut myös Danske Bankin rahanpesuskandaalin asiakirjoja julkisiksi.
Vaaleissa suuri osa äänistä on annettu ennakkoon verkon kautta. Parlamenttivaalit järjestetään tänään. Ensimmäiset tulokset saapuvat kello kahdeksan jälkeen.

EKRE

Purra: Perussuomalaisten Venäjä-linjassa ei moitittavaa

Halla-aho Porissa: Venäjästä on tullut sisäpoliittinen pelikortti – vain PS on ollut aidosti huolissaan Venäjän kehityksestä

Kansallismielinen EKRE Viron uuteen hallitukseen – Halla-aho onnitteli sisarpuoluetta yllätysvalinnasta

Viron vaaleissa kansallismieliset jyräsivät kolmanneksi – hallituspaikka jäänee haaveeksi

Viron vaaleissa kansallismielisille povataan suurta voittoa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025