Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

elintarvikkeet

Euroopan komission marraskuussa 2022 julkaisema pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin muutosesitys on herättänyt tyrmistystä Euroopan pakkausvalmistajissa. Tunteen jakaa europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen. 
 

&#8211; Kansalaiset eivät ole oikein vielä heränneet esityksestä tuleviin vaikutuksiin arjessaan, toki siirtymäaikakin on pitkä, Teuvo Hakkarainen sanoo.
&#8211; Vaikutukset tulevat kuitenkin ajallaan ja Suomen teollisuudelle ne ovat erityisen kovat, joten esitystä ei tule ottaa kevyesti, meppi toteaa EU-säädöksestä.
Ongelmallinen uudelleenkäyttötavoite
Pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin uudistuksen tavoitteina on jätteen vähentäminen, kiertotalouden kehittäminen ja alan hiilijalanjäljen ja päästöjen pienentäminen. Tavoitteisiin pyritään lisäämällä kierrätysmateriaalin osuutta pakkauksissa, käytön jälkeisellä kierrätyksellä sekä kertakäyttöpakkausten määrää vähentämällä muun muassa pakkausten uudelleenkäyttöä lisäten.
&#8211; Etenkin uudelleenkäyttöä koskevat tavoitteet tulevat haittaamaan ihmisten arkea ja pk-yritysten toimintaa kohtuuttomasti, Hakkarainen kertoo.
&#8211; Astioita pitäisi juosta palauttamassa käytön jälkeen milloin mihinkin keräyspisteelle, mikä Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa ei tietenkään tule olemaan ympäristönkään kannalta järkevää.
Jopa komission oma terveysyksikkö on ollut huolissaan uudelleenkäytettävien pakkausten hygieniasta ja elintarviketurvallisuudesta.
Kiertotalouden edelläkävijää rangaistaan
Metsäteollisuuden näkymien suhteen Hakkarainen on erityisen huolissaan, sillä pakkausten korkea uudelleenkäyttötavoite iskee kartonki- ja paperipakkausten valmistajiin, siis Suomen puupohjaiseen tuotantoon.
&#8211; Meillä on materiaalikierrätys jo hyvässä mallissa: maailman huippuluokkaa olevat kiertotalouden toimijat huolehtivat raaka-aineiden kierrätyksestä ja materiaali-innovaatioista samalla kun metsäteollisuus tuottaa puhdasta, uusiutuvaa ja biohajoavaa raaka-ainetta teollisuuden eri tarpeisiin, Hakkarainen kuvailee.
&#8211; Suomen on saatava jatkaa oikealla polulla eikä komission oikkujen mukaan ajaa alas toimivaa järjestelmää, joka tuottaa myös ympäristölle hyvää!
EU biomassaa vastaan
Vihreään siirtymään liittyvässä esityksessä näkyykin vahvasti viherideologien kädenjälki, jossa yritysvastaisuus, suuret kustannukset ja byrokratia yhdistyvät epäkäytännöllisiin ratkaisuihin.
&#8211; Esityksessä sanellaan jopa 40 muovikassin vuosittainen kiintiö asukasta kohden! Neuvostoliitostako komissio näitä ideoitaan hakee? Hakkarainen tuhahtaa.
&#8211; Komissio on tehnyt koko vaalikauden metsänkäytön vastaista politiikkaa venyttäen toimivaltaansa jäsenmaiden tontille, myös Suomen viheraatteen sokaiseman hallituksen siunauksella.

Hakkarainen: EU-komission järjettömät pakkausjätesäännöt torjuttava – ”Esityksessä sanellaan jopa 40 muovikassin vuosittainen kiintiö asukasta kohden!”

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle <a href="https://jussiwihonen.fi/blogs/blogi/kirjallinen-kysymys-rajahdysmaisesti-kasvaneista-polttoainekustannuksista">kirjallisen kysymyksen</a> räjähdysmäisesti kasvaneista polttoainekustannuksista, jotka uhkaavat aiheuttaa Suomelle taloudellisen katastrofin.

Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan ja läntisen maailman reaktiot talouspakotteineen ovat mullistaneet Suomen entisestään vaikeaa tilannetta energian ja talouden osalta. Vaikutukset ruuan, lannoitteiden, öljyn, energian ja muiden raaka-aineiden saatavuuteen ja hinnoitteluun ovat valtavia. Eikä tilanne ole hetkeen helpottamassa, pelkää kansanedustaja Jussi Wihonen.
Wihosen mukaan tilanne oli vaikea jo ennen Ukrainan sotaa:
&#8211; Polttoainehinnat huitelivat jo yli kahden euron litralta, ja nyt Ukrainan tilanteen jälkeen hinta on noussut entisestään ja tulee nousemaan vielä lisää. On väläytelty hinnan nousevan jopa yli kolmen euron litralta. Parin viime viikon aikana hinta on noussut sitä tahtia, ettei noususta puhuta yksittäisissä vaan kymmenissä prosenteissa.
Isku ei tapahdu vain bensatankeilla
Wihosen mukaan polttoaineen kallis hinta kirpaisee autoilevia kansalaisia ja varsinkin työssäkäyviä. Monella on pohdinnassa, mikä on se kipuraja, jota työssä käymisestä ollaan valmiita maksamaan. Varsinkin matalan tulotason kansalaisille taloudellinen isku on kova.
&#8211; Eikä isku tapahdu vain bensapumpuilla. Polttoaineen hinnan räjähdysmäinen kasvu tulee näkymään ruuan ja tavaroiden hinnoissa, kun alkutuotannossa ja kuljetuksissa kustannukset nousevat yhtä lailla.
&#8211; Maatiloilla kamppaillaan jo nyt selviytymistaistelua, kuljetusfirmat joutuvat jättämään reittejä väliin ja työkoneiden käyttökustannukset kasvavat. Peruselintarvikkeen elinkaarella kerrannaisvaikutus tulee olemaan valtava, ja lopulta kustannukset jäävät kansalaisten maksettaviksi, Wihonen sanoo.
Auttavatko verotulot, kun maatilat ja yritykset kaatuvat?
&#8211; Kyse ei ole siitä, että hupiajelu olisi nyt hieman kalliimpaa, vaan polttoaineen valtavat kustannukset tulevat vaikuttamaan koko yhteiskunnan toimivuuteen. Ruuan hinta kasvaa ja eläminen kallistuu, Wihonen toteaa.
&#8211; Maailmantilanteisiin ja markkinahintoihin emme voi suoraan vaikuttaa, mutta kun polttoaineen hinnasta suurin osa on veroa, niin voimme Suomessa omilla päätöksillämme vaikuttaa nykytilanteeseen. Erityisesti ammattimaisen toiminnan turvaamiseksi tarvitaan nyt helpotusta ja nopeita päätöksiä. Tällä menolla suunta on kohti katastrofia. Auttavatko valtion keräämät polttoaineveromiljoonat sitten enää?
Miten hallitus aikoo puuttua ongelmiin?
Kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, miten se aikoo pikaisella aikataululla puuttua ongelmiin ja uhkakuviin, jotka ovat aiheutuneet polttoaineen räjähdysmäisestä hinnannoususta. Wihonen haluaa tietää myös, miten hallitus aikoo tukea esimerkiksi maatiloja, ammattikuljettajia, työssäkäyviä jne. selviytymään valtavista hinnannousuista.
Lisäksi Wihonen tiedustelee, ymmärretäänkö hallituksessa, että polttoaineen hinnannousu tulee näkymään lähes kaikissa yhteiskunnan toiminnoissa eikä vain bensapumpuilla. Wihonen kysyy, millä toimilla hallitus aikoo alentaa polttoaineen kustannuksia erityisesti ammattimaisessa toiminnassa.
&nbsp;

Wihonen: Ymmärretäänkö räjähdysmäisesti nousevan polttoaineen hinnan vaikutukset yhteiskunnalle?

YK:n avustustoimintaa on kohdannut vakava takaisku Sudanissa. Tuntemattomat sotalordit ryöstivät kahdelle miljoonalle hädänalaiselle tarkoitetut elintarvikkeet Pohjois-Darfurissa. Ruokaohjelma on toistaiseksi keskeytetty alueella.

YK:n varastoihin<a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/maten-stals-nu-pausar-fn-arbetet-i-drabbade-omradet"> hyökättiin</a> vuodenvaihteen tienoilla Sudanin Pohjois-Darfurin osavaltiossa ainakin kahdesti. Tuntemattomat asemiehet tyhjensivät kolme El Fasherissa sijaitsevaa varastoa ja veivät mukanaan ainakin 5 000 tonnia YK:n alueelle toimittamaa ruoka-apua. Ryöstöt onnistuivat paikallisviranomaisten julistamasta ulkonaliikkumiskiellosta huolimatta
&#8211; Ryöstöissä katosivat kahden miljoonan ihmisen kipeästi tarvitsemat ruokatarvikkeet, totesi YK.n alaisen Maailman ruokaohjelman johtaja David Beasley <a href="https://twitter.com/WFPChief/status/1476644808202637312">Twitterissä</a>.
&#8211; Kyseessä ei ole ainoastaan valtava takaisku maassa tekemällemme työlle. Se myös vaarantaa henkilöstömme turvallisuuden ja heikentää kykyämme auttaa kaikkein heikommassa asemassa olevia perheitä.
Sudanissa 11 miljoonaa avuntarvitsijaa
WFP:n mukaan ruoka-avun kuljettaminen Darfuriin muualta Sudanista ei onnistu, koska avustustarvikkeita tarvitaan kipeästi joka puolella maata. Niinpä YK on päättänyt ryöstön seurauksena <a href="https://news.un.org/en/story/2021/12/1108952">keskeyttää</a> ruoka-avun Pohjois-Darfurin alueelle toistaiseksi.
Sudan on eräs maailman köyhimpiä maita. YK:n mukaan 11 miljoonaa ihmistä tarvitsee Sudanissa kuluvana vuonna monen tyyppistä apua, koska valtio ei itse pysty huolehtimaan kansalaisistaan.
Arki Sudanissa on yhä sekava ja jännittynyt lokakuussa tapahtuneen sotilasvallankaappauksen jälkeen. Tilanne onkin todennäköisesti omiaan kasvattamaan Afrikan ulkopuolelle suuntautuvaa siirtolaispainetta.
&nbsp;
&nbsp;

Apu ei mennyt perille Afrikassa: Asemiehet veivät yli 5 000 tonnia YK:n toimittamia elintarvikkeita Sudanin Darfurissa

elintarvikkeet

Hakkarainen: EU-komission järjettömät pakkausjätesäännöt torjuttava – ”Esityksessä sanellaan jopa 40 muovikassin vuosittainen kiintiö asukasta kohden!”

Wihonen: Ymmärretäänkö räjähdysmäisesti nousevan polttoaineen hinnan vaikutukset yhteiskunnalle?

Apu ei mennyt perille Afrikassa: Asemiehet veivät yli 5 000 tonnia YK:n toimittamia elintarvikkeita Sudanin Darfurissa

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025