Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Ely-keskukset

Perussuomalaisten kansanedustaja, ympäristövaliokunnan jäsen Petri Huru kritisoi ympäristöministeriötä siitä, ettei se ole huomioinut lakiesityksessään luomutuotannon erityisasemaa eikä viljelijöiden saamien korvausten maksatuksessa ilmenneitä ongelmia. Valkoposkihanhien aiheuttamien haittojen pääkärsijöiksi ovat joutuneet erityisesti luomuviljelijät.

Ministeriön valmistelema hallituksen esitys koskee rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamista ja ennaltaehkäisyä. Viljelijöiden suurimmaksi riesaksi kansanedustaja Petri Huru mainitsee valkoposkihanhet.
&#8211; Hanhet valitsevat pelloilta herkulliset tuotantokasvit ensin ja jättävät rikkaruohot syömättä, jonka seurauksena ne yleistyvät. Tämä on kaikkien viljelijöiden riesa, mutta luomuviljelijöille riesa on erityisen kallis, sillä luomutilat eivät saa käyttää rikkakasvien torjunta-aineita. Silloin rikkakasvien torjunta on kalliimpaa ja vie enemmän aikaa, Huru kertoo.
&#8211; Tulevassa laissa luomutilojen erityisasema tulisi huomioida korvausten suhteen. Viljelijät eivät saa luomuviljelystä erillistä korvausta, vaikka haittojen torjunta on kalliimpaa ja aikaavievämpää.
Korvausten maksatus harvenee
Muutoksia kaavaillaan myös korvaushakemusten käsittelyyn ja maksatukseen. Jatkossa hakemukset käsiteltäisiin ja maksettaisiin vain kerran vuodessa, kun nykyään hakemukset käsitellään ELY-keskuksissa kaksi kertaa vuodessa. Huru pitää muutosta huonona.
&#8211; Kevätvahinkojen korvaukset ovat erityisesti hanhivahinkojen osalta merkittäviä, ja jatkossa ne maksettaisiin siis vasta seuraavan vuoden kevättalvella! Aikaa vahingosta korvauksen maksuun tulisi siis lähes vuosi, Huru ihmettelee.
Maanviljelijöitä ei saa laittaa kärsimään enää enempää
Muutosta perusteltiin rahoituksen riittävyydellä, eli ilmeisesti ympäristöministeriössä pelätään, että syksyllä maksetut korvaukset voivat viedä asiaan varatusta budjetista liian suuren osan, jolloin muiden lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen ei sitten riittäisikään enää varoja.
&#8211; Hallituksen tulee huolehtia siitä, että korvaukset käsitellään ja maksetaan kahdesti vuodessa eikä laiteta maanviljelijöitä kärsimään vahinkojen ohella myös pidentyneistä korvausajoista. Asiaan tulee myös varata riittävästi varoja budjetista, Huru vaatii.
&nbsp;

Luomuviljelijät ovat joutuneet hanhivahinkojen pääkärsijöiksi – Huru: Vahingonkorvauksiin on löydyttävä riittävästi varoja budjetista

Lainsäädännön arviointineuvosto on tänään <a href="https://vnk.fi/-/arviointineuvosto-laajamittaista-maahanmuuttoa-koskeva-lakiesitysluonnos-jattaa-avoimeksi-uudistuksen-vaikutukset-rikoksentorjuntaan-ja-turvallisuuteen" target="_blank" rel="noopener noreferrer" data-auth="NotApplicable" data-linkindex="1">arvostellut</a> hallituksen lakiluonnosta koskien laajamittaiseen maahanmuuttoon varautumista. Neuvosto katsoo, että lain valmistelussa tulisi hyödyntää tietoja vuoden 2015 pakolaiskriisin vaikutuksista. Perussuomalaiset kansanedustajat Mari Rantanen ja Jari Ronkainen näkevät lainvalmistelussa puutteita.

&#8211; Viime kyselytunnilla sisäministeri Maria Ohisalo vakuutti, että olemme varautuneet massamaahanmuuttoon paremmin kuin vuonna 2015. Lainvalmistelun tasosta tämä ei kuitenkaan käy ilmi. Laajamittaiseen maahantuloon tulisi varautua pikemminkin hätätilapykälillä ja pysäyttää virta jo rajalle, sanoo Mari Rantanen.
Kynnystä madalletaan jatkuvasti
Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan uudistuksen hyödyt ja kustannukset tulisi punnita, kun laajamittaiseen maahanmuuttoon varautumisen tehtävien siirtämistä esitetään ELY-keskuksilta Maahanmuuttovirastolle.
Lisäksi neuvoston mukaan uudistuksen vaikutuksista rikoksentorjuntaan ja turvallisuuteen tulisi tehdä arvio.
&#8211; Hallitus ja erityisesti sen vihreät ministerit ovat jatkuvasti madaltamassa Suomeen suuntautuvan sosiaaliseen maahanmuuttoon kynnystä. On rehellistä kansalaisia kohtaan kertoa, mitä se maksaa rahassa ja mitä se tarkoittaa sisäiselle turvallisuudelle kasvavana rikollisuutena, Jari Ronkainen perustelee.
Avustajakaartin paisuttaminen ei auttanut
Hallituksen lainvalmistelun laatu on keskusteluttanut aiemmin mm. koronapandemiaa koskevissa lakiesityksissä, joita on jouduttu jopa vetämään takaisin.
&#8211; Hallituksen avustajakaartin valtavaa paisuttamista perusteltiin alun perin lainsäädäntötyön parantamisella. Vaikutus näyttää olevan kuitenkin päinvastainen, ja laajamittaisen maahanmuuton lakiesitys jatkaa hallituksen kehnosti valmistelemien lakihankkeiden sarjaa, kansanedustajakaksikko toteaa.
&nbsp;

PS-kansanedustajat laajamittaisen maahanmuuton lakiluonnoksesta: ”Jatkaa hallituksen kehnosti valmistelemien lakihankkeiden sarjaa”

Ympäristöministeriö on valmistellut uutta luonnonsuojelulakia, joka on lähetetty jo luonnosvaiheessa lausunnoille esimerkiksi maakuntaliitoille. Perussuomalaisten kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Jenna Simula pitää menettelyä poikkeuksellisena ja epäilee syyksi vihreiden sooloilua ministeriössä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula kritisoi myös rajusti suunniteltuja lakimuutoksia, joilla halutaan esimerkiksi perustaa luonnonsuojelualueita yksityisten omistamiin metsiin ilman maanomistajan suostumusta.
&#8211; Jos luonnoksella ei ole edes laajaa poliittista hyväksyntää, ei sitä tule lähettää lausuntokierrokselle ja tuhlata samalla asiantuntijoiden aikaa. Näyttää pahasti siltä, että vihreillä keulii nyt ministeriössä ja pahasti, Simula huomauttaa.
Suomalainen suojellaan ulos luonnosta 
Uusi luonnonsuojelulaki ei Simulan mukaan nyt esitetyssä muodossa huomioi lainkaan kansalaisten luontosuhdetta eikä liioin anna ymmärrystä suomalaiselle erä- ja metsästysperinteelle. 
&#8211; Suomalainen suojellaan nyt ulos luonnosta, vaikka se ei todellakaan saisi olla luonnonsuojelulain tarkoitus. Vastikään uutisoitiin, miten on jouduttu jopa sulkemaan retkeilyreittejä, koska suojelustatus estää myrskytuhojen korjaamisen alueelta, Simula hämmästelee.
Valtio voisi lähes pakkolunastaa metsiä
Valtio omistaa Suomen metsistä vain noin 26 prosenttia, metsäteollisuus, yhteisöt ja kunnat noin 14 prosenttia ja loput 60 prosenttia ovat yksityistä omaisuutta. Uusi luonnonsuojelulaki mahdollistaisi Ely-keskukselle oikeuden perustaa luonnonsuojelualueen yksityisten maille ilman nykyisin vaadittavaa maanomistajan suostumusta, mikäli alue sisältyy hallituksen hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan tai se sijaitsee Natura 2000 -verkoston alueella.
&#8211; Käytännössä valtio voisi siis lähestulkoon pakkolunastaa yksityisiä metsiä luonnonsuojeluun, jolloin niiden muuta käyttöä ja metsänhoidollisia toimia rajoitetaan merkittävästi. EU:ssa on väläytelty jopa metsästys- ja kalastuskieltoa suojelualueilla, Simula muistuttaa.
&nbsp;

Simula ihmettelee ympäristöministeriön uutta luonnonsuojelulakia: ”Pakkosuojelu uhkaa suomalaisten omistamia metsiä”

Lämpöaalto innoitti hanhet muuttomatkalle. Päämuuton odotetaan tapahtuvan lähipäivinä.

Tuhansien valkoposkihanhien sekä metsä- ja tundrahanhien muuttoja havaittiin sunnuntaina 9.6. Länsi-Uudeltamaalta Pohjois-Karjalaan &#8211; enimmillään laskettiin Rautjärven Simpeleellä 40 000 muuttavaa hanhea. Pahin on vasta edessä, sillä satelliittilähetinhanhien sijaintitiedot paljastavat, että muutto on vasta alussa.
Suomen torjuntakeinot valkoposkihanhien aiheuttamille tuhoille näyttävät tehottomilta, kun niitä vertaa Ruotsiin ja Viroon. Molemmat maat sallivat linnun metsästyksen, koska se on määritelty riistalajiksi. EU-komissio on sallinut molemmissa maissa syysmetsästyksen ja lintua ammutaan naapureissamme suojametsästys-termin alla. Lisäksi Viro on saanut tutkimuksellisen kokeilun kevätmetsästykseen.
Toisin kuin Suomessa syömäkelpoista lihaa ei myöskään mene hukkaan vaan se voidaan käyttää ravinnoksi.
Monimutkaisella poikkeuslupa-ammunnalla vähän tehoa
Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi viime syksynä ensi kertaa poikkeusluvat yli 3 500 linnun ampumiseen. Lupia annettiin noin sadalle viljelijälle Itä-Suomessa.
Poikkeuslupamenettely pitää sisällään on erittäin tarkat määräykset lintujen ampumisesta. Lisäksi lupaehtojen mukaan ampumisen rinnalla on käytettävä koko ajan muita karkotusmenetelmiä kuten hätistelyä ja ilmaan ampumista. Viljelijät ovat kokeneet järjestelyn hankalaksi ja tehottomaksi.
Suomessa hanhiongelma on muodostunut sekä suojelun että ilmastonmuutoksen kautta. Valkoposkihanhien aiheuttamien peltovahinkojen korvaushakemukset nousivat viime vuoden keväänä 2,7 miljoonaan euroon.
1970-luvulla noin 20 000, nyt 1,3 miljoonaa
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski sanoo, että Suomessa lintu kuuluu luonnonsuojelulain piiriin.
&#8211; Valkoposkihanhea suojaa myös EU:n lintudirektiivi, jota komissio ei ministeriön tietojen mukaan halua avata. Direktiivin liitteiden uudelleen neuvottelu olisikin haasteellista, koska eri mailla ja sidosryhmillä on omat intressinsä.
Suomessa ongelmia aiheuttaa eritoten Venäjän kanta. Damski arvioi Venäjän kannan kokonaismääräksi noin 1,3 miljoonaa lintua.
&#8211; Ne eivät kaikki muuta Suomen läpi. Suomen kautta lintuja muuttaa vuosittain arviolta noin 500 000–700 000 . Määrä on kasvanut valtavasti. 1970-luvulla koko kanta koostui vain 20 000 yksilöstä. Ongelma on tällä hetkellä pahin Pohjois-Karjalan pelloilla, hän sanoo.
Ympäristöministeriön rahoittama peltohanke
Hanhia torjutaan uudella ympäristöministeriön rahoittamalla peltohankkeella. Luonnonvarakeskus (Luke) tutkii kaksivuotisessa Hanhipelto-hankkeessa hanhille osoitettujen peltojen ja erilaisten karkotusmenetelmien toimivuutta ja hyväksyttävyyttä valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi.
Pellot perustetaan Pohjois-Karjalaan, jossa hanhet aiheuttavat etenkin kevätmuuton yhteydessä mittavia vahinkoja maataloudelle.
&#8211; Kiteelle ja Tohmajärvelle perustetaan neljä hanhipeltokokonaisuutta, joiden pinta-ala on yhteensä 328 hehtaaria. Pellot ovat maanviljelijöiden tähän tarkoitukseen vapaaehtoisesti luovuttamia, kertoo hankkeen johtaja, tutkimusprofessori Jukka Forsman Lukesta.
Hanke tekee yhteistyötä Turun yliopiston ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa.
Kaupunkilaishanhet kuumentavat tunteita
Hanhet aiheuttavat hankaluuksia myös kaupunkien puistoalueilla. Koronapandemian myötä kaupunkien ulkoilualueilla on suorastaan ruuhkaa. Kyseessä ei ole pelkkä kakkaongelma, sillä usein iso parvi pitää reviiristään tiiviisti kiinni, jolloin kohtaaminen liikkuvan ihmisen kanssa on konfliktialtis. Ei ole tavatonta, että ulkoilija saa vauhtia lenkkiinsä sähisevältä hanhelta.
&#8211; Taajamissa käytössä on myös hanhipeltoja. Hanhia houkutellaan kauemmas taajamista tarjoamalla niille maukkaampaa ruoholajiketta kaupungin laitamilta. Vastaavasti uimarannoille ja ulkoilualueille istutetaan ruohoa, joista hanhet eivät pidä. Alueita myös aidataan sekä niitä karkoitetaan koirien avulla, Damski sanoo.

Pitäisikö valkoposkihanhi poistaa luonnonsuojelulain piiristä? – Viro ja Ruotsi ampuvat riistalajiksi määriteltyä lintua EU:n luvalla

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) aamulla esittelemään yritysten kustannustukeen on vaarassa tulla erittäin vakava valuvika, varoittaa perussuomalaisten kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne.

&#8211; Ministeri Lintilän mukaan yritykselle kuuluvasta kustannustuesta vähennetään 70 % yrityksen Ely-keskukselta tai Business Finlandilta saamasta kehittämisrahoituksesta. Tässähän ei ole mitään järkeä tai logiikkaa!
Kehittämisrahoituksella negatiivinen vaikutus
Ranne muistuttaa, ettei Ely-keskusten tai Business Finlandin myöntämä kehittämisrahoitus suinkaan ole vastikkeetonta rahaa. Jokaista saamaansa 1,00 euroa kohden yrityksen on käytettävä 1,25 euroa, jota nimenomaan ei saa käyttää niihin kustannuksiin, joihin kustannustuki on tarkoitettu.
&#8211; Kehittämisrahoituksella on muutaman kuukauden tähtäimellä erittäin negatiivinen vaikutus sitä saaneen yrityksen kassaan. Nyt näitä yrityksiä siis vielä rangaistaan siitä, että ne käyttävät kehittämiseen enemmän rahaa kuin saavat, ja vielä etupainotteisesti, Ranne ihmettelee.
Kassakriisejä loppukesästä?
Ranne pelkääkin, että nyt huhti-toukokuussa kehittämisrahoituksen ennakoita saaneista yrityksistä merkittävä osa ajautuu kassakriisiin viimeistään heinä-elokuussa. Samalla niiltä ollaan viemässä mahdollisuus saada kustannustukea niihin kiinteisiin kustannuksiin, joihin kehittämisrahoitusta ei saa käyttää, ja joihin muut yritykset saavat tukea.
&#8211; Toinen ongelma on jaksotus. Kustannustukea voi hakea kahdelle kuukaudelle, kun kehittämisprojekti voi kestää esim. 6-12 kuukautta. Ei pitkälle ajalle tarkoitettua kehittämisavustusta voi vähentää yhden tai kahden kuukauden kiinteistä kuluista. Ainoa oikea tapa yhteensovittaa kehittämisrahoitus ja kustannustuki on vähentää kehittämiseen kohdistuvat palkat kustannustuen perusteena käytettävästä palkkasummasta. Se on täysin mahdollista, koska tukea saadakseen yrityksen on kuitenkin haettava sitä Valtiokonttorilta ja annettava tietoja, Ranne paukuttaa.
Ranne vaatiikin kirjallisessa kysymyksessään, että hallitus tarkastelee kustannustuen yhteensovittamissäännöt nyt uudelleen, kun esitys on muutenkin vielä ihan levällään.

Ranne: Yritysten kustannustukeen tulossa vakava valuvika

Kaivinkoneen kuljettajana työskentelevä Sauli arvostelee valtion epäonnistuneita keinoja auttaa yrityksiä. Saulin mielestä tuki olisi pitänyt jakaa ensi sijassa sellaisille yrityksille, joiden toiminta on määrätty keskeytettäväksi koronan ajaksi. &#8211; Valtio olisi voinut tarjota yrityksille esimerkiksi verohelpotuksia. Nyt myös monet yritykset, jotka rahaa eivät edes tarvitse, ovat sitä ahneuksissaan kuitenkin hakeneet. Jos olisin itse hakenut yritystukea, niin olisin joutunut keksimään tarinoita uusista kehityshankkeista.

Maanrakennusyritystä pyörittävä Sauli, hänen lähihoitaja-vaimonsa ja perheen kaksi lasta ovat olleet karanteenissa kotonaan jo monta viikkoa. Koronavirus on lamaannuttanut perheen talouden ja pakottanut jäämään neljän seinän sisälle.
Etelä-Hämeessa asuva Sauli on yksityisyrittäjä, jonka bisneksen korona on hiljentänyt. Perheen tulot ovatkin romahtaneet eristyksen aikana.
&#8211; Minulle rahaa ei ole tullut moneen viikkoon mistään. Vaimon tulot ovat huomattavasti vähentyneet. Hänellä ansiot perustuvat suurelta osin erilaisiin palkanlisiin, joita ei ole tullut kun ei ole töitäkään.
&#8211; Työntekijänä voisin itse hakea Kelan kautta tartuntatautipäivärahaa, jonka voi saada kun työntekijä on määrätty olemaan pois työstä viruksen leviämisen estämiseksi. Yrittäjänä en kuitenkaan saa mitään.
Edes kauppaan ei ole asiaa
Saulin vaimo määrättiin maaliskuussa ensin kahden viikon karanteeniin työpaikalla todetun koronakontaktin takia. Vaimolle tuli lieviä oireita, joten hän hakeutui testiin ja hänellä todettiin koronatartunta.
&#8211; Sairaanhoitaja ilmoitti tartunnasta vaimolleni puhelimitse. Samalla meidät molemmat määrättiin karanteeniin. Ohjeiden mukaan me emme saisi mennä julkisiin tiloihin, eikä edes kauppaan ole asiaa. Kysyin heti, että mistä sitten saamme ruokaa ja miten voimme hoitaa asioita. Minua neuvottiin olemaan yhteydessä sosiaalitoimistoon.
Sosiaalitoimi neuvoi lainaamaan rahaa tuttavilta
Saulin yrityksen toiminta oli hiljentynyt jo aiemmin. Kun perhe määrättiin karanteeniin, tili oli jo valmiiksi melko tyhjä asiakastöiden vähennyttyä. Kun yritystoiminta hiljenee, myös tulot katkeavat. Sauli päätyi ottamaan yhteyttä kotikuntansa sosiaalitoimeen.
Palvelu oli ystävällistä, mutta konkreettinen apu neljän hengen perheelle lopulta vähäistä. Saulille tarjottiin ensin 20 euron maksusitoumusta ruokakauppaan. Sauli olisi silti ollut valmis ottamaan avun vastaan, ongelmaksi vain muodostui, ettei hän karanteenissa ollessaan voinut noutaa maksusitoumusta.
Sosiaalitoimi lupasi myös yrittää järjestää harkinnanvaraista tukea, mutta byrokratia nousi esteeksi. Tuen saaminen olisi edellyttänyt kaikkien perheenjäsenten tiliotteiden toimittamista sosiaalitoimeen välittömästi tuen maksamista varten.
&#8211; Perheemme lapsilla on säästötilit, joihin on kerätty syntymäpäivärahoja. Sosiaalitoimi edellytti, että ne rahat on käytettävä ensin. Vastasin sitten, että ensinnäkään en pääse pankkiin nostamaan niitä, koska olen karanteenissa ja toiseksi lasten tileillä on nostokielto, eli rahat olisi mahdollista saada ulos vasta kuukauden kuluttua.
Sosiaalitoimi ohjeisti neuvottelemaan tilien avaamisesta pankin kanssa.
&#8211; Minua myös neuvottiin lainaamaan rahaa tuttavilta. Keskustelu päättyi siihen, että olisin saanut kymmenen euroa bensarahaa koronatestiä varten, jos olisin toimittanut tiliotteet. Sitäkin ennen lasten tilit olisi pitänyt tyhjentää. Lasten tilejä ei kuitenkaan hetkessä saa auki, Sauli kertoo.
Korona pyyhkäisi asiakkaat pois
Saulin yrityksen tulot vähenivät jo ennen koronaa. Yritys tekee myös auraustöitä, joita ei vähälumisena talvena ollut tarjolla. Merkittävä tulonlähde on ollut erityisesti läheisen lentokentän alueeseen liittyvät auraustyöt, jotka loppuivat lähes kokonaan viime talvena.
Kevääksi Saulilla oli sovittuna kolme suurta maansiirtoasiakasta, jotka korona pyyhkäisi hetkessä pois.
&#8211; Vielä alkuvuodesta työkalenteri oli täyttynyt mukavasti. Tarkoitus oli muun muassa ryhtyä tekemään omakotitalojen pohjia. Asiakkaani kuitenkin lomautettiin omista töistään tai heillä oli muuten tulot vähissä, joten niitä töitä en päässyt edes aloittamaan. Kotona karanteenissa ollessani minulla ei ensin ole ollut edes mahdollisuutta työntekemiseen.
Suomen hallitus ja pääministeri Sanna Marin ovat koronakevään aikana usein toistaneet lausetta ”selviämme tästä yhdessä”. Sauli kuitenkin kokee, että hänen perheensä on jätetty enimmäkseen ”oman onnensa nojaan”.
&#8211; Yrittäjäperheessä karanteeni onkin erittäin haasteellinen. Haluaisin palata töihini koronakriisin jälkeen, mutta en tiedä, onko minulla sitten enää yritystä, Sauli sanoo.
&#8211; Presidentti Sauli Niinistökin on nostanut puheissaan esille yhteishengen. Tosiasia kuitenkin on, että monet pienet ja keskisuuret yritykset, kuten minunkin firmani, ovat nyt vakavissa vaikeuksissa koronan vuoksi: apua ei tule mistään, Sauli hymähtää.
Business Finlandista ei apua tavan yrittäjälle
Viime päivinä uutisia ovat hallinneet otsikot ely-keskusten ja Business Finlandin jakamasta yritysrahoituksesta. Julkista rahaa on päätynyt pitkälti suurille yrityksille, joiden liikevaihtoon tai toimintaan korona ei ole vaikuttanut mitenkään. Tukia on myönnetty muun muassa huutokauppakeisari Aki Palsanmäelle, europarlamentaarikko Petri Sarvamaan puolison someyritykselle ja jopa pääministeri Marinin avopuolison työpaikalle.
Keskeinen ongelma on, että Business Finland jakaa rahaa lähinnä tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja innovointiin, ei siis suinkaan yrityksille akuuttiin kassaongelmaan liikevaihdon romahtamisen jälkeen. Koronakriisissä monien tavallisien yrittäjien tilanteeseen Business Finlandin tuesta ei ole mitään apua.
Sauli arvostelee ankarasti valtion epäonnistuneita keinoja auttaa yrityksiä. Saulin mielestä kaikki tuki olisi ensinnäkin pitänyt jakaa sellaisille yrityksille, joiden toiminta on määrätty keskeytettäväksi koronan ajaksi.
&#8211; Yrityksien kulut pyörivät entiseen tapaan, mutta tuloja ei tule mistään. Tässä tilanteessa valtio olisi voinut tarjota esimerkiksi verohelpotuksia. Mielestäni Business Finlandin kautta kanavoitu raha olisikin pitänyt käyttää ensi sijassa tällaiseen tarkoitukseen. Nyt kun on tarjottu suoraa tukea, monet yritykset, jotka rahaa eivät edes tarvitse, ovat sitä ahneuksissaan kuitenkin hakeneet.
Sauli muistuttaa, että hän on omassa yrityksessään vastuussa myös omien työntekijöidensä palkoista.
&#8211; Yritykseni työllistää noin kymmenen henkilöä ja siihen vielä alihankkijat päälle. Yritystoimintani kautta tulee valtion kassaan aika paljon verotuloja. Ei sekään ole valtiolle halpaa, kun ne tulot katkeavat.
Kitkuttelemalla toimeen
Saulin yritykselle Business Finland -rahaa ei olisi myönnetty edes lähtökohtaisesti, koska rahoitus on tarkoitettu yritykselle uusien liiketoimintojen selvittämiseen ja kehittämiseen. Sauli toteaa, ettei koronan aikana hänellä ole mahdollisuutta tai edes tarvetta kehittää uusia innovaatioita, vaan pitää perustoimintaa käynnissä niin pitkään kuin se on mahdollista.
&#8211; Jos olisin hakenut yritystukea, niin olisin joutunut valehtelemaan innovaatioista tai muista kehityshankkeista, jotta olisin saanut rahaa. Olisi pitänyt keksiä tarinoita joistakin uusista jutuista, joita ryhtyisin muka tekemään, näinhän monet ovat tehneetkin. Minä en kuitenkaan sellaiseen ryhdy.
Sauli kertoo, että perhe on toistaiseksi tullut toimeen ”kitkuttelemalla.”
&#8211; Kaikki hernekeittopurkit on kyllä käytetty kaappien perukoilta. Myös ystävällisiltä naapureilta olemme saaneet välillä apua. Minun ja puolisoni vanhemmat asuvat myös molemmat tässä lähistöllä, he tosin ovat jo iäkkäitä ja kuuluvat riskiryhmään.
Monella vielä tukalampi tilanne
Viikko sitten sairaanhoitaja antoi Saulille puhelimitse luvan tehdä töitä, jos hän vain pysyy kaivinkoneen hytin sisällä. Yksi työkeikka on järjestynyt, joka auttaa perheen taloudellista tilannetta.
Saulilla on myös useita yrittäjätuttavia samassa tilanteessa: asiakkaat ovat kadonneet, mutta yrityksen kulut on pakko maksaa.
&#8211; Tunnen esimerkiksi Pohjanmaalta Uudellemaalle muuttaneita yrittäjiä. Heillä ei välttämättä ole täällä lähiipiiriä tai ystäviä, jotka voisivat auttaa korona-aikaan, joten ruoka voi loppua pöydästä. Minun perheelläni on sentään edes läheisiä ympärillä, Sauli sanoo.

Yrittäjä-lähihoitajaperhe jätettiin yksin koronakriisin keskellä – tukea saadakseen olisi pitänyt valehdella

Kansanedustaja Ano Turtiainen taustoittaa vaimonsa kanssa omistamansa yrityksen ELY-tukiasiaa koskevaa uutisointia. Hän ottaa kantaa myös tukien jakoperusteisiin. 

<h4>Turtiaisen yritykseltä hengityssuojaimia tuen avittamana</h4>
Turtiaisen ja hänen vaimonsa Minna Turtiaisen omistama yritys Gometal Oy on saanut ELY-keskukselta tukea 70 800 euroa liiketoimintaan koronaepidemian takia. Asia nousi keskusteluun <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006481913.html">HS:n uutisen</a> myötä.
Gometal Oy:n omistavat yhtiön liiketoiminnasta vastaava Minna Turtiainen sekä Ano Turtiainen puoliksi.
&#8211; Jouduimme lomauttamaan henkilöstöä ja myynti käytännössä pysähtyi, kun rajoitukset astuivat voimaan. Onneksi yrityksille myönnettiin tukia, sillä saimme sen myötä palkattua henkilöstöä töihin ja panostettua tuotantoon, Turtiainen kiittelee.
&#8211; Onneksi meillä oli mahdollisuus tehdä muutoksia tuotantoon. Yrityksemme alkoi nimittäin valmistamaan kasvosuojaimia, joista on nyt tietysti kova kysyntä. Liiketoiminnassa on tärkeää reagoida nopeasti muuttuviin markkinoihin, mutta joskus se tarvitsee hieman taloudellista sysäystä, Turtiainen kertoo.
Turtiainen kertoo, että tuet menevät muun muassa palkkakuluihin ja uusien tuotteiden kehittämiseen.
&#8211; Yrityksemme käyttää ELY-keskuksen myöntämää koronatukea uusien tuotteiden, kuten suojainten kehittämiseen ja tuotannon digitalisoimiseen. Palkkakuluihin käytetään 25 000 euroa uusien tuotteiden valmistamiseksi ja niiden markkinointiin, Turtiainen kertoo.
Gometal myy <a href="https://www.gometal.fi/fi/tuoteryhma/1362995">verkkokaupassaan</a> kasvosuojuksia tälläkin hetkellä.
Minna Turtiainen taustoittaa suojainasiaa Suomen Uutisille.
&#8211; Tuotanto aloitettiin puuvillaisista malleista, nyt kehitämme kolmesta erilaisesta kuitukankkaasta valmisttavaa BFE98-maskia. Onnistuimme saamaan Keski-Euroopasta valmistajan. Tämä ei ollut helppoa, sillä materiaaleja on kysynnän vuoksi vaikeaa saada.
&#8211; Ely-keskuksen tarjoamaa häiriörahaa ei voi käyttää investointeihin kuten laitehankintoihin. Palkkoihin voi, ja toiminnan kehittämiseen.
Minna Turtiainen kommentoi tuotekehityshanketta tähään myös Länsi Savo -lehdelle:
&#8211; Ennen kesäkuuta yritys alkaa valmistaa terveydenhuoltoon soveltuvia hengityssuojaimia. Toukokuussa meille on tulossa Saksasta kolme kertaa 4 000 neliömetriä suojattua materiaalia, ja suojain valmistetaan kolmesta erillisestä kerroksesta. Suojaus on tehtaan tietojen mukaan tasoa BFE 98 prosenttia, ja materiaali on kuitukangasta.
&#8221;Bacterial Filtration Efficiency (BFE) tarkoittaa bakteerien suodatustehokkuutta. Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä kertoo suodatuksen täyttävän kirurgisen suu-nenä-suojaimen EN 14683 -standardin– Materiaalin suodatustehokkuus siis soveltuu terveydenhuollon tehtäviin. Tuotetta voidaan käyttää terveydenhuollossa, kun se läpäisee tyyppitarkastuksen&#8221;, Juva-lehti täsmentää.
Suojamaskeista on ollut Suomessa ja maailmalla huutava pula.
<h4>Moitteita konsulttipalveluille</h4>
&#8211; Kuten mediassa on esillä ollut, näitä yritystukia on jaettu erikoisin perustein. Tukien saajina on esimerkiksi pöytälaatikkoyrityksiä ja tukia on jaettu yrityksille, joilla on poste restante-osoitteet. Kyllä tässä vähän hälytyskellot soivat, että miten toiminta voi olla näin huolimatonta, Turtiainen ihmettelee.
&#8211; Moni yritys ja toimiala on kärsinyt pahoin koronaepidemian takia. Tuet pitäisi jakaa nimenomaan koronasta kärsiville yrityksille, eikä huijareille.
Turtiainen osoittaa kritiikkiä myös konsulttipalveluille, jotka hakevat koronatukea yritysten puolesta suurta palkkiota vastaan.
&#8211; Monet yritykset kertovat, että konsulttipalveluja tarjoavat yritykset soittelevat apua tarvitseville, ja myyvät tuhansien eurojen arvoista palvelua, jossa hakevat yrityksen puolesta tuen. Pitäisikö tukien hakeminen tehdä ennemmin sellaiseksi, että lähtökohtaisesti jokainen yrittäjä pystyy sen tekemään itse ja näin estää koronasta kärsivillä rahastaminen, Turtiainen ehdottaa.
<h4>Viranomaisella ollut tarvittavat tiedot</h4>
Helsingin Sanomien uutisessa kerrotaan myös, että kaupparekisterissä ei ole ajantasaisia tilinpäätöstietoja. Turtiainen kertoo, että asiassa on tapahtunut kommunikointivirhe.
&#8211; Yrityksen tilinpäätökset on laatinut tilitoimisto, joka myös on tehnyt veroilmoitukset. Tietokatkoksen takia tilitoimisto ei ole liittänyt ilmoitukseen tilinpäätöstietoja, vaikka yrityksessä on niin oletettu. Normaalisti PRH karhuaa puuttuvia tilinpäätöksiä uhkaamalla selvitystilaan asettamisella ja määräämällä rangaistusmaksun. Tällaisia vaatimuksia ei yhtiö ole saanut, eikä siten ole voinut reagoida tietojen puuttumiseen. Puuttuvasta tilinpäätöksestä määrätään myös veronkorotus, eikä yhtiölle sellaisia ole määrätty, Turtiainen kertoo.
&#8211; Niin kutsuttuun koronatukihakemukseen on liitettävä tilinpäätös, minkä vuoksi viranomaisella on ollut käytössään kaikki tiedot, vaikkei niitä ole kaupparekisterissä julkaistu, Turtiainen jatkaa.

Ely-keskukset

Luomuviljelijät ovat joutuneet hanhivahinkojen pääkärsijöiksi – Huru: Vahingonkorvauksiin on löydyttävä riittävästi varoja budjetista

PS-kansanedustajat laajamittaisen maahanmuuton lakiluonnoksesta: ”Jatkaa hallituksen kehnosti valmistelemien lakihankkeiden sarjaa”

Simula ihmettelee ympäristöministeriön uutta luonnonsuojelulakia: ”Pakkosuojelu uhkaa suomalaisten omistamia metsiä”

Pitäisikö valkoposkihanhi poistaa luonnonsuojelulain piiristä? – Viro ja Ruotsi ampuvat riistalajiksi määriteltyä lintua EU:n luvalla

Ranne: Yritysten kustannustukeen tulossa vakava valuvika

Yrittäjä-lähihoitajaperhe jätettiin yksin koronakriisin keskellä – tukea saadakseen olisi pitänyt valehdella

Ano Turtiaisen yhtiö myy kasvosuojaimia tälläkin hetkellä, ja käyttää saamaansa ELY-tukea uusien suojaimien tuotekehitykseen

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025