Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

elintaso

Vihreiden, vasemmistoliiton ja SDP:n puoluejohtajilta ei saatu Iltalehden EU-tentissä selkeitä vastauksia siihen, miten etelästä Eurooppaan kohdistuva siirtolaispaine pysäytettäisiin EU:n ulkorajoille. Perussuomalaisten Riikka Purra sen sijaan linjasi, että EU:n ulkorajojen tulisi olla tiiviit ja että turhat vetovoimatekijät Eurooppaan myös tulee poistaa.

Iltalehden EU-vaalitentissä SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman ilmoitti, että demareille ei käy se vaihtoehto, että turvapaikkamenettely siirrettäisiin EU:n ulkopuolelle, jolloin samalla voitaisiin ehkäistä sitä ongelmaa, että kielteisen päätöksen saaneet usein jäävät EU-alueelle.
&#8211; Se ei ratkaise ongelmaa eikä se toimi, Lindtman sanoi.
Vasemmistoliiton Li Anderssonille turvapaikkamenettely kolmansissa maissa ei myöskään käy, koska Anderssonin mielestä asiaan kytkeytyy ihmisoikeuskysymyksiin liittyviä vastuukysymyksiä.
Andersson jäi pohtimaan esimerkiksi EU-maiden vastuuta siitä, millaiset olot turvapaikanhakijoille olisi tarjolla vaikkapa Marokossa.
Anderssonille huomautettiin, että tälläkään hetkellä EU-alueelle saapuvista turvapaikanhakijoista monia ei kyetä palauttamaan, vaikka he eivät olisikaan turvapaikan tarpeessa, vaan hakemassa parempaa elintasoa. Andersson ei ottanut asiaan kantaa, vaan tyytyi vain toteamaan, etteivät turvapaikkaperusteet kaikkien kohdalla täyty.
Kuka kantaa vastuun rikoksista?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra totesi selkeästi, että siirtolaispainetta EU:hun ei ole mahdollista ratkaista muuten kuin torjumalla se.
&#8211; EU:n ulkorajojen tulisi olla tiiviit. Meidän on erityisesti minimoitava vetovoimatekijät, joista elintason hakeminen on suurin.
Purra huomautti, että turvapaikkajärjestelmä on vain yksi monista kanavista, joiden kautta ihmisiä samoista maista ja samanlaisella profiililla pyrkii etelän maista Eurooppaan.
&#8211; Eurooppa ei kykene kantamaan tällaista siirtolaispainetta, Purra sanoi ja huomautti myös Anderssonille, että esimerkiksi Saksassa tapahtuu yhden päivän aikana useita kymmeniä puukoniskuja sekä miltei kaksi joukkoraiskausta päivässä.
&#8211; Merkittävä osa teoista on siirtolaisten tekemiä, kuka näistä on vastuussa, Purra kysyi Anderssonilta.
Demareilta komppausta tehottomalle EU-mallille
Lindtman ei ottanut kantaa siihen, miten siirtolaispaine torjuttaisiin tehokkaimmin. Sen sijaan demaripomo esitti, että esimerkiksi Britannian käyttöön ottama Ruanda-malli ei tulisi pysäyttämään siirtolaisuutta.
Ruanda-mallilla tarkoitetaan sitä, että Euroopan ulkopuolisten valtioiden kanssa tehdään sopimuksia siitä, että nämä ottavat vastaan Suomeen pyrkivät turvapaikanhakijat ja tarjoavat positiivisen turvapaikkapäätöksen saaneille hakijoille kansainvälisen suojelun kyseisissä maissa.
Sen sijaan Lindtman ylisti EU:n jäsenmaiden juuri neuvottelemaa maahanmuuttopaktia, joka ei kuitenkaan sisällä tarvittavia elementtejä, joilla muuttoliikettä Eurooppaan saataisiin aidosti rajoitettua.
&#8211; Lähtömaiden kanssa olisi tehtävä yhteistyötä, jotta ihmisten ei tarvitsisi lähteä liikkeelle. Samaan aikaan leikkaatte kehitysapua ja pahennatte ongelmaa, Lindtman viittasi hallituksen päätöksiin, joilla <a href="https://stage.sudev.fi/hallitus-kaivoi-kolmen-miljardin-lisasopeutukset-kehitysavusta-hallinnosta-ja-kotoutumisesta-leikataan-tupakkaveroa-korotetaan/">kehitysavusta leikataan</a> satoja miljoonia.
Ongelmaa pitäisi torjua eikä levittää
Purra huomautti Lindtmanille, että tämän ylistämä EU:n maahanmuuttopakti sisältää lähinnä maahanmuuton hallintaa koskevaa sääntelyä, eikä keskity siihen, miten siirtolaispaine voitaisiin torjua.
&#8211; Siellä (EU:n maahanmuuttopaktissa) on rajamenettely, joka ei vaikuta mitenkään kaikista suurimpiin lähtömaihin. Lisäksi siellä on taakanjako eli ongelmaa, jota ulkorajoilla ei pystytä hoitamaan, jaetaan pitkin jäsenmaita.
&#8211; Tämä ei ratkaise sitä, että esimerkiksi Afrikassa on miljoonia nuoria ihmisiä, jotka haluavat tulla Eurooppaan paremman elintason perässä. He ovat valmiita jopa riskeeraamaan henkensä, jotta saisivat tulla Eurooppaan turvapaikanhakijoina, ja vaikka eivät saisikaan täällä suojelua, he silti jäävät Eurooppaan, kuten nähtiin Saksan Mannheimin <a href="https://stage.sudev.fi/epailty-terrori-isku-saksassa-veitsimies-hyokkasi-islamisaatiota-vastustavaan-puhetilaisuuteen/">puukotustapauksessa</a>. Mitä sanotte tästä? Purra kysyi Lindtmanilta, joka ei vastannut kysymykseen.
Palautukset toimimaan ehdollisella politiikalla
Liike Nytin Harry Harkimo totesi, että Ruanda-mallin sisältö kaipaisi vielä tarkennusta. Harkimo kuitenkin ilmoitti pitävänsä hyvänä ideana mallia, jossa turvapaikanhakua käsiteltäisiin kolmansissa maissa.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virran puheissa toistuivat vihervasemmiston ennalta tutut vastuuttomat maahanmuuttopolitiikan linjaukset.
Virta jopa sortui whataboutismiin huomauttaessaan, että eivät pelkästään maahanmuuttajat toimi väkivaltaisesti, vaan myös kantaväestö voi olla väkivaltaista. Virran oletuksien mukaan siirtolaispaineen juurisyy olisi ilmastonmuutos.
&#8211; Eurooppaan pitää olla laillisia reittejä, me tarvitaan tänne ihmisiä, Virta päästeli.
Purra huomautti, että Suomi tekee jo nyt yhteistyötä 14 EU-maan kanssa selvittääkseen, mikä olisi järkevä malli EU:n ulkopuoliseen turvapaikan hakemiseen, suojelun tarjoamiseen ja kolmansissa maissa tapahtuvaan yhteistyöhön.
&#8211; Palautukset saadaan toimimaan ehdollisella politiikalla. Esimerkiksi niin, että mikäli maa ei ota vastaan kielteisen päätöksen saaneita kansalaisiaan, kehitysapu katkeaa. Tämä on tehokasta toimintaa, ei suinkaan se, että lisätään laillisia väyliä tulla Eurooppaan, Purra painotti.

Vihervasemmistolta lisää löperöä maahanmuuttopuhetta puoluejohtajien EU-tentissä – perussuomalaisten Purra tyrmää: ”Siirtolaispaine Eurooppaan voidaan ratkaista vain torjumalla se”

Valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa kansaa, että vaikka Suomessa on edelleen pohjoismainen hyvinvointijärjestelmä palveluiden ja etuuksien osalta, näin ei enää ole tulojen eikä maksajien osalta. &#8211; Elämme jatkuvasti yli varojemme, Purra toteaa.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa auki Facebookissa madonlukuja, jotka olisi vähitellen syytä jokaisen jo tajuta.
&#8211; Valtio velkaantuu tällä hetkellä melkein 13 miljardia vuodessa, vaikka leikkaamme ja ajamme sopeuttavaa hallitusohjelmaa. Julkinen velka hätyyttelee 80 prosenttia BKT:sta. Kahdeksaakymmentä! Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa puhutaan noin 30 prosentista. Suomessa velan kasvu on aivan poikkeuksellista. Tulot ja menot ovat rakenteellisesti täysin kestämättömässä epätasapainossa.
&#8211; Meillä on pohjoismainen hyvinvointijärjestelmä edelleen palveluiden ja etuuksien osalta, mutta ei tulojen eikä maksajien. Elämme jatkuvasti yli varojemme. Elintaso perustuu valheelle ja velalle, ja sen maksun aika tulee. Pelkästään jo korkoihin menee edelleen kasvava summa.
Muutosvastarinta ei yllätä
Purra kuvaa, että muutosvastarinta hallituksen sopeutustoimille on ollut odotettua.
&#8211; Minua ei yllätä, että JOKAISTA sopeutusehdotusta(ni) vastustetaan. Aivan jokaista, jostakin suunnasta. Useimpia lähes joka suunnasta. Tällä kuitenkin nyt mennään. Hallitus etsii lisätoimia hallitusohjelman päälle. Haluamme turvata isänmaan tulevaisuuden ja ohjata sen taloutta kestävään suuntaan.
&#8211; Otan vastaan haukut ja syytökset, vääristelyt ja uhkailut. Tänne vain, jos se jotakuta helpottaa. Samat ongelmat ovat kuitenkin myös jatkossa jokaisen vastuuntuntoisen hallituksen, rehellisen puolueen ja suoraselkäisen poliitikon edessä.
Ongelmien peittelyn aika on ohi
Ikävien tosiasioiden väistelyn aika suomalaisessa politiikassa on ohi, ainakin tältä erää.
&#8211; Tosiasiat on vain kohdattava. Se on liian monelle poliitikolle vaikeaa. Etujärjestöille ja korporaatioille usein lähes yhtä vaikeaa. Poliitikon on aina helpompi luovuttaa, lakaista ongelmat maton alle, luvata vähän lisää, tyynnytellä kiukkuiset eturyhmät ja vihaiset kansalaiset, luvata jotakin kivaa.
&#8211; Ja siksi juuri olemme tässä tilanteessa. Me emme kuitenkaan aio ongelmaa enää sivuuttaa tai peitellä. Emme myöskään uskottele, että se voitaisiin pikkuviilauksilla ratkaista, Purra kirjoittaa.
&nbsp;

Purra: Tosiasiat on nyt kohdattava – ”Elintaso perustuu valheelle ja velalle, ja sen maksun aika on tulossa”

Valtiovarainministeri Riikka Purran huomiosta ison osan saa julkinen talous ja sen kroonisesti heikko tila. 

Hallitusohjelman leikkaukset ja uudistukset pyrkivät sen korjaamiseen. Samaan aikaan on syytä nähdä talouden, työmarkkinoiden ja muun sääntelyn uudistamisen välttämättömyys talouskasvun näkökulmasta.
&#8211; Vaikka kuinka viilaisimme budjettia, tilanne ei merkittävästi parane, mikäli emme saavuta 15 vuotta kitukasvuisesti kehittyneeseen maahan oikeaa yksityisen sektorin talouskasvua, menestyvää liiketoimintaa ja sitä myötä lisää työtä, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.
&#8211; Sen edellytykset pelkkien toiveiseen perustuvien mantrojen sijaan sisältävät toimenpiteitä esimerkiksi verotukseen, kannustimiin ja kansan osaamiseen.
Elintaso, johon ei ole varaa
Purra kirjoittaa Suomea vaivanneen pitkään Nokia-harha. Vaikka Nokia tarjosi vuosiksi menestystä ja hyvinvointia, se myös aiheutti katsannon kapenemista ja liiallista luottoa suomalaiseen erinomaisuuteen.
&#8211; Nokian rapistuessa takaa tuli esille paljon haavoittuvampi maa – elintaso, jonka ylläpitämiseen ei oikeasti ole varaa. Ja velka kasvaa.
&#8211; Vaikka työllisyys on edelleen huomattavan korkealla, peittää työllisyysaste taakseen heikot työn kannustimet – matalilla palkkatasoilla ylipäätänsä työllistyä ja korkeammilla tehdä enemmän töitä. Kokonaistyöpanos ei ole noussut. Työtuntien määrä on jopa laskenut. Suomessa on verrokkimaihimme nähden myös erityisen lyhyt työviikko.
Työn tuottavuuden kasvu erityisen heikkoa
Purra kirjoittaa väestökehityksen olevan ankeaa. Suomalaiset eivät tee riittävästi lapsia.
&#8211; Halpamaahanmuutto ei pelasta asiaa kuin korkeintaan maansa ja kansansa (ja veronmaksajan) hyljänneen äärikapitalistin mielestä
&#8211; Työn tuottavuuden kasvu on Suomessa aivan erityisen heikkoa. Yhä tippuvat Pisa-tulokset viestivät, että suunta on kaiken lisäksi väärä. Nuori, jolla on vakavia puutteita perustaidoissa, ei varmasti kilvoittele osaamisen ja innovaatioiden kanssa tulevaisuudessakaan. Helppokäyttöiset Kelan sovellukset ovat todennäköisempi vaihtoehto.
Tarvitaan realistista teollisuuspolitiikkaa
Purra muistuttaa, että Suomen kauppatase on ylijäämäinen ainoastaan raaka-aineissa ja välituotteissa:
&#8211; Toimitamme maailmalle siis alemman jalostusasteen tuotteita. Joidenkin mielestä tuulimyllyillä täytettävä maa olisi oivallinen energianviejä. Joskus tavoittelimme suurempaa.
&#8211; Suomesta ei ole kilpailemaan valtiontuilla isojen maiden kanssa eikä meidän pidä alkaa energian ja raaka-aineiden siirtomaaksi. Tarvitsemme osaamista, jalostustuotteita, korkeaa teknologiaa. Järkevän elinkeinopolitiikan päälle tarvitaan realistista teollisuuspolitiikkaa. TKI on tärkeää, mutta vain pieni osa sitä. Valtion toimin voidaan mahdollistaa ja tuuppia, mutta veronmaksaja ei voi muutenkin nääntyneenä hoitaa asioita kuntoon, Purra muistuttaa.
Toimeliaisuutta ja välttämättömiä uudistuksia
Purran mukaan Suomella on toivoa, kunhan vaihdamme valittamisen toimeliaisuuteen ja teemme välttämättömät uudistukset.
&#8211; Ne eivät ole radikaaleja vaan aivan peruskauraa. Jos ne olisi tehty silloin kuin muissakin maissa, tilanne ei valtiovarainministerinkään pöydällä vuonna 2024 olisi lainkaan näin huolestuttava.

Valtiovarainministeri Purra MT:n kolumnissaan: Suomen väestökehitys on ankeaa – ”Halpamaahanmuutto ei pelasta”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra käy blogissaan läpi pääministeri Sanna Marinin viimeperjantaista heittoa kolmen tonnin kuukausipalkoista, joka voidaan laskea samaan jatkumoon kuin Antti Rinteen kuuluisa vappusatanen. &#8211; Saahan kukin höpötellä, mitä haluaa. Ongelmaksi asia muuttuu vasta, kun valta annetaan suomalaiselle lehdistölle, Purra kirjoittaa.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) viime perjantaina SAK:n eduskuntapuolueiden johtajille järjestämässä paneelissa esittämä <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/21c773d2-ec85-463b-88f0-cb14e43564c1">heitto</a> 3 000 euron ”reilusta palkasta” jokaiselle, joka tekee Suomessa kokopäiväistä työtä nousi odotetusti uutisotsikoihin ja some-keskustelujen aiheeksi.
Kooste SAK:n vaalipaneelista:
<iframe loading="lazy" title="Riikka Purra puhuu suomalaisen työntekijän puolesta SAK:n tentissä" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/XG5KEoPvLSw?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Kooste Riikka Purran puheenvuoroista SAK:n vaalitentissä 25.11. Alkuperäinen video Ylen. Koko keskustelu <a href="https://areena.yle.fi/1-64230349">Ylen Areenalla</a>. Perussuomalaiset puolustaa suomalaisen työntekijän asemaa halpatyötä vastaan. Veronmaksajan asia ei ole tarjota yrityksille työvoimaa pilkkahintaan. Youtube, 
&#8221;Marin veti suoraan päätyyn&#8221;
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra käy blogissaan läpi Marinin esitystä ja ihmettelee, miksi Suomen valtamedia lähti niin kritiikittömästi mukaan Marinin <a href="https://riikkapurra.net/2022/11/27/miksi-media-syo-sanna-marinin-kadesta/">populismiin</a>. Purra katsookin, että Marinin vastaus voidaan laskea pitkään jatkumoon vastaavia demareiden vaaliheittoja.
&#8211; Ennen viime eduskuntavaaleja sellaisen esitti silloinen puolueen kippari Antti Rinne vaatimalla kuuluisaa vappusatastaan. Sanna Marinin kolmentonnin palkan toteutumisen todennäköisyys on noin tuhat kertaa pienempi kuin Rinteen vappusatasen – joka sekään ei toteutunut.
Purra huomauttaa, että kaikki muut puheenjohtajapaneeliin osallistuneet, vasemmalta oikealle, vastasivat kysymykseen reilusta palkasta selvästi realistisemmin kuin Marin. Omien puolueidensa lähtökohdista käsin.
&#8211; Marin veti suoraan päätyyn. Sinne, mistä löytyy vaikkapa jehovantodistajien kuvasto leijonien kanssa piknikillä olevista paratiisin asukkaista tai John Lennonin kappale Imagine. Jokuhan näihinkin uskoo.
Media ei halua kritisoida pääministeriä
Suomen valtamedia lähti odotetusti mukaan toistamaan pääministerin viestiä.
&#8211; Saahan kukin höpötellä, mitä haluaa. Ongelmaksi asia muuttuu vasta, kun valta annetaan suomalaiselle lehdistölle. Media uutisoi Marinin vastaukset nopeasti ja laajasti: Sanna Marin haluaa 3 000 euroa palkkaa kaikille! Sanna Marin ehdottaa 3 000 euron palkkoja! Sanna Marinin mielestä 3 000 euroa on pienin reilu palkka!
Pian mediassa alkoi tulla myös kritiikkiä Marinin vastausta kohtaan. Purra kuitenkin läksyttää toimittajia uskalluksen puutteesta.
&#8211; Useampi lehti oli soittanut kiireen vilkkaa ekonomisteille, noille maamme suurimmille tietäjille (ilmastopaneelin jälkeen). Onko tämä mahdollista, voiko näin tehdä, politiikan journalistit kysyivät ekonomisteilta. No ei ole, ei missään nimessä voi, vastasivat ekonomistit.
&#8211; Kuten jokainen vähääkään yhteiskunnasta ja taloudesta ymmärtävä voi arvata! Riittävän informoitu lapsikin tietää, että tuo ei ole mahdollista. Mutta media päätti soittaa ekonomisteille, ehkä koska se ei itse uskalla kyseenalaistaa Marinia. Vaikka nämä toimittajat halusivat esiintyä kriittisinä Marinin sutkautusta kohtaan, eivät he tosiasiassa kyenneet siihen.
Tuliko poliittisesta journalismista liian vaikeaa?
Purra kritisoi valtamediaa myös siitä, että Suomessa ei juuri ole poliittista journalismia, joka kykenisi tai haluaisi analysoida politiikan sisältöjä ja vallankäytön prosesseja.
&#8211; Se on liian vaikeaa tai kerää liian vähän klikkejä. Niinpä kansalaisille eli äänestäjille välitettiin narratiivi pääministeri Sanna Marinista, joka haluaa paljon reilumpaa palkkaa ihmisille kuin kukaan muu. Ja vaikka se onkin ekonomistien mielestä mahdotonta, kansa kyllä uskoo mieluummin suosittua ja reilua Sanna Marinia.
Huomiota paneelissa herätti myös Marinin <a href="https://stage.sudev.fi/marin-ajele-kaksilla-rattailla-hamuaa-tyoperaista-tyoperaista-maahanmuuttoa-mutta/">yllättävä närkästyminen</a> siitä, että palkkoja jouduttaisiin kompensoimaan sosiaaliturvalla. Purra huomauttaa, että Marin itse, hänen johtamansa puolue ja hänen johtamansa hallitus koko ajan aktiivisesti tekevät sellaisia päätöksiä, jotka lisäävät sosiaaliturvan käyttöä alhaisen palkan kompensaationa.
&#8211; Veronmaksaja kantaa koko ajan suuremman taakan työssäkäyvien elintasosta. Mikä oleellisinta, juuri tähän nojaa Suomen kiilusilmäinen vaatimus saada lisää työperäistä maahanmuuttoa – siihen, että veronmaksaja aina kuittaa maahanmuuttajan ja tämän perheen tulonsiirrot, sosiaaliturvan ja julkiset palvelut. Ja tätä Sanna Marin nimenomaan voimakkaasti kannattaa ja edistää
Puoluejohtajia kohdellaan kuin tosi-tv-tähtiä
Purra huomauttaa, että samaan aikaan kun yhä useampi kansalainen ei jaksa välittää politiikasta eikä äänestää, politiikan journalismi ja uutisointi muuttuvat viihteellisemmäksi, henkilöityneemmäksi ja aina entistä pinnallisemmaksi.
&#8211; Puheenjohtajia arvioidaan paneeleissa kuin he olisivat tosi-tv-tähtiä tai muita viihdealan ammattilaisia, siis esiintyjiä. Kuka on vakuuttava, kuka on ärhäkkä, kenen tunteet ovat koskettavia, kuka haastaa? Sisällöstä tai johdonmukaisuudesta viis.
&#8211; Vain näin mahdollisimman monet kansalaiset ehkä saadaan kiinnostumaan politiikan uutisista. Politiikka-kategoriaan laskettavat uutiset saavat klikkauksia ja leviävät somessa villisti, kun niihin saadaan yhdistettyä valovoimainen henkilö. Mutta kuinka paljon enemmän viihde- ja tosi-tv-julkisuuden kaltaiseksi politiikan vielä pitää mennä? Eikö tämä jo riittäisi? Nimittäin kun kyse ei ole viihteestä. Kyse on maamme tulevaisuudesta, maamme ylimmästä päätöksenteosta, lainsäädännöstä. Kyse on ongelmista ja niiden ratkaisuista. Uskottavuudesta.
&nbsp;

Purra: Media toistelee Marinin populismia

Vanhojen valtapuolueiden lääke talousahdinkoon näyttää olevan se, että suomalaisten elintasoa lasketaan, Riikka Purra kirjoittaa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sivaltaa Twitterissa vanhoja puolueita niiden talouspolitiikasta.
&#8211; Vanhojen puolueiden lääkkeet nousevaan talouskurimukseen: Keskusta haluaa laskea kaikkien suomalaisten elintasoa. Kokoomus haluaa laskea pienituloisten suomalaisten elintasoa. Vasemmisto haluaa laskea työssäkäyvien suomalaisten elintasoa. Pääministeri on tapansa mukaan hiljaa, kun on taloudesta kyse. Yhdellekään ei perussuomalaisten tärkeysjärjestys käy.
&#8211; Työn kannustimien lisääminen sosiaaliturvaa leikkaamalla samaan aikaan kun rajan yli lappaa matalapalkka-aloille EU:n ulkopuolista väkeä ennätysmäärin? Ja sitten taas lisää. Ja lisää. Kuten persuja lukuun ottamatta kaikki haluavat. Voi suomalaista poloa omassa maassaan.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Vanhojen puolueiden lääkkeet nousevaan talouskurimukseen:
Keskusta haluaa laskea kaikkien elintasoa. 
Kokoomus haluaa laskea pienituloisten elintasoa.
Vasemmisto haluaa laskea työssäkäyvien elintasoa. 
Yhdellekään näistä ei perussuomalaisten tärkeysjärjestys käy.
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1507652449473081344?ref_src=twsrc%5Etfw">March 26, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Purra: Vanhoille puolueille ei käy perussuomalaisten tärkeysjärjestys – ”Voi suomalaista poloa omassa maassaan”

Perussuomalaiset hiillosti eduskunnan kyselytunnilla hallitusta siitä, että samaan aikaan kun hallitus ei suostu tinkimään kehitysavusta ja maailman kunnianhimoisimmista ilmastotavoitteistaan, se ei kohdenna riittäviä toimia suomalaisten taloudellisen pärjäämisen tukemiseen.

Valtiovarainministeri Annikka Saarikkokin (kesk.) totesi vastikään, että jokaisen suomalaisen on varauduttava tinkimään elintasostaan tässä maailmantilanteessa.
&#8211; Suomen eduskunnan tärkein tehtävä on kuitenkin varmistaa, ettei tinkiminen ole suomalaisille kohtuutonta eikä epäoikeudenmukaista. Hallitus nimittäin nyt kohtelee suomalaisia epäoikeudenmukaisesti, perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Lundén totesi Saarikolle.
&#8211; Samaan aikaan kun suomalaisia kehotetaan varautumaan vyön kiristykseen, hallitus kohdentaa lisäresursseja muun muassa Afrikkaan ilmastokehitysapuun jopa tuplaten sen. Suomalaiset nuolevat näppejään, eikä helpotusta esimerkiksi kuljetusyrittäjille ja kansalaisille bensapumpulla näy, Lundén ihmetteli.
Saarikko: Perusturvaa on parannettu
Lundén kysyi Saarikolta, miksi hallitus ei leikkaa toissijaisista ja jopa haitallisista menoista ja kohdenna niitä tässä tilanteessa suomalaisten pärjäämiseen.
Saarikko selitti, että hallitus on korottanut työmatkaliikenteen verovähennyksen enimmäismäärää ja kilometrikohtaista korvausta sekä huomautti lisäksi, että perusturvan tasoa on tällä kaudella parannettu.
Saarikko väläytti Kelan sosiaalituen piiriin hakeutumista jo joulukuussa todeten, että ”ihmiset, joiden varallisuus ei riitä tiukan paikan tullen lämmityslaskun maksamiseen, voivat turvautua sosiaaliturvajärjestelmään”. Sama linja näyttää jatkuvan.
Saksassa ja Ruotsissa kansalaisia autetaan tuntuvasti
Lundénin mukaan hallitus ei ole siis edelleenkään valmis peruuttamaan tuumaakaan maailman kunnianhimoisimmasta ilmastopolitiikastaan – ei edes silloin, kun Venäjän sotatoimet tuntuvat rajusti suomalaisten arjessa.
&#8211; Monissa Euroopassa maissa, viimeisimpänä Ruotsissa ja Saksassa, polttoaine- ja energiahintoja kompensoidaan suoraan kansalaisille ja veroja lasketaan, jotta hintakriisistä päästään yli. Tällainen on isänmaallista politiikkaa.
Hallitus tekee nimenomaan poliittisen valinnan
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti hallitukselle, että esimerkiksi varojen uudelleenkohdentaminen Afrikan ilmastorahoitukseen on nimenomaan pois jostakin muualta.
&#8211; Te teette poliittisia päätöksiä jakamalla rahaa eri kohteisiin. Tilanteessa, jossa Suomen omat kansalaiset kärvistelevät nousseiden hintojen kanssa ja miettivät, miten he tulevat toimeen. Kuljetusyrittäjät taistelevat kohonneiden hintojen kanssa. Ruuantuotanto on kriisissä ja epävarmuus kasvaa.
&#8211; Se, että te päätätte uudelleenkohdentaa ilmastotoimiin lisää rahaa, on poliittinen valinta, Purra opasti hallitusta.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Saksa, Ruotsi ja Italia keventävät polttoaineveroa tuntuvasti – Suomessa hallitus kohdentaa ilmastokehitysapuun

Perussuomalaisen ajatuspaja Suomen Perustan hallituksen uusi puheenjohtaja on Turun yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén. Perussuomalaisten eurovaaliehdokkaana vuoden 2019 vaaleissa ollut Virén on hyvin huolissaan Suomen talouden kasvunäkymistä.

Muun muassa finanssipolitiikan tutkimukseen, mallintamiseen ja ennustamiseen erikoistuneen Matti Virénin näkymät Suomen tulevaisuudesta ovat harmaita. Suomen talouden kasvunäkymät ovat hyvin heikot verrattuna esimerkiksi vuosiin ennen suurta lamaa tai vuoden 2008 finanssikriisiä.
&#8211; En tiedä, tajuavatko ihmiset edes, miten heikot Suomen talouden kasvunäkymät ovat. Pian ollaan siinä tilanteessa, että talouden kasvu on yhden prosentin luokkaa. Se tarkoittaa, että nuppia kohden kasvu on melkein nollassa. Tulevina vuosina reaalinen elintasomme ei parane, ja kun kohta 15 viimeistä vuotta on Suomessa eletty velaksi, joudutaan niitä velkoja jossain vaiheessa maksamaan takaisinkin, Virén ennustaa.
Tulevaisuudessa jaettavaa ei enää ole
Kun Suomen elintaso viime vuosisadalla kasvoi aivan valtavasti, pelkää Virén, että suomalaisille tulee olemaan hyvin vaikeaa tottua sellaiseen tilanteeseen, missä on hirveän vähän jaettavaa. Virénistä tuntuu vähän pahalta esimerkiksi kuunnella aluevaaliehdokkaiden vaalilupauksia, joista tuntuu puuttuvan realismi täysin.
&#8211; Ongelmiin tarjotut ratkaisut ovat myös omituisia. Ehkä enemmistö myöntää, että meillä tulee jatkossa jotain ongelmia olemaan. Ehkä. Ratkaisuksi näihin ongelmiin esitetään lisää koulutusta, lisää tutkimusta, lisää tuottavuutta, lisää maahanmuuttoa ja niin edelleen. Kaikki politiikkasuositukset pitävät sisällään yhden sanan, eikä niitä sanoja ole paljon. Kukaan ei koskaan erittele, mitä nämä sanat tai iskulauseet tarkkaan ottaen tarkoittavat, Virén ihmettelee.
Politiikkasuositukset ovat pelkkiä sanoja
Yhteiskunnassa vallitsee tietty konsensus sen suhteen, että koulutustasoa on parannettava, mutta ajatusta hieman latistaa se, että koulutustason parantaminen tuntuu tarkoittavan pelkästään koulutusvuosien lisäämistä. On samantekevää, opetetaanko kouluissa matematiikkaa, biologiaa vai sukupuolentutkimusta, kunhan koulutusta lisätään. Samoin myös tutkimukseen annetaan lisää rahaa, eikä ole väliä sillä, mitä tutkitaan, kunhan rahat jotenkin käytetään. Hieman sama on myös kehitysavun kanssa; pääasia, että rahat menevät johonkin hyvältä kuulostavaan tarkoitukseen.
&#8211; Tai sitten sanotaan, että meidän pitää tuoda lisää ihmisiä Suomeen. Keskustelu loppuu viimeistään siihen, että sanotaan heidän olevan osaajia. Koskaan ei keskustella siitä, mistä heitä saadaan, millä edellytyksillä, mihin he menevät ja millä palkoilla. Politiikkasuositukset ovat pelkkiä sanoja, jotka toistuvat eri järjestyksessä, vähän kuin vaalipaneelissa, Virén puuskahtaa.
&#8211; Onko tosiaan niin, että nämä asiat ovat yksiselitteisen positiivisia aina, vai liittyykö niihin jotain haittavaikutuksia? Eikö esimerkiksi ilmastonmuutoksen niin sanottu torjuminen tosiaan maksa mitään? Minusta on äärimmäisen epä-älyllistä väittää, että mitkään politiikkahankkeet eivät koskaan maksa mitään eikä niille ole mitään vaihtoehtoa, koska kaikissa hankkeissa on väistämättä sekä hyvät että huonot puolensa.
Ongelmat ratkaistaan siirtämällä ne tulevaisuuteen
Virén suhtautuu kriittisesti myös tuleviin sote-hyvinvointialueisiin. Hän myöntää, että mitään yksiselitteisesti parasta järjestelmää Suomelle ei olekaan ja julkisen terveydenhuollon järjestäminen on äärettömän hankalaa. Kun järjestelmä on kuitenkin Suomessa rakennettu pitkälti julkisen sektorin varaan, on aika vähän kyetty sanomaan, mitä sote-malli tulee maksamaan. Virén ei ole nähnyt yhtään siedettävää laskelmaa siitä, mitä sotealuemalli maksaa ja miten sen kustannukset hoidetaan. Sen sijaan utopistisia ”kolme miljardia ATK-säästöjä” -väitteitä vilahtelee julkisuudessa.
&#8211; Minua kauhistuttaa, miten pienellä tiedolla nytkin tässä operoidaan, ja ongelmat ratkaistaan siirtämällä ne tulevaisuuteen. Itse en kyllä rehellisesti sanoen ymmärrä, että kun Suomi on kuitenkin olemattoman pieni maa, niin miksi täällä pitää olla kolme eri julkisen sektorin kerrosta. Se tuo joka tapauksessa hirveästi lisää kustannuksia yhteiskunnalle kasvaneen byrokratian myötä, Virén pohtii.
Perusongelmamme eivät ole organisaatio-ongelmia
Virénin mielestä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus olisi kannattanut sittenkin toteuttaa niin, että valtio ja kunnat olisivat riittäneet julkisen sektorin kerroksiksi. Siinä tapauksessa valtio olisi hoitanut terveydenhoidon ja kunnat muut sote-asiat. Virén pitää ongelman perussyynä Suomen poliittista järjestelmää, jossa on melkein kymmenen keskenään lehmänkauppoja tekevää puoluetta, jolloin tällaiseen ilmeisen epäsuosittuun ratkaisuun on mahdollista päätyä.
&#8211; Perusongelmamme eivät ole organisaatio-ongelmia, vaan ne liittyvät liian epätasaiseen talouskehitykseen maan sisällä. Meillä on liian vähän rahaa ylipäätään, elintaso ei nouse, väki vanhenee ja sairaudenhuoltokulut kasvavat kaiken aikaa. Mikään maakuntahallinto ei ratkaise näitä ongelmia. Ne, jotka väittävät, että maakuntauudistus ratkaisee meidän sote-ongelmamme, eivät puhu totta, Virén väittää.
Taloustieteilijän on vaikea olla puuttumatta 
Matti Virén on taloustieteilijä, joka ei ole pysytellyt vain akateemisen tutkimuksen piirissä. Hän myöntää, että on hirveän vaikeaa olla työntämättä näppejä myös poliittisiin ja yhteiskunnallisiin asioihin. Vaikka Virén on suomalaisittain harvinaiseen tapaan tehnyt yhteistyötä myös perussuomalaisten kanssa ja on nyt siis myös Suomen Perustan hallituksen puheenjohtaja, hän ei omasta mielestään ole mitenkään poliittinen henkilö eikä myöskään minkään puolueen jäsen.
&#8211; Ajan saatossa olen vain ollut entistä enemmän tekemisissä ihmisten kanssa, joilla on ollut sidoksia perussuomalaisiin. Timo Soini oli aikoinaan hyvin paljon kontaktissa kanssani Euroopan velkakriisiin liittyen, mutta ministeripestin jälkeen Timo ei enää ole tarvinnut neuvoja. Sen jälkeen olen ollut tekemisissä aika monen muun perussuomalaisen kanssa, ehkä eniten Suomen Perustan pitkäaikaisen toiminnanjohtajan Simo Grönroosin kanssa. Siksi tutuksi ovat tulleet monet Suomen Perustan hankkeet, Virén kertoo.
Keskustelukulttuuri sairaalla tavalla lokeroitunut
Virén pitää suomalaisessa keskusteluilmapiirissä hankalana sitä, että puoluesidonnaisuudet latistavat keskustelua. Hän on huomannut esimerkiksi somessa, että monetkaan eivät oikeastaan keskustele keskenään, vaan heille riittää se, että tiedetään ihmisten taustaryhmät ja puoluesidonnaisuudet.
&#8211; Olen huomannut senkin, että keskustelu on Suomessa sairaalla tavalla lokeroitunut. Vihreät keskustelevat vain keskenään, demarit keskenään, ja siitä pidetään mustasukkaisesti kiinni eikä mennä rajojen ulkopuolelle. Suomalainen yhteiskunnallinen keskustelu ylipäätään on joskus vähän väsyttävää, kun omia mielipiteitä ei edes aidosti esitetä, vaan ennemminkin vedotaan auktoriteetteihin ja instituutioihin ikään kuin ne olisivat erehtymättömiä. Jos et ole niiden piirissä, sinua ei ole olemassa.
Media valinnut puolensa peruuttamattomasti
Ajatuspaja Suomen Perusta on suurten organisaatioiden ulkopuolella ja poikkeaa poliittisesta valtavirrasta. Siksi Virén pitääkin valitettavana, että ajatuspajan tutkimuksia on esimerkiksi median taholta otettu hyvin huonosti vastaan. Suomen Perusta on kuitenkin melkein ainoa taho Suomessa, joka on tehnyt maahanmuuton kustannuksiin tai ongelmiin liittyviä tutkimuksia, joista valtamedia ei ole maininnut halaistua sanaakaan.
&#8211; Näitä asioita Suomen Perustassa tutkinut Samuli Salminen on tehnyt kuitenkin helkkarin hyvää työtä. Siksi tuntuu mielestäni epäreilulta, että kaikesta siitä ponnistelusta ei näytä olevan mitään hyötyä, kun media ei halua edes tietää, että sellaista on tapahtunut, Virén pahoittelee.
&#8211; En tiedä, mikä tähän voisi olla ratkaisu. On hyvin vaikea muuttaa median asenteita, koska media tuntuu peruuttamattomasti valinneen puolensa. Ja sille puolelle mahtuu vain yksi totuus. Mikään ei muutu, ennen kuin sinne mahtuvat myös toisinajattelijat, olkoot he vaikka väärinajattelijoita.
&nbsp;

Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén on Suomen Perustan uusi puheenjohtaja – ”En tiedä, tajuavatko ihmiset edes, miten heikot Suomen talouden kasvunäkymät ovat”

elintaso

Vihervasemmistolta lisää löperöä maahanmuuttopuhetta puoluejohtajien EU-tentissä – perussuomalaisten Purra tyrmää: ”Siirtolaispaine Eurooppaan voidaan ratkaista vain torjumalla se”

Purra: Tosiasiat on nyt kohdattava – ”Elintaso perustuu valheelle ja velalle, ja sen maksun aika on tulossa”

Valtiovarainministeri Purra MT:n kolumnissaan: Suomen väestökehitys on ankeaa – ”Halpamaahanmuutto ei pelasta”

Purra: Media toistelee Marinin populismia

Purra: Vanhoille puolueille ei käy perussuomalaisten tärkeysjärjestys – ”Voi suomalaista poloa omassa maassaan”

Perussuomalaiset: Saksa, Ruotsi ja Italia keventävät polttoaineveroa tuntuvasti – Suomessa hallitus kohdentaa ilmastokehitysapuun

Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virén on Suomen Perustan uusi puheenjohtaja – ”En tiedä, tajuavatko ihmiset edes, miten heikot Suomen talouden kasvunäkymät ovat”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025