Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

eläkeputki

Perussuomalainen Nuoriso aloitti tänään keräyksen <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/12798">kansalaisaloitteeseen</a> kansanedustajien sopeutumisrahan poistamiseksi. Nuorisojärjestö katsoo, ettei sopeutumisrahajärjestelmä kohtele suomalaisia yhdenvertaisesti aikana, jolloin työn vastaanottamisen kannustimia lisätään ja työttömyysturvan kannustinloukkuja puretaan.

Sopeutumisraha korvasi sopeutumiseläkkeen kansanedustajien &#8221;tilapäisenä työttömyysturvana&#8221;. Perussuomalainen Nuoriso pitää järjestelmää tässä tarkoituksessa pahasti epäonnistuneena. Nuorisojärjestö katsoo, että sopeutumisrahajärjestelmä ei kohtele suomalaisia yhdenvertaisesti, sillä sopeutumisrahassa on paljon etuuksia, joita ansiosidonnaisessa työttömyysturvassa ei ole, ja puolestaan ansiosidonnaisessa on paljon velvoitteita, joita ei ole sopeutumisrahassa.
Sopeutumisraha passivoi
Sopeutumisraha mahdollistaa mm. eläkeputken, eikä siinä ole työnhakuvelvoitetta saati tukien porrastusta. Ansiosidonnaisesta poistettiin eläkeputki Sanna Marinin hallituskaudella, se velvoittaa työnhakuun karenssin uhalla ja nyt sitä porrastetaan Petteri Orpon hallituksen toimesta.
&#8211; Olemme tyytyväisiä siihen, että työn vastaanottamisen kannustimia lisätään. Tätä emme kuitekaan ole nähneet kansanedustajien sopeutumisrahan osalta, joka on omiaan passivoimaan entisten kansanedustajien työllistymistä ja mahdollistamaan tukien väärienkäyttöä nykyisessä muodossaan, toteaa Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja Lauri Laitinen.
&#8211; Mikään ei kuitenkaan estä kansanedustajia hyödyntämästä ansiosidonnaista työttömyysturvaa sopeutumisrahan sijaan. Ainoa tapa asettaa kansanedustajat samalle viivalle suomalaisten kanssa on laittaa sopeutumisrahajärjestelmä silppuriin.
&nbsp;

Perussuomalainen Nuoriso vaatii kansanedustajien sopeutumisrahan poistamista: ”Ainoa tapa asettaa kansanedustajat samalle viivalle suomalaisten kanssa”

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK järjesti perjantaina eduskuntavaalitentin, johon osallistui puolueiden puheenjohtajia sekä eduskuntaryhmien johtajia. Perussuomalaisten Riikka Purra huomautti hallitukselle, että työllisyysasteen numeroiden sijaan olisi erityisesti katsottava, mihin työpaikat ovat syntyneet, ketkä ovat työllistyneet ja miten työtunnit ja bruttoansiot ovat kehittyneet. &#8211; Valitettavasti tällä hallituskaudella näissä asioissa ei ole nähty kehittymistä, Purra sanoi.

Perussuomalaiset katsoo, että välttämättömät elinkustannukset eivät jatkossakaan saa viedä palkasta kohtuutonta osuutta ja palkkojen on riitettävä elämiseen.
Perussuomalaisten Riikka Purra totesikin, että perussuomalaisille tärkein työelämäaiheinen kysymys seuraavalla hallituskaudella on huolehtia suomalaisen työntekijän ostovoimasta.
&#8211; Suomessa pitää tulla palkalla toimeen. Käteen täytyy siis jäädä riittävästi rahaa, jolla kykenee selviytymään arjen kustannuksista, Purra sanoi.
Suomessa satojatuhansia työttömiä
Vihreiden Maria Ohisalon mukaan jatkossa täytyisi selvittää keinoja yhdistää palkkoja ja sosiaaliturvaa, eli vihreät kaataisi osan yritysten palkkakustannuksista veronmaksajien rasitukseksi.
SDP:ta edustanut pääministeri Sanna Marin katsoi, että Suomessa täytyisi nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin.
Vaikka Suomessa on satojatuhansia työttömiä työnhakijoita ja paljon vajaatyöllistettyjä, Marinin mielestä Suomessa on nyt työvoimapula, johon tulisi puuttua.
 Työllisyysaste ongelmallinen mittari
Pääministeri Marin totesi, että hänen hallituksensa aikana työllisyysaste on noussut 75 prosentin tasolle huolimatta siitä, että hallituskaudella on ollut kriisejä, kuten korona ja Venäjän aloittama sota Ukrainassa.
Purra totesi Marinille, että vaikka työllisyysaste onkin noussut, se ei silti mittarina kuvaa hyvin työmarkkinatilannetta. Myös Marinin puoluetoveri, kansanedustaja Aki Linden myöntää, että työllisyysasteessa on ongelmia mittarina.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Työllisyysaste on nyt lähellä 75%, edellisen tilastointitavan mukaan ylikin. Se on merkittävä saavutus. ”Mittarin” ongelmat tiedetään, mutta jos se kulkisi alaspäin, olisi kritiikki varmasti kovaa, miksi ei siis oltaisi tyytyväisiä kun se kipuaa ylöspäin.
&mdash; Aki Linden (@LindenAki) <a href="https://twitter.com/LindenAki/status/1595307225572163584?ref_src=twsrc%5Etfw">November 23, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Suuri joukko vasten tahtoaan osa-aikatyössä
Purran mukaan olisi erityisesti katsottava, mihin työpaikat ovat syntyneet, ketkä ovat työllistyneet sekä miten työtunnit ja bruttoansiot ovat kehittyneet.
&#8211; Valitettavasti tällä hallituskaudella näissä asioissa ei ole nähty kehittymistä, Purra sanoi.
Hän muistutti, että Marinin hallitus on myös ajanut läpi aktiivimalli kakkosen, sotetyöntekijöille pakkolain ja poistanut eläkeputken.
&#8211; En siis sanoisi, että kokonaisuus on positiivinen työllisten kannalta. Osa-aikatyön määrä on myös noussut. Sekin on ok, niin kauan kuin ihmiset sitä haluavat tehdä. Silti tässä maassa on liki 200 000 ihmistä vasten tahtoaan osa-aikatyössä. He siis haluaisivat tehdä enemmän tunteja ja tulla palkallaan toimeen, mutta se ei ole mahdollista.

Vihreät jatkaisi palkkoja sosiaaliturvalla, perussuomalaiset huolehtisi duunarin ostovoimasta – Purra: ”Suomessa palkalla pitää tulla toimeen”

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen työllisyystoimia. Toukokuun alussa voimaan astuneen aktiivimalli kakkosen jälkeen vuorossa on eläkeputken poistaminen varttuneemmilta työttömiltä. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan perussuomalaiset kansanedustajat Rami Lehto, Riikka Slunga-Poutsalo ja Jukka Mäkynen kritisoivat yli 55-vuotiaiden työttömien aseman heikentämistä.

Ensin voimaan saatettiin aktiivimalli kakkonen, joka odottaa nyt myös yli 55-vuotiaita työttömiä, kun he käsittelyssä olevan lakiesityksen mukaisesti putoavat työttömyyspäivärahan lisäpäiviltä.
&#8211; Entiset työväenpuolueet, jotka viime kaudella kovin sanoin kritisoivat aktiivimallin velvoittavuutta, kepittävät nyt kautensa päätteeksi työttömiä kovemmin kuin kokoomus konsanaan. Keskustalta tämä varmasti onnistuu, ja kaikki varmasti muistavat vielä, kuinka demaripääministeri Paavo Lipposen hallitusten aika oli kylmää kyytiä työttömille, muistuttavat kansanedustajat Rami Lehto, Riikka Slunga-Poutsalo ja Jukka Mäkynen.
&#8211; Sitä sen sijaan emme ymmärrä, kuinka vasemmistoliitto voi olla mukana hallituksessa, joka kyykyttää työttömiä ja laittaa heidät eläkeiän lähestyessä velvoittavasti juoksemaan haastatteluissa ja laatimaan tietyn määrän työhakemuksia.
Miksi ay-liike vaikenee?
Edustajat ihmettelevät myös ammattiyhdistysliikkeen hiljaisuutta. Helmikuussa 2018 SAK järjesti silloisen Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aktiivimallia vastustaneen suurmielenosoituksen Senaatintorilla. Vielä vuonna 2019 SAK linjasi, että aktiivimallin sijaan työttömät tarvitsevat parempia palveluita.
Kun Sanna Marinin (sd.) hallitus toi eduskuntaan Sipilän hallituksen aktiivimalli kakkosen, jonka se oli nimennyt uudelleen pohjoismaiseksi työvoimapalvelumalliksi, ay-liike on ollut aivan hiljaa.
&#8211; Nyt hallitus on ottanut kurjistuslinjansa kohteeksi kaikkein vaikeimmin työllistyvät, yli 55-vuotiaat työttömät. Hiljaisuus Hakaniemen suunnalta on edelleen korviahuumaavaa. Ilman SDP:tä pääministeripuolueena mikään hallitus ei olisi pystynyt viemään tällaisia esityksiä läpi ilman yleislakkoa, Lehto, Slunga-Poutsalo ja Mäkynen kuvailevat tilannetta.
&#8211; Eläkeputki on ollut duunarille se inhimillinen mahdollisuus poistua työelämästä kasvot säilyttäen. Nyt tämä mahdollisuus poistuu, ja tilalle tulee suurille yrityksille säästökeino, kun ne irtisanovat varttuneempia työntekijöitään, edustajat moittivat.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Hallituksen viimeisin vappulahja kansalle – vappusatasen sijasta aktiivimalli kakkonen ja eläkeputken poistaminen

Pääministeri Sanna Marinin ilmoitus keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä vuonna 2022 oli karua kuultavaa tulevaisuuden eläkeläisille. Hallitus on viimeisellä valtiopäivillään poistamassa työttömyysturvan lisäpäivät eli eläkeputken.

Kansanedustaja Rami Lehto kysyy, jokohan eläkeläiset ovat saaneet tarpeekseen hallituspuolueiden eläkeläisköyhyyttä lisäävistä toimista.
Nykyisellään työttömäksi jääneellä on mahdollisuus kerryttää eläkettä ansiosidonnaisella päivärahalla, mikä ei ole mahdollista työmarkkinatuella. Sillä on suuri vaikutus tulevaisuudessa saatavan eläkkeen suuruuteen, jos on joutunut työttömäksi ennen eläkkeelle pääsyään.
&#8211; SAK:n laskelmien mukaan työttömäksi jääneen 60-vuotiaan keskipalkkaisen kuukausieläkettä leikataan satoja euroja eläkeputken poistolla. Vaikutus voi olla jopa taitettua indeksiä suurempi. Näin hallitus lisää eläkeläisköyhyyttä viime metreillään, Lehto sanoo.
Sama nelikko taas asialla
Lehdolle ei tullut suurena yllätyksenä havainto, että samat neljä puoluetta, jotka ovat mukana nykyisessä Sanna Marinin hallituksessa, olivat hyväksymässä myös taitettua indeksiä Paavo Lipposen sateenkaarihallituksessa 90-luvulla: SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP. Nämä neljä puoluetta jatkavat nyt keskustan avustuksella samalla eläkeläisköyhyyttä lisäävällä linjallaan.
&#8211; Vappusatasten jakolupaukset eläkeläisille olivat vain silmänlumetta. Todellisuudessa hallitus vie eläkeläisiltä satasia tulevaisuudessa. Jokohan eläkeläisille alkaisivat riittämään näiden puolueiden eläkeläisköyhyyttä lisäävät toimet? Lehto kysyy.
&nbsp;

Lehto: Hallitus poistamassa eläkeläisiltä työttömyysturvan lisäpäivät – ”Jokohan eläkeläisille alkaisi riittämään?”

Hallitus jakaa Suomen kunnille tänä vuonna jopa miljardi euroa ylimääräistä rahaa. Pääministeri Sanna Marin perusteli ratkaisua eilen Ilta-Sanomien puheenjohtajatentissä sillä, että hänen mielestään kunnat tarvitsevat rahat. Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mukaan koronan varjolla on kuitenkin sivuutettu julkisen talouden krooniset ja rakenteelliset ongelmat, jotka olivat olemassa jo ennen koronaa.

Suomalaisten rokottaminen koronaa vastaan on käynnistynyt nihkeästi. Ongelmia on ilmennyt sekä rokotteiden jakelussa että niiden saatavuudessa. Samaan aikaa kansallista rokotusstrategiaa ei ole.
Rokotteiden saatavuus riippuu EU:n ripeydestä, sillä Suomi on ulkoistanut rokotteiden jakelun EU-yhteishankintojen varaan. EU:n kautta rokotteita tulee Suomeen silloin tällöin. Hallituksella <a href="https://stage.sudev.fi/saarikolla-tai-ohisalolla-ei-minkaanlaista-kasitysta-kuinka-moni-suomalainen-on-rokotettu-juhannukseen-mennessa/">ei ole tietoa</a> tai arviota siitä, kuinka moni suomalainen on saatu rokotettua puolen vuoden kuluttua eli juhannukseen mennessä.
Pääministeri Sanna Marin sanoi tiistaina Ilta-Sanomien puoluejohtajatentissä tekevänsä kaikkensa, että rokotteita saataisiin EU:n kautta Suomeen niin nopeasti kuin mahdollista.
&#8211; Mielestäni on perusteltua ja oikein, että olemme osa EU:n yhteishankintoja, muuten olisimme lastuna laineilla jos olisimme taistelemassa näistä kysytyistä rokotteista. Toki hallitus kantaa vastuun tästä kokonaisuudesta, Marin sanoi.
Suomi suhtautuu liian naiivisti EU-yhteistyöhön
Siinä missä Suomi luottaa rokotteiden saatavuudessa EU:n solidaarisuuteen ovat eräät EU-maat, kuten Saksa, ryhtyneet hankkimaan rokotteita omin päin. Suomen ulkoministeri, tehtävässään lakia rikkonut Pekka Haavisto (vihr) puolestaan häärii mukana hankkeessa, jossa esitetään koronarokoteapua EU:n ulkopuolisille Itä-Euroopan maille.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan Suomi on rokoteasiassa tehnyt saman virheen kuin muissakin eurooppalaisissa projekteissa, eli Suomi suhtautuu liian naiivisti eurooppalaiseen yhteistyöhön.
Halla-ahon mukaan ei ole syytä tuudittautua siihen uskoon, että rokoteasia saataisiin hoidettua EU:n yhteishankintojen kautta.
&#8211; Suomessa on kuviteltu, että muut EU-maat Suomen tavoin asettaisivat jonkin yhteisen hyvän oman kansallisen etunsa edelle. Näin ei tässäkään tapauksessa näytä käyvän, kuten ei myöskään elpymisrahastossa tai monissa muissakaan kysymyksissä. Useimmat EU-maat edelleen varsin raadollisesti vahtivat omaa kansallista etuaan. Suomella pitäisi olla myös rinnakkaisia toimintalinjoja, kuten suorat hankinnat lääkevalmistajilta.
&#8211; Suomessa vakuutellaan, että rokotuskampanja etenee suunnitelmien mukaan ja kaikki menee hyvin. Tosiasia on silti se, että rokotukset etenevät erittäin tahmeasti ja verkkaisesti.
Marin myönsi ylikompensaation kunnille
Puoluejohtajatentissä puhuttiin myös taloudesta. Pääministeri Marinilta ihmeteltiin, miksi hallitus jakaa tänä vuonna kunnille jopa miljardi euroa ylimääräistä rahaa. IS:n toimittaja kysyi Marinilta, kuinka kauan koronalla voidaan perustella menolisäyksiä, jotka eivät johdu koronasta.
Marinin päätöstä ylimäärisestä kuntavaalimiljardista <a href="https://stage.sudev.fi/paaministeri-marin-jatti-neljasti-vastaamatta-kysymykseen-miksi-kunnat-saavat-miljardi-euroa-ylimaaraista-halla-aho-auttoi-koronaan-vedoten-velkahana-on-auki-kuntavaalitkin-viela/">on arvosteltu</a> laajasti. IS:n tentissä Marin perusteli rahanjakoa samanlaisilla argumenteilla kuin ennenkin.
&#8211; Syy sille, miksi kunnat saavat enemmän kuin jälkikäteisesti arvioituna viime vuoden puolella olisivat tarvinneet on siinä, että arvioiden mukaan kunnat tarvitsevat tämän. Halusimme toimia niin, että kunnat eivät viime syksyn budjettipäätöksissä lomauttaisi tai irtisanoisi ihmisiä, vaan pitäisivät huolta peruspalveluista vaikeana aikana. Olen sitä mieltä, että on ollut tärkeää tukea kuntia, vaikkakin jonkin verran myös ylikompensaatiota on ollut, Marin sanoi.
Velkapiikki on auki
Halla-ahon mukaan koronan varjolla velkaantumiseen olisi syytä kiinnittää huomiota. Halla-aho on huolestunut kevytmielisestä velkaantumisesta.
&#8211; Joskus menneessä maailmassa julkinen talous oli siinä mielessä yksinkertaista, että hallituksella oli kirstu, jossa oli tietty määrä kulta- ja hopeakolikoita. Kun ne oli käytetty, piti keksiä jotain muuta. Tänä päivänä kirstun pohja ei valitettavasti tule vastaan, koska rahaa saa lainaamalla lisää lähes loputtomasti ja halvalla korolla, Halla-aho sanoi.
Hänen mukaansa koronan vakavin seuraus suomalaiselle yhteiskunnalle on se, että korona on tarjonnut verukkeen jättää välttämättömiä asioita ja uudistuksia tekemättä.
&#8211; Toisaalta korona on tarjonnut perusteen tehdä mitä hyvänsä: nyt velkapiikki on auki, kaikki voidaan perustella koronalla, kuten kunnille jaettava ylimäärinen kuntavaalimiljardi. Suurin huolenaihe on siis se, että on kokonaan sivuutettu julkisen talouden krooniset ja rakenteelliset ongelmat, jotka olivat olemassa jo ennen koronaa, ja jotka tulevat vastaan entistä pahempina myöhemminkin, Halla-aho sanoi.
Kokoomusjohtaja Petteri Orpo myötäili Halla-ahoa.
&#8211; Samaan aikaan kun tehdään velkarahalla välttämätöntä elvytystä ja pelastustoimia, pitäisi tehdä myös uudistuksia, jotka mahdollistavat kasvun.
Eläkeputken poisto ei luo uusia työpaikkoja
Kuntatalous tarvitsee toimiakseen kuntalaisten verotuloja. Niitä saadaan sitä enemmän, mitä useampi on töissä. IS:n toimittaja huomautti sisäministeri Maria Ohisalolle (vihr) siitä, että vaikka vaalikausi on tulossa puoliväliin, on hallitus toistaiseksi jättänyt kipeästi kaivatut työllistämistoimet kokonaan tekemättä.
Joulukuussa hallitus sai toki sorvattua päätöksen ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivien, eli niin sanotun eläkeputken poistamisesta, mutta senkään työllisyysvaikutuksista ei ole tietoa.
Halla-aho totesi, ettei eläkeputken poistaminen luo yhtään uutta työpaikkaa. Perussuomalaisten johtaja muistutti, että merkityksellisesti työllisyysastetta saadaan nousuun vain sillä, että yksityiselle sektorille syntyy uusia työpaikkoja ja samalla työn tekeminen suhteessa tulonsiirtojen varassa elämiseen on kannattavampaa.
&#8211; Näihin voidaan vaikuttaa verotuksella sekä laskemalla ihmisten asumis- ja liikkumiskustannuksia, jolloin palkkatuloista jää enemmän käteen. Tällöin ei tarvitse nostaa bruttopalkkoja, joka vaikuttaa kielteisesti työpaikkojen määrään.
&#8211; Yritysten toimintaedellytyksiin voidaan vaikuttaa verotuksella ja esimerkiksi sillä, että harjoitetaan hieman vähemmän kiilusilmäistä ja punavihreää ilmastopolitiikkaa, Halla-aho muistutti.

Halla-aho moittii hallitusta holtittomasta velkarahan kylvämisestä: ”Korona tarjonnut verukkeen jättää välttämättömiä asioita ja uudistuksia tekemättä”

Suomen hallituksen tavoite on saada Suomi hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaa, että hallitus on etukenon ilmastotoimillaan siirtämässä viimeisetkin teollisuuden työpaikat Suomen rajojen ulkopuolelle. Perussuomalainen kansanedustaja Rami Lehto kritisoi ankarasti entisten työväenpuolueiden työllistämistoimia.

Kansanedustaja Rami Lehdon mielestä hallituksen ainoa työllistävä toimi on ollut päätös palkata 1 200 työntekijää julkiselle puolelle TE-toimistoihin vuonna 2022. Nämä työntekijät tarvitaan, koska hallitus on tuomassa työttömiksi joutuneiden iloksi aktiivimalli kakkosen ja sitä varten hallitus tarvitsee valvojia asettamaan karensseja työttömiksi joutuneille.
Hallitus on siis siirtämässä duunareita nyt kortistoon ja samalla vähenevillä veroeuroilla palkkaamassa aktiivimalli kakkoselle karenssivalvojia ruoskimaan työttömäksi jääneitä. Hintalappu tälle toiminnalle on noin 70 miljoonaa euroa vuodessa.
&#8211; Eikö olisi parempi tehdä toimia, joilla turvataan teollisuuden toimintakyky ja työpaikat Suomessa, kuin käyttää lämmityspolttoaineiden veronkorotuksilla saadut kymmenet miljoonat eurot aktiivimalli kakkosen toteuttamiseen? Lehto kysyy.
Työttömien armeijaa kasvatetaan entisestään
Nyt kun hallitus on kaivamassa aktiivimalli kakkosen ”vasemmistoliiton huonojen ideoiden romukopasta”, on se samaan aikaan poistamassa ikääntyneeltä työväestöltä eläkeputken. Hallitus ei hyväksynyt yli 55-vuotiaita mukaan työllisyyden kuntakokeiluunkaan, johon kyllä pääsevät kaikki alle 30-vuotiaat sekä kaikki maahanmuuttajat ja vieraskieliset heti työttömyyden alkumetreillä. Yli 55-vuotiaat kelpaavat vasta, kun heistä tulee pitkäaikaistyöttömiä.
&#8211; Eläkeputken tukkiminen, työttömyysturvan heikennykset ja vuorotteluvapaasta luopuminen eivät luo yhtään uutta työpaikkaa. Ne ainoastaan lisäävät työllistettävien joukkoa jo ennestään kasvussa olevaan, valtavaan työttömien armeijaan, Lehto moittii.
Ikääntyneet työttömät jätetäänkin nyt oman onnensa nojaan, vain aktiivimallin karenssit seuranaan. Kun työttömiltä viedään eläkeputki, viedään heiltä myös mahdollisuus kartuttaa eläkettä, jota ansiosidonnaisella kertyisi, mutta ei työmarkkinatuella. Hallitus ryhtyy siis jakamaan korotettuja rangaistuksia työttömille. Samalla hallitus paljastaa, kuinka vähän se arvostaa työttömäksi joutunutta duunaria.
Suuret yritykset hyötyvät
Hallituksen ratkaisuista hyötyvät ennen kaikkea keskikokoiset ja suuret yritykset, jotka haluavat irtisanoa ikääntyneitä työntekijöitään. Nykyisellään työnantaja on velvollinen maksamaan omavastuumaksun irtisanomiensa työntekijöiden eläkeputkimenoista. Hallituksen suunnittelemassa uudessa mallissa työnantajan irtisanomiskustannukset ovat vain murto-osa eläkeputkimalliin verrattuna.
&#8211; Työnantaja tulee siis säästämään melkoisen määrän euroja, kun hän irtisanoo ikääntyneen työntekijänsä hallituksen poistaessa eläkeputkijärjestelmän. Toisaalta pienyrittäjän kustannukset kohoavat, Lehto toteaa.
Ammattiliittojen työttömyyskassat säästävät myös, kun työttömät tippuvat pois eläkeputken ansiosidonnaiselta.
Eläkeputken tukkiminen on julma eläkeleikkuri
Tulevaisuudessa ikääntyneitä irtisanotaan entistä herkemmin, jos töitä ei ole. Samalla työttömien duunareiden eläkekertymä laskee ja tulevaisuuden ostovoima jää pienemmäksi. Eläkeputken tukkiminen on julma eläkeleikkuri.
&#8211; SAK:n laskelmien mukaan työttömäksi jääneen 60-vuotiaan keskipalkkaisen kuukausieläkettä leikataan satoja euroja. Vaikutus voi olla taitettua indeksiä suurempi. Marinin hallitus siis lisää toimillaan rajusti eläkeläisköyhyyttä.
&#8211; Näihin toimiin entiset työväenpuolueet ovat nyt Marinin hallituksessa ryhtymässä! Lehto puuskahtaa.
&nbsp;

Ikääntyvät työttömät jätetään nyt oman onnensa nojaan – Lehto: ”Marinin hallitus lisää toimillaan rajusti eläkeläisköyhyyttä”

Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila kirjoittaa <a href="https://twitter.com/vilhelmjunnila/status/1339654130516824067?s=19">Twitter-tilissään</a>, että hallituksen kaavailema eläkeputken poistaminen tarkoittaa todennäköisesti kasvavaa työttömyyttä.

Viime vuosina korkein työllisyysaste on ollut 45-54-vuotiaiden ikäluokassa, mutta kovin työttömyyden kasvu on jo vuosia tullut 55-64-vuotiaista. Nyt hallitus kaavailee eläkeputken poistamista tältä ryhmältä, mikä todennäköisesti tarkoittaa kasvavaa työttömyyttä, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila.
&#8211; Saman työnantajan, esim. suuren teollisuuslaitoksen, palveluksessa olleen henkilön voi olla vaikea löytää yksilöityä osaamistaan vastaavaa työtä. Ymmärrän, että keinolla yritetään vaikeuttaa kokeneemman väen irtisanomista, mutta ei se tunnu tehokkaalta toimelta työllistää, Junnila kirjoittaa.
Myös yritysten kustannukset kasvavat
Tehottomuutensa lisäksi toimenpide ei tunnu oikein reilultakaan yli 55-vuotiasta irtisanottua tai vuoden 1965 jälkeen syntyneitä kohtaan, ei etenkään kokonaan toimintansa lakkauttavien laitosten työntekijöiden kannalta. Junnila arvelee myös yritysten kustannusten kasvavan samalla kuin työttömyyskin, joka näkyy lopulta myös julkisissa menoissa.
&#8211; Hämmentävää, etteivät keksineet mitään parempaa, vaikka kaikki ministeriöiden ja tutkimuslaitosten resurssit ovat käytettävissä, Junnila ihmettelee.
&nbsp;

Junnila: Eläkeputken poistaminen tarkoittaa kasvavaa työttömyyttä

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi eilen MTV:llä, että hallituksen suunnittelema eläkeputken poisto ei itsessään ratkaise työllisyysasteeseen ja huoltosuhteeseen liittyviä kysymyksiä. Halla-aho tarkensi, että yritykset eivät irtisano ihmisiä ilkeyttään vaan siksi, että työn tarve on vähentynyt. Perussuomalaisten johtaja myös korosti tasapuolisuutta ja totesi, että minkään ikäisten työntekijöiden asemaa ei pidä korjata jonkin toisen ikäryhmän kustannuksella.
 
Suomessa on todettu 361 uutta koronatartuntaa, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) eilen. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan Suomen koronatilanne on kuitenkin moneen muuhun maahan verrattuna suhteellisen hyvä.
&#8211; Silti kenelläkään ei ole vastausta, missä määrin hyvä koronatilanne on seurausta harjoitetusta politiikasta ja kuinka paljon on ollut kyse tuurista. Hallituksen tehtävänä on reagoida tilanteisiin, mielellään tietysti ennakoiden. Onnistumista voitaneen objektiivisesti arvioida vasta historiankirjoituksesta, Halla-aho sanoi eilen MTV:n Asian ytimessä-ohjelman puheenjohtajatentissä.
Toimittaja Jaakko Loikkasen tentattavana olivat Halla-ahon ohella Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok) ja Annika Saarikko (kesk).
Miksei hallitus uskalla toimia etupainotteisesti?
Halla-aho on esittänyt aiemminkin kritiikkiä hallitukselle siitä, että hallitus on siirtänyt vastuuta rajoitustoimien suunnittelusta ja toimeenpanosta alueellisille viranomaisille.
Halla-aho sanoi, että vaikka rajoitustoimien onkin oltava paikallisia, jotta ei aiheutettaisi yrityksille ja ihmisille tarpeetonta vahinkoa, poliittisen johtajuuden pitää tulla hallituksesta.
&#8211; Monessa tapauksessa paikalliset viranomaiset ovat haluttomia ryhtymään epäsuosittuihin, ehkä virheellisiinkin toimenpiteisiin jos niillä ei ole korkealta tulevaa mandaattia. Hallitus mielellään odottaa, kunnes toimenpiteiden välttämättömyys on jo ilmiselvää sen sijaan, että hallitus toimisi etupainotteisesti.
Vaikeutuuko nuorien työllistyminen?
Koska työmarkkinajärjestöt eivät neuvotteluissaan löytäneet sopua yli 55-vuotiaiden työllisyystoimista, tehtävä siirtyy hallitukselle. Käytännössä kyse on eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäivien poistosta ratkaisuksi työllisyyden nostamiseen.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) vihjasi jo aiemmin, että hallituksen toimet olisivat kohdistumassa juuri eläkeputkeen. Tiede- ja kulttuuriministeri Saarikko lupaili samaa.
&#8211; Kyllä, jos päätösperäisesti tavoitellaan noin kymmentätuhatta työllistä, niin se edellyttää sitä (eläkeputken poistoa). Tarkoitus on kuitenkin luoda uudet puitteet suomalaiselle työelämälle. Samalla pitää rakentaa asioita, jotka auttavat jaksamaan töissä pidempään, Saarikko sanoi.
Halla-aho totesi, että eläkeputken poisto ei itsessään ratkaise työllisyysasteeseen ja huoltosuhteeseen liittyviä kysymyksiä.
&#8211; Vaikka eläkeputki tekeekin yrityksille helpoksi vähentää väkeä iäkkäämmästä päästä, on muistettava, että yritykset eivät irtisano ihmisiä ilkeyttään vaan siksi, että työn tarve on vähentynyt, Halla-aho sanoi.
Perussuomalaisten johtaja korosti tasapuolisuutta ja totesi, että minkään ikäisten työntekijöiden asemaa ei ole työllisyyden kannalta järkevää korjata jonkin toisen ikäryhmän kustannuksella.
&#8211; Ei sekään ole hyvä tilanne, jos iäkkäämmät työntekijät pysyvät muutaman vuoden pidempään töissä, jos sen vastineena on, että nuoria ei oteta tilalle.
Verotuksellisilla keinoilla työn tekemisestä kannattavampaa
Hallituksen toimet suomalaisten työllistymisen edistämiseksi ovat toistaiseksi jääneet vaatimattomiksi. Pääministeri Marin vakuutteli, että työllisyystoimia olisi tulossa koko loppuhallituskauden ajaksi.
Kokoomusjohtaja Orpo kuittasi Marinille:
&#8211; Valitettavasti hallituksen saldo on tähän mennessä noin 5 000 työpaikkaa, mikä on todella vähän, kun jo hallitusohjelmassakin lähdetään yli 60 000 työpaikasta. Koronaa ei voi käyttää verukkeena sille, että ei tehdä enemmän.
Halla-ahon mukaan keskeistä olisi juuri nyt tehdä verotuksellisilla ja muilla keinoilla sekä työn vastaanottamisesta että työn tarjoamisesta nykyistä kannattavampaa.
&#8211; Jos haluamme parantaa kaiken ikäisten työllisyysastetta, silloin on meidän keskityttävä parantamaan tuottavan työn edellytyksiä.
Halla-aho kuitenkin myönsi, että Suomessa saattaa esiintyä myös ikäsyrjintää, vaikka yli 55-vuotiaiden työllistymisen haasteet ovat myös aina sidoksissa siihen alaan, jolla toimitaan. Halla-aho muistutti, että eräillä aloilla kokemus itsessään on jopa arvokasta ja lisää työntekijän arvoa työnantajan silmissä.
&#8211; Sitten on myös suorittavan portaan töitä, joissa työpanos asteittain madaltuu. Ehkä pitäisi kehittää keinoja, joilla sopeutetaan työnantajan kustannuksia siitä, että työntekijän olosuhteet muuttuvat iän myötä.
Kepu heiluttelee maakunnissa rahasäkkejä
Halla-aho moitti keskustan politiikkaa. Halla-aho sivalsi, että kepu parhaillaan kiertelee maakunnissa heiluttelemassa EU:sta tulevia eurosäkkejä ja lupailemassa ihmisille, että keskustaa äänestämällä tukiaisia tulee.
&#8211; Kepu siis esiintyy maaseudulle kohdistuvien tukiaisten hanan valvojana. Minusta tämä ei ole kovin kunnioittavaa maaseudulla asuvia ihmisiä kohtaan, joilla on vahva halu tulla toimeen omalla työllään, kuten kaikilla ihmisillä.
Halla-aho kuitenkin korosti, että perussuomalaisille on selvää, että haja-asutusalueiden Suomessa tarvitaan investointeja ja maan sisäisiä tulonsiirtoja.
&#8211; Perussuomalaisten tavoite ei ole leikata tukia siellä missä niitä tarvitaan, vaan tavoitteemme on vähentää tukien tarvetta. Pitkällä aikavälillä Suomella ei ole muuta mahdollisuutta pitää koko Suomea elinvoimaisena ja asumiskelpoisena, jos me emme saa edistettyä uuden tuottavan työn ja teollisuuden syntymistä maakuntiin ja jos me emme saa pidettyä maataloutta elinvoimaisena.
Halla-aho korosti, että maakunnissa toimivat aivan samat keinot kuin muuallakin Suomessa.
&#8211; On parannettava yritysten kilpailukykyä ja työn vastaanottamisen kannattavuutta. Meidän pitää parantaa yritysten toimintaedellytyksiä. Tämä on ainoa kestävä tapa, jolla maakunnat pidetään elinvoimaisena.

Halla-aho: Maakunnissa toimivat samat keinot kuin muuallakin Suomessa – yritysten kilpailukyky kuntoon ja työn vastaanottaminen kannattavaksi

Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso on jättänyt ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen vuorotteluvapaajärjestelmän kehittämisestä. Juuso pitää vuorovapaajärjestelmää tärkeänä työkaluna vanhempien työntekijöiden työssä jaksamisen parantamiseksi ja uusien työntekijöiden työelämään pääsyn helpottamiseksi eläkeputken poistumisen yhteydessä.

Vuorotteluvapaan tarkoituksena on edistää lyhytkestoisen työstä poissaolon avulla työntekijän työssä jaksamista. Samalla se parantaa työttömänä työnhakijana olevan henkilön työllistymisedellytyksiä määräaikaisen työkokemuksen kautta.
&#8211; Järjestelmän taustalla on tavoite, että 3—12 kuukauden vapaan jälkeen työntekijät ovat terveempiä ja jatkavat työuraansa pidempään kuin ilman mahdollisuutta jäädä vuorotteluvapaalle. Järjestelmällä on ollut myös erittäin myönteisiä vaikutuksia sijaisten työllistymiseen, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.
Viime vaalikaudella vuorotteluvapaan ehtoja tiukennettiin säästösyistä
Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää, että sijaiseksi palkataan työtön työhakija, jonka työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Vuorotteluvapaasijaisena työtön työnhakija saa mahdollisuuden kerryttää työkokemusta määräaikaisesta työstä. Työnantaja taas voi sijaisen myötä saada uutta osaamista työyhteisöön.
&#8211; Voimassa oleva vuorotteluvapaalaki tuli voimaan vuoden 2003 alussa. Vuorotteluvapaan ehtoja on muutettu useaan otteeseen järjestelmän olemassaolon aikana. Viime vaalikaudella vuorotteluvapaan ehtoja tiukennettiin valtiontalouden säästösyistä.
&#8211; Vuorotteluvapaalakia muutettiin niin, että vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys korotettiin 20 vuoteen, vapaan enimmäiskesto lyhennettiin 180 kalenteripäivään, pitkän työuran tehneiden korkeampi vuorottelukorvaus poistettiin ja se alennettiin samalle tasolle muiden vuorottelijoiden kanssa.
Työvoimapoliittisista palveluista paras työllistäjä
&#8211; Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan vuorotteluvapaa on kuitenkin kaikkien työvoimapoliittisten palvelujen joukossa paras työllistäjä. Sen vuoksi vuorotteluvapaan käytön edellytyksiä tulisikin parantaa ja järjestelmää kehittää, toteaa Juuso.
Työ- ja elinkeinoministeriö on säännöllisesti tehnyt selvityksen työvoimapoliittisten palvelujen jälkeisestä työllistymisestä. Selvityksessä tarkastellaan seitsemän eri aktiivisen työvoimapoliittisen palvelun työllistämisvaikutusta. Näitä ovat tuella työllistäminen, työvoimakoulutus, valmennukset, työ- tai koulutuskokeilut, vuorotteluvapaan sijaisuus, kuntouttava työtoiminta ja omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella.
Tuoreimman selvityksen mukaan kolmen kuukauden kuluttua edellä mainittujen palvelujen päättymisestä on avoimille työmarkkinoille sijoittuneita ollut keskimäärin 25 prosenttia. Keskimäärin noin 29 prosenttia on ollut avoimilla työmarkkinoilla kuuden kuukauden kuluttua palvelun päättymisestä.
Varteenotettava työkalu eläkeputken poistuessa
Selvityksen kohteena olleista työvoimapoliittista palveluista vuorotteluvapaasijaisuus on ollut paras työllistäjä. Kolmen kuukauden jälkeen vuorotteluvapaasijaisuuden päättymisestä on 64 prosenttia henkilöistä työllistynyt avoimille työmarkkinoille. Noin 67 prosenttia vuorotteluvapaasijaisista on ollut avoimilla työmarkkinoilla 6 kuukauden kuluttua sijaisuuden päättymisestä.
&#8211; Tein eilen ministerille kirjallisen kysymyksen vuorotteluvapaajärjestelmän kehittämisestä. Eläkeputken poistumisen yhteydessä on ehdottoman tärkeää kehittää työkaluja vanhempien työntekijöiden työssä jaksamisen parantamiseksi ja uusien työntekijöiden työelämään pääsyn helpottamiseksi. Vuorotteluvapaajärjestelmä on siihen yksi varteenotettava vaihtoehto, painottaa Juuso.
&nbsp;

Juuso kehittäisi vuorotteluvapaajärjestelmää: ”Tärkeä työkalu eläkeputken poistumisen yhteydessä”

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra kertoi torstaina Ylen A-Talkissa perussuomalaisten vaihtoehtobudjetista, jossa kaikille suomalaisille jäisi enemmän käteen ja muista toimista joilla talous saadaan pyörimään. Aiemmin veronkevennyksiä puolustaneen valtiovarainministeri Matti Vanhasen mieli on muuttunut vasemmistohallituksessa. Vanhasen mielestä veronkevennykset eivät olisi järkevä ratkaisu.
 
Eduskunnassa keskusteltiin aiemmin tällä viikolla opposition vaihtoehtobudjeteista, ja samasta aiheesta jatkettiin torstai-iltana tv:ssa Ylen A-Talk-ohjelmassa. Mukana olivat valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk), opetusministeri Li Andersson (vas), kansanedustaja Timo Heinonen (kok) ja perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra.
Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa korostuu suomalaisten etu. Suomalainen työ, teollisuus ja yrittäminen tulevat ensin. Purra sanoi, että perussuomalaistenkaan mielestä velanottoa ei silti voi täysin välttää koronatoimien ja elvytyksen vuoksi.
&#8211; Otamme kuitenkin 70 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin hallitus. Meillä on myös miljardin leikkaukset, jotka eivät kohdistu sosiaaliturvaan ja kaksi kolmasosaa palautuu veronkevennyksinä, ylipäätään taloutta pyörittämään. Perussuomalaiset myös osoittaa lisää rahaa poliisille, rajavartiolaitokselle ja ihmisten hyvinvointiin.
Vanhanen käänsi takkia
Perussuomalaiset haluaa kohdistaa veronkevennyksiä niin pienituloisille eläkeläisille kuin työntekijöillekin ja helpottaisi myös yrittäjien velvollisuuksia ja verotaakkaa. Perussuomalaiset myös peruisi hallituksen toteuttaman heikennyksen kotitalousvähennykseen. Nämä toimet kohentavat kansalaisten ostovoimaa ja ylläpitävät työllisyyttä. Veronkevennyksiin on varaa, kun toissijaisista ja tarpeettomista menoista leikataan.
Valtiovarainministeri Vanhanen suoritti ohjelmassa poliittisen takinkäännön. Aiemmin hän on puolustanut veronkevennyksiä elvytyskeinona. Nyt kuitenkin mieli on muuttunut.
&#8211; Tällä hetkellä en pidä niitä (veronkevennyksiä) järkevänä, Vanhanen sanoi.
Hallitus ei osaa laittaa menoja tärkeysjärjestykseen
Purra moitti hallitusta siitä, että hallitus pitää itsepintaisesti kiinni hallitusohjelmansa suurhankkeista ja kirjauksista jopa taantuman ja kriisiolojen aikana.
&#8211; Hallitus ei myöskään ole valmis rakenteellisiin uudistuksiin, jotta tulevaisuudessa tiemme ei olisi enää näin velkainen ja jotta työllisyys kasvaisi, Purra sanoi.
Hän myös moitti hallitusta siitä, että rahaa jaetaan edelleen toissijaisiin ja vähemmän välttämättömiin kohteisiin.
&#8211; Meidän ensisijainen tavoitteemme on priorisointi. Se on välttämätöntä aina, mutta etenkin tässä tilanteessa.
Vanhasen mielestä perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa ei ole rakenteellisia uudistuksia. Purra ojensi, että perussuomalaisten budjettiesityksen suurin osio on otsikoitu: Työ, teollisuus ja yrittäjyys.
&#8211; Siellä on lukuisia toimia, jotka kohdistuvat teollisuuteen, yrityksiin ja kotitalouksiin, jotka lisäävät työn kannustavuutta, joka puolestaan vaikuttaa siihen, että meille syntyy lisää työpaikkoja. Perussuomalaiset ei suhtaudu työllisyyspolitiikkaan mekaanisten luetteloiden kautta, vaan me katsomme kokonaiskuvaa. Työpaikkoja syntyy erityisesti silloin, kun yrityksillä on mahdollisuus laajentua, investoida ja palkata ihmisiä, Purra sanoi.
Kädenojennus teollisuudelle ja pienyrittäjille
Vanhanen on lukenut perussuomalaisten vaihtoehtobudjetin, mutta kysyi vielä erikseen Purralta, mitä toimenpiteitä perussuomalaisilla on.
&#8211; Esimerkiksi teollisuudelle päästökauppakompensaation korotusta ja väylämaksujen poistoa. Pienyrittäjille ja yksinyrittäjille verohuojennuksia. Kotitalousvähennystä parannetaan ja monia muita keinoja, Purra sanoi ja kiitti Vanhasta siitä, että hallitus sentään päätti teollisuuden sähköveron laskusta, mitä perussuomalaiset ovat ajaneet.
Perussuomalaiset haluaa kohdistaa menoleikkaukset toissijaisiin ja tarpeettomiin menoeriin, joilla ei ole vaikutusta tavallisen suomalaisen elämään. Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa esitetäänkin yli 330 miljoonan leikkauksia kotouttamismenoihin ja vastaanottokuluihin.
Opetusministeri Anderssonin mielestä perussuomalaiset haluaa säästää maahanmuutosta enemmän kuin mitä siihen käytetään.
Purra huomautti, että budjetin raameissa maahanmuutosta säästettävät kustannukset, kuten kotouttaminen ja vastaanotto, ovat vain murto-osa maahanmuuton todellisista kustannuksista.
&#8211; Suurin osa maahanmuuton kustannuksista tulee sosiaaliturvamenoista, ja ne luvut ovat massiivisia. Niistä kustannuksista me emme voi vähentää, koska sosiaaliturvaa ei korvamerkitä suomalaisiin ja maahanmuuttajiin.
Poistaako hallitus eläkeputken
Hallitus ei tähän päivään mennessä ole tehnyt mitään toimia sen eteen, että suomalaiset työllistyisivät paremmin. Joulukuun aikana hallitus joutuu kuitenkin ratkaisemaan kysymyksen eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäivien poistosta osana työllisyystoimia.
Vanhanen vihjasi, että eläkeputki olisi poistumassa. Vanhasen mukaan hallituksen toimenpiteet ”kohdistuvat eläkeputkeen”. Andersson sanoi, että eläkeputken poisto on vasemmistolle hankala paikka.
Purra totesi, että perussuomalaiset ei kategorisesti vastusta mitään työllisyystoimia. Purra myönsi, että eläkeputken ikärajan aiempi nostaminen onkin lisännyt työllisyyttä.
&#8211; Toisaalta, pelkkä mekaaninen keino ei yksin riitä, vaan rinnalle tarvitaan muutosturvaa, joka helpottaa työmarkkinoille kykenemättömien kunniallista poistumista työmarkkinoilta sekä toisaalta työkykyisille lisää mahdollisuuksia jatkaa työssä.
Energiaturpeen alasajosta lisää työttömiä
Purra korosti, että olennaisinta työllisyyden kohentamisessa olisi nimenomaan se, että työpaikkoja saadaan syntymään lisää. Samalla Purra huomautti, että hallituksen suunnitelmat energiaturpeen alasajosta ovat johtamassa päinvastaiseen lopputulokseen.
&#8211; On arvioitu, että seuraavan viiden vuoden aikana energiaturpeen alasajo tuo meille lisää työttömiä jopa viiden Kaipolan paperitehtaan verran. Tällaisetkin asiat pitää ottaa huomioon, Purra sanoi.
Kaipolan paperitehtaan omistaja UPM ilmoitti alkusyksystä sulkevansa tehtaan vuoden loppuun mennessä, tehtaan huonon kilpailukyvyn vuoksi. Tehtaan sulkemisen myötä työttömäksi on jäämässä arviolta 450 ihmistä.
&nbsp;

Perussuomalaiset vahvistaisi ostovoimaa ja lisäisi työllisyyttä veronkevennyksillä – hallitus haluaa jatkaa suomalaisten himoverottamista

Eläkeputken tukkiminen, työttömyysturvan heikennykset ja vuorotteluvapaasta luopuminen eivät luo yhtään uutta työpaikkaa. Ne ainoastaan lisäävät työllistettävien joukkoa, jo ennestään kasvussa olevaan, valtavaan työttömien armeijaan, sanovat Peruspuurtajat.

&#8211; Työttömyysturvan heikennykset lisäävät rajusti eläkeläisköyhyyttä. Eläkeputken tukkiminen on julma eläkeleikkuri. Jos esitykset toteutuvat, niin SAK:n laskelmien mukaan, työttömäksi jääneen 60-vuotiaan keskipalkkaisen kuukausieläkettä leikataan yli 330 euroa.
Kyse on koko ay-liikkeen uskottavuudesta
Peruspuurtajat ry edustaa perussuomalaisia ay-aktiivia työntekijä- ja toimihenkilöliitoista.
&#8211; Ay-liikkeen on estettävä työntekijöiden kurittaminen, tarvittaessa vaikka joukkovoimaa käyttäen. Kyse on koko ay-liikkeen uskottavuudesta. Onko SDP-johtoinen ay-liike valmis puolustamaan jäsentensä etuja? Vai onko ay-liike SDP:n ja pääministeri Sanna Marinin kiltti sylikoira?
&#8211; Kyse on ay-liikkeen uskottavuudesta, tulevaisuudesta ja jäsenkadon tyrehdyttämisestä. Mikäli ay-liike estää eläkeputken tukkimisen, niin uskottavuus palautuu ja järjestäytymisaste kääntyy takaisin nousuun, Peruspuurtajat uskovat.
&nbsp;

Peruspuurtajat: Hallituksen työttömyysturvan heikennykset on estettävä

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan niin sanottu eläkeputken poisto ei kohdistu varsinaisiin ongelmiin.

Jussi Halla-ahon mukaan eläkeputken poiston tavoite on sinänsä aivan oikea, eli nostaa työllisyysastetta.
&#8211; Olisi hyvä, että ihmiset jaksaisivat pidempään työelämässä. Ongelma on nyt siinä, että liian harva jaksaa tänä päivänäkään lakisääteiseen eläkeikään asti töissä.
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittivät äskettäin työllisyyden parantamiseen keinoksi muun muassa eläkeputken poistamista.
Eläkeputki viittaa suomalaisen iäkkään pitkäaikaistyöttömän työttömyysturvan lisäpäiviin, joiden perusteella on mahdollista maksaa ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tietyin edellytyksin, kunnes henkilö pääsee vanhuuseläkkeelle.
Tärkeintä saada nuoret töihin
Halla-ahon mukaan työmarkkinoiden suurin ongelma on se, että uutta työtä syntyy riittämättömällä tavalla.
&#8211; Tärkeintä on juuri nyt saada nuoret ihmiset töihin. Siihen nähden eläkeputken poisto on askartelemista toissijaisen ongelman kanssa.
&#8211; Ei ole kenenkään etu, ei yhteiskunnan eikä varsinkaan kypsään ikään ehtineiden ihmisten etu, että heistä tehdään työttömiä työnhakijoita tilanteessa, jossa heidän tosiasialliset mahdollisuutensa työllistyä ovat heikot.
<iframe loading="lazy" title="Eduskuntaryhmän kesäkokous Turussa, puhujina Tavio ja Halla-aho" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/pcjRKmCy_l4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

eläkeputki

Perussuomalainen Nuoriso vaatii kansanedustajien sopeutumisrahan poistamista: ”Ainoa tapa asettaa kansanedustajat samalle viivalle suomalaisten kanssa”

Vihreät jatkaisi palkkoja sosiaaliturvalla, perussuomalaiset huolehtisi duunarin ostovoimasta – Purra: ”Suomessa palkalla pitää tulla toimeen”

Perussuomalaiset: Hallituksen viimeisin vappulahja kansalle – vappusatasen sijasta aktiivimalli kakkonen ja eläkeputken poistaminen

Lehto: Hallitus poistamassa eläkeläisiltä työttömyysturvan lisäpäivät – ”Jokohan eläkeläisille alkaisi riittämään?”

Halla-aho moittii hallitusta holtittomasta velkarahan kylvämisestä: ”Korona tarjonnut verukkeen jättää välttämättömiä asioita ja uudistuksia tekemättä”

Ikääntyvät työttömät jätetään nyt oman onnensa nojaan – Lehto: ”Marinin hallitus lisää toimillaan rajusti eläkeläisköyhyyttä”

Junnila: Eläkeputken poistaminen tarkoittaa kasvavaa työttömyyttä

Halla-aho: Maakunnissa toimivat samat keinot kuin muuallakin Suomessa – yritysten kilpailukyky kuntoon ja työn vastaanottaminen kannattavaksi

Juuso kehittäisi vuorotteluvapaajärjestelmää: ”Tärkeä työkalu eläkeputken poistumisen yhteydessä”

Perussuomalaiset vahvistaisi ostovoimaa ja lisäisi työllisyyttä veronkevennyksillä – hallitus haluaa jatkaa suomalaisten himoverottamista

Peruspuurtajat: Hallituksen työttömyysturvan heikennykset on estettävä

Halla-aho: Eläkeputken poisto on askartelemista toissijaisen ongelman kanssa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025