Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

energiankulutus

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on tehnyt kirjallisen kysymyksen Suomen energiahuollon toimivuudesta mahdollisissa poikkeusoloissa. Lisäksi hän nostaa esille ulkomaiseen omistukseen liittyvät riskit .

Kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa kysyy hallitukselta energiahuollon toimintavarmuuden kehittämisestä, hallituksen varautumisesta energiahuollon osalta muuttuneeseen maailmantilanteeseen, ulkomaisen omistuksen riskeistä energiahuollolle sekä turpeen energiakäytön lisäämisestä.
&#8211; Energiankulutus henkilöä kohden on Suomessa pohjoisesta sijainnista johtuen korkealla tasolla. Yksityistalouksien lisäksi teollisuus kuluttaa merkittävän määrän energiaa. Yhteiskunta ei yksinkertaisesti pyöri, jos energiahuolto ei pelaa, Elomaa sanoo.
Tilanne oli haastava jo ennen Ukrainan kriisiä
Energiantuotanto Suomessa on hajautettua ja nojaa useisiin eri energianlähteisiin. Sähköä ja kaukolämpöä tuotetaan niin kotimaisista energianlähteistä kuin tuontipolttoaineista. Vallitseva tilanne maailman ja erityisesti Euroopan energiamarkkinoilla on huolestuttava.
&#8211; Tilanne oli energian hinnan osalta haastava jo ennen Ukrainan kriisiä, ja sen myötä näkymät synkkenivät entisestään. Kalliin energian lisäksi on noussut huoli energiahuollon toimivuudesta mahdollisten poikkeusolojen koittaessa. Tämä on aivan olennainen kysymys huoltovarmuuden osalta, Elomaa toteaa.
Ulkomainen omistus riski huoltovarmuudelle
Elomaan mielestä energiahuollon parissa toimivien yritysten ulkomaista omistusta tulisi tarkastella kriittisesti.
&#8211; Esimerkiksi ulkomaalaisten tekemät kiinteistökaupat ovat olleet suurennuslasin alla silloin kun kohde on sijainnut sotilaallisesti merkittävällä tai muuten strategisesti tärkeällä alueella. Mielestäni viimeistään nyt on pohdittava, voiko ulkomainen omistus energia-alalla olla riski Suomen huoltovarmuudelle, Elomaa sanoo.
Kriisivarautuminen ei ole riittävällä tasolla
Suomi on energiahuollon osalta varautunut poikkeustilanteeseen varaamalla tuontipolttoaineita noin viiden kuukauden tarpeisiin. Elomaan mielestä kriisivarautuminen ei ole riittävällä tasolla.
&#8211; Olemme auttamattoman riippuvaisia tuontienergiasta. Millä suomalaisten kodit lämmitetään, jos emme esimerkiksi saa tuontisähköä muista Pohjoismaista?
&#8211; On selvää, ettei kotimaisen energiantuotannon tai jakelujärjestelmän häiriöihin ole varaa etenkään mahdollisessa kriisitilanteessa. Tein tämän kirjallisen kysymyksen, koska haluan hallituksen ryhtyvän tosissaan miettimään energiahuollon turvaamista myös kriisitilanteessa, Elomaa vaatii.
&nbsp;

Elomaa: Suomen energiahuollon toimittava myös poikkeusoloissa

Kansanedustaja Minna Reijosen mielestä Suomessa puhutaan liian vähän siitä, että EU tuputtaa suomalaisille valtavan määrän energiaan liittyviä ohjeita, vaikka toimii itse epäekotehokkaasti. Suomalainen veronmaksaja joutuu osaltaan maksamaan valtavien, jopa tyhjillään pidettyjen EU:n lasipalatsien ylläpitoa.

Suunnattomia summia veronmaksajien rahoja kuluu siihen, kun EU-parlamentti siirrettään Belgian Brysselistä noin kerran kuukaudessa vähäksi aikaa Ranskan Strasbourgiin. Minna Reijosen mielestä turhia kiinteistö- ja byrokratiakuluja voitaisiin välttää, jos kokoukset pidettäisiin samassa paikassa. Toinen rakennus on kuitenkin aina tyhjillään.
Kun EU jakaa yhä kovenevia ohjeita Suomen kiinteistöjen kohtaloista, vaatii Reijonen, että myös EU:n byrokratian palatsirakennusten epäedullisuus tulisi ottaa käsittelyyn.
&#8211; Ihmettelen, ettei toimintojen yhdistämiseen tunnuta edes pyrkivän. Osa rakennuksista on aina tyhjillään, Reijonen ihmettelee.
Suomen tulisi ottaa kantaa EU:n tuhlaukseen
Suomessa yritetään rakentaa järkevästi. Julkisella puolella myydään tyhjäksi jääneitä kiinteistöjä ja erilaisia toimintoja yhdistellään. Energiankulutusta tarkkaillaan, ja samaan aikaan EU:sta sanellaan monenlaisia määräyksiä.
&#8211; Suomen olisi otettava laajemmin kantaa erikoiseen ilmiöön, jonka yhtenä maksajana EU:ssa olemme, Reijonen vaatii.
Kaksi valtavaa kompleksia tyhjillään 
Europarlamentin muuttaessa Belgiasta Ranskaan siirretään rekkalasteittain paperia ja muita byrokratiatarvikkeita kokonaan toiseen maahan kokouksia varten. Ranskan Strasbourgissa Euroopan parlamentti kokoontuu isossa lasipalatsissa muutamana päivänä kerrallaan noin kerran kuukaudessa.
Ihmisoikeusjärjestö Euroopan neuvosto kokoontuu myös Strasbourgissa EU-parlamentin vieressä olevassa valtavan suuressa rakennuksessa noin neljä kertaa vuodessa. Periaatteessa myös nämä kahden eri toimielimen kokoukset olisivat järjestettävissä samassa rakennuksessa, koska ne ovat kuitenkin aina eri aikaan.
&#8211; Lopputulema on se, että Strasbourgissa on kaksi valtavaa rakannuskompleksia tyhjillään lähes 300 päivää vuodessa, Reijonen toteaa.
Kallis muuttorumba ei ilmastoystävällistä
&#8211; Voi ihmetellä sitä, miksi tämän EU:n muuttorumban kahden valtion välillä annetaan jatkua. Byrokratian muuttokulut ovat valtaisat, eikä tällainen toiminta takuulla ole ilmastoystävällistäkään. Samalla Suomi tekee järeitä ilmastotoimia, joilla Suomen kilpailukyky vaaraantuu, Reijonen pohtii.
Reijosen mielestä olisi veronmaksajien kannalta paljon järkevämpää, jos EU:n toimintoja järkeistettäisiin ja yhdisteltäisiin. Hän toivoo, että Suomi ja muut EU-maat yrittäisivät tosissaan puuttua asiaan.
&nbsp;

Reijonen: EU kyttää suomalaisten energiankäyttöä – eikö energiakuri koskekaan EU:n lasipalatseja?

Eriävän mielipiteen valtioneuvoston kirjelmään jättäneet perussuomalaiset talousvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Sakari Puisto, Minna Reijonen ja Veikko Vallin pitävät useimpia kirjelmässä esitettyjä EU-komission ehdotuksia uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisestä mahdottomina hyväksyä. Ehdotus nostaisi uusiutuvan energian tavoitetasoja nykyisestä 32 prosentista 40 prosenttiin.

&#8211; Suurin osa ehdotuksista on joko tavoitteiltaan vääriä, keinot ovat tavoitteisiin nähden vääriä ja Suomen etujen vastaisia tai niiden toteutustapa on huono ja lisää epävarmuutta tulevista sääntelymuutoksista, toteaa kansanedustaja Veikko Vallin.
Asiantuntijalausunnoissa tuotiin esiin, että jäsenmaat eivät ole onnistuneet saavuttamaan edes aiempaa matalampaa tavoitetta, jolloin tavoitetason nostaminen entisestään ei ole perusteltua. Ehdotus muuttaisi tavoitetason myös sitovaksi, mikä vähentäisi maakohtaista harkintaa ja olisi poliittisen suvereniteetin siirto EU:lle.
Tuleeko tästä taas liittovaltiota ja maksettavaa?
Varsinainen kysymys onkin, että jos tavoitteesta tulee sitova ja se on muille EU-maille vaikea toteuttaa, joutuvatko nämä maat sanktioiden kohteeksi, maksetaanko niiden ilmasto- ja uusiutuvuustoimet yhteisestä kassasta vai pidetäänkö sopimuksiin sisältyvät sitovat tavoitteet kuolleina kirjaimina, kuten vakaussopimuksen kanssa on käynyt.
&#8211; Liian kunnianhimoisilla kirjauksilla on lopputuloksena joko Suomelle lisää maksettavaa tai unionin sopimuspohjan arvovallan hapertuminen, huomauttaa kansanedustaja Minna Reijonen.
Metsät pidettävä kansallisessa päätäntävallassa
EU samanaikaisesti ohjaa vähentämään energiankulutusta, lisäämään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja käyttämään matalien hiilipäästöjen energiantuotantomuotoja. Nämä tavoitteet voivat usein olla ristiriidassa, ja olisi syytä harkita priorisointia.
&#8211; Useissa asiantuntijalausunnoissa on todettu, että uusiutuvien käytön pakkolisäämisellä voi olla jopa kielteisiä ilmastovaikutuksia. Tarvitaan teknologianeutraaliutta, sanoo kansanedustaja Sakari Puisto.
&#8211; Jotkut ehdotetut toimenpiteet ovat tarpeetonta puuttumista markkinoiden toimintaan, joka on samalla merkittävä vallan siirto EU:lle ja ovenavaus metsäsuvereniteetista luopumiselle. Suomi ei voi suostua siihen, että ulkopuoliset tahot alkaisivat määräillä, miten me metsiämme hyödynnämme, etenkin, kun toimintamme kyllä kestää tarkastelun. Komissiolle ei pidä antaa delegoitua säädösvaltaa metsäasioihin.
&nbsp;

PS ei hyväksy valtioneuvoston kirjelmää EU:n uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisestä: ”Tavoitteet tai keinot vääriä ja Suomen etujen vastaisia”

energiankulutus

Elomaa: Suomen energiahuollon toimittava myös poikkeusoloissa

Reijonen: EU kyttää suomalaisten energiankäyttöä – eikö energiakuri koskekaan EU:n lasipalatseja?

PS ei hyväksy valtioneuvoston kirjelmää EU:n uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisestä: ”Tavoitteet tai keinot vääriä ja Suomen etujen vastaisia”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Viikon suosituimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025