Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

energiahankkeet

Suomen pääministerinä ja eduskunnan puhemiehenä 1990-2000-luvuilla toiminut entinen SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen vieraili tällä viikolla työmies Matti Putkosen elämäkertateoksen julkistamistilaisuudessa. Siellä Lipponen kertoi itse aiemmasta roolistaan Venäjä-vetoisen Nord Stream -kaasuputkiyhtiön lobbaajana ja konsulttina vuosina 2008–2022. Lipposen mukaan hän tuli itse verrattain myöhään mukaan suureen energiahankkeeseen.

Venäläis-saksalaisena yhteisteistyönä 2000-luvulla rakennettiin kaksi Itämeren pohjassa myös Suomen alueen läpi kulkevaa kaasuputkilinjastoa Venäjältä Saksaan Nord Stream -yhtiöiden kautta, joiden taustalla on Venäjän valtion omistama Gazprom-konserni.
Entinen pääministeri Paavo Lipponen oli vahvasti mukana taustavaikuttamassa putkistojen rakentamiseen, sillä hän toimi Nord Stream -yhtiön lobbarina ja konsulttina vuosina 2008–2022. Lipponen toimi Suomen pääministerinä vuosina 1995-2003 ja sittemmin eduskunnan puhemiehenä vuoteen 2007 saakka.
Nord Stream 1 -putkisto valmistui jo 2011 ja otettiin tuolloin käyttöön. Nord Stream 2:sta ei puolestaan koskaan ehditty ottaa käyttöön, sillä putkisto räjähti viime syksynä Itämerellä ja kaasua pääsi vuotamaan mereen valtavia määriä. Räjähdystä pidetään sabotaasina, eikä tekijää ole saatu vielä kiinni.
Jo aiemmin 1980-1990-lukujen taitteessa Suomessa oli Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden jälkeisenä aikana paljon ydinvoimavastaisuutta. Matti Putkosen elämäkertateoksessa kerrotaankin myös Nesteen pääjohtajan Jaakko Ihamuotilan energiaideasta, jonka mukaan Norjasta olisi rakennettu Suomeen kaasuputki, ja täällä Norjan kallis kaasu olisi sekoitettu Venäjältä tulevaan halvempaan kaasuun, joka sitten myytäisiin välihinnalla eteenpäin. Se hanke ei toteutunut.
Lipposen oma energiaidea ei koskaan toteutunut
Putkosen <a href="https://stage.sudev.fi/kun-sdp-lahti-mukaan-viherhumppaan-matti-putkonen-siirtyi-perussuomalaisiin-sain-heinanuhan-enka-voinut-olla-demareissa-enaa-sen-pidempaan/">elämänkertateoksen</a> julkistamistilaisuudessa aiemmin tällä viikolla vieraillut Lipponen kertoi tilaisuudessa itse, miten päätyi toimimaan Venäjä-vetoisen Nord Stream -kaasuputkiyhtiön lobbaajana ja konsulttina vuosina 2008–2022. Lipposen mukaan hän tuli itse verraten myöhään mukaan energiahankkeeseen.
Lipponen palaa 1990-luvulle ja taustoihin muistellessaan, miten kulkeutui kaasuputkihankkeeseen mukaan.
&#8211; Tämä kaasukysymyshän lähti siitä, että 1990-luvun jälkipuolella oli paljon keskustelua, ensin öljyputkista ja sitten kaasuputkista Itämerellä. Minulla ideana oli kaasuverkko, joka olisi kattanut Itämeren alueen, jolloin siinä olisi ollut Norjakin mukana. Se kiinnosti ensin ruotsalaisia, mutta sitten ruotsalaiset torppasivat sen.
&#8211; Sitten avautui näkymä, että Länsi-Euroopan ja EU:n oma kaasutuotanto oli ehtymässä ja venäläisetkin sen huomasivat. Siinä vaiheessa, kun tehtiin ensimmäinen putkisuunnitelma, niin se vaihe oli ohi, jossa minäkin olin mukana ideoimassa. Eihän kysymys ollut siitä, että öljyputki tai kaasuputki olisi tullut Suomen kautta, vaan tehtiin tutkimuksia, joita muuten Nord Stream osti isolla rahalla. Gerhard Schröder ja Vladimir Putin tekivät tämän suunnitelman. Ei minulla ollut mitään tekemistä sen kanssa, sehän oli heidän juttunsa.
Schröder pyysi mukaan
Lipposen mainitsema Saksan entinen pitkäaikainen liittokansleri Gerhard Schröder on henkilö, joka alkujaan pyysi Lipposta Gazpromin tytäryhtiön lobbariksi kesällä 2008.
Lipponen muistelee mennyttä:
&#8211; Sitten kun Nord Stream ykköstä oltiin perustamassa, niin Baltian maat olisivat halunneet, että putki olisi kulkenut Baltian kautta. Siitä tuli sitten EU:n prioriteetti. Mutta se (kaasuputki) oli siis Saksan ja Venäjän hanke. Joku professori on puhunut, että se oli Venäjän hanke, mutta tämä oli nimenomaan Saksan hanke, koska siellä teollisuus painoi päälle, piti saada kaasua.
&#8211; Saksassa tuli <a href="https://stage.sudev.fi/koskenkyla-saksan-viherutopistinen-energiakaannos-energiewende-on-ajautumassa-umpikujaan-kansalaisten-mielesta-kallis-kaoottinen-epaoikeudenmukainen/">Energiewende</a>, ja siellä tehtiin päätös ydinvoiman lakkauttamisesta. Se oli päätös, josta on ollut vahinkoa jo aikaisemmin Euroopalle, kun ajatellaan sitä, että se heijastuu kaikkiin. Siitä sitten mentiin tähän Nord Stream kakkoseen. Muistakaa se, että Angela Merkel ja Joe Biden tekivät vielä viime tingassa sopimuksen siitä, miten Nord Stream kakkonen hoidetaan niin, että Ukrainan kautta kulkevan putken kapasiteetti säilyy riittävän korkeana. Saksa sitoutui investoimaan reippaasti Ukrainan energiateollisuuteen. Sitten kävi niin kuin kävi. Suomessahan se oli niin, että minä tulin mukaan siinä vaiheessa, jolloin tiedettiin, että tarvittava lupa, jotta putki voi kulkea Suomen talousvyöhykkeen kautta, pitää myöntää. Ainoastaan piti tehdä ympäristöselvitykset.
Matti Vanhaseltakin lupa putkihankkeelle
Kaasuputki kulki Itämerellä Suomen talousvyöhykkeen kautta, joten hankkeen toteutumiselle tarvittiin luvat myös Suomesta. Kun ensimmäiselle kaasuputkelle annettiin lupa käyttää Suomen talousvyöhykettä rakentamiseen 2009, pääministerinä oli Matti Vanhanen (kesk.). Valtiovarainministerinä vuoteen 2010 saakka oli Jyrki Katainen (kok.). Sittemmin myös Katainen toimi pääministerinä.
Lipponen korostaa molempien ministerien osuutta.
&#8211; Ketkäs tässä maassa tekivätkään poliittiset päätökset putkista? Vanhasen hallitus ja oliko myös Kataisen hallitus, molemmat. Koko ajan minä lähdin siitä, että kun ympäristölupa tullaan myöntämään, niin kyse on vain siitä, että se menee sujuvasti. Tällaistahan se oli.
&#8211; Sitten täällä Helsingin Sanomat julkaisi jutun, että ikään kuin minä olisin päävastuussa siitä, mitä Schröder, Merkel, Putin ja Vanhanen tekivät. Onhan tämä aika paksua.
Ennen kaikkea Saksan hanke
Lipposen mukaan hän on ollut samoilla linjoilla työmies Matti Putkosen kanssa siitä, että Suomen piti päästä eroon sähkön tuonnista Venäjältä.
&#8211; Ydinvoimaa tarvittiin. Vihreät lähti (2014) hallituksesta, mehän ei tarvittu kaasua kuin vain rajallisesti. Kysymys ei ollut ollenkaan siitä, että Suomi olisi tullut riippuvaiseksi sillä tavalla kuin Saksa. Se oli Saksan hanke ennen kaikkea, Lipponen sanoo.
Lipposen roolia venäläis-saksalaisen kaasuputkihankkeen lobbarina on Suomessa myös paheksuttu, etenkin Venäjän Ukrainaan vuodesta 2014 käynnistämän invaasion jälkeen. Lipponen kuitenkin muistuttaa, että on toiminut energia-alan neuvonantajana aiemminkin.
&#8211; Minähän olin konsulttina myös Pohjolan Voimalle Olkiluotoon, neuvottelin ranskalaisten kanssa vuosikaudet, tein näitä yhtä aikaa.
<iframe loading="lazy" title="Työmies Matti Putkonen - kirjajulkistus" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/oG0Nv9BogDo?start=224&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Paavo Lipponen kertoo nyt oman versionsa roolistaan venäläisvetoisen kaasuputkihankkeen lobbaajana

Kansanedustaja Leena Meri sanoo, että perussuomalaisissa on valmiutta vastata nopealla aikataululla Suomen turvallisuuspolitiikan uusiin kysymyksiin. Hallitus on lähiviikkoina antamassa eduskunnalle uuden selonteon, jossa käsitellään myös Natoa, jonka jälkeen eduskunnan päätöksiä voitaneen odottaa nopeastikin. &#8211; Vaihtoehdot ovat nyt pöydällä. Tärkeintä on, että vaihtoehtoja ei jäädä hieromaan ikuisuuksiin, sillä kansalaiset odottavat päätöksiä, Meri sanoo.

Suomen, kuten koko Euroopan, turvallisuuspolitiikka on liikkeessä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Venäjä on myös vastikään julkaissut listan epäystävällisistä maista, ja Suomi on mukana listalla.
Ylen aamuohjelmissa tänään haastateltavana ollut perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri myöntää, että Venäjä on uhka Suomelle.
&#8211; Kuvitelmat Venäjästä ja myös ajatukset mahdollisesta yhteistyöstä Venäjän kanssa ovat muuttuneet. Kuten presidentti Sauli Niinistökin totesi aiemmin: naamiot on laskettu. Todellinen Venäjä on nyt paljastunut.
Venäläisillä on Suomessa paljon kiinteistöomistusta. Meri huomauttaa, että Venäjällä riittää tekosyitä aggressiolle.
&#8211; On huomioitava Venäjän johdon ajatukset siitä, että esimerkiksi hyökkäystä Ukrainaan on perusteltu sillä, että Ukraina sortaisi venäläisväestöä, jota Venäjän täytyy suojella. Tämäntyyppiset asiat ovat aina yhteydessä kiinteistöomistuksiin. Kuten Ukrainassa huomattiin, Venäjä voi siis tällaisessa tilanteessa kokea, että sillä on etuja puolustettavana.
Rajaturvallisuutta vahvistettava hybridioperaatioilta
Meri muistuttaa, että Ukrainan sotatila on myös lisännyt hybridioperaatioiden uhkaa, joihin tulisi varautua ennakoivasti lainsäädäntöuudistuksilla. Joillakin uudistuksilla alkaa olla jo kiire, sillä lainsäädännössä on edelleen aukkoja.
Ensisijaisena Meri nostaa esille rajaturvallisuuden.
&#8211; Esimerkiksi tilanteessa, jossa ihmismassoja pyritään lähettämään rajan yli, vielä tällä hetkelläkään laki ei mahdollista sitä, että raja suljetaan. Riippumatta sotilaspoliittisista ratkaisuista tämäkin asia tulisi nyt arvioida huolella uudestaan.
Useiden viimeaikaisten kyselyiden perusteella Naton kannatus on kasvanut kansalaisten keskuudessa ja myös eduskunnassa. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö myös ilmoitti viime viikolla Yhdysvaltojen-vierailunsa yhteydessä, että Suomen ja Yhdysvaltojen puolustusyhteistyö tulee jatkossa tiivistymään prosessinomaisesti, jossa prosessissa mukana on muitakin Pohjoismaita.
Ratkaisuja ei enää hierota ikuisuuksiin
Naton ohella esillä on pidetty myös kysymystä, riittääkö Suomelle Lissabonin sopimuksen mukaiset EU-turvatakuut, jotka velvoittavat jäsenvaltioita avunantoon tilanteessa, jossa johonkin toiseen EU-maahan kohdistuu aseellinen hyökkäys.
Eräänlaisen kolmannen tien, eli pohjolan yhteisen puolustuksen joko pysyvänä ratkaisuna tai matkana Natoon, on nostanut esille ulkopolitiikan asiantuntija Mika Aaltola. Kyse on siis siitä, että Yhdysvallat, Suomi ja Ruotsi ovat aloittaneet prosessin kohti uutta puolustus- ja turvallisuussopimusta, joka lisää maiden yhteistyötä pohjolan alueella.
Meri korostaa, että <a href="https://stage.sudev.fi/purra-perussuomalaisissa-valmiutta-vastata-turvallisuuspolitiikan-uusiin-kysymyksiin-ripeasti/">perussuomalaisissa on valmiutta</a> vastata hyvinkin ripeästi Suomen turvallisuuspolitiikan uusiin kysymyksiin.
&#8211; Vaihtoehdot ovat pöydällä. Tärkeintä on nyt, että vaihtoehtoja ei jäädä hieromaan ikuisuuksiin, sillä kansalaiset odottavat päätöksiä.
Hallitus on lähiviikkoina antamassa eduskunnalle uuden selonteon, jossa käsitellään myös Natoa, jonka jälkeen päätöksiä voitaneen odottaa nopeastikin.
&#8211; Hallituspuolueet varmaankin tietävät tästä paremmin, minkä jälkeen eduskunnassa on periaatteessa mahdollisuus saada valiokunnissa mietintöjä valmiiksi jopa viikoissa. Kyse ei siis ole siitä, etteikö eduskunnan tahtotilaa saada selville. Samalla näin tärkeässä asiassa on tietysti kuunneltava tarkalla korvalla kansalaisia, sillä meidät on valittu eduskuntaan kansaa varten, Meri painottaa.
Vahvuutena maanpuolustustahto ja hyvä puolustuskyky
Meri korostaa, että Nato-päätöksenteon taustalla ja edellytyksenä tulee olla laaja yhteinen tahtotila, jonka ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa kaikkien 200 kansanedustajan yksimielisyyttä.
Meri muistuttaa, että Suomen turvana tälläkin hetkellä ovat edelleen vahvat puolustusvoimat, joihin viime vuosina on myös panostettu huomattavasti.
&#8211; Meillä on edelleen vahvuutena maanpuolustustahto ja hyvä puolustuskyky, jota ei ole ajettu alas.
Ukrainan kriisin keskellä EU suunnittelee ottavansa yhteistä velkaa energia- ja puolustushankkeisiin, eli kyseessä olisi jälleen uusi elvytyspaketti. Asian käsittely on kuitenkin vielä kesken.
Perussuomalaiset ei tue uusia EU-tulonsiirtoja, mutta Meri esittää yllättävän näkökulman.
&#8211; Kun ajatellaan, että olemme EU:n ulkorajavaltio, mahdollisesti myöhemmin myös Nato-ulkorajavaltio, niin voisiko Suomi kerrankin olla puolustushankinnoissa nettosaaja? Henkilökohtaisesti voisin kannattaa sitä, että Suomi saisi EU-rahaa Suomen puolustushankintoihin.
&nbsp;

Leena Meri: Nato-päätöksenteossa tulee olla laaja yhteinen tahtotila

energiahankkeet

Paavo Lipponen kertoo nyt oman versionsa roolistaan venäläisvetoisen kaasuputkihankkeen lobbaajana

Leena Meri: Nato-päätöksenteossa tulee olla laaja yhteinen tahtotila

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025