Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

eläimet

Perussuomalaisten kansanedustajan Ritva ”Kike” Elomaan mielestä eläinten hyvinvointia koskeva lainsäädäntö on laitettava kerralla kuntoon. Uuden eläinten hyvinvointilain on määrä tulla eduskuntakäsittelyyn ensi vuoden puolella.
 
&#8211; Vanha vuodelta 1996 peräisin oleva eläinsuojelulaki ei ole enää ajan hermoilla ja uutta lainsäädäntökokonaisuutta, joka vastaisi paremmin eläinsuojelun haasteisiin, on odotettu jo vuosia. Lain valmistelu on viivästynyt ja viivästynyt, Ritva ”Kike” Elomaa kertoo.
&#8211; Hallituksen on varmistettava, ettei uusi laki jää puolitiehen eikä siitä saa puuttua eläinten oikeuksien kannalta olennaisia kirjauksia.
Tunnistusmerkintä pakolliseksi
Elomaa on laatinut syksyn aikana kirjallisen kysymyksen ja toimenpidealoitteen eläinten rodunjalostuksen rajoittamisesta. Lisäksi hän on tehnyt lakialoitteen, jossa ehdotetaan koirille pakollista rekisteröintiä ja tunnistusmerkintää sekä toimenpidealoitteen niin ikään kissojen pakollisesta rekisteröinnistä ja tunnistusmerkinnästä.
&#8211; Mielestäni on juuri nyt tärkeää nostaa julkiseen keskusteluun näitä olennaisia uudistustarpeita, joita eläinsuojelua koskevaan lainsäädäntöön liittyy. Hallituksen esitys uudeksi eläinten hyvinvointilaiksi tulee ilmeisesti sisältämään pakollisen rekisteröinnin ja tunnistusmerkinnän koirien kohdalla, mutta kissojen osalta ei vastaavaa ole näköpiirissä. Kissojen kohteluun liittyy niin paljon äärimmäisen vakavia laiminlyöntejä, että mielestäni tämän uudistuksen olisi ehdottomasti koskettava myös kissoja, Elomaa sanoo.
Eläintenpidon väärinkäytökset kuriin
Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti helpottaa esimerkiksi löytöeläinten päätymistä takaisin omistajilleen. Lisäksi se vaikeuttaisi laitonta eläinkauppaa sekä vähentäisi eläintenpitoon liittyviä väärinkäytöksiä.
&#8211; Niin sanottu pentutehtailu on vakava ilmiö, johon puuttumiseen rekisteröintipakko toisi helpotusta. Merkitseminen on ennaltaehkäisevää eläinsuojelua, kun löytöeläimet saadaan tehokkaasti takaisin omistajilleen.
&#8211; Nykyistä laajamittaisempi eläinten merkitseminen säästäisi myös eläinsuojelun resursseja ja pelastaisi vuosittain monien eläimien hengen, Elomaa arvioi.
Rodunjalostukseen puututtava
Elomaan mielestä eläinten terveydelle haitalliseen rodunjalostukseen tulisi puuttua tiukemmin lainsäädännön keinoin. Esimerkiksi monet koirarodut kärsivät vakavista terveyshaitoista kuten hengenahdistuksesta ja raajojen kehityshäiriöistä liiallisen jalostuksen seurauksena. Elomaa odottaa hallitukselta tiukkoja rodunjalostukseen liittyviä rajoituksia uuden lain yhteydessä.
&#8211; On eettisesti kestämätöntä, että rodunjalostus on edennyt aivan liian pitkälle eläinten hyvinvoinnin kustannuksella. Nyt on vielä epäselvää mitä uusi eläinten hyvinvointilaki tulee sisältämään eläimille vahingollisen rodunjalostuksen estämiseksi. Mielestäni hallituksen pitäisi ottaa asiassa tiukka linja eikä siirtää vakavan ongelman ratkomista tulevien hallitusten tehtäväksi, Elomaa sanoo.

Elomaa: Uusi eläinten hyvinvointilaki ei saa jäädä puolitiehen

Kansanedustajat Ritva ”Kike” Elomaa, Leena Meri ja Mari Rantanen ovat todella huolissaan Lapin matkailualan yrittäjien tilanteesta.

&#8211; Korona käytännössä jäädytti Lapin matkailun kesken vuoden kiivainta sesonkia ja tilipussi jäi laihaksi lukuisilla alan yrittäjillä, Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa harmittelee.
Korona on ajanut monet matkailualan yrittäjät pahoihin vaikeuksiin, ja matkailijamäärien nousua edes lähelle koronaa edeltänyttä tilannetta ei ole vielä näköpiirissä.
&#8211; Yrittäjien silmin katsottuna tilanne on synkkä. Asiakkaita ei tule, mutta lainat ja muut juoksevat menot on hoidettava. Lisäksi monet matkailualan yrittäjät ovat tehneet kalliita investointeja ennen kuin koronasta oli tietoakaan. Tämä tekee monien tilanteesta entistäkin epätoivoisemman, Leena Meri toteaa vakavana.
Inhimillinen tragedia
Eläinrakasta kansanedustajakolmikkoa surettaa myös safareilla rekikoirina toimivien huskyjen kohtalo, jos Lapin matkailua ei saada vetämään.
&#8211; Sydän nytkähti, kun luin lehdestä hiipuneen turistivirran myötä työttömiksi jääneistä rekikoirista ja niiden mahdollisesta surullisesta kohtalosta siinä tapauksessa, jos matkailua ei saada elpymään. Tilanne on omistajienkin kannalta hirvittävä sillä tunneside karvaisiin työkavereihin on usein väkevä. Koirat on ruokittava jokaisena vuoden päivänä eikä se ole ilmaista, Elomaa kertoo.
&#8211; Jos koiria päädytään lopettamaan niin mistä sitten saadaan uusia tilalle, kun matkailu alkaa taas elpymään koronakriisin helpotettua? Myös koirien pitkän ajan saatossa muovautuneiden sukuhaarojen katkeaminen tulisi aiheuttamaan haasteita. Ja ennen kaikkea kyseessä on inhimillinen tragedia, jos ei jäljelle jää muuta vaihtoehtoa kuin hienojen eläinten lopettaminen, Mari Rantanen sanoo.
&#8211; Nyt hallituksen pitää istua alas ja ratkoa Lapin ja koko Suomen matkailua koskevat ongelmakohdat tai muuten menee yritykset nurin ja koiriltakin lähtee henki, Elomaa, Meri ja Rantanen toteavat.

Perussuomalaiset kansanedustajat: Lapin matkailu ja rekikoirien henki on pelastettava

Euroopan komissio on pyytänyt Euroopan kemikaalivirastoa (ECHA) valmistelemaan asetuksen lyijyn kieltämisestä ampuma-aseiden luotien ja haulien valmistuksessa. Esitystä on tarkoitus käsitellä EU:ssa vielä tänä syksynä.

Nopeimmillaan rajoitukset astuisivat voimaan noin kahden vuoden sisällä. Lyijykieltoa on perusteltu EU:ssa ympäristönsuojelullisilla syillä. Vesilintumetsästyksessä lyijyhaulien käyttö on ollut kiellettyä Suomessa vuodesta 1996 saakka.
Perussuomalaisten kansanedustajan Olli Immosen mukaan lyijyn kieltäminen luotien ja haulien valmistusmateriaalina olisi kova isku metsästäjille, reserviläisille sekä ampumaurheilijoille
&#8211; Suuria teknisiä ongelmia olisivat aseiden kaliiperiin liittyvät haasteet. Mikäli korvaava luotimateriaali on ominaispainoltaan kevyempi lyijyluotiin verrattuna, tulee uuden luodin olla pidempi. Seurauksena on, että rihlatut kiväärit eivät ammu enää yhtä tarkasti kuin ennen, sillä luoti ei vakaudu piippuvaiheen aikana yhtä hyvin kuin aiemmin. Pidemmät luodit on istutettava syvemmälle hylsyn sisään ja se voi johtaa jopa vaaralliseen paineeseen. Jos korvaavat materiaalit ovat kovempia kuin lyijy, piippu kuluu nopeammin, jolloin aseen tarkkuus romahtaa ennalta arvaamattomasti.
&#8211; Metsästyskiväärit, pienoiskiväärit ja pistoolit ovat lähtökohtaisesti valmistettu lyijyluodeille. Osasta metsästysaseista ja monista muista lyijyluotiaseista voi tulla käyttökelvottomia, mikäli kieltolaki Suomessa hyväksytään, Immonen varoittaa.
Aseharrastuksen kustannukset nousevat
Immosen mukaan urheiluammunta ja ampumahiihto kokisivat harrastusmuotoina kovan kolauksen kohoavien kustannusten vuoksi. Metsästyksessä kustannusten kasvu johtaisi vähenevään ampumaharjoitteluun ja sen seurauksena tulisimme näkemään enemmän haavoittuneita riistaeläimiä.
&#8211; Eläinten turhan kärsimyksen lisääntyminen on suurempi ongelma kuin lyijyluodit ja -haulit.
&#8211; Korvaavat materiaalit olisivat kalliimpia sekä aseiden että patruunoiden osalta. Metsästyksestä ja ampumaharrastuksesta uhkaisi tulla jatkossa eliitin etuoikeus, kun tavallisilla kansalaisilla ei olisi siihen varaa. Lain voimaantulo tietäisi pahimmillaan ampumaurheilun, ilma-aseharrastuksen, metsästyksen ja reserviläistoiminnan loppulaskentaa, Immonen kritisoi.
Puolueettomat vaikutusarviot ovat tarpeen
Lyijykieltoa on perusteltu EU:ssa ympäristönsuojeluun liittyvillä syillä. Lyijykieltoa ajavien keskuudessa huolta on herättänyt erityisesti lyijyn mahdollinen kulkeutuminen pohjavesiin.
Geologinen tutkimuskeskus ja Suomen ympäristökeskus teettivät selvityksen haitta-aineiden kulkeutumisesta Nummi-Pusulan Mansikkakuopan ampuma-alueelta vuonna 2011. Selvityksessä tutkittiin haitta-aineiden kulkeutumisaikoja pintamaakerroksen alareunasta pohjaveden pintaan. Laskennalliset kulkeutumisajat olivat erittäin suuria, lyijyn osalta jopa 20 000 vuotta.
&#8211; Lähes puhdasta metallia olevien haulien ja luotien lyijyseokset ja luonnonvesien lähellä neutraalia oleva happamuus yhdessä saavat aikaan sen, että lyijyn tai sen ampumatarpeissa käytettyjen seosyhdisteiden liukeneminen veteen on olematonta ja vaatii liuetakseen 20 000 vuoden ajanjakson. Lyijyn pintaan kehittyy helposti oksidikerros, joka eristää metallisen lyijyn ympäristöstä, Immonen sanoo.
&#8211; Vaikutus ei juuri poikkea luonnossa olevasta lyijystä. Lyijy on alkuaine ja sitä on maapallolla ilman aseita ja patruunoitakin. Metallinen lyijy ei edes liukene pohjaveteen.
Immonen muistuttaa myös, että ampumaradat ovat tarkoin rajattuja alueita, joissa haitat ympäristölle on minimoitu nykyisillä säädöksillä ja teknisillä järjestelyillä.
&#8211; Valitettavan usein tutkimukset, joissa jonkin asian todetaan &#8221;olevan mahdollista&#8221;, muuttuvat poliittisessa päätöksenteossa &#8221;erittäin todennäköiseksi&#8221;. Tämä johtaa siihen, että asioita kielletään perusteettomasti ihan vain varmuuden vuoksi välittämättä kielloista aiheutuvista haitoista tavallisille kansalaisille. Nyt olisi tarpeen tehdä puolueeton vaikutusarvio lyijykiellon todellisesta tarpeesta, Immonen vaatii.
Helpot maalaisjärkiset ratkaisut unohdetaan
Lyijykieltoa ajavien keskuudessa huolta on herättänyt myös joskus riistaruhon mukana tuleva lyijy ja riistan sisäelinten hautaaminen metsään. Petoeläimet saattavat altistua lyijylle syödessään ne ja urheiluampujat saattavat ampuessaan altistua lyijypölylle. Immosen mukaan näiden välttämiseksi on olemassa kuitenkin helppoja ratkaisuja.
&#8211; Käsien ja vaatteiden pesu, ruokailun välttäminen ampumaradoilla ja eläinten sisälmyksien vieminen pois metsästä. Näillä keinoilla pääsemme haitoista eroon. Luotien päästöongelma ratkaistaan jo nyt lähes täysin kokovaippaluodilla. Lyijyn haitallisuutta tässä yhteydessä kukaan ei kiellä, mutta valistus ja oikeanlainen toiminta ovat lyijykieltoa parempi ratkaisu.
&#8211; Olemme joutuneet Suomessa juuri alistumaan uusiin EU:n sanelemiin asedirektiivin kiristyksiin. Nyt edessämme ovat jälleen uudet lainsäädännölliset kiristykset, joiden motiivit näyttävät puhtaasti poliittis-ideologisilta. Ideologinen asevastaisuus ei näytä laantumisen merkkejä EU:ssa. Tästä esimerkkinä toimii esitys lyijyn kieltämisestä luotien ja haulien valmistamisessa. Tähän kieltoon Suomi ei saa alistua, Immonen sanoo.

Immonen: Esitys lyijyn kieltämisestä luotien ja haulien valmistuksessa on torpattava

Perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsen Olli Immonen ihmettelee Suomessa harjoitettua susipolitiikkaa ja erityisesti sitä, että keskustan ollessa pääministeripuolueena susiongelmaa ei ole saatu hoidettua kuntoon.

Ministeri vähätellyt ongelmaa
Immonen näkee, että seuraavan hallituksen on välttämätöntä helpottaa lupabyrokratiaa ja kasvattaa kaatolupien määrää. Lisäksi hänen mukaansa on tärkeää antaa mahdollisuus poistaa pihapiirissä liikkuvat sudet jo ennen, kuin ne aiheuttavat haittaa koti- tai tuotantoeläimille.
&#8211; Mielestäni on hyvin erikoista, että esimerkiksi maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) on tällä vaalikaudella lähinnä vähätellyt susien aiheuttamaa uhkaa metsästyskoirille, vaikka häirikkösusitilanne on vain pahentunut, Immonen sanoo.
Koti- ja tuotantoeläimiä suojeltava
Susiongelma koskettaa laajasti erityisesti maaseudulla asuvien ihmisten arkea, mutta muualla Suomessa tilanne näyttää aivan toisenlaiselta johtaen hyvin erilaisiin näkemyksiin petopolitiikasta.
&#8211; Häirikkösusien tehokkaammalla poistamisella on tähdättävä nimenomaan kotieläinten, tuotantoeläinten, metsäpeurakannan sekä koiralla tapahtuvan metsästyksen suojelemiseen, Immonen perustelee.
Kaatolupaprosessi uusiksi
Ratkaisuiksi Immonen ehdottaa häirikkösusien kaatolupaprosessin helpottamista, sillä nykyisin se on liian byrokraattinen ja aikaavievä.
&#8211; Lupaprosessi täytyy laittaa uusiksi. Susivahinkoja tulee estää muun muassa häirikkösusien kaatolupaprosessia yksinkertaistamalla. Lisäksi susien kaatamiseen tarvittavien poikkeuslupien myöntämiseen on saatava lisää joustavuutta, ja lupia on myönnettävä lisää, Immonen toteaa.
Susipolitiikka on keskusteluttanut suomalaisia laajasti jo vuosia, sillä sudet liikkuvat yhä enemmän asutuksen läheisyydessä aiheuttaen huolta erityisesti lasten turvallisuudesta sekä metsästyskoirien ja tuotantoeläinten menetyksistä.

Kansanedustaja Immonen: Häirikkösusien kaatamista helpotettava

eläimet

Elomaa: Uusi eläinten hyvinvointilaki ei saa jäädä puolitiehen

Perussuomalaiset kansanedustajat: Lapin matkailu ja rekikoirien henki on pelastettava

Immonen: Esitys lyijyn kieltämisestä luotien ja haulien valmistuksessa on torpattava

Kansanedustaja Immonen: Häirikkösusien kaatamista helpotettava

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025