Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

eläinsuojelulaki

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaan mielestä oikeusasiamiehen puuttuminen eläinsuojelurikosten tutkintaan on selvä merkki siitä, että järjestelmä ei toimi kunnolla.

&#8211; Luin taannoin pysäyttävän uutisen hevosia ja koiria rankasti laiminlyöneestä naiskaksikosta. He olivat saaneet eläinsuojeluviranomaisilta 18 määräystä kolmen vuoden sisään järjestää eläimille asianmukaiset oltavat, mutta muutosta ei tapahtunut. Eläinten kärsimys on jotain järkyttävää, enkä kestä katsella vain vierestä, kun tällaista tapahtuu, sanoo kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
Muutosta tarvitaan ja pian
Elomaa on tehnyt kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy, miten hallitus tulee edesauttamaan poliisin valmiuksien kehittämistä eläimiin liittyviin rikoksiin puuttumisessa.
&#8211; Kysymys on äärimmäisen ajankohtainen. Oikeusasiamies on nimittäin havainnut puutteita eläinsuojelurikosten tutkinnassa muun muassa eläinsuojelurikosten kirjaamisessa, viranomaisyhteistyössä sekä esitutkinnassa. Tämä on selvä viesti, että muutosta tarvitaan ja pian. Olisi luontevaa tehdä uudistukset samalla kun uusi eläinten hyvinvointilaki tulee vihdoin käsittelyyn ensi keväänä, Elomaa toteaa.
&#8211; On päivänselvää, että eläinsuojelurikosten selvittämiseen tarvitaan lisää resursseja. Poliisihallituksessa on reagoitu oikeusasiamiehen huomautukseen aloittamalla eläinsuojelurikoksia koskevan uuden ohjeistuksen valmistelu, mutta miten saadaan aikaan merkittävää edistystä, ellei resursseja kasvateta? Elomaa pohtii.
Tilanne kentällä on haastava
Oikeusasiamies on nostanut esille myös puutteet poliisien eläinsuojeluosaamisessa, mikä johtuu koulutuksen vähäisyydestä ja yhtenäisen ohjeistuksen puuttumisesta. Ratkaisuksi ongelmiin Elomaa tarjoaa erillisten eläinsuojelurikoksiin keskittyvien yksiköiden perustamista jokaisen Suomen poliisilaitoksen yhteyteen.
&#8211; On selvää, että poliisilaitokset tekevät parhaansa rikosten torjumiseksi ja selvittämiseksi olemassa olevien resurssien ja osaamisen puitteissa, mutta tällä hetkellä tilanne kentällä on haastava. Erillisten eläinsuojelurikoksiin keskittyvien yksiköiden myötä tutkintaan tulisi lisää tekijöitä ja erityisosaaminen eläimiin liittyvien tapausten kohdalla lisääntyisi roimasti.
&#8211; Tätä toimintamallia on kokeiltu jo muutamalla poliisilaitoksella ja tulokset ovat olleet positiivisia. Lisäksi erillinen eläimiin liittyviä rikoksia ratkova yksikkö mahdollistaa toisille yksiköille täysipainoisen keskittymisen muihin rikoksiin, Elomaa sanoo.
&nbsp;

Oikeusasiamies vaatii parannuksia eläinsuojelurikosten tutkintaan – Elomaa: Eläinsuojelurikosten selvittämiseen tarvitaan lisää resursseja

Perussuomalaisten kansanedustaja, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meren viime vuoden lopulla tekemää lakialoitetta eläimiin sekaantumisen kriminalisoimiseksi käsiteltiin torstaina eduskunnan täysistunnossa. Meren mielestä on hullua, että Suomessa eläimiin sekaantumista esittävän kuvan levittäminen on lainvastaista, mutta itse teko ei.

Kansanedustaja Leena Meri teki ensimmäisen lakialoitteensa eläimiin sekaantumisen kriminalisoimiseksi jo vuonna 2015. Aloite sai silloinkin runsaasti kannatusta eduskunnassa ja herätti julkista keskustelua, mutta valmistelussa ollut eläinten hyvinvointilaki ehti raueta ennen kuin edellinen hallitus ehti käsitellä sitä.
&#8211; Mielestäni eläinten asianmukainen kohtelu on sivistyneen yhteiskunnan mittari. Eläin ei ole mikään seksilelu. Kun eläinten hyvinvointilaki viipyy ja viipyy, olen asiaa vauhdittaakseni tehnyt tästä asiasta taas lakialoitteen, Meri kertoo.
<h4>Eläintä ei voi haastatella</h4>
Kaikenlainen eläimiin sekaantuminen oli Suomessa kriminalisoitua vuoteen 1971 saakka, jolloin sitä alettiin pitää enemmän mielenterveysongelmana, joka pitää muulla tavoin hoitaa. Teon lainvastaisuus poistettiin rikoslaista niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa. Suomen rikoslakiin jäi kuitenkin sellainen kirjaus, että eläimiin sekaantuminen on rangaistavaa siinä tapauksessa, että se aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kipua, kärsimystä tai tuskaa.
&#8211; Jos ei voi osoittaa, että eläimelle on aiheutettu kipua tai kärsimystä, teko on siis rikoslaissa sallittu. Kivun tai kärsimyksen osoittaminen on kuitenkin haasteellista, koska eihän eläintä voi haastatella, Meri sanoo.
<h4>Kuvamateriaalin levittäminen kiellettyä, itse teko ei</h4>
Maailma on kuitenkin muuttunut, ja kuluneina vuosikymmeninä eläin on muuttunut pelkästä käyttöesineestä tuntevaksi ja tietoiseksi olennoksi, jolla on omat oikeutensa. Sen seurauksena eläimiin sekaantuminen kriminalisoitiin uudelleen useimmissa Euroopan maissa. Tällä hetkellä vain Suomessa, Unkarissa ja Romaniassa ei eläimiin sekaantumista ole kriminalisoitu.
&#8211; Kuitenkin meillä on laki sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä, eli jos levittää eläimiin sekaantumista käsittelevää kuvamateriaalia, se on rikoslaissa rangaistavaa, mutta itse teko ei. Se tuntuu hullulta, Meri päivittelee.
<h4>Vihreiden tuki yllättävän heikkoa</h4>
Meri ihmettelee sitäkin, miksi eläinten oikeuksista ja hyvinvoinnista paljon puhuvien vihreiden taholta ei juuri ole tullut kannatusta hänen aloitteilleen. Vihreiden nimiä ei juuri aloitteiden allekirjoituksista löydy, ja he ovat loistaneet poissaolollaan keskusteluista, kun aihetta eduskunnassa on käsitelty. Suoranaista vastustusta Meren aloitteet eivät kuitenkaan eduskunnan tasolla ole saaneet.
&#8211; Minuun on ollut yhteydessä Suomen eläinystävien foorumiksi itseään kutsuva porukka, jotka pitävät itseään ns. ”zoofiilikkoina”. He pitävät eläimiin sekaantumista vain seksuaalisena suuntautumisena ja katsovat elävänsä tasavertaisessa parisuhteessa eläinten kanssa. Kyse ei kuitenkaan mitenkään voi olla tasavertaisesta parisuhteesta, kun toinen osapuoli on eläin ja alisteisessa asemassa, Meri kertoo.

Meri vaatii eläimiin sekaantumisen kriminalisointia rikoslakiin: ”Eläinten asianmukainen kohtelu on sivistyneen yhteiskunnan mittari”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on laatinut toimenpidealoitteen, jossa hän ehdottaa hallitukselle kissojen rekisteröinnin ja tunnistusmerkinnän säätämistä pakolliseksi eläinsuojelulainsäädännön uudistuksen yhteydessä. 

Eläinten päivää vietettiin taas 4. lokakuuta, joten Ritva ”Kike” Elomaan mielestä on nyt erittäin sopiva hetki nostaa eläinten oikeuksiin liittyvä epäkohta esille.
&#8211; Eläinsuojelulainsäädännön uudistamisen yhteydessä on kaavailtu rekisteröintipakkoa koirien osalta. Rekisteröintiin ja tunnistusmerkintään liittyvän uudistuksen tulisi koskea myös kissoja, koska niidenkin oikeuksia on vaalittava. Nyt laajemman lakiuudistuksen yhteydessä olisi luonteva paikka tehdä kissojen rekisteröinnistä pakollista.
Merkitseminen pelastaa eläimiä
Tunnistusmerkintä ja rekisteröintipakko olisi suuri edistysaskel kissojen hyvinvoinnille. Käytännössä tunnistusmerkintä toteutettaisiin siruttamalla kissat. Elomaa näkee uudistuksessa lukuisia hyviä puolia.
&#8211; Tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin lisääminen edistäisi esimerkiksi löytöeläinten päätymistä takaisin omistajilleen. Lisäksi se vaikeuttaisi laitonta eläinkauppaa sekä vähentäisi eläintenpitoon liittyviä väärinkäytöksiä.
&#8211; Merkitseminen on ennaltaehkäisevää eläinsuojelua, kun löytöeläimet saadaan tehokkaasti takaisin omistajilleen. Nykyistä laajamittaisempi eläinten merkitseminen säästäisi myös eläinsuojelun resursseja ja pelastaisi vuosittain monen eläimen hengen, Elomaa muistuttaa.
Vastuullista eläintenpitoa
Lemmikkien merkitseminen ja rekisteröinti kaupanteon yhteydessä rajoittaa osaltaan pentutehtailua ja laittomia salakuljetuksia.
&#8211; Pentutehtailu ja salakuljettaminen ovat suuren mittaluokan ongelma varsinkin koirien ja kissojen kohdalla. Laiton eläinkauppa on merkittävä tulonlähde järjestäytyneelle rikollisuudelle, joten rekisteröintipakko tehostaisi muiden hyötyjen lisäksi rikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa, Elomaa korostaa.
&#8211; Ennen kaikkea rekisteröinti ja tunnistusmerkintä edistäisi vastuullista eläintenpitoa ja lisäisi myös eläinten omistajien sitoutumista lemmikkeihinsä. Hallitsemattomasti kasvavat kissapopulaatiot ovat Suomessa suuri ongelma. Tämän taustalla on leikkaamattomat kissat, jotka lisääntyvät holtittomasti. Jos rekisteröinti ja merkitseminen olisivat pakollisia ei voitaisi enää tuosta vain ottaa kissoja kasapäin lemmikeiksi ja ehkä entistä useampi leikattaisiinkin. Tämä olisi valtava harppaus kissojen oikeuksille Suomessa, Elomaa päättää.

Elomaa: Kissojen rekisteröinnistä tehtävä pakollista uuden eläinten hyvinvointilain yhteydessä

Perussuomalaisten kansanedustajat ja eduskunnan ympäristövaliokunnan jäsenet Olli Immonen ja Rami Lehto vaativat hallitukselta toimia, jotta se kieltäisi uskonnollisin perustein rituaaliteurastetun lihan maahantuonnin ulkomailta Suomeen. Immonen ja Lehto ovat jättäneet asiasta kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi.

Aiemmin Suomen lainsäädäntö on sallinut rituaaliteurastuksen siten, että eläin tainnutetaan yhtäaikaisesti kaulan katkaisun ja verenlaskun kanssa. Tuoreen eläinsuojelulain uudistuksen yhteydessä lakia muutetaan siten, että eläin täytyy aina tainnuttaa ennen verenlaskua.
Jäsenmailla mahdollisuus kieltää rituaaliteurastukset
Muualla Euroopassa lainsäädäntö suhteessa rituaaliteurastuksiin kuitenkin vaihtelee merkittävästi. Euroopan unionin lopetusasetus sallii rituaaliteurastuksen, kun lihaa tuotetaan uskonnollisten ryhmien käyttöön, mutta antaa jäsenmaille mahdollisuuden myös kieltää rituaaliteurastuksen.
&#8211; Perussuomalaiset ovat jo vuosia vaatineet rituaaliteurastuksen kieltämistä. Perussuomalaisten vaatimuksesta uudessa eläinsuojelulaissa rituaaliteurastukset tullaan viimein kieltämään Suomessa. Seuraava askel tulisi olla se, että myös eläinsuojelulakimme vastaisesti teurastetun eläimen lihan maahantuonti kiellettäisiin kokonaan, Immonen sanoo.
Uskonnollisille ryhmille ei tule antaa erivapauksia
Viime vuosien aikana tapahtuneen turvapaikanhakijamäärän suuren kasvun seurauksena rituaaliteurastetun lihan kysyntä on kasvanut, sillä kyseisen muuttoliikkeen myötä muslimien määrä Suomessa on lisääntynyt merkittävästi.
Immonen ja Lehto arvioivat, että uuden eläinsuojelulain voimaantulon myötä rituaaliteurastetun lihan tuonti Suomeen hyvin todennäköisesti kasvaa entisestään.
&#8211; Uskonnollisille ryhmille ei tule antaa minkäänlaisia erivapauksia, joilla tässä tapauksessa loukataan eläinten oikeuksia. Länsimainen teurastustapa perustuu tieteeseen ja siihen, ettei eläimen saa antaa tuntea teurastushetkellä ylimääräistä tuskaa tai kipua. Onkin käsittämätöntä, että Euroopassa sallitaan tällainen brutaali teurastustapa, Lehto toteaa.
Brutaalit rituaaliteurastukset eivät kuulu Eurooppaan
Euroopan komissio on ollut jo vuosia sitten ilmaissut huolensa rituaaliteurastetun lihan suuresta määrästä. Määrä on kohtuuttoman suuri rituaaliteurastettua lihaa kuluttavien uskonnollisten ryhmien asukasmäärään nähden.
Immonen ja Lehto ovat huolissaan siitä, että rituaaliteurastettua lihaa myydään ja tarjoillaan esimerkiksi ravintoloissa ihmisille, jotka eivät edes haluaisi syödä kyseisellä tavalla teurastettuja eläimiä.
&#8211; Brutaalit rituaaliteurastukset eivät kuulu Eurooppaan, eikä rituaaliteurastettua lihaa saa päästää jatkossa Suomen markkinoille. Kotimainen ja paikallinen ruoantuotanto on asetettava kunniaan, luonnollisesti myös eettinen lihantuotanto. Suositaan suomalaista, Immonen sanoo.

Kansanedustajat Immonen ja Lehto: Rituaaliteurastetulle lihalle maahantuontikielto

Perussuomalainen kansanedustaja Jari Ronkainen on tyytyväinen hallituksen esityksestä laiksi eläinten hyvinvoinniksi. Ronkainen teki keväällä 2016 lakialoitteen, jossa edellytetään eläimen tainnutusta ennen verenlaskua uskonnollisia tapoja noudattavassa teurastustavassa. Aloite on sisällytetty hallituksen esitykseen.

&#8211; Verenlaskua ennen tainnutusta on pidettävä eläinrääkkäyksenä, jollaista Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa ei voida hyväksyä, sanoo Ronkainen.
Asia hoidetaan jälkijunassa
Suomessa eläinten rituaaliteurastamista säännellään suhteellisen myöhään, sillä vastaavat lait on säädetty Norjassa jo 1929 ja Ruotsissa 1937. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan verenlasku on ollut mahdollista aloittaa samanaikaisesti eläimen tainnuttamisen kanssa.
&#8211; Olen iloinen, mutta samalla myös hämmentää, että muualla jo viime vuosituhannen alussa säädetty laki saadaan sovittua vihdoin myös täällä Suomessa, Ronkainen toteaa.
Tuontiliha syyniin
Vaikka laki tulisikin Suomessa voimaan, kansanedustajaa huolestuttaa rituaaliteurastetun tuontilihan tila.
&#8211; Mikäli laki säädetään esityksen mukaisesti, teurastustapa saadaan vihdoin korjattua Suomen osalta. Huolena on kuitenkin rituaaliteurastettu tuontiliha maista, joilla lainsäädäntö ei ole samalla tolalla.
Otsikkoa muutettu 2.10.2018 klo 17.52.

Ronkainen iloitsee lakiesityksestä: ”Vihdoin rituaaliteurastusta säännellään!”

Sukupuoliyhteys eläimen kanssa tulee vihdoin rangaistavaksi teoksi.
&#8211; Ehdotukseni, jonka esitin lakialoitteessani kolme vuotta sitten, on mennyt perille, toteaa perussuomalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri.

Nyt sukupuoliyhteys eläimen kanssa on Suomessa rangaistavaa vain, jos toiminta on julmaa tai aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Sukupuoliyhteys eläimeen ei siis ole rangaistavaa pelkkänä tekona.
Vastaa ihmisten moraali- ja oikeustajua
Rikosoikeudellista vastuuta ei synny, ellei pystyä osoittamaan, että eläin on kokenut kärsimystä, kipua tai tuskaa.
&#8211; Mutta miten tämä edes todettaisiin, koska eläintä ei voi haastatella? Se, että tapahtunutta vahinkoa ei pystytä osoittamaan, ei kuitenkaan tarkoita, että vahinkoa ei olisi tapahtunut, Meri painottaa.
&#8211; Tein lakialoitteen vuonna 2015, jossa esitin, että sukupuoliyhteys eläimen kanssa olisi aina rangaistavaa. Tämä vastaisi ihmisten moraali- ja oikeustajua. Se olisi myös viesti yhteiskunnalta, millainen toiminta on hyväksyttävää. Eläimillä pitää olla itseisarvo ja eläimiä pitää kohdella kunnioittavasti.
&#8221;Suomen Eläintenystävät&#8221; valittivat
Meri kertoo saaneensa tuolloin palautetta Suomen Eläintenystävät -foorumilta, joiden mielestä hänen pitäisi kunnioittaa ihmisten seksuaalisia taipumuksia.
&#8211; Kyse ei ole pelkästään ihmisten taipumuksista, koska toinen osapuoli on eläin. Foorumilta myös kerrottiin, että eläimetkin pitävät seksistä ja etteivät tutkijat tai lääkärit ole kyenneet osoittamaan, että eläin kärsisi. Mielestäni he eivät ymmärrä sitä, ettei eläintä saa alistaa ihmisen seksuaalisille mielihaluille.
&#8211; EU-maista vain Suomi, Unkari ja Romania sallivat sukupuoliyhteyden eläimen kanssa, ellei siitä aiheudu kärsimystä, kipua tai tuskaa, Meri toteaa.
Suomi pääsee normaalille tasolle
Hallituksen lakiesitys uudeksi eläinsuojelulaiksi pitää sisällään nyt pykälän, jossa todetaan, että ihminen ei saa olla sukupuoliyhteydessä eläimen kanssa. Tekijä tuomitaan eläinsuojelurikkomuksesta.
&#8211; Olen erittäin iloinen, että eläimet saavat itselleen vihdoinkin oikeutta ja kunnioittavaa kohtelua ja Suomi pääsee normaalille eurooppalaiselle tasolle mm. Norjan, Ruotsin ja Tanskan kanssa, Meri huokaa.

Meri: Sukupuoliyhteys eläimen kanssa tulee vihdoin rangaistavaksi teoksi

Voimassa oleva eläinsuojelulaki on yli 20 vuotta vanha. Nyt lakia ollaan uudistamassa. Lakiesityksen sisällöstä on saatu jo aiemmin esimakua ja tänään hallitus julkisti esityksensä uudeksi laiksi eläinten hyvinvoinnista.

&#8211; Olemme laatineet useita kirjallisia kysymyksiä sekä kirjoituksia eläinsuojelulain epäkohdista. Peräänkuulutamme muun muassa tiukempia rangaistuksia eläinten kaltoinkohtelusta ja tehokkaampaa viranomaistoimintaa eläinsuojelun osalta. Olemme vaatineet jatkuvan juomavedensaannin turvaamista sekä tunnistusmerkintää pakolliseksi ainakin koirille, perussuomalaisten kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja Ritva ”Kike” Elomaa huomauttaa.
Lakiehdotus poiki runsaasti palautetta
Lakiehdotus oli jo alkuvuodesta lausuntokierroksella ja se poiki lähes 400 palautetta. Perussuomalaisten edustajien yhdessä laatima palaute oli yksi näistä.
&#8211; Nostimme palautteessamme esille muun muassa edellä mainitut tärkeät epäkohdat. Hallitus on nyt tehnyt linjauksensa siitä, miten lakiesitystä muutetaan saadun palautteen pohjalta. On hienoa, että hallitus on ottanut perussuomalaisten palautteen ainakin osittain tosissaan, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri toteaa.
Mahdollisuus jatkuvaan vedensaantiin
Eläinten mahdollisuutta jatkuvaan vedensaantiin parannetaan lakiesityksessä siten, että nisäkkäiden ja lintujen pysyvissä pitopaikoissa eläimillä on oltava jatkuvasti mahdollisuus juoda vettä.
Tämä on perussuomalaisten mukaan hyvä edistysaskel, mutta turkiseläinten osalta he eivät ole vielä tyytyväisiä.
&#8211; Niiden kohdalla jatkuvan vedensaannin vaatimus koskisi vain siitoseläimiä ja tulisi voimaan yhdeksän vuoden siirtymäajalla. Hallituksella pitäisi olla kanttia turvata jatkuva juomavesi kaikille turkiseläimille. Turkiseläimet nuolevat janoonsa jatkossakin jääkalikkaa, kansanedustajat paheksuvat.
Koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti lakiin
&#8211; Koirien pakollisen tunnistusmerkinnän ja rekisteröinnin sisällyttäminen lakiin oli erittäin hyvä asia. Hienoa, että hallitus on ottanut vakavasti meidänkin palautteen tästä asiasta.
Kansanedustajat toteavat, että myös kissojen pakollinen tunnistusmerkintä ja samalla niiden rekisteröinti tietokantaan olisi ollut eläinten oikeuksien näkökulmasta hyvä uudistus.
&#8211; Sirutettu kadonnut eläin voidaan hyvällä prosentilla jäljittää ja palauttaa tehokkaasti takaisin kotiin. Siruttaminen ja rekisteröinti kaupanteon yhteydessä puolestaan rajoittaa pentutehtailua ja eläinten salakuljetuksia. Lisäksi tunnistusmerkintä edistää osaltaan vastuullista eläintenpitoa, koska eläimen hylänneet omistajat saataisiin turvamerkinnän avulla suuremmalla todennäköisyydellä vastuuseen teostaan.
Eläimille hyvinvointia tiloja hankaloittamatta
Lainsäädännön on perussuomalaisten mukaan tähdättävä ensisijaisesti eläinten hyvinvoinnin lisäämiseen, mutta suomalaisten tilojen toimintaa ei saisi hankaloittaa liikaa ja siirtymäaikojen on oltava riittävän pitkät.
&#8211; Alkutuottajien kate on pieni, kun leijonan osa myyntihinnasta jää kaupalle. Tämä ei ole reilua tuottajia kohtaan. Kuluttajien vaatiessa eettisempiä tuotteita monilla tiloilla panostetaan eläinten hyvinvointiin, mikä edellyttää investointeja. Eettisemmän kotimaisen tuotannon pitäisi näkyä nykyistä voimakkaammin myös kuluttajien valinnoissa, kansanedustajat toivovat.
Viranomaistoimintaa tehostettava
Kansanedustajat huomauttavat, että viranomaistoimintaa eläinsuojelun osalta pitäisi tehostaa lakiuudistuksen yhteydessä tomerammin.
&#8211; Muun muassa kynnys ottaa kaltoin kohdeltu eläin pois omistajaltaan on liian korkea. Tähän ei ole tulossa riittäviä muutoksia lakiuudistuksen yhteydessä. Vahva omaisuudensuoja hankaloittaa vastaisuudessakin puuttumista eläimiin kohdistuviin väärinkäytöksiin. Tuomiot eläinsuojelurikoksista ovat heppoisia eikä valvontaan ole tarpeeksi resursseja. On pöyristyttävää, kuinka usein joudumme lukemaan lehdistä eläinten kaltoinkohtelusta. Tätä touhua ei voi vain katsella kädet taskussa.
&#8211; Hyvä eläintenpito ei valitettavasti ole itsestäänselvyys ja lakia sekä viranomaisia tarvitaan turvaamaan eläinten hyvinvointia. Lain olisi mahdollistettava puuttuminen ongelmatapauksiin heti kun ne tulevat tietoon &#8211; ei siinä vaiheessa, kun eläin on jo raato. Suomellakin on paljon parannettavaa eläinsuojelun saralla. Kahdeksan vuotta valmistelussa olleessa eläinsuojelulaissa pitäisi näkyä enemmän kunnianhimoa parantaa eläinten hyvinvointia.
&nbsp;

PS: Eläinsuojelulain uudistuksessa pitäisi näkyä enemmän kunnianhimoa

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri teki vuonna 2015 <a href="https://stage.sudev.fi/meri-elainten-seksuaalinen-hyvaksikaytto-kriminalisoitava/">kirjallisen kysymyksen</a> eläinseksin laillisuudesta sekä <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_41+2015.aspx">lakialoitteen</a>, jossa ehdotettiin, että Suomessakin eläimeen seksuaalisesti sekaantuminen kiellettäisiin ja säädettäisiin rangaistavaksi teoksi. <a href="http://mmm.fi/documents/1410837/6017006/Luonnos_Hallituksen+esitys+laiksi+eläinten+hyvinvoinnista_+21.12.2017.pdf/b8bca450-95a8-463e-bfe0-78135f0dc679">Eläinsuojelulain luonnoksessa</a> tämä on nyt vihdoin toteutettu.

Eläimiin sekaantuminen poistettiin Suomessa rikoslaista vuonna 1971. Teko on kuitenkin rangaistava, jos se täyttää eläinsuojelurikoksen tunnusmerkit.
Tanska uudelleenkriminalisoi eläinseksin kaikissa olosuhteissa kolme vuotta sitten. <a href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000913149.html">Ilta-Sanomien</a> mukaan se ei halunnut jäädä viimeiseksi Pohjois-Euroopan maaksi, joka sallii eläimiin sekaantumisen. Aiemmin sen ovat kieltäneet Saksa, Norja, Ruotsi ja Britannia. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-8152460">Ylen</a> mukaan Suomi kuuluu nyt Euroopassa enää Romanian ja Unkarin kanssa eläinseksin salliviin maihin.
Kolme vuotta sitten Meri ei saanut eläimiin sekaantumisen kriminalisoivalle <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_41+2015.aspx">lakialoitteelleen</a> tukea yhdeltäkään vihreiden, vasemmiston tai SDP:n kansanedustajalta lukuun ottamatta vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekosta.
&#8211; Toivottavasti kannattavat lakialoitetta nyt, Meri kommentoi Facebook-seinällään.
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-41839" src="https://stage.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/03/esuojelulakiluonnos.jpg" alt="" width="640" height="355" srcset="https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/03/esuojelulakiluonnos.jpg 640w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/03/esuojelulakiluonnos-300x166.jpg 300w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/03/esuojelulakiluonnos-70x40.jpg 70w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/03/esuojelulakiluonnos-100x55.jpg 100w, https://media.sudev.fi/wp-content/uploads/2018/03/esuojelulakiluonnos-60x33.jpg 60w" sizes="auto, (max-width: 640px) 100vw, 640px" />
Avoimesti eläinseksiä on Suomessa puolustanut ainakin Sexpo-säätiön toiminnanjohtaja <a href="https://seksualisti.blogspot.fi/2015/10/elainseksin-kriminalisoinnille-ei-ole.html">Tommi Paalanen</a>. Paalanen on usein valtamedian haastateltavana asiantuntijaroolissa.

Eläimiin sekaantuminen kriminalisoidaan eläinsuojelulain luonnoksessa kuten Perussuomalaisten esittivät vuosia sitten – punavihreät eivät kannattaneet

Eduskunnan eläinsuojeluryhmän edustajat, perussuomalaisten kansanedustajat Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa ja Leena Meri antoivat maa- ja metsätalousministeriölle lausunnon eläinsuojelulaista.
 
&#8211; Uusi eläinsuojelulaki antaa mahdollisuuden muuttaa Suomi eläinten oikeuksien edelläkävijäksi koko Euroopassa, mutta sitä ennen uutta eläinsuojelulakia on osin muutettava, Elomaa ja Meri vaativat.
&#8211; Eläinsuojelulain keskeisin tavoite on eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Lainsäädännöllä tulee turvata tietyt vähimmäisvaatimukset eläintenpidolle ja uudistus näyttää valitettavasti siltä, että uusi eläinsuojelulaki on vanhentunut jo voimaan astuessaan.
Laki suojelee omistajaa, ei eläintä
Nyt moniin merkittäviin epäkohtiin, kuten liikkumatilan vähäisyyteen eläintuotannossa, ei puututa. Poikkeuspykälissä lakiehdotus sallii muun muassa emakoiden pitämisen hyvin pitkiä aikoja kääntymisen estävissä porsitushäkeissä ja lypsylehmien pitämisen parteen sidottuna.
&#8211; Poikkeuspykälät tulee näiltä osin poistaa ja varata tuottajille riittävä määräaika muutosten toteuttamiseen, kaksikko vaatii.
Elomaan ja Meren mielestä eläimen itseisarvo tulisi kirjata lakiin.
&#8211; Tällä hetkellä omaisuuden suoja ajaa eläinten oikeuksien yli mikä näkyy valvojien mahdollisuutena ottaa kaltoin kohdeltu eläin huostaan, omaisuuden suoja heijastuu myös eläinsuojelurikosten rangaistuksissa. Eläinsuojeluviranomaiset tarvitsisivat lisää resursseja ja nykyistä laajemmat valtuudet puuttua väärinkäytöksiin.
Turkiseläimet unohdettu kokonaan
Lakiehdotuksen johtoryhmä suositteli, että vaatimus jatkuvasta juomavedestä eläinten pysyvissä pitopaikoissa kirjattaisiin lakiin.
&#8211; Onhan selvää, että eläimillä pitää olla jatkuvasti vettä saatavilla. Ilman kirjausta valvontaviranomaisen on mahdotonta valvoa, onko eläintä juotettu tarpeeksi, Elomaa ja Meri huomauttavat.
Eräät eläinryhmät on jätetty lakiesityksen ulkopuolelle täysin. Esimerkiksi turkiseläimiä ei mainita lakiesityksessä lainkaan.
&#8211; Turkiseläinten olosuhteisiin luvattiin puuttua jo vuonna 2013. Tuolloin turkistarhauksen kieltoa koskeva kansalaisaloite hylättiin eduskunnassa, mutta samalla alan ongelmat myönnettiin. Eduskunta totesi, että turkiseläinten oloihin pitää tehdä pikaisesti parannuksia.
&#8211; Mitään ei ole kuitenkaan tehty. Turkistarhoilla eläimet eivät voi mitenkään toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään, perussuomalaiset kansanedustajat muistuttavat.
Varhaista puuttumista ja eläintenpitokieltoa
Elomaa ja Meri kannattavat lemmikkieläinten, eli koirien ja kissojen sirutusta, jolloin karannut tai varastettu eläin on helppo löytää ja palauttaa omistajalleen. Samoin, jos eläin löytyy kaltoin kohdeltuna, omistaja voidaan tarvittaessa saada vastuuseen toiminnastaan.
&#8211; Kannattamme myös eläinsuojeluviranomaisten valtuuksien tuntuvaa lisäämistä ja valvonnan tehostamista. Mutta jo olemassa oleviakin toimivaltuuksia pitää uskaltaa käyttää. Esimerkkinä Kauhavan tapaus (Ilkka 13.2.2018), jossa koirat, kissat ja hevonen piti lopettaa. Tässäkin tapauksessa ilmoituksia eläinsuojeluun oli mennyt jo aikaisemmin.
&#8211; Puuttuminen ajoissa ja tarpeen vaatiessa riittävän pitkä eläintenpitokielto ovat tärkeitä suojelun työkaluja. Lemmikkien myyjät voisivat myös vaatia ostajia esittämään todistuksen, etteivät ole eläintenpitokiellossa. Tämäkin olisi edistysaskel, jonka voi tehdä jo nykylainsäädännön puitteissa. Se olisi kirjattava lakiin velvollisuudeksi, Elomaa ja Meri vaativat.
Jalostuksella ei saa aiheuttaa tuskaa
Perussuomalaisten mielestä valtion pitää antaa taloudellista tukea tuottajille, jotta he voivat parantaa uuden lain velvoittamia elinolo-suhteita, ilman että toiminta käy täysin kannattamattomaksi.
&#8211; Lakiuudistuksessa on hyvääkin, kuten esimerkiksi eläimen tainnuttaminen aina ennen teurastusta sekä piikki- ja sähköpantojen kieltäminen koirilla. Samoin sikojen tiineytyshäkkien kielto on hyvä asia, mutta siirtymäaika ollaan säätämässä kohtuuttoman pitkäksi, viidentoista vuoden siirtymäaika on liian pitkä. Lainsäädännön tulee ohjata tuotantoeläimien parempaan kohteluun.
&#8211; Luonnonvaraisten eläinten näytöskäytön kielto eläintarhoissa on tervetullut parannus, sillä se estää mm. delfinaariotoiminnan Suomessa. Kannatamme myös lakiesitykseen kirjattuja jalostuksen rajoituksia. Rajoituksilla saadaan kitkettyä eläimen ulkomuotoon tehtäviä jalostustoimenpiteitä, jotka aiheuttavat eläimille kipua ja kärsimystä ja joiden ainoa funktio on miellyttää ihmissilmää, Elomaa ja Meri kiittävät.
&nbsp;

Elomaa ja Meri: Uusi eläinsuojelulaki on vanhentunut jo voimaan astuessaan – ”Lakia on muutettava”

Jyväskylän valvontaeläinlääkäri Mikko Kananen on hyvin tuohtunut uuden eläinsuojelulain esitysluonnoksesta (Iltalehti 24.1.2018). Esitysluonnoksessa korostetaan viranomaisen velvollisuutta puuttua epäkohtiin, mutta lain sanamuodot heikentävät Kanasen mukaan viranomaisen mahdollisuuksia ottaa huonosti kohdeltu eläin pois omistajaltaan.

Lakiesityksen mukaan valvontaviranomainen voisi myydä tai muutoin luovuttaa eläimen vasta, kun eläimen hyvinvoinnille aiheutetaan &#8221;vakavaa vaaraa&#8221;. Sanavalinta heikentää eläinten asemaa ja nostaa viranomaisten puuttumiskynnystä. Puuttumiskynnystä pitäisi kuitenkin uudessa laissa madaltaa.
Eläin on irtainta omaisuutta
Kanasen mukaan ongelmallista eläinten hyvinvoinnin turvaamisessa on jo nyt se, että eläimet joudutaan palauttamaan kerta toisensa jälkeen omistajalleen, joilla ei ole kykyä tai halua hoitaa eläimiä. Syynä tähän on vahva omaisuudensuoja.
&#8211; Suomalaisessa oikeusjärjestelmässä eläin on aina ajateltu irtaimeksi omaisuudeksi esimerkiksi avioerotilanteessa. Esineeksi jota voi käsitellä kuin mopoa, autoa, vanhaa nojatuolia tai astiastoa, puuskahtaa Meri.
&#8211; Siinä vaan on se ero, että eläin ei pärjää ilman ihmisen jatkuvaa huolenpitoa ja se on täysin riippuvainen ihmisen hoidosta. Se ei voi odotella autotallissa varastoituna kunnes ihmiset saavat riitansa ratkaistua tai sitä, että omistaja voisi jättää sen hoitamatta ja vedota perustuslakiin ja omaisuudensuojaan.
Eläimet ovat täysin ihmisen armoilla
Meren mukaan eläimillä on tunteet ja ne kärsivät kipua ja ovat täysin ihmisen armoilla. Hän haluaakin, että eläinsuojelulain tulee vastata tätä käsitystä.
&#8211; Tulen kysymään hallitukselta kirjallisesti, varmistetaanko uudessa laissa eläinten hyvinvointi lisäämällä sinne eläimen itseisarvo sekä muita säädöksiä turvaamaan eläintä tältä kylmältä omistajuuteen perustuvalta käsitykseltä.

eläinsuojelulaki

Oikeusasiamies vaatii parannuksia eläinsuojelurikosten tutkintaan – Elomaa: Eläinsuojelurikosten selvittämiseen tarvitaan lisää resursseja

Meri vaatii eläimiin sekaantumisen kriminalisointia rikoslakiin: ”Eläinten asianmukainen kohtelu on sivistyneen yhteiskunnan mittari”

Elomaa: Kissojen rekisteröinnistä tehtävä pakollista uuden eläinten hyvinvointilain yhteydessä

Kansanedustajat Immonen ja Lehto: Rituaaliteurastetulle lihalle maahantuontikielto

Ronkainen iloitsee lakiesityksestä: ”Vihdoin rituaaliteurastusta säännellään!”

Meri: Sukupuoliyhteys eläimen kanssa tulee vihdoin rangaistavaksi teoksi

PS: Eläinsuojelulain uudistuksessa pitäisi näkyä enemmän kunnianhimoa

Eläimiin sekaantuminen kriminalisoidaan eläinsuojelulain luonnoksessa kuten Perussuomalaisten esittivät vuosia sitten – punavihreät eivät kannattaneet

Elomaa ja Meri: Uusi eläinsuojelulaki on vanhentunut jo voimaan astuessaan – ”Lakia on muutettava”

Meri: Eläinsuojelulakiin saatava eläimille itseisarvo

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025