Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Elina Grundström

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen jätti tänään hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän vaatii hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin suomalaisen journalismin riippumattomuuden, neutraalisuuden, epäpoliittisuuden ja monipuolisuuden vahvistamiseksi. Pelkona on, että hallitus sitoo koronakriisin varjolla laadittavan ”tukimallin” kautta suomalaisia tiedotusvälineitä poliittiseen ohjaukseen.

Liikenne- ja viestintäministeriö antoi 16. huhtikuuta toimittaja-kirjailija Elina Grundströmille toimeksi laatia selvitys, kuinka tukea journalismia, jonka toimintaedellytykset ovat ministeriön mukaan heikentyneet koronakriisin myötä. Selvityksessä ehdotetaan tukimallia, joka koostuu sekä nopeista tukimuodoista että pysyvämmästä journalismin tukijärjestelmästä.
Harakalla ja Grundströmillä yhteinen tausta
Grundström ehdottaa pikaiseksi tukimuodoksi harkinnanvaraista koronatukea talousvaikeuksiin joutuneille tiedotusvälineille. Tuen jakamista varten nimettäisiin journalismin asiantuntijoista koostuva tukilautakunta, joka tekisi jakoesityksen itsenäisesti.
&#8211; On olennaista huomata, että liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalla ja Grundströmillä on yhteistä ammatillista taustaa. Molemmat ovat työskennelleet vihreän puolueen pää-äänenkannattajan Vihreän Langan päätoimittajina, Olli Immonen sanoo.
&#8211; Valtion suunnitelmissa on perustaa tukilautakunta päättämään tukien jakamisesta. Tämä näennäisesti riippumaton lautakunta siis päättäisi, millaista journalismia valtio voi tukea. Näyttää siltä, että journalistien keskuudestaan valitsemat luottohenkilöt tulevat päättämään kenelle tukia jaetaan. Näillä toimilla mediaa ohjataan riippuvaiseksi valtion rahoituksesta. Kehityssuunta on huolestuttava.
Tuki vaikuttamassa journalistiseen sisältöön
Immonen vaatii, että journalismille jaettavan tuen antamista varten suunnitellun tukilautakunnan on toteutuessaan oltava aidosti poliittisesti ja ideologisesti puolueeton.
&#8211; Tukilautakunta ei saa ideologisista lähtökohdista käsin määrätä siitä, mikä on totuudenmukaista ja hyvää journalismia, eikä se saa sitoa yksityisten media-alan toimijoiden käsiä. Myös mahdollista tukea on jaettava oikeudenmukaisesti erilaisia näkökulmia esille tuoville journalistisille toimijoille. On todellinen vaara, että media pyritään sitomaan poliittisen puolueellisuuden alaiseksi ja että tuki tulee vaikuttamaan journalismin sisältöön.
&#8211; Jos yksityisiä media-alan yrityksiä halutaan tukea, on tuki ohjattava oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti koronakriisin takia talousvaikeuksiin joutuneille tiedotusvälineille journalismin poliittiseen ja ideologiseen sisältöön katsomatta, Immonen sanoo.
Mediakenttä muutamissa käsissä
Perinteisesti ammattimaisen journalismin tunnusmerkkejä ovat muun muassa riippumattomuus, neutraalisuus, epäpoliittisuus ja monipuolisuus. Immosen mukaan suomalainen valtavirtajournalismi ei ole kuitenkaan enää pitkään aikaan täyttänyt näitä kriteereitä.
&#8211; Suomen mediakenttä on keskittynyt muutaman harvan toimijan käsiin. Myös johtavien tiedotusvälineiden alueellinen sijainti on keskittynyt Etelä-Suomeen ja suurimpiin kaupunkeihin. Kyseisten tiedotusvälineiden harjoittama journalismi nojaa vahvasti liberaaliin vihervasemmistolaiseen ideologiaan. Journalismin yleinen tila maassamme on huolestuttava ja sitä kuvaa laaja vaihtoehdottomuus. Tätä vaihtoehdottomuuden tilaa ei saa ruokkia enää yhtään enempää poliittisilla ja ideologisilla journalismin tukimalleilla, Immonen sanoo.

Immonen: Hallitus ei saa sitoa päätöksillään mediaa poliittiseen ohjaukseen – tukiselvitys nyt vahvasti vihervasemmiston käsissä

Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila kirjoittaa Julkisen sanan neuvoston huterasta ratkaisukäytännöstä, joka suosii vihreitä ja kepittää näiden poliittisia vastustajia. Vino toiminta ei jää vaille seurauksia &#8211; sen sijaan, että JSN turvaisi mediatoimijoiden riippumattomuutta, se päinvastoin tekee nämä riippuvaikseksi. Suomalaisista viestimistä on tullut riippuvaisia puoluepolitisoituneen elimen poliittisista ratkaisuista, joita on pakko totella.

Lähdetään liikkeelle tämän viikon keskiviikosta. JSN käsitteli kokouksessaan viittä tapausta, joista yksi koski Iltalehden 26.8.2019 julkaisemaa <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/58fddc94-a6a7-4c09-b852-6ae22add7f9c">uutista</a> otsikolla: Sisäministeri Ohisalo: Turvapaikan hakeminen on perusoikeus, joka menee kaiken muun edelle.
Tähän otsikkoon Iltalehden toimittaja Mika Koskinen oli pitkän haastattelun päätteeksi summannut ministerin kannan. Lainaus ei ole sanatarkka, vaan toimittajan oma luonnehdinta asiasta.
Asiasta tuli JSN:oon <a href="https://www.jsn.fi/paatokset/7159--7167--7170-sl-19/?year=2019">kolme kantelua</a>. Niissä painotettiin, ettei otsikon kanta ollut suora lainaus ministerin puheesta, niin kuin ei ollutkaan.
Iltalehti puolusti toimittajansa oikeutta tehdä ministerin puheesta oma tulkintansa. Lehden päätoimittaja vastasi kanteluun näin: ”Vakiintuneen journalistisen tavan mukaisesti tiedotusväline voi tällaisella epäsuoralla lainauksella esimerkiksi tiivistää haastateltavan laajemman sanoman tai esittää monisanaisesta ja haastavasta lausumasta oman tulkinnan.”
Kumpi on oikeassa &#8211; JSN vai Iltalehti? Onko toimituksilla oikeus esittää tulkintoja tapahtumien kulusta?
Pitäisi olla. Julkisen sanan neuvosto on 2017 antamassaan <a href="https://www.jsn.fi/uutiset/tiedotusvalineella-on-oikeus-valita-kayttamansa-ilmaisut/">julkilausumassa</a> itse todennut, että tiedotusvälineellä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut. Neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström kirjoitti tuolloin: ”Tiedotusvälineillä on oikeus valita käyttämänsä ilmaisut silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia. Neuvoston tehtävänä on vaalia sanan- ja julkaisemisen vapautta. Oikeus ilmaisujen valitsemiseen on keskeinen osa sananvapautta.”
Seuraava tapaus.
<h4>Toisinaan saivarrellaan, toisinaan ei</h4>
Kesäkuussa JSN pohti toista tapausta, jossa Iltalehti oli ottanut suorasukaisesti kantaa vaihtoehtotoimittaja Junes Lokkaa ja valtamediatoimittaja Johanna Vehkoota koskevassa oikeudenkäynnissä. Iltalehden <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f72d16e6-506d-4493-b096-b847b6ee45e3">jutun</a> otsikko kuului: Näkökulma: Tänään nähdään irvokas puuhasteluhetki Oulun käräjäoikeudessa.
Lehti räimi Lokkaa tavalla, joka olisi jo itsessään antanut aihetta kunnianloukkauskanteeseen. Erityisen mielenkiintoista on se, että JSN:n <a href="https://www.jsn.fi/journalistin_ohjeet/">omien sääntöjen</a> mukaan ”oikeudenkäynnin aikana ei pidä asiattomasti pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuimen ratkaisuihin eikä ottaa ennakolta kantaa syyllisyyteen.”
Iltalehden juttu otti päivänselvästi kantaa syyllisyyteen. Asiasta kanneltiin JSN:ään, mutta tulos oli odotusten mukainen &#8211; langettavaa päätöstä ei tullut. JSN <a href="https://www.jsn.fi/paatokset/7074-sl-19/?year=2019">perusteli</a> asiaa sillä, että Iltalehti ei samaan aikaan rikkonut muita journalistin ohjeita. Vapauttavan päätöksen perustelut olivat surkuhupaisia:
”Neuvoston aiemmissa ratkaisuissa oikeudenkäynnin kriittistä käsittelemistä ei ole tulkittu asiattomaksi vaikuttamispyrkimykseksi, ellei jutussa ole rikottu myös muita Journalistin ohjeita tai ennakoitu selvästi syyllisyyttä.”
Ratkaisua oli tekemässä useita vihreitä aktiiveja.
Todettakoon, että myös journalistien ammattilehti on ottanut toistuvasti kantaa Lokka-Vehkoo-oikeudenkäyntiin, ja tehnyt hyvin selväksi, kuka on asiassa viaton ja kuka syyllinen. Tilanne on vähintäänkin erikoinen, sillä oikeudenkäynnissä on kyse siitä, että Vehkoo on käyttänyt törkeää kieltä Lokasta. Valtamedia toisaalta on kampanjoivinaan erittäin aktiivisesti ”vihapuhetta” vastaan ja vaatii eri puheenvuoroissa lainsäädännön kiristämistä.
Vaikka Vehkoo vihapuhui ja Lokka <a href="https://stage.sudev.fi/rasistiksi-natsipelleksi-nimittaminen-rikos-karajaoikeus-tuomitsi-ylen-faktantarkistajan-sakkoihin-kaupunginvaltuutettu-junes-lokan-kunnian-loukkaamisesta/">voitti</a>, valtamedia suhtautuu silti Lokkaan erittäin vihamielisesti. Toisenlaiseenkin kantaan voisi päätyä. Vaikka mies on kieltämättä melkoinen rääväsuu, on kiistatonta, että <a href="https://stage.sudev.fi/kommentti-johanna-vehkoon-eriskummallinen-oikeudenkaynti-valtamedia-julistaa-jo-etukateen-mika-on-oikea-tuomio/">hänen ansiostaan</a> Oulussa alaikäisiin kohdistunut seksuaalirikossarja nousi 2018 lopussa julkisuuteen.
Media yritti pitkään <a href="https://stage.sudev.fi/imperiumin-vastaisku-kuinka-valtamedia-yrittaa-poisselittaa-seksuaalirikosilmiota/">poisselittää</a> rikossarjaa ja <a href="https://stage.sudev.fi/ylen-sota-todellisuutta-vastaan-kiihtyy-oulun-poliisi-lahetti-purevan-vastauksen-toimittajalle-voisitteko-ystavallisesti-kertoa/">hyökkäsi</a> kirjoituksissaan jopa poliisia vastaan.
<h4>JSN:n viherhyöky</h4>
Suomen Uutiset kritisoi noin vuosi sitten JSN:n jäsenvalintoja <a href="https://stage.sudev.fi/julkisen-sanan-neuvostoon-vihrea-hyokyaalto-samalla-ovenavauksella-sisaan-transaktivisti-ja-voima-lehden-kustannuspaallikko/">jutussaan</a> Julkisen sanan neuvostoon vihreä hyökyaalto – samalla ovenavauksella sisään transaktivisti ja Voima-lehden kustannuspäällikkö. Jutussa oudoksuttiin JSN:n tapaa valita runsaasti avoimen poliittisia toimijoita elimeen, jonka pitäisi olla journalistisen etiikan ylin valvoja Suomessa.
JSN:n istuva puheenjohtaja Elina Grundström on toiminut Vihreän langan päätoimittajana, Tuomas Rantanen on vihreiden kaupunginvaltuutettu, Nitin Sood on toiminut ex-kansanedustaja Jani Toivolan (vihr.) avustajana ja Maria Swanljung on puolestaan toiminut Pekka Haaviston (vihr.) kampanjassa.
<h4>Kaksoisstandardi</h4>
JSN:n henkilövalintojen, nyt nähtyjen kanteluratkaisujen sekä muiden, aivan yhtä linjattomien JSN-päätösten myötä on vaikeaa päätyä mihinkään muuhun johtopäätökseen kuin tähän: JSN on politisoitunut elin. Kun vihreän puheenjohtajan johdolla päädytään säännönmukaisesti ratkaisuihin, joissa vihreitä toimijoita ja ajatuksia suositaan sekä vihreiden vastustajia lyödään, ei kyse ole enää sattumasta.
Näyttää vahvasti siltä, että JSN periaatteet eivät riipu enää riipu uutisten sisällöstä vaan siitä, koskevatko uutiset suosikkeja vai inhokkeja. Päätökset ovat tämän linjan mukaisia.
Kun vihreän ministerin Maria Ohisalon hatarista kommenteista tehdään tulkintaa, JSN älähtää. Vertailun vuoksi: perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahoa on on kuluvan viikon aikana sätitty &#8221;<a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006284230.html">mielipiteiltään sairaaksi</a>&#8221; ja <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/10/01/timo-soini-voitti-voitti-ja-voitti-ja-havisi-kaiken-pieneen-pinssiin-tiivistyy">varkaaksi</a> (videon kohta 04:27). Kukaan järjissään oleva ei tekisi näistä kommenteista JSN-kantelua, koska tuloksena olisi automaattinen hylsy.
Yksistä saa sanoa mitä tahansa, toisista ei.
JSN:n toiminnassa haisee vahva kaksoisstandardi.
Sama kaksoisstandardi on parin viime vuoden aikana nopeasti vallinnut alaa suomalaisessa journalismissa. Kyse on radikaalifeminismin rinnalla nousseesta ideologiasta nimeltä intersektionalismi. Tämä <a href="https://www.merriam-webster.com/dictionary/intersectionality">tarkoittaa</a> sitä, että yksilön oikeudet määrittyvät yksilön sekundääristen ominaisuuksien (sukupuoli, etninen ryhmä jne) sekä oletetun sorron määrän perusteella.
Vaikkei asiasta ole käyty asian vakavuuden edellyttämää laajaa julkista keskustelua, <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10818989">Yleisradio</a> ja <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005594582.html">HS</a> ovat omaksuneet toimintaansa intersektionalismin periaatteet. Molemmat yhtiöt esimerkiksi priorisoivat sukupuolta haastatteluvalinnoissaan. Yhtiöt eivät enää valitse haastateltavia osaamisen perusteella vaan sen, sattuuko henkilö olemaan sopivaa sukupuolta ja etnistä ryhmää. Toiminta on monin tavoin ongelmallista. Se on ensinnäkin mitä ilmeisintä syrjintää, ja toiseksi se heikentää asiaohjelmien ja uutisten tasoa olennaisesti. Lopputuloksena heikentyy myös yleisön luottamus kyseisiin viestimiin.
Mediat epäilemättä ovat itsekin huomanneet luottamuskadon. Kunnallisalan kehittämissäätiön mukaan suomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/tutkimus-sen-vihdoin-paljasti-kansa-luottaa-median-tekemiin-urheilu-uutisiin-muttei-politiikan-uutisiin/">luottavat</a> kylläkin median tarjoilemiin urheilu-uutisiin, mutteivät enää politiikan uutisiin. HS puolestaan <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006249808.html">kummastelee</a>, miksi vain puolet kansalaisista uskoo sen ilmastoapokalyptisiin manauksiin.
Missäköhän vika mahtaa olla?
<h4>JSN:n asema</h4>
Suomessa on tapana, etteivät toimittajat moiti JSN:ää, vaikka se tekisi kuinka typeriä tai linjattomia ratkaisuja hyvänsä. Näin ollen lienee turha olettaa, että näistäkään tapauksista nousisi muualle mediaan minkäänlaista keskustelua.
Ehkä tällaiseen olisi kuitenkin syytä.
JSN:n sääntelyyn kuuluvat mediatoimijat alistuvat niihin päätöksiin, joita neuvosto katsoo asianmukaiseksi antaa. Esimerkiksi Iltalehti joutui keskiviikon tuomion myötä muuttamaan Ohisaloa koskevan <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/58fddc94-a6a7-4c09-b852-6ae22add7f9c">juttunsa</a> otsikkoa, kertomaan muutoksesta varsinaisen jutun lopussa sekä <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/11fb24da-79dc-4065-b34e-5b1ec07f3bf9">julkaisemaan</a> itsekritiikkinä vielä erillisen oikaisu-uutisen.
Kerrataan vielä lopputulos: Iltalehden riippumaton toimittaja kirjoittaa vihreästä ministeristä kriittisen jutun. Viher-JSN jyrää jutun ja pakottaa lehden muuttamaan näkemystään.
Näytämme elävän tilanteessa, jossa hyvin pieni, itse itseään täydentävä poliittisesti latautunut JSN kontrolloi lähes koko suomalaista mediakenttää. JSN:n pitäisi olla median riippumattomuuden ylin turvaaja, mutta valitettavasti koko asetelma on kiepsahtanut päälaelleen. Suomalaiset mediat ovat riippuvaisia JSN:stä. Ne ovat riippuvaisia puoluepolitisoituneen elimen poliittisista ratkaisuista, joita on pakko totella. Vihreä elin määrää, mitä mieltä toimittajat saavat olla.
Neuvostoa koskeva kritiikki on tehty mahdottomaksi. Joka sellaiseen syyllistyy, joutuu kirkonkiroukseen. Tämä ei ole vähäpätöinen asia toimittajapiireissä, joissa mahdollisia työnantajia on vain muutamia.
Suomen Uutiset ei ole JSN:n jäsen.

Kommentti: Elina Grundströmin johtama viher-JSN jakaa medialle tuomioita, joissa haisee kaksoisstandardi

KOMMENTTI | Vihreiden puoluehallitus on päättänyt lakkauttaa puoluelehti Vihreän Langan. Mitä tekijöitä on päätöksen taustalla? 

&#8221;Vihreiden puoluehallitus on päättänyt 19.10. pitämässään kokouksessa, ettei Vihreät jatka Vihreä Lanka Oy:n rahoittamista nykyisen sopimuskauden päättyessä vuodenvaihteessa. Vihreät on Vihreän Langan suurin rahoittaja, ja päätös todennäköisesti johtaa lehden lakkauttamiseen&#8221;, kertoo vihreiden puolue kylmäkiskoisella <a href="https://www.vihreat.fi/artikkeli/2019/10/vihreat-lopettaa-puoluelehden-rahoittamisen">tiedotteella</a>.
Päätös on otettu vihreissä vastaan hämmentyneissä tunnelmissa.
Otteita vihreiden <a href="https://www.facebook.com/groups/vihreat/permalink/10156483824632617/">keskustelupalstalta</a>:
&#8221;Todella surullinen juttu. Käytännössähän tässä erittäin tasokas vihreä journalismi vaihtunee puolueen tiedotukseksi ja yleiseksi viestinnäksi.&#8221;
&#8221;Viestintä voitti, journalismi hävisi.&#8221;
&#8221;Mitä ihmettä. Tuli ensimmäisenä mieleen onko aprillipäivän uutinen julkaistu reilusti etuajassa.&#8221;
&#8221;Ei! Ei! Ei hyvä! Kehno päätös ja kehno tiedote puolueelta. Tosi ikävää, että puoluehallitus ei näe lehden mahdollisuuksia ja merkitystä asioihin syventymisessä, analyysissä ja pitkäjänteisessä oppimisessa. Lyhytnäköistä touhua.&#8221;
Langan päätoimittaja-toimitusjohtaja Riikka Suomisen <a href="https://www.vihrealanka.fi/juttu/vihreiden-päätös-leikkaa-suomalaista-journalismia-entisestään">mukaan</a> päätös kaventaa entisestään suomalaista journalismia.
&#8211; Vihreiden päätös lakkauttaa Vihreä Lanka heikentää vapaata tiedonvälitystä Suomessa, hän kirjoittaa.
Pettynyt Suominen muistuttaa, että Vihreä Lanka on yhtä vanha kuin vihreä liike ja vanhempi kuin Vihreä Liitto.
&#8211; Mutta mikään määrä minun harmiani ei pelasta Vihreää Lankaa. Puolueet saavat nykyään käyttää puoluetuen parhaaksi katsomallaan tavalla ja vihreiden puoluehallitus on päätynyt tähän ratkaisuun.
Suominen asettelee sanansa varoen, mutta sanojen merkitys on silti selkeä: &#8221;Viestinnän ja journalismin välillä onkin oleellinen ero. Vihreän Lanka lähtee lukijoiden oikeudesta tietää. Journalismin asiakas ovat lukijat. Viestinnän asiakas on lähettäjä. Niinpä ne tahot, joilla on rahaa, saavat sanomansa entistä paremmin julki. Lukijat saavat kuulla niiden viestejä.&#8221;
Sama suomeksi: vihreät ei ole kiinnostunut itsenäisestä lehdestä, johon puoluekoneistolla on heikko päätäntävalta. Puolue haluaa mieluummin käyttää rahansa sataprosenttisesti kontrolloituun viestintään.
Lankaa aiemmin päätoimittanut Juha Honkonen pitää lopettamispäätöstä &#8221;todella typeränä&#8221;.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Edessä on toiset päätoimittamani lehden hautajaiset vuoden sisään. Todella typerä päätös vihreiltä. <a href="https://twitter.com/hashtag/vihrealanka?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#vihrealanka</a> <a href="https://t.co/uHEsAY5FP9">https://t.co/uHEsAY5FP9</a>
&mdash; Juha Honkonen (@juhahonkonen) <a href="https://twitter.com/juhahonkonen/status/1186913582275018753?ref_src=twsrc%5Etfw">October 23, 2019</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Honkonen joutui omalla päätoimittajakaudellaan vakaviin ristiriitoihin silloisen puheenjohtaja Ville Niinistön kanssa. Hän <a href="https://www.ess.fi/Mielipide/esalaiset/art2332467">kommentoi asiaa</a> ESS:ssä 2016:
&#8211; Monta kertaa Niinistö soitti vihaisena ja moitti ties mitä juttuamme. Tekstiviesteilläkin hän pommitti. Niinistö tuli mieleeni, kun Suomen Kuvalehti uutisoi Sipilän viesteistä Ylen toimitukseen. Niiden jälkeen on oli hieman huvittavaa lukea, kuinka Sipilän pitäisi Niinistön mukaan puolustaa median riippumattomuutta. ”Pääministerin toiminta kaventaa suomalaisen avoimen keskustelun merkitystä ja median roolia”, Niinistö sanoi Lännen Medialle. Ehkä hänen pitäisi katsoa ensin peiliin, Honkonen summasi.
Honkosen aiemmat kommentit sekä tänään uutisoitu rahoituksen lakkauttaminen vihjaavat, että itsenäistä asemaansa korostanut lehti ei ole toiminut puolueen edellyttämällä tavalla.
Lisäksi lehden verkkotavoittavuus on jäänyt varsin vaatimattomaksi. Lehden verkkoversion some-tykkäys- ja jakomäärät eivät ole lähelläkään muiden puoluelehtien vastaavia lukuja.
Lopetuspäätökseen lienee vaikuttanut myös Yle Uutisten ja Helsingin Sanomien nykyinen toimituspolitiikka. Molemmat toistavat kritiikittä vihreiden politiikkaa. Osa toimittajista toimii suoranaisina puolue-aktivisteina.
Vihreä Lanka perustettiin vuonna 1983 alunperin vihreän eduskuntaryhmän tiedotuslehdeksi. Vuonna 1988 sen julkaisijaksi tuli Vihreä Lanka -osakeyhtiö. Lehden päätoimittajina ovat toimineet esimerkiksi nykyinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.), nykyinen työministeri Timo Harakka (sd.) ja vuoden vaihteessa väistyvä Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström.

Vihreät lakkauttaa puoluelehtensä, mutta mistä päätös johtui?

Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/tilaa/?ref=nosto_hslukuoikeusnavi">muutti</a> joitain päiviä sitten täysin käsittämättömiä suosituksia antanutta vaalikonettaan yleisestä paineesta johtuen. Kauaa ei kerennyt maailma vanheta, kun Suomen uutiset paljasti Yle Kioskin vaalikoneen räikeän puolueellisuuden, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja ja Ylen hallintoneuvoston jäsen Jari Ronkainen.
&#8211; Yle, joka on aiemmin ollut kovin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10640863">huolestunut</a> vaalivaikuttamisesta, sortuu nyt omaan ansaansa. Verovaroilla pyörivä yhtiö, joka <a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/24/ylen-strategia">strategiassaan</a> peräänkuuluttaa riippumattomuutta, luotettavuutta ja ihmisten arvostamista, toimii täysin päinvastoin!
Bloggaajaa syytetään kunnianloukkauksesta
Ronkainen toteaa, että Ylen tempauksessa olisi aihetta kanteluun Julkisen sanan neuvostolle.
&#8211; Se olisi kuitenkin täysin hyödytöntä, sillä JSN on miehitetty saman ideologian kannattajilla, puheenjohtajanaan entinen Vihreän Langan päätoimittaja Elina Grundström.
&#8211; Kuvaavaa on, että Ylelle Valheenpaljastaja-blogia pitävä toimittaja, Suomen PEN-sananvapauspalkinnon 2019 saaja Johanna Vehkoo on Oulun käräjäoikeudessa syytettynä kunnianloukkauksesta. Aivan kuin säännöt olisivat luotu jotain muita kuin Yleä ja heidän punavihreätä ideologiaansa varten! Ronkainen paheksuu.
Johdon puututtava tiukasti puoleellisuuteen
Ronkaisen mielestä Ylen operatiivisen johdon tulisi puuttua tiukasti jokaiseen tapaukseen, jossa on epäily strategian mukaisen tasapuolisuuden puuttumisesta.
&#8211; Kuka on esimerkiksi vastuussa Yle Kioskin vaalibotista, jossa vihreä vaikuttaja Emmi Nuorgam ohjailee enemmän tai vähemmän hienovaraisesti vastauksia ”oikeaan” suuntaan?
&#8211; Ylen vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen kannattaisi laskea simalasinsa, lopettaa <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006037379.html">ufojen bongailu</a> ja keskittyä johtamiseen, jotta Ylen toimintaan jäisi edes jotain uskottavuuden rahtusia, Ronkainen ehdottaa.

Ronkainen: Vaalivaikuttamisesta huolestunut Yle lankesi omaan ansaansa – ”Päätoimittajan kannattaisi lopettaa ufojen bongailu ja keskittyä johtamiseen”

Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/julkisen-sanan-neuvostoon-vihrea-hyokyaalto-samalla-ovenavauksella-sisaan-transaktivisti-ja-voima-lehden-kustannuspaallikko/">kirjoitti</a> joulukuun alussa Julkisen sanan neuvoston jäsenistä, joilla on vahvat kytkökset vihreisiin. Asia on noteerattu myös muissa suomalaisissa uutisvälineissä, joskin asiaa on käsitelty erittäin hienovaraisesti. Onko ongelma, että JSN:ssa on vihreä kallistuma? Kysyimme asiasta neljältä tunnetulta mediavaikuttajalta.

<h4>A-P Pietilä</h4>
Emerituspäätoimittaja Antti-Pekka Pietilä toteaa, ettei tiedä, millä perusteilla JSN:n uudet jäsenet on valittu.
&#8211; Asiaan on vaikea ottaa kantaa. Nyt kannattaa ensin seurata, muuttuvatko JSN:n päätökset jollain tavalla verrattuna aikaisempaan linjaan.
<h4>Markku Huusko, Uusi Suomi</h4>
Verkkolehti Uuden Suomen vastaava päätoimittaja Markku Huusko sanoo, ettei JSN:n nykyinen kokoonpano horjuta hänen luottamustaan JSN:n päätöksiin.
&#8211; En kutsuisi JSN:n nykyistä kokoonpanoa vihreäksi kallistumaksi. Esimerkiksi Nitin Sood on valittu neuvoston varajäseneksi ja puheenjohtaja Elina Grundström ei ole tietääkseni vihreiden jäsen, on toki toiminut Vihreässä Langassa. Suoraan vihreitä edustaa vain Tuomas Rantanen, joka on vihreiden kaupunginvaltuutettu. Joidenkin muiden neuvoston jäsenten yhteydet vihreisiin ovat enemmän tai vähemmän väljiä. Kaikilla neuvoston jäsenillä ei tietenkään ole edes väljiä yhteyksiä vihreisiin.
JSN ei ole juuri avannut uusien tai aiempien jäsentensä poliittisia taustoja tai muutenkaan käsitellyt sidonnaisuuksia. Pitäisikö JSN:n kuitenkin kertoa avoimemmin neuvoston jäsenten taustoista? Päätoimittaja Huuskon vastaus on yleisellä tasolla myöntävä.
&#8211; Avoimuus on aina hyvä, ja avoimuudella saavutetaan positiivisia asioita. Se on toki lähtökohta.
<h4>Risto Uimonen, ex-JSN</h4>
Tietokirjailija, Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana vuosina 2010-2015 toiminut Risto Uimonen myöntää, että JSN:n nykyinen kokoonpano voidaan nähdä ongelmallisena.
&#8211; Se on ulkoapäin katsottuna kosmeettinen ongelma, vaikka neuvosto ei toki tee puoluepoliittisia päätöksiä.
Uimonen sanoo, etteivät JSN:n jäsenet voi kuitenkaan määrittää kannanottojaan asioihin puoluepoliittisin perustein.
&#8211; JSN:ssa on nyt henkilöitä, joilla on jonkinlaisia yhteyksiä vihreisiin, mutta siellä on myös selkeä enemmistö muita, Uimonen sanoo.
Hän jatkaa, että jos käsiteltävänä oleva asia JSN:ssa ”liippaa läheltä” jotakin neuvoston jäsentä, tällainen jäsen jäävätään päätöksenteosta. Uimosen omalla JSN-puheenjohtajakaudella jäävääminen oli tavallinen ja yleinen käytäntö.
&#8211; Jääväämisessä kyse ei usein ollut niinkään politiikasta, vaan kyse saattoi olla tilanteesta, jossa käsiteltävänä oleva asia liittyi esimerkiksi JSN:n jäsenen työpaikkaan.
<h4>Timo Huovinen, Yle</h4>
Yleisradion journalististen standardien ja etiikan päällikkö Timo Huovinen sanoo, ettei hänellä ole ”nokan koputtamista” JSN:n jäsenten valintaan.
&#8211; Jäsenten valinta on tapahtunut JSN:n perussopimusten mukaan. Niin kuin aina, se millainen tämä JSN:n kokoonpano on, ilmenee sitten tämän kokoonpanon päätösten kautta. Samoin kuin JSN:n luottamus rakentuu sen tekemien päätösten kautta. Niitä jokainen on oikeutettu arvioimaan tahollaan.

Suomen Uutiset kysyi mediapomoilta: ”Näetkö ongelmana, että JSN:ssa on vihreä kallistuma?”

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström saa tuekseen roiman määrän uusia vihreitä. Grundströmin aisapareina huhkivat jatkossa kansanedustaja Jani Toivolan (vihr.) avustajana toiminut transaktivisti Nitin Sood (vihr.) sekä Voima-lehden kustannuspäällikkö, vihreiden kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantanen.

JSN:n aiemmin valittujen jäsenten joukossa on muun muassa Maria Swanljung, joka kertoo CV:ssään toimineensa presidenttiehdokas Pekka Haaviston (vihr.) vaalikampanjassa ja suunnitelleensa kampanjan mediastrategiaa. Swanljung toimii tällä hetkellä yhdenvertaisuusvaltuutetun tiedottajana. Swanljungin <a href="https://twitter.com/mariamatilda?lang=fi">twiittivirta</a> kertoo täysin avoimesta ja jatkuvasta politikoinnista ja vihreiden sekä vasemmistoliiton kärkihahmojen kannanottojen täysin kritiikittömästä toistelusta.
‏JSN:n puheenjohtajana toimiva Elina Grundström on itse puoluelehti Vihreän Langan entinen päätoimittaja.
Julkisen sanan neuvosto ei mainitse uusien tai aikaisempien jäsentensä poliittista taustaa <a href="http://www.jsn.fi/uutiset/jsn-n-uudet-jasenet-valittu-2/">nimitysuutisessaan</a>.
<h4>Nettihöyrypäästä ylin journalistinen tulkitsija? </h4>
Erityistä kummastusta on sosiaalisessa mediassa aiheuttanut Nitin Soodin valinta. JSN kertoi uusia <a href="http://www.jsn.fi/uutiset/jsn-hakee-yleison-edustajia-kaudelle-2018---2020/">yleisön edustajia hakiessaan</a> vaativansa ”hyvää eettistä harkintakykyä ja kykyä perustella mielipiteitään.”
Sood on herättänyt huomiota Twitterissä suorasukaisilla ja journalistisen tasapuolisuuden kannalta vähintäänkin kyseenalaisilla lausunnoillaan. Muutamia esimerkkejä:
Sood väittää, ettei vammaisen lapsen vanhempi saa puhua lapsensa yhteisön puolesta:
<a href="https://twitter.com/nnsood/status/1069223996372238336">https://twitter.com/nnsood/status/1069223996372238336</a>
Sood pitää ongelmallisena, että Turun Sanomat levittää Miesten tasa-arvo ry:n kannanottoa:
<a href="https://twitter.com/nnsood/status/1050710734768877568">https://twitter.com/nnsood/status/1050710734768877568</a>
Medialta on ”täysin vastuutonta” antaa Miesten tasa-arvo ry:lle tilaa:
<a href="https://twitter.com/nnsood/status/1050709176924672000">https://twitter.com/nnsood/status/1050709176924672000</a>
Soodin mukaan Helsingin Sanomien toimittajan Anne-Mari Sipilän feminismi on ”ajoittain valkoista ja transfobista”. Sitä tulee varoa.
<a href="https://twitter.com/nnsood/status/1046340818683006976">https://twitter.com/nnsood/status/1046340818683006976</a>
HS “ilmentää rasismia”.
<a href="https://twitter.com/nnsood/status/1010423415688310785">https://twitter.com/nnsood/status/1010423415688310785</a>
Turkulainen-lehti “väheksyy romanien kokemaa syrjintää”:
<a href="https://twitter.com/nnsood/status/1000006269074329606">https://twitter.com/nnsood/status/1000006269074329606</a>
Suomen Uutiset kertoi aiemmin, että Sood <a href="https://stage.sudev.fi/jani-toivolan-eduskunta-avustaja-valppaana-loysi-rasismia-jopa-sprn-rasismia-vastustavasta-kampanjasta/">löysi rasismia</a> jopa SPR:n rasismia vastustavasta kampanjasta.
JSN on journalistisen alan ylin eettinen valvoja. Suomen Uutiset ei siihen kuulu.

Julkisen sanan neuvostoon vihreä hyökyaalto – samalla ovenavauksella sisään transaktivisti ja Voima-lehden kustannuspäällikkö

Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Elina Grundström ei halua vastata kysymykseen siitä, miten toimittaja Johanna Vehkoota vastaan nostettu syyte vaikuttaa Vehkoon asemaan neuvoston jäsenenä.

Toimittaja Johanna Vehkoota vastaan nostettiin viime viikolla syyte kunnianloukkauksesta. Syyttäjä Kirsi Männikkö ei halua kommentoida syytteen sisältöä enempää.
Tapaus kuitenkin liittyy Vehkoon Facebook-kirjoitukseen, josta tehdyn rikosilmoituksen mukaan hän kutsuu oululaista kaupunginvaltuutettua Junes Lokkaa rasistiksi ja natsiksi. Poliisin esitutkinnassa Vehkoo on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
JSN:n jäsenen saama kunnianloukkaussyyte on harvinainen
Vehkoo on aiemmin Yleisradion faktantarkistajana toimittanut Yleisradiolle Valheenpaljastaja-juttusarjaa. Lisäksi Vehkoo on Julkisen sanan neuvoston (JSN) jäsen. Tämän vuoksi esille nousee kysymys siitä, voiko Vehkoo jatkaa tehtävässään JSN:n jäsenenä siihen saakka, kunnes asia on käsitelty ja ratkaistu tuomioistuimessa.
Jo pelkästään JSN:n jäsentä vastaan nostettu rikossyyte on harvinainen, etenkin kun kysymys on kunnianloukkausasiasta.
Kunnianloukkaus on teko, jossa joku esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että tällaisen teon voidaan katsoa aiheuttavan loukatulle vahinkoa tai kärsimystä taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Kunnianloukkauksesta voidaan tuomita sakkorangaistus.
JSN:n varapuheenjohtajat vaikenevat
Suomen Uutiset pyrki selvittämään, miten kunnianloukkaussyyte vaikuttaa Vehkoon asemaan JSN:n jäsenenä. Ensin yritimme saada yhteyttä JSN:n puheenjohtajaan Elina Grundströmiin, joka ei vastannut puheluihin tai tekstiviesteihin.
JSN:n 3. varapuheenjohtaja Paula Paloranta kertoo puhelimitse, että ei kommentoi tapausta. Palorannan mukaan asiasta ei kuitenkaan oltu keskusteltu viime viikolla, kun Vehkoon syytteestä uutisoitiin.
JSN:n 1. varapuheenjohtaja Antti Kokkonen sanoo, ettei hänellä ole tilaisuutta sanoa Vehkoon tapauksesta mitään.
&#8211; Asia jää myöhemmin pohdittavaksi. Minun tehtäväni ei ole ottaa kantaa, Kokkonen sanoo.
”Esteellisyys huomioidaan kunkin kohdalla erikseen”
Suomen Uutiset tavoitti Grundströmin sähköpostitse. Grundström ei suoraan vastaa kysymykseen, miten Vehkoota vastaan nostettu syyte tulee vaikuttamaan Vehkoon asemaan JSN:n jäsenenä.
&#8211; JSN:n perussopimuksen mukaan jäsenen esteellisyyttä käsitellään kantelukohtaisesti. Neuvoston jäsenen esteellisyydestä ei tehdä yleisen tason päätöksiä, vaan mahdollinen esteellisyys huomioidaan kunkin kantelun kohdalla erikseen.
&#8211; Neuvostossa on oltu tarkkoja esteellisyyskysymyksissä. Kiistatilanteessa esteellisyyden ratkaisee neuvoston puheenjohtaja, mutta yleensä jäsenet ovat ilmaisseet esteellisyytensä oma-aloitteisesti, Grundström toteaa.
Tarkentaviin kysymyksiin ei saatu Grundströmiltä vastausta.
Journalistiliitolta vaaditaan perusteluja häirintäväitteille
Toimittajien ammattijärjestö Journalistiliitto julkaisi tiistaina 16.10. verkkosivuillaan julkilausuman, jonka otsikon mukaan toimittajien kiusaamisen on loputtava. Journalistiliiton lausumassa vaaditaan kaikille ihmisille tasapuolista kohtelua lain edessä.
Journalistiliiton mukaan Lokka olisi ”häirinnyt Vehkoota julkisesti eri tavoin vuosien ajan&#8221;.
&#8211; Tämä on kenen tahansa nähtävissä Lokan YouTube-kanavilla, julkilausumassa todetaan.
Journalistiliiton Twitter-tilillä monet esittävät tarkentavia kysymyksiä julkilausumaan liittyen, mutta liiton Twitter-tilin ylläpitäjä ei kommentoi asiaa mitenkään.

Julkisen sanan neuvosto ja Journalistiliitto suojelevat syytteen saanutta faktantarkistajaa – ei sanaakaan kunnianloukkauksesta, kääntävät keskustelun ”toimittajien häirintään”

Julkisen sanan neuvoston varajäsenenä toiminut Niklas Vainio kertoo twiitissään neuvostossa kohtaamastaan painostuksesta. JSN:n toimintatavat nousivat luupin alle Suomen Kuvalehden julkaistua keskiviikkona <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/huutamista-sai-pelata-me-itkettiin-siella-puheenjohtaja-elina-grundstrom-pani-johtamisellaan-jsnn-sekaisin/?shared=1035629-9c7ae5a2-500">laajan, kriittisen jutun</a> neuvoston puheenjohtajan Elina Grundströmin toimintatavoista.

Vainion Twitterissä julkaisema päivitys vahvistaa Suomen Kuvalehden jutussa esitettyjä väitteitä.
&#8211; Olihan se puheenjohtajan painostus yksimielisiin päätöksiin aika kummallista. Olin JSN:n varajäsen 2015–2017, Vainio kirjoittaa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Olihan se puheenjohtajan painostus yksimielisiin päätöksiin aika kummallista. Olin JSN:n varajäsen 2015–2017. <a href="https://t.co/pVzGqaISDu">https://t.co/pVzGqaISDu</a>
&mdash; Niklas Vainio (@nvainio) <a href="https://twitter.com/nvainio/status/1032289621269520388?ref_src=twsrc%5Etfw">August 22, 2018</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Niklas Vainio oli mukana muun muassa <a href="http://www.jsn.fi/sisalto/6398-yle-16-ja-6401-yle-16/?year=2016&amp;search=yle">ratkaisemassa tapausta</a>, jossa JSN puntaroi Ylen Atte Jääskeläisen toimintaa ja journalistisen päätösvallan luovuttamista. Jääskeläinen sai tapauksesta langettavan, ja joutui myöhemmin eroamaan päätoimittajan tehtävistä.

Atte Jääskeläisen eroa edeltänyttä JSN-päätöstä tekemässä ollut neuvoston jäsen: Puheenjohtaja painosti yksimielisiin päätöksiin

Suomen Kuvalehti kertoo <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/huutamista-sai-pelata-me-itkettiin-siella-puheenjohtaja-elina-grundstrom-pani-johtamisellaan-jsnn-sekaisin/?shared=1035629-9c7ae5a2-500">tänään julkaisemassaan jutussa</a> Julkisen sanan neuvoston työilmapiiristä ja toimintatavoista nykyisen puheenjohtajan Elina Grundströmin kaudella. Juttu on voimakkaan kriittinen.

Pitkässä jutussa kerrotaan muun muassa siitä, että puheenjohtaja Elina Grundström on vaatinut päätöksiin kirjattavien eriävien mielipiteiden hyväksyttämistä neuvoston enemmistöllä. Tämä on suututtanut neuvoston jäseniä.
&#8211; Esitysten ja perusteluiden muuttamiseen puheenjohtaja suhtautui jyrkän kielteisesti. Kokoukseen tuotu ehdotus tuli hyväksyä sellaisenaan. Elina Grundströmilla on tapana vältellä äänestyksiä. Osa neuvoston jäsenistä raivostui puheenjohtajalle, kun tämä vaati päätöksiin kirjattavien eriävien mielipiteiden hyväksyttämistä neuvoston enemmistöllä, Suomen Kuvalehti kirjoittaa.
&#8211; Se oli syvimmältä keskiajalta. Nehän ovat jokaisen henkilön omia mielipiteitä, eräs neuvoston jäsen muistelee Suomen Kuvalehdelle.
&#8211; Yksi JSN:n jäsen harkitsi eroa neuvostosta muutama kuukausi ennen kautensa loppua, koska Grundström yritti kirjoittaa hänen eriävän mielipiteensä uusiksi. Toinen kertoi taustaryhmälleen, ettei häntä saa esittää valittavaksi uudelleen, lehti jatkaa.
Suomen Kuvalehden jutun tehnyt toimittaja Heikki Vento on toiminut JSN:n jäsenenä 2013–2015, joista viimeisen vuoden varapuheenjohtajana.
<h4>TOIMITTAJAN KOMMENTTI</h4>
Eriävien mielipiteiden torppaaminen on sananvapauden sekä hyvän hallinnon näkökulmasta katsottuna vähintäänkin huolestuttavaa. Mikäli tällaista on todella tapahtunut, on Grundströmin parasta perustella seikkaperäisesti, miten tällaisiin ratkaisuihin on päädytty.
Ensinnäkin tällainen toiminta rikkoisi suoraan JSN:n <a href="http://www.jsn.fi/jsn/jsn-n-perussopimus/">perussopimusta</a> (korostus toimituksen): ”18 § Päätökset. Neuvoston päätökseen on tehtävä merkintä äänestyksestä ja sen tuloksesta nimineen. Vähemmistöön jääneillä on mahdollisuus merkkauttaa eriävä mielipiteensä ja sen lyhyet perustelut päätökseen. Tästä on ilmoitettava välittömästi äänestyksen jälkeen puheenjohtajalle.” Neuvosto edellyttää käytännössä kaikilta Suomessa toimivilta, JSN:ään sitoutuneilta journalisteilta omien sääntöjensä ehdotonta noudattamista. Olisi kohtuullista, että neuvosto noudattaisi itse omia sääntöjään.
Toiseksi, olisi loogisesti nurinkurista vaatia enemmistöä eriävien mielipiteiden taakse. Eriäviä mielipiteitä kun jättävät tyypillisesti sellaiset jäsenet, joiden kanta ei ole äänestyksessä voittanut.
Kolmanneksi: JSN:n kaikkein kovinta ydintä on sananvapauden puolustaminen. Jos mediaetiikkaa neuvostossa arvioivilta jäseniltä yritetään estää heidän oma mielipiteenvapautensa päätöksenteon yhteydessä, ollaan jo todella syvissä vesissä. Lähes kaikkien suomalaisten tiedotusvälineiden yläpuolelle nostetun elimen puheenjohtajalla ei yksinkertaisesti voi olla valtaa määritellä yksin sitä, mitä mieltä muut jäsenet kulloinkin ovat, eikä estää näitä ilmaisemasta mielipidettään.
Muuten Julkisen sanan neuvosto voitaisiin korvata pelkällä Julkisen sanan puheenjohtajalla.
Korjaus 25.8.2018 10.40: Toisin kuin jutussa aiemmin väitettiin, Elina Grundströmillä ei ole juristitaustaa. Lisäksi täsmennetty virkettä: &#8221;Neuvosto edellyttää käytännössä kaikilta Suomessa toimivilta journalisteilta omien sääntöjensä ehdotonta noudattamista.&#8221;

Elina Grundström

Immonen: Hallitus ei saa sitoa päätöksillään mediaa poliittiseen ohjaukseen – tukiselvitys nyt vahvasti vihervasemmiston käsissä

Kommentti: Elina Grundströmin johtama viher-JSN jakaa medialle tuomioita, joissa haisee kaksoisstandardi

Vihreät lakkauttaa puoluelehtensä, mutta mistä päätös johtui?

Ronkainen: Vaalivaikuttamisesta huolestunut Yle lankesi omaan ansaansa – ”Päätoimittajan kannattaisi lopettaa ufojen bongailu ja keskittyä johtamiseen”

Suomen Uutiset kysyi mediapomoilta: ”Näetkö ongelmana, että JSN:ssa on vihreä kallistuma?”

Julkisen sanan neuvostoon vihreä hyökyaalto – samalla ovenavauksella sisään transaktivisti ja Voima-lehden kustannuspäällikkö

Julkisen sanan neuvosto ja Journalistiliitto suojelevat syytteen saanutta faktantarkistajaa – ei sanaakaan kunnianloukkauksesta, kääntävät keskustelun ”toimittajien häirintään”

Atte Jääskeläisen eroa edeltänyttä JSN-päätöstä tekemässä ollut neuvoston jäsen: Puheenjohtaja painosti yksimielisiin päätöksiin

JSN:stä kuuluu kummia – SK: puheenjohtaja yritti torpata eriäviä mielipiteitä

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025