Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

eläkeläisköyhyys

Velkaisimmat EU-maat kuten Kreikka, Italia ja Espanja vastaanottivat EU:n tukipaketin nettosaajina eniten koronaelvytystä. Nyt nämä Etelä-Euroopan velkavaltiot ohjaavat miljardeja sähkö- ja lämmityslaskujen huojennuksiin, vaikka elvytyspaketin varoja ei kansanedustaja Ari Koposen mukaan saanut kohdentaa akuutteihin toimiin energian hintakriisiin vastaamiseksi.

Esimerkiksi Italia maksaa kansalaistensa ja yritystensä sähkö-, lämpö-, kaasu- ja polttoainelaskuja 18 miljardilla. Suomen vihervasemmistohallitus sen sijaan on korottanut liikennepolttoaineiden verotusta 250 miljoonalla ja suunnittelee jakeluvelvoitteen kiristämistä, joka tulee nostamaan entisestään polttoaineiden hintoja.
&#8211; Sanna Marinin hallitus kyykyttää omia kansalaisiaan ja maksaa suomalaisilla verovaroilla muiden EU-maiden energiatukia, moittii kansanedustaja Ari Koponen.
Hallituksen toimenpidelista on sinnepäin sutaisu
Perjantaina hallitus ilmoitti, mitä toimenpiteitä Suomi aikoo toteuttaa energian hintakriisiin vastaamiseksi. Nämä täsmätoimet ovat euromääräisesti 130 kertaa pienemmät kuin Italian tukitoimet.
&#8211; Hallituksen toimenpidelista on sinnepäin sutaisu. Siellä ei ole mitään toimia, jotka parantaisivat kansalaisten ostovoimaa tai pienentäisivät polttoainelaskuja.
&#8211; Hallituksen olisi pitänyt osoittaa toimeentuloluukun lisäksi aitoja toimia vähävaraisille sekä seurata oman hallitusohjelmansa kirjausta eläkeläisten ja lapsiperheiden köyhyyden ja köyhtymisen vähentämisestä. Jälleen kerran näemme, miten juhlapuheet eivät konkretisoidu teoiksi, päättää Koponen.

Koponen: Marinin hallitus kyykyttää omia kansalaisiaan ja maksaa suomalaisilla verovaroilla muiden EU-maiden energiatukia

Marinin hallitus esitteli perjantaina täsmätoimia, joilla vastataan energian hintojen rajuun nousuun. Hauraimmassa asemassa olevat eivät näistä määräaikaisista toimenpiteistä pääse kuitenkaan hyötymään. Kansanedustaja Ari Koponen kritisoi hallitusta, jonka juhlapuheet eivät konkretisoidu teoiksi juuri koskaan.

&#8211; Päätös osoittaa täyttä piittaamattomuutta maatamme rakentaneita ja jo korvaamattoman työpanoksen antaneita eläkeläisiä kohtaan. On suorastaan julmuutta ohjata ikäihmiset toimeentuloluukulle, aloittaa kansanedustaja Ari Koponen.
Energian kallistuminen kurittaa pahiten pienituloisia
Energian kallistuminen iskee erityisen pahasti pieni- ja keskituloisten kansalaisten kukkaroon, sillä heidän tuloistaan suhteellisesti suurin osa menee juuri tämän kaltaisiin pakollisiin menoihin. Haja-asutusalueilla moni vanhus asuu pienessä omakoti- tai paritalossa, joka on lämmitettävä, ja kauppaan on päästävä.
&#8211; Lämmitys ja oman auton käyttö ovat monille arjen elinehto julkisen liikenteen puuttumisen myötä. Hallituksen olisi pitänyt osoittaa toimeentuloluukun lisäksi aitoja toimia vähävaraisille eläkkeensaajille ja seurata oman hallitusohjelmansa kirjausta eläkeläisten ja lapsiperheiden köyhyyden ja köyhtymisen vähentämiseksi.
&#8211; Jälleen kerran näemme, miten juhlapuheet eivät konkretisoidu teoiksi juuri koskaan. Luvatusta vappusatasestakaan ei jäänyt eläkeläisille mitään muuta kuin petetty lupaus, päättää Koponen.
&nbsp;

Hallitus on ajanut eläkeläiset yhä ahtaammalle – Koponen: ”Luvatusta vappusatasestakaan ei jäänyt muuta kuin petetty lupaus”

Pääministeri Sanna Marinin ilmoitus keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä vuonna 2022 oli karua kuultavaa tulevaisuuden eläkeläisille. Hallitus on viimeisellä valtiopäivillään poistamassa työttömyysturvan lisäpäivät eli eläkeputken.

Kansanedustaja Rami Lehto kysyy, jokohan eläkeläiset ovat saaneet tarpeekseen hallituspuolueiden eläkeläisköyhyyttä lisäävistä toimista.
Nykyisellään työttömäksi jääneellä on mahdollisuus kerryttää eläkettä ansiosidonnaisella päivärahalla, mikä ei ole mahdollista työmarkkinatuella. Sillä on suuri vaikutus tulevaisuudessa saatavan eläkkeen suuruuteen, jos on joutunut työttömäksi ennen eläkkeelle pääsyään.
&#8211; SAK:n laskelmien mukaan työttömäksi jääneen 60-vuotiaan keskipalkkaisen kuukausieläkettä leikataan satoja euroja eläkeputken poistolla. Vaikutus voi olla jopa taitettua indeksiä suurempi. Näin hallitus lisää eläkeläisköyhyyttä viime metreillään, Lehto sanoo.
Sama nelikko taas asialla
Lehdolle ei tullut suurena yllätyksenä havainto, että samat neljä puoluetta, jotka ovat mukana nykyisessä Sanna Marinin hallituksessa, olivat hyväksymässä myös taitettua indeksiä Paavo Lipposen sateenkaarihallituksessa 90-luvulla: SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP. Nämä neljä puoluetta jatkavat nyt keskustan avustuksella samalla eläkeläisköyhyyttä lisäävällä linjallaan.
&#8211; Vappusatasten jakolupaukset eläkeläisille olivat vain silmänlumetta. Todellisuudessa hallitus vie eläkeläisiltä satasia tulevaisuudessa. Jokohan eläkeläisille alkaisivat riittämään näiden puolueiden eläkeläisköyhyyttä lisäävät toimet? Lehto kysyy.
&nbsp;

Lehto: Hallitus poistamassa eläkeläisiltä työttömyysturvan lisäpäivät – ”Jokohan eläkeläisille alkaisi riittämään?”

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immosen <a href="https://www.facebook.com/334608399882600/posts/4467494496593949/">Facebookissa</a> julkaiseman kirjoituksen mukaan keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko yrittää törkeällä tavalla harhauttaa kansalaisia, mitä tulee hallituksen ilmastotoimiin ja perussuomalaisten esittämään kritiikkiin hallituksen politiikkaa kohtaan.

Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko syyttää perussuomalaisia valehtelusta, koska puolue on nostanut esiin hallituksen tavoitteen päästä eroon öljylämmityksestä Suomessa. Saarikko toteaa IS:n vaaligrillissä:
&#8211; Lapissa mainostettiin perussuomalaisia sellaisilla sanankäänteillä, jotka olivat suoranaisia vääriä ja valheellisia syytöksiä hallituksen politiikasta. Esimerkiksi siitä, että hallitus olisi kieltämässä öljylämmityksen.
Lystin kustantavat suomalaiset veronmaksajat
Hallitusohjelmassa asiasta linjataan kuitenkin näin: ”Valtion ja kuntien kiinteistöjen öljylämmityksestä luovutaan vuoteen 2024 mennessä. Kannustetaan öljylämmitteisiä kiinteistöjä siirtymään muihin lämmitysmuotoihin 2020-luvun aikana erillisellä toimenpideohjelmalla.” Toisin sanoen hallitus kieltää valtiolta ja kunnilta öljylämmityksen niiden kiinteistöissä vuoteen 2024 mennessä. Tämän lystin kustantavat tavalliset suomalaiset veronmaksajat.
&#8211; Lisäksi hallitus &#8221;kannustaa&#8221; kansalaisia luopumaan kiinteistöjensä öljylämmityksestä seuraavan 9 vuoden aikana tekemällä öljylämmityksestä käytännössä niin kallista, että kiinteistöjen lämmitysratkaisua on pakko vaihtaa. Toki hallitus on tarjoamassa tähän hieman kompensaatiota. Tähänkin kompensaatioon rahat kahmaistaan veronmaksajien kukkarosta, kirjoittaa kansanedustaja Olli Immonen.
&#8211; Kansalaiset ovat täysin perustellusti huolissaan hallituksen ilmastohysteriasta. Hallitus ajaa päätöksillään esimerkiksi rintamamiestalojen eläkeläiset erittäin ahtaalle.
&nbsp;

Immonen: Hallitus kieltää valtiolta ja kunnilta öljylämmityksen vuoteen 2024 mennessä – ”Kansalaiset ovat täysin perustellusti huolissaan hallituksen ilmastohysteriasta”

Eläkeläisköyhyyttä ei pitäisi olla maassa, joka käyttää valtavasti rahaa idealistisiin hankkeisiin, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.

Eläkkeiden ostovoima on heikentynyt. Eläkkeet eivät korotu samassa tahdissa kuin tuotteiden ja palveluiden hinnat nousevat. Lipposen hallitus otti käyttöön taitetun indeksin. Nykyisessä hallitusohjelmassa ei ole mainintaa taitetun indeksin korjaamisesta, vaikka se olisi huomattava helpotus eläkeläisköyhyyteen.
&#8211; Suomalaisista vanhuksista naisista 12 % ja miehistä 9 % on säästänyt lääkkeistä ja terveydenhuollon maksuista rahan puutteen vuoksi. Pienituloisuus on yleisintä iäkkäillä naisilla, yksinasuvilla ja työkyvyttömyyseläkeläisillä, kertoo kansanedustaja Minna Reijonen.
Eläkkeiden taitettuun indeksiin puututtava
Eläkeläisten alimpaan tulokymmenykseen kuuluvilla toimeentulo on keskituloisiin eläkeläisiin verrattuna kolmanneksen pienempi.
&#8211; Eläkkeelle siirryttäessä perusmenot harvoin kovin paljoa pienenevät, vaikka työhön ja työssäkäyntiin liittyvät kustannukset loppuvatkin. Tilalle tulee usein kasvavassa määrin terveydenhoitoon ja lääkkeisiin liittyviä kuluja, jotka voivat olla moninkertaisia työhön liittyviin kuluihin verrattuna, toteaa Reijonen.
Eläkkeiden ostovoiman säilyminen on tärkeää eläkeläisille, ja samalla ostovoiman parantaminen vaikuttaisi kotimaassa tapahtuvaan kulutukseen. Perussuomalaiset ovat nostaneet esille puoliväli-indeksiä, joka helpottaisi eläkeläisten asemaa.
Reijonen teki kirjallisen kysymyksen aiheesta, miten hallitus aikoo helpottaa eläkeläisten asemaa vaikuttamalla eläkkeiden taitettuun indeksiin ja siten eläkkeiden ostovoiman parantamiseen.
&nbsp;

Reijonen: Miten hallitus aikoo helpottaa eläkeläisten asemaa?

Valmiiksi pakatut ruokakassit odottavat hakijoita työttömien yhdistyksen ylläpitämässä Sattuman Kaapassa Rautavaaralla Itä-Suomessa. Koronaepidemia on lisännyt ruoka-avun tarvitsijoiden määrää eri puolilla Suomea, niin myös vajaan 1 600 asukkaan Rautavaaralla.

&#8211; Koronan vaikutus näkyi heti täällä. Ihmisillä on rahat tiukalla. Hakijoina on nuoria perheitä ja eläkeläisiä, mutta nyt myös työssäkäyviä ja lomautettuja, kertoo Rautavaaran Työraitti ry:n toiminnanohjaajan sijainen Merja Heikkinen.
Heikkisen mukaan yhdistys sai lokakuussa 3 000 kiloa EU:n ruoka-apua, josta tehtiin jaettavaksi 200 kassia. Niissä kaikissa on sama koostumus: mysliä, hapankorppua, vehnäjauhoa, kaurahiutaleita, keksiä, hernekeittoa, maitojauhetta ja lihapurkki.
– Tämä on ollut poikkeuksellinen vuosi. Kassien jakelu on käynnissä koko ajan. Hakijoita on ollut myös naapurikunnista, Heikkinen mainitsee.
Rautavaaran työttömät jakaa apua kaikille taustoja ja tarvetta sen enempää selvittämättä.
– Me emme kysy, paljonko taskussa on humisevaa. Hän, joka tulee hakemaan kassin, ei ole turhaan ilmaista ruokaa hakemassa. Se on hätäapu ja jatkaa esimerkiksi pienituloisen eläkeläisen ruokarahaa. Jos koronatilanne pahenee, niin avuntarve kasvaa, Heikkinen tuumii.
Puute on suuri
Ruoka-avun tarve ja velkaongelmat ovat sosiaalityöntekijöiden arvioiden mukaan lisääntyneet koronaepidemian aikana, ilmenee Sosiaalibarometri 2020 -julkaisusta.
Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun keväällä 2020 -selvityksen mukaan jo ennen koronakriisiä ruoka-apuun turvautui noin 100 000–200 000 ihmistä vuodessa. Ruoka-avun tarjoajia arvioidaan olevan yli tuhat.
Yksi ruoka-avun tarjoajista on Jyväskylän Katulähetys, jolla on runsaat 2 000 asiakasta. Joulukuun alussa ruokakassien jakopäivänä Jyväskylän ruokapankin edessä oli kymmenien ihmisten jono. Yksi heistä oli rakennusalalla pätkätöitä tekevä mies, joka ei halunnut esiintyä nimellään.
– Tämä kassi auttaa, kun ruoan hinta ja vuokrat nousevat. Tuloista ei meinaa jäädä käteen rahaa pakollisten laskujen maksamisen jälkeen, mies toteaa.
Leipäjonossa ollut yksinhuoltajanainen sai kaksi kassia ruokaa.
– Tästä on suuri apu. Minulta loppuivat työt ja poika opiskelee. Hän tarvitsee ruokaa, mutta minä selviän vähällä. Taloudellisesti on tiukkaa, mutta pää on pidettävä kylmänä. Pitää jättää ostamatta kallista kalaa ja hedelmiä, nimettömänä pysyttelevä nainen selvittää.
Työläisiä avun piiriin
Jyväskylän Katulähetyksen ruokapankin vastaava työntekijä Taina Koponen kertoo, että avun tarve on kasvanut viime keväästä.
– Kävijämäärät ovat kasvaneet hurjasti. Meillä on yli 500 kävijää enemmän kuin viime keväänä. Selvästi ollaan aiempaa enemmän huolissaan toimeentulosta. Pienituloisia työläisiä on tullut avun piiriin, kun palkka ei enää riitä vuokran ja laskujen jälkeen ruokaan, Koponen kertoo.
Yleinen taloustilanteen kurjistuminen vaikuttaa heikompiosaisiin todella nopeasti.
– He pitävät aika vähän ääntä itsestään. Täällä emme unohda heitä, Koponen muistuttaa.
Koposen mukaan lahjoitusruoan määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa avuntarvitsijoiden määrän kanssa, joten kassin sisältö on ollut vähän laihempi kuin ennen.
Ruoka-apua hyvinvointivaltiossa
Ruoka-apua lisättiin 1990-luvun laman yhteydessä, jolloin monet järjestöt ja seurakunnat perustivat leipäjonoja. Moni tavallinen ihminen joutuu yhä hakeutumaan ruoka-apuun, koska talous on jostain syystä äärimmäisen tiukalla ja rahat eivät riitä ruokaan.
– Se on häpeällistä hyvinvoinnista ja sivistyksestä ylpeilevälle Suomen valtiolle. EU:n ruoka-apu on mainoskikkailua, kun olemme sinne nettomaksajia. Perusongelma on se, ettei ole työtä, ja eläkkeiden ja sosiaaliturvan taso on niin alhainen, etteivät tulot riitä perustarpeisiin. Silloin tarvitaan ruoka-apua, perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi selvittää.
Jyväskylään asettautunut Kankaanniemi osallistui itse ruoka-aputoimintaan asuessaan Uuraisilla Keski-Suomessa.
– Näin sen tarpeen ja ihmisten tilanteen omakohtaisesti. Se on tärkeää työtä vapaaehtoispohjalta, jota yhdistykset, järjestöt ja seurakunnat tekevät. Kiitos kaikille auttajille, Kankaanniemi sanoo.
Rahaa jaetaan ulkomaille
Viime eduskuntakaudella Kankaanniemi oli puheenjohtajana valtiovarainvaliokunnan jaostossa, joka käsitteli ruoka-apuasioita.
– Lisäsimme vuosittain parin miljoonan määrärahan yhdistysten ruoka-avun tukemiseksi. Siitä oli valtava apu, kun yhdistykset hankkivat kylmäkoneita ja muuta tarvittavaa. Tämän hallituksen aikana ei ole vastaavaa määrärahaa löytynyt. Hallitus ei pidä sitä tärkeänä vaan jakaa rahat ulkomaille, Kankaanniemi harmittelee.
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa esitetään kahden miljoonan euron tukea ruoka-apujärjestöille. Perheissä on puutetta rahasta ja ruuasta, joka näkyy nälkäisinä koululaisina viikonlopun jälkeen.
– Siellä on keskituloisiakin perheitä. Perussuomalaiset ovat puhuneet, että jokaisen pitäisi saada työstään sellainen ansio, että sillä tulee toimeen. Verotusta pitäisi keventää siltä osin, että olisi kannattavaa mennä töihin ja työstä saisi sellaisen palkan käteen, että sillä tulee toimeen ja pystyy tyydyttämään perustarpeet, Kankaanniemi kertoo.
”Kovasydämistä toimintaa”
Kankaanniemen mielestä nykyhallitus voisi halutessaan ratkaista rakenteellisen ongelman.
– Hallituksella on siihen kykyä, mutta ei halua. Esimerkiksi valtion budjetin valmistelussa sinänsä tärkeään luonnonsuojeluun löytyi yllättäen yli 30 miljoonaa euron lisärahoitus, mutta ei kahta miljoonaa ruoka-apuun. Se on puhtaasti arvostuskysymys, Kankaanniemi katsoo.
Ruoka-avun tarvitsijoiden määrä kasvaa, mutta Kankaanimen mukaan hallituksen budjetissa tai päätöksissä ei näy kansan jakautuminen todella köyhiin ja hyväosaisiin.
– Ikävä tilanne, ja tämä varmaan pahenee koronan takia pitkälle tulevaisuuteen. Tänä vuonna otetaan 20 miljardia lisää velkaa, josta köyhille ei riitä yhtään mitään, niin on se hallitukselta kovasydämistä toimintaa, Kankaanniemi toteaa.
&nbsp;

Nousevat elinkustannukset ja koronakriisi lisänneet ruoka-avun tarvetta: ”Ihmisillä on hätä”

Suomen hallituksen tavoite on saada Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaa, että hallitus on etukenon ilmastotoimillaan siirtämässä viimeisetkin teollisuuden työpaikat Suomen rajojen ulkopuolelle. Perussuomalainen kansanedustaja Rami Lehto kritisoi ankarasti entisten työväenpuolueiden työllistämistoimia.

Kansanedustaja Rami Lehdon mielestä hallituksen ainoa työllistävä toimi on ollut päätös palkata 1 200 työntekijää julkiselle puolelle TE-toimistoihin vuonna 2022. Nämä työntekijät tarvitaan, koska hallitus on tuomassa työttömiksi joutuneiden iloksi aktiivimalli kakkosen ja sitä varten hallitus tarvitsee valvojia asettamaan karensseja työttömiksi joutuneille.
Hallitus on siis siirtämässä duunareita nyt kortistoon ja samalla vähenevillä veroeuroilla palkkaamassa aktiivimalli kakkoselle karenssivalvojia ruoskimaan työttömäksi jääneitä. Hintalappu tälle toiminnalle on noin 70 miljoonaa euroa vuodessa.
&#8211; Eikö olisi parempi tehdä toimia, joilla turvataan teollisuuden toimintakyky ja työpaikat Suomessa, kuin käyttää lämmityspolttoaineiden veronkorotuksilla saadut kymmenet miljoonat eurot aktiivimalli kakkosen toteuttamiseen? Lehto kysyy.
Työttömien armeijaa kasvatetaan entisestään
Nyt kun hallitus on kaivamassa aktiivimalli kakkosen ”vasemmistoliiton huonojen ideoiden romukopasta”, on se samaan aikaan poistamassa ikääntyneeltä työväestöltä eläkeputken. Hallitus ei hyväksynyt yli 55-vuotiaita mukaan työllisyyden kuntakokeiluunkaan, johon kyllä pääsevät kaikki alle 30-vuotiaat sekä kaikki maahanmuuttajat ja vieraskieliset heti työttömyyden alkumetreillä. Yli 55-vuotiaat kelpaavat vasta, kun heistä tulee pitkäaikaistyöttömiä.
&#8211; Eläkeputken tukkiminen, työttömyysturvan heikennykset ja vuorotteluvapaasta luopuminen eivät luo yhtään uutta työpaikkaa. Ne ainoastaan lisäävät työllistettävien joukkoa jo ennestään kasvussa olevaan, valtavaan työttömien armeijaan, Lehto moittii.
Ikääntyneet työttömät jätetäänkin nyt oman onnensa nojaan, vain aktiivimallin karenssit seuranaan. Kun työttömiltä viedään eläkeputki, viedään heiltä myös mahdollisuus kartuttaa eläkettä, jota ansiosidonnaisella kertyisi, mutta ei työmarkkinatuella. Hallitus ryhtyy siis jakamaan korotettuja rangaistuksia työttömille. Samalla hallitus paljastaa, kuinka vähän se arvostaa työttömäksi joutunutta duunaria.
Suuret yritykset hyötyvät
Hallituksen ratkaisuista hyötyvät ennen kaikkea keskikokoiset ja suuret yritykset, jotka haluavat irtisanoa ikääntyneitä työntekijöitään. Nykyisellään työnantaja on velvollinen maksamaan omavastuumaksun irtisanomiensa työntekijöiden eläkeputkimenoista. Hallituksen suunnittelemassa uudessa mallissa työnantajan irtisanomiskustannukset ovat vain murto-osa eläkeputkimalliin verrattuna.
&#8211; Työnantaja tulee siis säästämään melkoisen määrän euroja, kun hän irtisanoo ikääntyneen työntekijänsä hallituksen poistaessa eläkeputkijärjestelmän. Toisaalta pienyrittäjän kustannukset kohoavat, Lehto toteaa.
Ammattiliittojen työttömyyskassat säästävät myös, kun työttömät tippuvat pois eläkeputken ansiosidonnaiselta.
Eläkeputken tukkiminen on julma eläkeleikkuri
Tulevaisuudessa ikääntyneitä irtisanotaan entistä herkemmin, jos töitä ei ole. Samalla työttömien duunareiden eläkekertymä laskee ja tulevaisuuden ostovoima jää pienemmäksi. Eläkeputken tukkiminen on julma eläkeleikkuri.
&#8211; SAK:n laskelmien mukaan työttömäksi jääneen 60-vuotiaan keskipalkkaisen kuukausieläkettä leikataan satoja euroja. Vaikutus voi olla taitettua indeksiä suurempi. Marinin hallitus siis lisää toimillaan rajusti eläkeläisköyhyyttä.
&#8211; Näihin toimiin entiset työväenpuolueet ovat nyt Marinin hallituksessa ryhtymässä! Lehto puuskahtaa.
&nbsp;

Ikääntyvät työttömät jätetään nyt oman onnensa nojaan – Lehto: ”Marinin hallitus lisää toimillaan rajusti eläkeläisköyhyyttä”

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on jättänyt perjantaina 4.10.2019 lakialoitteen, jossa hän esittää niin sanotun puoliväli-indeksin käyttöönottamista maksussa olevia eläkkeitä tarkistettaessa.

Tällä hetkellä voimassa on taitettu indeksi, jossa eläkkeiden hintatason muutoksen painoarvo on 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen painoarvo 20 prosenttia.
Eläkeläisköyhyys kasvaa
Nykyiseen käytäntöön siirryttiin vuonna 1996 ja päätöksen taustalla oli eläkemenojen hillitseminen. Seurauksena on ollut eläkkeensaajien taloudellisen aseman heikentyminen ja elintason lasku.
&#8211; Eläkeläisköyhyyden yleistyminen kertoo siitä, ettei taitettuun indeksiin nojaavat korotukset riitä turvaamaan eläkeläisille riittävää ostovoimaa pitkässä juoksussa ja eläkkeiden kehitys ei pysy palkkakehityksen perässä, Ritva ”Kike” Elomaa kertoo.
&#8211; Työeläkkeen tarkoitus on turvata tietty työuran ansioihin perustuva tulotaso työeläkkeen saajille, mutta tällä hetkellä Eläketurvakeskuksen mukaan peräti 40 prosentilla eläkeläisistä eläke jää alle 1 250 euroon kuukaudessa. Sillä pärjääminen on todella haastavaa, jos mahdollistakaan, tämän päivän hintatasolla.
Tarvitaan kovempia toimia
Puoliväli-indeksissä hinta- ja ansiotason muutosten painoarvo on 50 prosenttia maksussa olevaa eläkettä tarkistettaessa. Aloitteessa esitetään puoliväli-indeksin soveltamista kaikkiin työeläkkeisiin aina 1 500 euroon saakka. Tarkoituksena on erityisesti pienituloisten eläkeläisten taloudellisen tilanteen parantaminen.
&#8211; Hallituksen on ryhdyttävä ehdottomasti toimiin eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi ja eläkeläisten ostovoiman turvaamiseksi. Takuueläkkeiden nimelliset korotukset eivät riitä ja tarvitaan kovempia toimia kuten tämä ehdottamani indeksiuudistus.
&#8211; Hyvinvointimme rakentamiseen osallistuneiden toimeentulosta on pidettävä huolta myös työuran päätyttyä, Elomaa painottaa.

Elomaa ehdottaa puoliväli-indeksiä ratkaisuksi eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi – ”Takuueläkkeiden nimelliskorotukset eivät riitä”

Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa käsitellään sosiaali- ja terveyspalveluiden ja maakuntauudistuksen asiakasmaksuja koskevaa lakia. Hallituksen esityksessä ollaan poistamassa terveyskeskusmaksuilta ns. välikatto.
Terveyskeskusmaksuista iso lasku
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri sanoo terveyskeskusmaksujen ”välikaton” poistamisen olevan huono uutinen kansalaisille, jotka käyttävät paljon terveyskeskuspalveluita.
&#8211; Tähän asti lääkärin vastaanoton kertamaksua (20,60 euroa) on peritty terveyskeskuksessa enintään kolme kertaa kalenterivuodessa, eli kansalaisen vuosimaksu on ollut maksimissaan 61,80 euroa.
&#8211; Uusi laki muuttaa tilanteen. Jatkossa kansalaista voitaisiin laskuttaa jokaisesta lääkärikäynnistä terveyskeskuksessa &#8211; aina maksukattoon eli 683 euroon asti. Toki katto täyttyy aikaisemmin, jos kansalainen käyttää muita asiakasmaksullisia palveluita, Meri toteaa.
Vanhukset ja sairaat maksumiehinä
Hallitus toteaa itsekin, että muutos kohdistuu paljon palveluita käyttäviin ja erityisesti vanhuksiin. Vanhukset käyttävät eniten perustason palveluita.
&#8211; Hallituksen uudistus vaatii siis uhrinsa, joita ovat paljon palveluita tarvitsevat vanhukset. Samaan aikaan puhutaan eläkeläisten aseman parantamisesta ja eläkeläisköyhyydestä. Tällaista esitystä eivät perussuomalaiset voi hyväksyä, Meri painottaa.

eläkeläisköyhyys

Koponen: Marinin hallitus kyykyttää omia kansalaisiaan ja maksaa suomalaisilla verovaroilla muiden EU-maiden energiatukia

Hallitus on ajanut eläkeläiset yhä ahtaammalle – Koponen: ”Luvatusta vappusatasestakaan ei jäänyt muuta kuin petetty lupaus”

Lehto: Hallitus poistamassa eläkeläisiltä työttömyysturvan lisäpäivät – ”Jokohan eläkeläisille alkaisi riittämään?”

Immonen: Hallitus kieltää valtiolta ja kunnilta öljylämmityksen vuoteen 2024 mennessä – ”Kansalaiset ovat täysin perustellusti huolissaan hallituksen ilmastohysteriasta”

Reijonen: Miten hallitus aikoo helpottaa eläkeläisten asemaa?

Nousevat elinkustannukset ja koronakriisi lisänneet ruoka-avun tarvetta: ”Ihmisillä on hätä”

Ikääntyvät työttömät jätetään nyt oman onnensa nojaan – Lehto: ”Marinin hallitus lisää toimillaan rajusti eläkeläisköyhyyttä”

Elomaa ehdottaa puoliväli-indeksiä ratkaisuksi eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi – ”Takuueläkkeiden nimelliskorotukset eivät riitä”

Meri: Hallituksen sote vaatii maksu-uhrinsa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025