Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Elinkeinoelämän keskusliitto

&#8211; Poliittisten päätöksentekijöiden tehtävä on puolustaa yhteiskunnan kokonaisetua, ei yksittäisen intressiryhmän etua, kansanedustaja Jussi Halla-aho kirjoittaa Facebookissa.

Eilisessä Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa Hesari asettui kokoomuslaiselle linjalle ilmoittaessaan, että yritysten menestys &#8211; eli etu &#8211; on sama asia kuin koko Suomen etu.
Kannanotto liittyi perussuomalaisten näkemykseen siitä, että yhteiskunnassa on erilaisia intressiryhmiä, jotka kukin ajavat omaa etuaan, ja niinpä yrityksetkin ajavat lähinnä omaa etuaan.
Ajatus ei liene edes kovin kaukana totuudesta, sillä perinteisesti esimerkiksi osakeyhtiöiden toiminnan tarkoituksena on nähty voiton kerryttäminen osakkeenomistajille. Sama voitontavoittelun lähtökohtainen tarkoitus on kirjattu myös osakeyhtiölakiin.
”Mihin tarvitaan eduskuntaa?”
Onko yritysten menestys todella täysin sama asia kuin Suomen etu vai pitäisikö huomioida muitakin ryhmiä? Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho palastelee ja vie pidemmälle Helsingin Sanomien linjausta ja mitä linjan omaksumisesta johdonmukaisesti tulisi seurata.
Halla-aho huomauttaa, että Hesarin linjaus, jonka mukaan yritysten etu on sama asia kuin Suomen etu, on merkittävä kannanotto.
&#8211; Siitä seuraa esimerkiksi kysymys, mihin tarvitaan eduskuntaa. Jos elinkeinoelämän etu on Suomen etu, valta olisi syytä luovuttaa eduskunnalta Elinkeinoelämän keskusliitolle, Halla-aho kirjoittaa Facebookissa.
Yritysten etu olisi, ettei niitä verotettaisi
Yrityskenttä on merkittävä ja tärkeä osa yhteiskuntaa. Halla-aho kuitenkin huomauttaa, että perinteisesti on silti ajateltu, että yhteiskunta koostuu eri intressiryhmistä, jotka pyrkivät edistämään omaa etuaan esimerkiksi puolueiden ja etujärjestöjen avulla.
&#8211; Yrittäjien on ajateltu ajavan omia intressejään ja palkansaajien omiaan. Kumpikaan ryhmä ei ole edes leikkinyt omien etujensa olevan sama asia kuin yhteiskunnan kokonaisetu.
&#8211; Hallituksen ja eduskunnan tehtävä on ollut sovitella ristiin meneviä intressejä ja laatia pelisäännöt, jotka ottavat kohtuudella huomioon kaikkien osapuolten edut. Kukaan ei saa kaikkea, mutta kaikki saavat jotakin. Tätä on kutsuttu yhteiskunnan kokonaiseduksi.
Jos yritysten etu todella &#8211; Hesarin linjauksen mukaisesti &#8211; on sama asia kuin yhteiskunnan kokonaisetu, eikö olisi perusteltua halpatyövoiman maahantuonnin vapauttamisen lisäksi samalla luopua yritysten verottamisesta ja työntekijöiden perusoikeudet takaavasta lainsäädännöstä, Halla-aho kirjoittaa ja huomauttaa, että ratkaisut palvelisivat Helsingin Sanomien linjaa.
&#8211; Sehän olisi yritysten etu &#8211; eli hesariksi yhteiskunnan kokonaisetu.
Halpatyövoima kelpaa elinkeinoelämälle
Mikäli katsoisimme, että yritysten etu on sama asia kuin koko Suomen etu, eikö olisi loogista myös luopua työttömyys- ja sosiaaliturvasta, Halla-aho kysyy.
&#8211; Sekin olisi yritysten etu, koska se kannustaisi ottamaan työtä vastaan millä tahansa ehdoilla. Miksi näin ei kuitenkaan tehdä? Siksi, että se, mikä on yhden intressiryhmän etu, ei ole yhteiskunnan kokonaisetu.
&#8211; Elinkeinoelämä ei liioin vaadi halpatyövoiman maahantuonnin vapauttamista siksi, että se olisi yhteiskunnan kokonaisetu, vaan siksi, että se on elinkeinoelämän etu. Poliittisten päätöksentekijöiden tehtävä on puolustaa yhteiskunnan kokonaisetua, ei yksittäisen intressiryhmän etua, Halla-aho muistuttaa.
Maahanmuuttoteollisuus tuskin yhteiskunnan etu
Myös maahanmuutosta on kasvanut runsaasti liiketoimintaa, jonka harjoittaminen ei välttämättä ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.
&#8211; Yksityiset yritykset kotouttavat maahantulijoita ja diversiteettikouluttavat muita yrityksiä sekä julkisia laitoksia. Ne myyvät tulkkipalveluja ja oleskelulupiin liittyviä asianajopalveluja. Heikkolaatuinen maahanmuutto, jonka majoittamisen maksaa Kela, on ehtymätön rahalähde kiinteistösijoittajille.
&#8211; Kaikki tämä tapahtuu veronmaksajien rahalla eikä ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, vaikka se on kyseisten yritysten edun mukaista, Halla-aho kirjoittaa.
Hesari juuri pilkkasi julkkisyrittäjää
Yrityskenttä ei ole monoliitti, vaan Suomessa on runsaasti erilaisia ja eri kokoisia yrityksiä, joten kaikilla Suomen yrityksillä etu ei aina ole sama. Esimerkiksi osalle yrityksistä kanavoituu suuria valtion tukia, joista pienempää elintarvikealan yritystä pyörittävä pienyrittäjä saa vain haaveilla.
Helsingin Sanomien julistama ”yritysten etu on Suomen etu” -asenne näyttäytyy myös ristiriitaiselta Helsingin Sanomien tämänpäiväisen pääkirjoituksen rinnalla, sillä pääkirjoituksessaan Hesari sortui <a href="https://stage.sudev.fi/helsingin-sanomat-ensin-pilkkasi-paakirjoituksessaan-konkurssin-tehnytta-julkkisyrittajaa-nyt-paatoimittaja-selittelee-kommahdysta-somessa/">pilkkaamaan</a> konkurssin tehnyttä hotelliyrittäjää Saimi Hoyeria.
&nbsp;

Helsingin Sanomat julisti: Yritysten menestys on täysin sama asia kuin koko Suomen etu – annetaanpa puheenvuoro Jussi Halla-aholle

Ylen tutkiva journalismi havaitsi tiettyjen puolueiden vaalikonevastauksissa ja linjauksissa merkittäviä yhtäläisyyksiä etujärjestöjen vaaliohjelmiin. Eriskummallisin havainto oli, että kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtosen linjaus oli lähes sanatarkasti sama kuin Elinkeinoelämän keskusliiton hallitusohjelmatavoitteessa. Lähes identtinen kopio löytyi myös Suomen yrittäjien hallitusohjelmatavoitteesta. Samoja viestinnällisiä yhtäläisyyksiä Valtosen ja elinkeinoelämän linjauksissa on löydettävissä myös suhtautumisessa työperäiseen maahanmuuttoon ja tarveharkinnan poistamiseen.

Suomessa ei ole yllätys, että puolueet mukailevat etujärjestöjen agendoja. Perinteisesti vasemmistopuolueilla kuten SDP:llä ja vasemmistoliitolla on ollut läheiset välit ay-liikkeeseen (SAK, STTK), keskustalla maa- ja metsätalouspiireihin (MTK), ja kokoomuksella elinkeinoelämään (EK).
Puolueet ja niiden ehdokkaat pyrkivät usein välttelemään sanatarkkaa sisältöjen lainaamista varsinkin ulkopuolisilta etujärjestöiltä. Yle <a href="https://yle.fi/a/74-20022819">selvitti</a> viikkoa ennen eduskuntavaaleja, että ehdokkaiden vaalikonevastauksista löytyi yllättäviä yhtäläisyyksiä etujärjestöjen vaaliohjelmien kanssa.
Ylen artikkelissa nostettiin esille yksi havainto lähes sanatarkasta sisältöjen kopioimisesta. Kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtosen linjaus paljastui samaksi kuin EK:n hallitusohjelmatavoitteissa. Tarkempi haku osoittaa, että sama linjaus löytyy myös Suomen yrittäjien hallitusohjelmatavoitteista.
&#8221;Mikäli hyvinvointialueen oma tuotanto tai palvelujen ostot ovat riittämättömiä takaaman hoidon saannin määräajassa, hyvinvointialueen on annettava asiakkaalle palveluseteli, jonka arvo mahdollistaa palvelun hankinnan likimain samalla asiakasmaksulla verrattuna siihen, että hyvinvointialue olisi tuottanut palvelun itse.&#8221; (<a href="https://ek.fi/wp-content/uploads/2022/11/OnePagerit_Sote-uudistus.pdf">EK:n hallitusohjelmatavoite, marraskuu 2022</a>)
&#8221;Mikäli hyvinvointialueen oma tuotanto tai palvelujen ostot ovat riittämättömiä tämän toteuttamiseen, hyvinvointialueen on annettava asiakkaalle palveluseteli, jonka arvo mahdollistaa palvelun hankinnan likimain samalla asiakasmaksulla verrattuna siihen, että hyvinvointialue olisi tuottanut palvelun itse.&#8221; (<a href="https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2023/02/elinkeinoelaman-hallitusohjelmatavoitteet-2023.pdf">Suomen Yrittäjien hallitusohjelmatavoitteet, helmikuu 2023</a>)
&#8221;Mikäli hyvinvointialueen oma tuotanto tai palvelujen ostot ovat riittämättömiä tämän toteuttamiseen, hyvinvointialueen on annettava asiakkaalle palveluseteli, jonka arvo mahdollistaa palvelun hankinnan likimain samalla asiakasmaksulla verrattuna hyvinvointialueen itse tuottamaan palveluun.&#8221; (<a href="https://www.kokoomus.fi/elina-valtonen-sote-uudistus-vaatii-mittavan-korjaussarjan/">Elina Valtonen kokoomuksen sivuilla 13.1.2022</a>)
Ajankohtien perusteella ei kuitenkaan ole selvää, että Valtonen olisi kopioinut lausuntoaan etujärjestöiltä. EK ja yrittäjät julkaisivat lähes sanasta sanaan identtiset vaatimuksensa noin vuotta myöhemmin kuin Valtonen kokoomuksen sivuilla.
Sanatarkoista yhtäläisyyksistä herää kuitenkin perustavanlaatuisia kysymyksiä kokoomusjohtajan ja elinkeinoelämän etujärjestöjen yhteistyöstä.
Sekä EK että Valtonen ovat myös vaatineet suorasanaisesti työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta luopumista. Puolueen liberaalisiipeen profiloitunut Valtonen <a href="https://vaalit.yle.fi/vaalikone/eduskuntavaalit2023/1/ehdokkaat/1173?lang=fi-FI">kertoo</a> vaalikonevastauksissaan halustaan tehdä Suomesta houkutteleva ”mahdollisuuksien maa” maahanmuuttajille. Vastauksissa työperäinen maahanmuutto saadaan kuulostamaan ongelmattomalta ratkaisulta kuten EK:n viestinnässä.

Onko Elina Valtosesta tullut EK:n botti?

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n vaalitentissä kävi eilen selväksi, että perussuomalaiset ainoana eduskuntapuolueena vastustaa työperäistä maahanmuuttoa, jossa tulijoiden matalia palkkoja kompensoidaan sosiaaliturvalla veronmaksajien piikkiin.

Perussuomalaisten Riikka Purraa lukuun ottamatta lähes kaikki eduskuntapuolueiden johtajat ilmoittavat haluavansa Suomeen lisää työperäistä maahanmuuttoa. Puoluejohtajat esittivät kantojaan aiheesta EK:n vaalitentissä eilen.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa yhteensä 232 400 työtöntä työnhakijaa. Keskustalainen valtiovarainministeri Annika Saarikko kuitenkin viittasi kintaalla työtä etsiville suomalaisille ja väitti, että Suomessa olisi käytettävä nyt ”kaikki mahdolliset keinot työvoimapulaan vastaamiseksi”.
&#8211; Suhtaudun avoimesti myös uudenlaisen maahanmuuttoviranomaisen luomiseen Suomeen. Mitään keinoja ei kannata torpata, koska tämä maa tarvitsee ja huutaa työvoimaa, Saarikko päästeli.
Halpatyövoima pyörittämään ”isoa pyörää”
Myöskään porvaripuolue kokoomukselta ei löydy haluja työllistää ensi sijassa Suomessa olevaa satojen tuhansien työvoimareserviä, vaan myös kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo vaatii lisää työvoimaa EU:n ulkopuolelta.
&#8211; Me tarvitaan moninkertaisesti työperäistä maahanmuuttoa. Meidän yritykset ja julkinen sektori tarvii työvoimaa, osaavaa työvoimaa, Orpo intoili, ikään kuin suomalaiset työnhakijat eivät kelpaisi tai heillä ei olisi osaamista.
Hallituspuolue vihreiden eduskuntaryhmän johtaja Atte Harjanne oli samoilla linjoilla, ja väitti työperäisen maahanmuuton olevan keino julkisen talouden tasapainottamiseksi, jotta ”iso pyörä” saadaan pyörimään.
&#8211; Työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä, jotta meillä on työvoimaa, Harjanne hehkutti.
Purra torppasi kollegoiden intoilut
Perussuomalaisten Riikka Purra torppasi kollegoidensa maahanmuuttointoilut. Purra totesi, että perussuomalaisilla ei sinänsä ole mitään sitä vastaan, että Suomeen tullaan tekemään töitä, mutta perussuomalaiset ei kannata sosiaaliturvaan nojaavaa työperäistä maahanmuuttoa eli muiden puolueiden kannattamaa mallia, jossa matalaa palkkaa jatketaan sosiaaliturvalla.
Purra huomautti, että eri aloilla on muutenkin hyvin erilaisia syitä sille, miksi työvoimaa ei löydy, ja syy voi olla siinäkin, että työn vastaanottaminen ei kaikissa tilanteissa edes ole kannattavaa.
Perussuomalaiset haluaisikin ensisijaisesti parantaa työn tekemisen kannattavuutta.
&#8211; Ehdottomasti meidän on korjattava oman järjestelmämme rakenteellisia ongelmia, joista suurin on se, että työn tekeminen ei kannata. Jos kuvitellaan, että työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä pääsemme näistä ongelmista, niin se ei vaan pidä paikkaansa. Työperäinen maahanmuutto on pelkkä laastari, joka aiheuttaa uusia ongelmia, Purra sanoi.
3 000 euron tuloraja työn perässä tulijoille
Perussuomalaiset on aiemmin <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-esittaa-tyon-perassa-suomeen-muuttaville-3-000-euron-vahimmaispalkkaraja-kuukaudessa-humanitaarinen-maahanmuutto-lopetettava-kokonaan-ja-ulkomaalaisille-opiskelijoille-lukukausimaks/">esittänyt</a> työn perässä Suomeen muuttaville 3 000 euron vähimmäispalkkarajaa kuukaudessa.
Purra huomautti, että Ruotsin uusi hallitus on perussuomalaisten kanssa pitkälti samoilla linjoilla.
&#8211; Jos katsotaan, mitä elinkeinoelämä ja moderaatit siellä tällä hetkellä ajaa, niin Ruotsissa juurikin halutaan peruuttaa virheistä, joita aiemmin on tehty matalapalkkaisen työperäisen maahanmuuton kanssa. Myös Ruotsissa esitetään vastaavaa tulorajaa kuin perussuomalaisetkin on aiemmin esittänyt, Purra sanoi.
Lasku lankeaa veronmaksajille
Tuloraja työperäiselle maahanmuutolle olisi perusteltu veronmaksajien edun kannalta, koska matalan palkan perässä Suomeen muuttavat ihmiset eivät tule toimeen työtuloillaan. Tällöin lasku lankeaa suomalaisille veronmaksajille, jotka veroista rahoitettavien sosiaalitukien muodossa joutuvat kompensoimaan tulijoiden elämiseen riittämättömiä palkkoja.
Ajatuspaja Suomen Perustan tuoreessa analyysissä <a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/ketka-hyotyvat-maahanmuutosta/">Ketkä hyötyvät maahanmuutosta?</a> tuodaan esille, että yksi maahanmuutosta hyötyvä taho onkin elinkeinoelämä, joka on havainnut, että palkan ja työolojen parantamista edullisemmaksi yrityksille tulee ulkomaisen halpatyövoiman lisäämisen lobbaaminen, jotta yritykset saavat nöyriä työntekijöitä.
Normaalitilanteessa työnantajayrityksen, jonka on vaikea löytää työntekijää, on nostettava palkkaa ja parannettava työoloja. Näiltä voidaan kuitenkin välttyä, jos työvoimaksi aletaan haalia vähään tyytyviä maahanmuuttajia.
&nbsp;

Perussuomalaiset haluaa parantaa työn tekemisen kannattavuutta: ”Työperäinen maahanmuutto on pelkkä laastari, joka aiheuttaa uusia ongelmia”

Ammattiliitot ja edunvalvontajärjestöt haluaisivat lainsäädäntöön lähestymiskiellon, jota yritys voisi hakea tarpeen vaatiessa toistuvaa uhkaa sekä häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan. Kansanedustaja Ari Koponen tukee järjestöjä <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/Sivut/TPA_93+2022.aspx">toimenpidealoitteellaan</a> vastaavan lainsäädännön saamiseksi Suomeen.

Ruotsissa uhka- ja häiriötilanteita yritysten tiloissa toistuvasti aiheuttaville henkilöille on ollut mahdollista hakea lähestymiskieltoa maaliskuusta 2021 alkaen nimellä kaupan yrityslähestymiskieltolaki.
&#8211; Kaupan alan varkaushävikin kokonaiskustannukset ovat Suomessa noin 550 miljoonaa euroa, eli taloudellisia menetyksiä syntyy keskimäärin noin 1,5 miljoonaa euroa joka päivä. Tämän ongelman ratkaisemiseen tarvitsemme tehokkaita työkaluja, ja me lainsäätäjät olemme siitä vastuussa, kommentoi Ari Koponen.
Ruotsissa laki todella toimii
Laurea-ammattikorkeakoulusta valmistui tässä kuussa yrityslähestymiskieltoa tutkiva <a href="https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/776777/Rantamaula_Joni.pdf?sequence=2&amp;isAllowed=y">opinnäytetyö</a>, jonka toimeksiantajana toimi Elinkeinoelämän keskusliitto.
&#8211; Tutkimuksen tulokset osoittavat samaa, mitä kentältä on kuultu jo vuosia. Yritykset kohtaavat toistuvia samojen henkilöiden aiheuttamia uhka- ja häiriötilanteita. Nykylain mukaan lähestymiskieltoa voi hakea vain yksityishenkilö toiselle yksityishenkilölle. Tämä ei ole riittävä keino, Koponen lataa.
Ruotsissa Svensk Handelin tekemän <a href="https://www.svenskhandel.se/globalassets/dokument/aktuellt-och-opinion/rapporter-och-foldrar/sakerhet/tilltradesforbud-till-butik.pdf">tutkimuksen</a> mukaan kaupan yrityslähestymiskieltolaki todella toimii: 75 % kiellon saaneista henkilöistä ei ole uhmannut kieltoa, vaan on pysynyt poissa kaupasta, johon kielto on määräaikaisesti asetettu.
&#8211; Näemme tutkimuksissa ja käytännössä tämän toimivan, joten ei ole mitään syitä olla ottamatta käyttöön tätä lakia myös Suomessa, päättää Koponen.
&nbsp;

Ari Koponen toivoo lähestymiskieltoa kaupan alalle: ”Taloudellisia menetyksiä syntyy keskimäärin noin 1,5 miljoonaa euroa joka päivä”

Suomessa on parhaillaan menossa työikäisten väestönvaihto. Kantaväestö vanhenee ja tilalle muuttaa väkeä muualta. Työn saannissa on ongelmia osalla tulijoista ja erityisen hankala tilanne on Lähi-Idästä ja Pohjois-Afrikasta saapuneilla turvapaikanhakijoilla.

Suomalaistaustaisten työikäisten määrä on vähentynyt 232 000 henkilöllä vuodesta 1990. Syynä se, että suuret sodanjälkeiset ikäluokat ovat poistuneet työmarkkinoilta. Ulkomaalaistaustaisten työikäisten määrä on kasvanut samaan aikaan 291 000 henkilöllä. Työikäisten määrä vähenee kuitenkin vielä 10 000 henkilöllä vuodessa seuraavat kaksi vuosikymmentä.
Suomessa on töissä 45 000 EU:n kansalaista ja Virosta täällä käy töissä 15 000 henkilöä. EU:n ulkopuolisia työskentelee maassamme 90 000. Työperäisesti maahan muuttaneiden työttömyysaste on hieman alle 20 prosenttia, <a href="https://ek.fi/wp-content/uploads/2021/10/20211017-tilastoja-maahanmuuttajien-tyollisyydesta.pdf">kertoo</a> Elinkeinoelämän keskusliiton ”Tilastoja maahanmuuttajien työllisyydestä”.
Maahanmuuttajamiesten työllisyysaste on kaiken kaikkiaan noin 60 prosenttia, riippumatta asuinvuosien määrästä. Naisilla se nousee 10 vuodessa 30 prosentista 60 prosenttiin.
Turvapaikan saaneiden työllistyminen surkeaa
Humanitaarisen maahanmuuton kautta Suomeen tulleiden työllisyys on kehnolla tasolla. Täällä on 40 000 turvapaikan saanutta ja heidän työllisyysasteensa on vain 39 prosenttia. Pakolaisena maahan tulleiden työllisyysaste vaihtelee EK:n mukaan selvästi lähtöalueen, sukupuolen ja maassa vietetyn ajan mukaan.
Somaliaa ja arabiaa puhuvien vieraskielisten työllisyysaste on kokonaisuudessaan heikoin, noin 44 prosenttia. Thainkielisistä työssäkäyviä on jo kaksi kolmesta. Vironkielisten työllisyysaste on asuinvuosista riippumatta lähellä kotimaisia kieliä puhuvien työllisyysastetta.
Vieraskielisten huono työllistyminen näkyy selvästi naisten ja erityisesti pienten lasten äitien osalta. Kotimaisia kieliä puhuvien äitien työllisyysaste oli 69 prosenttia vuonna 2019 ja vieraskielisten 31 prosenttia. Yhtenä syynä tähän on ”passivoiva kodinhoitotuki”.
Työttömyyden kokonaiskuva riippuu tulkitsijasta
<a href="https://www.stat.fi/til/tyti/2021/08/tyti_2021_08_2021-09-21_tie_001_fi.html">Työttömyysaste</a> eli työttömien osuus koko maan työvoimasta, oli Tilastokeskuksen mukaan elokuussa 6,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,8 prosenttia. Työvoiman ulkopuolella olevia 15–74-vuotiaita oli vuoden 2021 elokuussa 1 355 000, mikä oli 85 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Työttömyyttä tilastoidaan myös ”laajan työttömyyden” näkökulmasta. Laajan työttömyyden taso saadaan, kun työnhakijoiden määrään lisätään erilaisissa työvoimapoliittisissa palveluissa olevat. Työ- ja elinkeinoministeriön<a href="https://tem.fi/tyollisyyskatsaus"> tilastojen</a> mukaan laaja työttömyys oli kesäkuussa noin 420 000 henkilöä.

Suomalaistyövoima vaihtuu maahanmuuttajiin  väestön vanhetessa – turvapaikan saaneiden työllisyysaste 39 prosenttia

Koronakriisi on romahduttanut palvelujen kysyntää ja johtanut liikevaihdon merkittävään supistumiseen monissa palvelualan yrityksissä. Hallitus on rajoittanut monien toimialojen toimintaa, ja sen myötä tilanne on edelleen kevään mittaan pahenemassa. Kansanedustaja Kaisa Juuso toivoo hallitukselta arvonlisäveron tilapäistä alentamista, jotta pahimmalta konkurssiaallolta vältyttäisiin.

Rajoitukset vaikuttavat eniten matkailu- ja ravintola-alan yrityksiin. Uhkana ovat yritysten konkurssit ja massiiviset työpaikkojen menetykset.
Hallitus on nyt antanut eduskunnalle esityksen kolmannesta kustannustukipaketista. Lakiesityksen mukaan yritysten määräaikaisen kustannustuen myöntämistä jatketaan Suomessa toimiville yrityksille pandemiasta aiheutuvien liiketoiminnan yleisten vaikeuksien helpottamiseksi.
&#8211; Hallituksen esitys olisi voinut tulla jo viikkoja aikaisemmin. Pidän tässä nopeaa aikataulua ja kustannustukea koskevien päätösten nopeaa käsittelyä todella tärkeänä. Monen yrityksen pääomat ovat menneet, ja moni yrittäjä pohtii, miten jatkaa eteenpäin. Monesta kolmen A:n luottoluokituksen yrityksestä on vuodessa tullut kriisiyhtiö. Pääomat ovat menneet, ja yritykset miettivät, miten saavat tarvittavia vakuuksia kasaan. Kustannustuen lisäksi myös arvonlisäveron väliaikaisesta alentamisesta olisi hyötyä tässä tilanteessa, sanoo kansanedustaja Kaisa Juuso.
Alv-prosenttia alennettu muuallakin
Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualojen ammattiliitto ovat esittäneet arvonlisäveroprosentin tilapäistä alentamista. Saksa tiputti laajasti alv-kantaansa 2–3 prosenttiyksikköä ja Irlanti 2 prosenttiyksikköä puoleksi vuodeksi. Kriisialoille kohdennettua alv:n alentamiselvytystä on annettu muun muassa Belgiassa, Itävallassa ja Norjassa puoleksi vuodeksi erityisesti matkailu- ja ravintola-alan tukemiseksi. Britannia alensi ravintoloiden alv-kantaa viidenneksellä yhdeksän kuukauden määräajaksi.
&#8211; Yrityksiä on vaarassa kaatua, ja jotakin täytyy tehdä. Liittojen esitys alv-prosentin tilapäisestä alentamisesta voisi olla hyvä ratkaisu, sillä onhan parempi saada alennettuja veroja kuin ei veroja lainkaan. alv:n tilapäinen alentaminen lisäisi myös Lapin matkailu- ja palveluyritysten selviämismahdollisuuksia.
&nbsp;

Juuso toivoo kolmannen kustannustukipaketin nopeaa käsittelyä ja arvonlisäveron tilapäistä alentamista: ”Yritykset vaarassa kaatua ja jotakin täytyy tehdä”

Hallitus on viemässä väkisin läpi uudistusta oppivelvollisuuden pidentämisestä 18 ikävuoteen, vaikka useat asiantuntijatahot, kuten Kuntaliitto ja Elinkeinoelämän keskusliitto, ovat ulostuloissaan vaatineet vähintäänkin toimeenpanoon lykkäystä. Moni alalla työskentelevä on kokonaan muutosta vastaan.

Taustalla on hallituksen ajatus siitä, että pelkän peruskoulun käyneiden asema työmarkkinoilla on heikko ja että lisääntyvä koulutus on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta lähes välttämätöntä nykymaailmassa. Tähän uudistuksen kautta haettaisiin parannusta. Oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttäisi, että toinen aste (eli lukio ja ammattikoulu) on maksuton kaikille. Se tarkoittaa siis esimerkiksi täysin maksuttomia oppimateriaaleja ja koulumatkoja.
Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan jäsenen Ari Koposen mielestä kenenkään opiskelu ei tietenkään saa jäädä rahasta kiinni ja apua tarvitsevia lapsia on autettava. Koponen haluaa kuitenkin huomauttaa, että monilla perheillä olisi hyvin varaa maksaa lastensa koulunkäynti.
Juurisyihin puuttuminen olennaisempaa
Kuntaliitto on laskenut oppivelvollisuusiän noston hinnaksi noin 150 miljoona euroa vuodessa.
&#8211; Mielestäni se raha tulisi kohdentaa lasten ja nuorten varhaisiin vuosiin. Vai miltä kuulostaa fakta, että joka kymmenes poika ei osaa peruskoulun käytyään lukea ja kirjoittaa sen vertaa, että selviytyisi tulevissa opinnoissa. Lähes 15 % ikäluokasta ei saavuta peruskoulun minimitasoa. Mitä hyötyä on siis jatkaa opiskelua pakotettuna, jos edes perusasiat eivät ole kunnossa? Koponen kysyy.
&#8211; Toisella asteella ei paikata peruskoulun aikana syntynyttä osaamisvajetta. Pakko on lähes aina väärä motivaattori. Julkisen talouden säästöpaineissa tämä peruskoulun tapaan kaikille pakollinen ja maksuton toinen aste on todella kallis uudistus, joka ei tule Koposen mukaan ratkaisemaan keskeisiä ongelmia.
Oppilaat tarvitsevat paljon lähiopetusta
Ryhmäkokoja tulisi Koposen mielestä pienentää ja lasten henkiseen hyvinvointiin panostaa, sillä tutkimukset kertovat karua kieltään siitä, miten opiskelijoiden uupumus on lisääntynyt ja viihtyvyys vähentynyt.
&#8211; Kouluihin tarvitaan vahvistusta oppilashuoltoon sekä riittävästi ihmisiä, joiden tehtävänä on tukea hyvinvointia, kehittää koulun toimintakulttuuria, yhdistää voimia ja tuoda uudenlaista tapaa katsoa maailmaa. Lapset tarvitsevat valtakunnallisesti kattavaa, laadukasta, myös tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehitystä tukevaa ja vahvistavaa kasvatusta jo varhaisista vuosista alkaen. Tunnetaitojen kautta haetaan parannusta koko kouluyhteisölle. Tällainen toiminta on mielenterveyttä edistävää työtä tuoden rahat moninkertaisena takaisin tulevaisuudessa.
&#8211; Syrjäytymisen syyt löytyvät kauempaa kuin siitä, että toinen aste jää käymättä; se ei ole syy, vaan seuraus. Nyt on käymässä niin, että hurjaa vauhtia velkaantuva valtiomme käyttää suuren määrän rahaa uudistukseen mikä vain heikentää opetuksen tasoa entisestään. Pakottamisen sijaan meidän on pystyttävä tarjoamaan opiskelijoille aitoa motivaatiota, sillä juuri se on avain osaamistason nostoon ja hyvinvointiin, painottaa Koponen.

Elinkeinoelämän keskusliitto

Helsingin Sanomat julisti: Yritysten menestys on täysin sama asia kuin koko Suomen etu – annetaanpa puheenvuoro Jussi Halla-aholle

Onko Elina Valtosesta tullut EK:n botti?

Perussuomalaiset haluaa parantaa työn tekemisen kannattavuutta: ”Työperäinen maahanmuutto on pelkkä laastari, joka aiheuttaa uusia ongelmia”

Ari Koponen toivoo lähestymiskieltoa kaupan alalle: ”Taloudellisia menetyksiä syntyy keskimäärin noin 1,5 miljoonaa euroa joka päivä”

Suomalaistyövoima vaihtuu maahanmuuttajiin väestön vanhetessa – turvapaikan saaneiden työllisyysaste 39 prosenttia

Juuso toivoo kolmannen kustannustukipaketin nopeaa käsittelyä ja arvonlisäveron tilapäistä alentamista: ”Yritykset vaarassa kaatua ja jotakin täytyy tehdä”

Punavihreä hallitus laajentaa oppivelvollisuutta kalliilla ja toimimattomalla uudistuksella- ei ratkaise asiantuntijoiden mukaan ongelmia

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025