Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

energiansäästö

Kansanedustaja Jussi Wihonen (ps.) on jättänyt hallitukselle <a href="https://jussiwihonen.fi/blogs/blogi/kirjallinen-kysymys-sahkon-hinnan-noususta-ja-kansalaisten-tukemisesta-tulevana-talvena">kirjallisen kysymyksen</a> sähkön hinnan noususta ja kansalaisten tukemisesta tulevana talvena.

&#8211; Venäjän aloittaman sodan ja sen seurauksena tehtyjen pakotteiden seurauksena ympäri Eurooppaa on jouduttu heräämään todellisuuteen, jossa joudutaan tulemaan toimeen ilman Venäjältä tuotua energiaa. Erityisesti muualla Euroopassa, jossa käytetään enemmän maakaasua, on tulevana talvena edessä varmasti ankaria aikoja, kansanedustaja Jussi Wihonen kuvaa tilannetta.
Suomessa maakaasun osuus ei ole yhtä merkittävä, mutta vaikutukset ovat näkyneet täälläkin ja erityisesti sähkön hinnan osalta on nähty huomattavia korotuksia. Olkiluodon kolmosreaktorin käyttöönotto tuo toivottavasti hieman helpotusta tilanteeseen, mutta sähkön tuonnin osalta voi olla edessä vaikeita aikoja.
<h4>Lisäkustannuksia voi tulla jopa tuhansia euroja</h4>
Inflaatio on nostanut hintoja ja elämisen kustannuksia. Esimerkiksi ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet huomattavasti viime vuosista. Wihosen mukaan uhkana on nyt, että lisälaskua tulee sähkön hinnan noususta:
&#8211; Erityisesti sähkölämmitystä hyödyntävissä kotitalouksissa pelätään pahinta ja lisäkustannuksista puhutaan sadoissa, jopa tuhansissa euroissa.
&#8211; Ylhäältä voidaan antaa vinkkejä energiasäästöön ja varautumiseen, mutta konkreettista apua se ei kotitalouksille tarjoa. Jokainen ymmärtää, että yhtäkkinen, monen sadan euron lisäys menoihin ei voi olla vaikuttamatta muuhun elämään ja menoihin, Wihonen toteaa.
<h4>Kansalaiset tarvitsevat apua nyt</h4>
&#8211; Kansalaiset tarvitsevat apua ja turvaa nyt eikä kuukausien päästä, seuraavalla vaalikaudella.
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, miten se aikoo kompensoida hintojen moninkertaistumisen palkansaajille ja asuntovelallisille, joiden käyttövara ei riitä yllättäen ja täysin hallitsemattomasti nousseisiin energiakustannuksiin, joihin ei ole voinut varautua ennalta. Hän haluaa tietää myös, mitä konkreettisia tukitoimia hallitus aikoo esittää tulevan talven energiakriisistä selviämiseksi ja aikooko hallitus toteuttaa niitä ennen vaalikauden loppua.

Kotitalouksien ahdinko jatkuu – Kansanedustaja Jussi Wihonen: Saadaanko sähkön hinnan nousuun konkreettista apua nyt, vai katsellaanko vaalien jälkeen?

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset jäsenet Petri Huru, Mauri Peltokangas ja Sheikki Laakso jättivät eriävän mielipiteen ympäristövaliokunnassa, kun valiokunta käsitteli rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin uudistamista. Perussuomalaiset eivät innostu esityksestä, joka tulisi todella kalliiksi suomalaisille eläkeläisille ja muille vähävaraisille omakotitaloasujille.

Direktiiviehdotus sisältää uudisrakentamiselle ja olemassa oleville rakennuksille vaatimuksia energiatehokkuuteen ja päästöttömyyteen liittyen sekä lisävaatimuksia energiatodistuksille. Asentamisvelvoitteita lisättäisiin myös sähköajoneuvojen latauspisteisiin liittyen sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmille.
Esitys lisäisi byrokratiaa merkittävästi
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei innostu laisinkaan nyt tehdystä esityksestä.
&#8211; Esitys lisäisi byrokratiaa sekä hallintoa merkittävästi. Jotta ohjelma olisi missään määrin toteutuskelpoinen, jouduttaisiin laatimaan ns. kansallinen rakentamisen perusparannussuunnitelma sekä ottamaan käyttöön rakennusten perusparannuspassi, mikä maksaa rahaa. Myös energiakorjauksiin olisi lisäksi kannustettava rahoituksella ja muilla tukitoimilla, ja nämäkin toimet maksavat rahaa, toteaa kansanedustaja, valiokuntavastaava Petri Huru.
Direktiiviesitys edellyttäisi myös lukuisia muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön sekä uutta kansallista lainsäädäntöä.
&#8211; Merkittävimmät taloudelliset vaikutukset aiheutuvat rakennuksia koskevasta velvoitteesta saavuttaa ehdotuksen mukaiset energiatehokkuuden vähimmäistasot ehdotetulla aikataululla, joka on erittäin tiukka. Muutoinkaan tuollaisella aikataululla ei rakennuksia voisi korjata normaalisti niiden todellisen elinkaaren mukaan. Tätä emme myöskään pidä hyvänä tai kannatettavana, jatkaa puolestaan kansanedustaja, valiokunnan jäsen Sheikki Laakso.
Velvoite aiheuttaisi tähtitieteelliset korjauskustannukset
Komissio ehdottaa lisäksi esityksessään, että voimassa olevaan direktiiviin tehtäisiin muutoksia uusien rakennusten energiatehokkuuden vaatimuksiin siten, että viranomaisten käytössä olevien tai omistamien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuoden 2027 alusta alkaen ja kaikkien uusien rakennusten vuoden 2030 alusta.
Edellä mainittuihin määräaikoihin asti kaikkien uusien rakennusten on oltava vähintään lähes nollaenergiarakennuksia. Lähes nollaenergiarakennuksia koskevien vaatimusten tulisi olla alemmat kuin mitä jäsenvaltioiden vuonna 2023 raportoimien vaatimusten kustannusoptimaalinen taso on.
Asiantuntijoiden arvioiden mukaan velvollisuus ryhtyä korjaamaan rakennusta pelkästään energiatehokkuuden vuoksi koskisi 35 % rakennuskannasta eli noin 516 000 rakennusta. Velvoitteesta aiheutuvat rakennusten korjauskustannukset olisivat arvion mukaan tähtitieteelliset 13,7 miljardia vuoteen 2033 mennessä eli noin 1–1,5 miljardia euroa vuodessa.
Tulee kalliiksi yhteiskunnalle ja sen asukkaille
&#8211; Ehdotuksen arvioidaan parantavan rakennusten energiatehokkuutta ja vähentävän rakennusten energiankäytöstä aiheutuvia päästöjä. Kuitenkin ehdotukseen sisältyvien epävarmuuksien vuoksi ei energiansäästö- ja päästövaikutuksia tässä vaiheessa pystytä arvioimaan täsmällisesti. Tämä on niin tätä EU:n touhua, jyrähtää kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas.
Valiokuntaryhmä toteaa, että ei voi olla esityksen takana, johon liittyy paljon epävarmuuksia ja joka maksaa yhteiskunnalle ja sen asukkaille paljon. Perussuomalaiset eivät myöskään halua vauhdittaa ns. vihreää siirtymää edellä olevilla keinoilla, koska sen maksajiksi joutuvat esimerkiksi eläkeläiset ja muut sellaiset kansalaiset, jotka asuvat vanhoissa taloissa ja joilla ei ole varaa kunnostaa taloaan.
&nbsp;

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset: Euroopan unioni kurittaa taas suomalaisia omakotiasujia

Halkojen ja klapien kysyntä on ainakin naapurimaassa suurempaa kuin miesmuistiin. Syitä on vähintään kaksi: pandemia ja huippukallis energia. Äkkiä kasvaneeseen polttopuun tarpeeseen ei ole nopeaa ratkaisua.

Poltettavan puun pitää olla vuoden verran kuivunutta, ennen kuin sen tuikkaa takkaan, hellaan tai padan alle. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että lisää poltettavaa ei yksinkertaisesti löydy markkinoille, jos kysyntään ei ole varauduttu vuotta aikaisemmin.
Loppusyksyllä alkanut sähkön ja polttoaineiden hintaralli on laittanut monen, varsinkin omakotiasujan tiukan paikan eteen. Jos ei ole varaa tai halua maksaa pahimmillaan monella satasella kuukaudessa nousevaa lämmityslaskua, täytyy turvautua energiasäästöön tai vaihtoehtoiseen lämmitysmuotoon.
”Paniikki meneillään kesämökeissä”
Örebrossa halkoja ja klapeja on vielä riittänyt myyntiin mutta muualla Ruotsissa kuivaa puuta on enää hankala löytää. Asiantuntija selvittää tilannetta näin:
&#8211; Kysyntään on vaikuttanut kaksi asiaa. Pandemian takia ihmiset viettävät kodeissaan enemmän aikaa kuin normaalisti ja toisaalta sähkön korkean hinnan takia puulla lämmittäminen on yhä kannattavampaa, <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/orebro/pandemin-och-hoga-elpriser-orsakar-vedbrist">sanoo</a> halkokauppias Pelle Nylén.
Puupula on iskenyt erityisen pahasti vapaa-ajan asujiin, jotka eivät välttämättä ole tottuneet varautumaan maaseudun elämän saloihin.
&#8211; Väki soittelee aamuvarhaisesta iltamyöhään, nyt on paniikki meneillään kesämökeissä, <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/sormland/stor-vedbrist-i-sormland-det-ar-panik-i-stugorna">kuvailee</a> Jan Andersson, halkokauppias Gnestan kunnasta siinä Tukholman liepeillä.
&nbsp;

Sähkön shokkihinta ja pandemia johtivat puupulaan – halkokauppiaat myyvät eioota

energiansäästö

Kotitalouksien ahdinko jatkuu – Kansanedustaja Jussi Wihonen: Saadaanko sähkön hinnan nousuun konkreettista apua nyt, vai katsellaanko vaalien jälkeen?

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset: Euroopan unioni kurittaa taas suomalaisia omakotiasujia

Sähkön shokkihinta ja pandemia johtivat puupulaan – halkokauppiaat myyvät eioota

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025