Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

energiapula

Asiantuntijat moittivat Marinin hallitusta energiakriisin hoidosta, jonka taustalla on vihreän siirtymän politiikkatoimet. Vielä viime talvena ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävässä toiminut Emma Kari (vihr) yritti kuitenkin uskotella, ettei ilmastotoimista pidä tinkiä lainkaan, koska ne muka suojaavat energian ja polttoaineiden hintojen nousulta.
Pääministeri Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen päämäärä vihreästä siirtymästä kurittaa kansaa, sillä sähkön hinta on historiallisen korkealla ja sen arvioidaan myös pysyvän korkealla tasolla koko talven yli.
Marinin hallitus on ilmoittanut erilaisista tukitoimista, joilla kansalaisia pyritään auttamaan selviytymään sähkölaskuista talven yli. Maanantaina hallitus ilmoitti edistävänsä kertakorvausta, hintakattoa ja sähkölaskujen maksuaikojen pidentämistä.
Varautuminen erittäin surkeaa
Yhteistä kaikille tukimalleille on, että niitä on kyhätty kasaan valtavalla kiireellä. Hallitusta on moitittu siitä, että se on herännyt toimimaan myöhään, vaikka sähkön kallistuminen on ollut tiedossa jo kuukausien ajan. Ylen Aamussa Aalto-yliopiston tutkija Iivo Vehviläinen latasi <a href="https://areena.yle.fi/1-64616787">täyslaidallisen</a> hallituksen toiminnalle energiakriisin keskellä.
&#8211; Varautuminen energiakriisiin on varmaan yksi suurimpia epäonnistumisia Suomen taloushistoriassa, Vehviläinen sanoi ja huomautti, että kriisiin olisi voitu alkaa valmistautua ja kartoittaa vaihtoehtoja jo viime talvena.
Ideologia edellä
Viimeistään tänä talvena kaikelle kansalle on käynyt selväksi, että hallituksen edistämä kunnianhimoinen ympäristöpolitiikka ei ole pystynyt ottamaan huomioon tavallisia suomalaisia, saati yrityksiä, joiden toimintaa kiristyvät ilmasto- ja ympäristövaatimukset haittaavat merkittävästi.
Vielä viime talvena ympäristö- ja ilmastoministerin tehtävässä toiminut Emma Kari (vihr) <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ymparistoministeri-emma-kari-ilmastotoimet-suojaavat-energian-ja-polttoaineiden-hintojen-nousulta/8352460#gs.l5omws">yritti uskotella</a>, että ilmastotoimista ei pidä tinkiä lainkaan, koska ne suojaavat energian ja polttoaineiden hintojen nousulta.
Karin mukaan mukaan investoinnit uusiutuvaan energiaan suojaavat suomalaisia energian hinnannousulta.
&#8211; Syy energian ja polttoaineiden korkeisiin hintoihin on fossiilisten polttoaineiden maailmanmarkkinahintojen nousu. Suomen pitkäjänteinen ilmastotyö ja investoinnit puhtaaseen energiaan suojaavat Suomea energian hinnannousulta, Kari sanoi MTV:n haastattelussa.
Lausunto ei ole vanhentunut kovinkaan kauniilla tavalla.
Tuulivoima toimii epävakaasti
Vihreiden voimakkaasti ajamat vihreän siirtymän energiaratkaisut, kuten tuulivoima, ovat epävakaita ilman säätövoimaa, ja tuulettomina päivinä niiden merkitys on olematon, jolloin energian saatavuusongelmat koskettavat kaikkia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-torjuu-uuden-eu-yhteisvelan-purra-suomen-tulee-loytaa-liittolaisia-tulonsiirtounionia-vastustavista-eu-maista/">huomauttanut</a>, että tällä hetkellä Suomi on jo liian riippuvainen tuulivoimasta.
Suomen Erillisverkot Oy:n johtava asiantuntija Tomi Lounema, Huoltovarmuuskeskuksen entinen toimitusjohtaja toteaa, että toteutettaessa siirtymää pois fossiilisista energialähteistä tuulivoimaa edistämällä tuulivoiman luonne on päässyt unohtumaan.
&#8211; Suomessa on totuttu siihen, että kun saadaan uutta energiantuotantoa, niin on lähdetty siitä että tuotantoa myös tulee. Sen ymmärtäminen on ollut vaikeaa, että tuulivoima on sääriippuvaista. Ei ole haluttu pitää kiinni vaihtoehdoista eli huolehtia siitä, mistä saadaan sähköä silloin kun ei tuule, Lounema sanoo.
Suomi ripustautui tuontisähköön
Hän katsoo, että Suomessa on yleisesti ripustauduttu liian vahvasti ulkomaiden tuontisähkön varaan.
&#8211; Kun Venäjän tuonti putosi pois, jäljelle jäi Ruotsin ja jossain määrin Viron tuonti. Nyt kun Ruotsissakin on tiukkaa sähköstä, tuontiyhteyden kapasiteettia ei ole riittävästi ja siihenkin liittyy omat epävarmuutensa.
&#8211; Sähkömarkkina toimii markkinatalouden periaatteiden mukaan ja kytkeytyminen toisiin maihin myös hyödyttää Suomea. Samalla pitäisi kuitenkin muistaa, että valtion olisi fiksua pitää huoli siitä, että kansalaiset ja teollisuus eivät joudu pysyvään energianiukkuuden tilaan.
Louneman nykyinen työpaikka, Suomen Erillisverkot Oy on valtion erityistehtäväyhtiö, jonka vastuulla on huolehtia viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden viestiyhteyksistä 24/7 ja vuoden ympäri.
Turvattu sähkönsaanti on ehdoton edellytys varautumiselle, toiminnan luotettavuudelle ja kansalaisten turvallisuudelle.
Ongelma ei ratkea vain sähköä säästämällä
Kansalaisia opastetaan nyt monin eri tavoin säästämään sähköä.
&#8211; Säästäminen on ensiaputoimena tärkeä asia, mutta kriisiä ei kuitenkaan voi ratkaista pelkästään loputtomiin sähköä säästämällä, koska pidemmän päälle se johtaa kurjistumiseen, Lounema sanoo.
Hän huomauttaa, että energiakriisi ei ole pelkästään tämän talven kysymys.
&#8211; Pidemmällä aikavälillä kannan huolta siitä, että vaikeudet eivät lopu tähän talveen, koska yhteiskunta sähköistyy vauhdilla ja monia eri toimintoja sähköistetään. Sähköä siis tarvitaan jostain. Edessä on vaikeita aikoja ja tilanne vaatisi nyt laajaa yhteiskunnallista keskustelua, miten tilanne ratkaistaan. Valtiovallan tehtävä olisi miettiä, miten sähköhuolto Suomessa järjestetään ja millä keinoilla tuotantokykyä on käytössä se määrä, mikä tarvitaan.
Säätövoimaa tarvitaan
Lounema painottaa, että sääriippuvaiset energiatuotantomuodot vaativat rinnalleen säätövoimaa.
&#8211; Energiajärjestelmä toimii markkinaehtoisesti, kaupallisin perustein. Jo siinä vaiheessa, kun yhteiskunnassa nousee puheita, että tietyt energian tuotantotavat ovat ”toksista ja pahaa” tuotantoa, niin ilman mitään lainsäädäntömuutoksiakin alan teollisuus alkaa karsastaa tuotantoa, jota ihmiset eivät pidä hyväksyttävänä.
Esimerkkinä voidaan mainita Helsingin kaupungin energiayhtiö Helenin päätös sulkea kivihiilivoimalat keskellä energiakriisiä. Perussuomalaiset pitää päätöstä <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaiset-helsingin-hiilivoimaloiden-alasajo-edesvastuutonta/">edesvastuuttomana</a>.
Perussuomalaisten Jussi Halla-aho <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/3341992b-e388-44fd-b2d7-c5855a3f56df">ennakoi</a> jo talvella 2019, että kivihiilestä luopumisesta seuraisi hurja hintojen nousu.

Muistatko, mitä vihreät uskottelivat vielä viime talvena: ”Ilmastotoimet suojaavat energian hintojen nousulta”

Käsillä oleva energiakriisi ja sähkön hinnan kallistuminen kurittaa paitsi yksittäisiä kansalaisia myös kuntia, joilla on vastuullaan laaja kenttä tehtäviä ja palveluja. Siinä missä hallitus pitää sinnikkäästi kiinni kunnianhimoisista ilmastotavoitteistaan, perussuomalaisille tärkeintä on turvata energian saanti kansalle.

Suomen kunnissa pohditaan ensi talvena selviytymistä käsillä olevasta energiakriisistä ja energian kallistumisesta sekä siitä, miten haasteeseen voidaan vastata. Kunnilla on vastuullaan laaja kenttä tehtäviä ja palveluja, joiden tuottamiseen tarvitaan energiaa.
Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat kokoontuivat tänään keskustelemaan ajankohtaisista kuntapolitiikan aiheista Kuntaliiton järjestämään paneeliin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että energiakriisiin vastaamiseen tarvitaan toimia myös valtiotasolla, vaikkakin kunnilla on paljon mahdollisuuksia varautua tilanteeseen.
&#8211; Jos pahin skenaario toteutuu ja sähköä on alettava säännöstellä, kunnissa on paras paikallistietämys yritysrakenteesta ja kuntien asukkaista, jolloin mahdolliset säännöstelytoimet voidaan mitoittaa kunnan yritys- ja asukasrakenteeseen sopivaksi, Purra sanoo.
Öljylämmityksestä luopuminen uuteen tarkasteluun
Purra muistuttaa myös mahdollisuudesta lämmittää julkisia rakennuksia ja asuinrakennuksia öljyllä.
&#8211; Parempi ratkaisu kuin esimerkiksi edistää epärealistista ja ylikallista öljylämmityksestä luopumista on poistaa kansallisella päätöksellä biopolttoaine jakeluvelvoitteen piiristä ja hyödyntää biopolttoaineita. Tällöin öljyjärjestelmien kattiloita ei tarvitse vaihtaa, ainoastaan polttimet. Tämä on kustannustehokkain ja järkevin keino.
&#8211; Aikaisemmin on esitetty öljylämmityksestä luopumista, mutta asiaa on tarkasteltava uudelleen tilanteessa, jossa pulaa on sähköstä, ei niinkään öljystä.
Lämpö ja sähkö vai hallituksen vuositavoitteet?
Perussuomalaisten mukaan toimivia tuotantomuotoja ei varsinkaan tällaisessa kriisitilanteessa voida hylätä ilmastokunnianhimon perusteella.
Perussuomalaiset katsoo, että Suomen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035, eli jopa 15 vuotta ennen EU:n tavoitetta, on osoittautumassa mahdottomaksi ja ilmastotoimista täytyy nyt joustaa, jotta sähkön hintaa saadaan alemmaksi.
&#8211; Saksan tavoite hiilineutraaliudesta on 10 vuotta ja koko EU:n tavoite 15 vuotta myöhemmin kuin Suomessa, jonka ilmastokunnianhimo on omaa luokkaansa. Todennäköistä myös on, että edes EU ei tule saavuttamaan omaa tavoitettaan. Kuten näemme, esimerkiksi kivihiilen käyttö EU:ssa lisääntyy, Purra sanoo.
Hän painottaa, että nyt on aika tehdä priorisointia eli asettaa asioita tärkeysjärjestykseen.
&#8211; Kyse ei ole siitä, että me kyseenalaistaisimme tämän kokonaisuuden, vaan kyse on siitä, kumpi on oleellisempaa ensi talvena: se, että ihmisillä on lämpöä ja sähköä vai se, että me pidämme kiilusilmäisesti kiinni vuositavoitteista.
Kokoomus siirtymässä perussuomalaiselle linjalle
Kokoomus on aiemmin katsonut, että mistään ilmastotoimista ei saa peruuttaa. Kuitenkin kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo mainitsi, että ensi talvena suomalaiskotien, yritysten ja julkisten tilojen lämmitykseen tarvitaan ensi talvena myös hiiltä ja turvetta.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus korotti aiemmin turpeen verotusta siten, että sen polttamisesta tuli kannattamatonta. Perussuomalaiset ei hyväksy veronkorotusta, ja perussuomalaiset on pitkään <a href="https://stage.sudev.fi/perussuomalaisille-suomen-huoltovarmuus-ja-kansan-hyvinvointi-on-ykkosasia-ilmastotavoitteet-on-nyt-laitettava-jaihin/">vaatinut</a> turvetta takaisin osaksi energiatuotantoa.
Hallituspuolueilla ei näyttäisi olevan mitään haluja pakittaa Euroopankin tasolla ennennäkemättömän kunnianhimoisista ilmastotoimista. Vihreiden Maria Ohisalon mukaan mitään ilmastotoimia ei tule laittaa jäähylle. Sen sijaan Ohisalo suositteli energian säästämistä, esimerkiksi lämmityksessä.
&#8211; On paljon julkisia tiloja, joissa lämpötilaa voi laskea, Ohisalo sanoo.
Vasemmiston Li Anderssonin mielestä kaikki ilmastotoimien viivyttäminen on pelkkää populismia, ja Andersson vaatii kansanedustajia pysymään kiinni tavoitteissa. Andersson myös esittää kuluttajien kulutuskäyttäytymisen ohjaamista.
&nbsp;

Energiapula uhkaa: Vihreät viilentäisi lämmitystä julkisissa tiloissa, perussuomalaiset haluaa laittaa ilmastotavoitteet jäähylle

Venäjän hyökkäyssota ja energiapula ovat osoittaneet puutteita liiketoiminnan &#8221;vastuullisuutta&#8221; mittaavassa ESG:ssä. Viime vuosina bisnesmaailman muoti-ilmiöksi nousseet kolme kirjainta viittaavat yrityksen vaikuttavuutta ympäristön, yhteiskuntavastuun ja hallintotavan osalta. Vastuullisuudesta on tullut suurta konsulttibisnestä, jolla on myös poliittisia ulottuvuuksia. Suuntausta onkin kritisoitu ”woke-kapitalismista” ja hyvesignaloinnista.

Kolmelle kirjaimelle on luovutettu maailmassa paljon valtaa. Vastuullisuusluokitukset ajoivat finanssimaailman välttelemään energiantuotannon panostuksia ja vaikeuttamaan eurooppalaisen aseteollisuuden rahoittamista. Sodan ja energiapulan myötä on kuitenkin huomattu, että länsimainen aseteollisuus ja fossiiliset energiamuodot voivatkin olla yhteiskunnalle hyödyllisiä ja kriittisen tärkeitä asioita. Tämä on osoittanut, että korkeista odotuksista ja ylevistä vastuullisuuspuheista huolimatta ESG ei ole toiminut yksiselitteisesti yhteiskuntaa hyödyttävänä voimana.
Ennen kuin Moskovasta tuli käsky hyökätä Ukrainaan helmikuun 24. päivänä 2022, valmiiksi kansainvälisten sanktioiden kohteena ollut Venäjän valtionyhtiö Sberbank nautti yhä korkeista länsimaisista ESG-vastuullisuusluokituksista.
ESG tulee sanoista environmental, social &amp; governance (ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hallintotapa). Nämä ovat liiketoiminnan osa-alueita, joita länsimaissa on alettu mittaamaan viime vuosina orjallisesti. Ne vaikuttavat yrityksen vastuullisuusimagoon, yhteiskuntakelpoisuuteen ja mm. rahoitusasemaan.
&#8221;Vastuullisuudesta&#8221; on syntynyt uusi toimiala
Vielä joulukuussa 2021 länsimaiset instituutiot, kuten MSCI ja Sustainalytics, paransivat Venäjän suurimman pankin ESG-luokitusta vedoten sen parannuksiin yksityisyysdatan käsittelyssä. Sustainalyticsin silmissä venäläispankki ehti nauttia jopa korkeammasta pisteytyksestä kuin JPMorgan ja Deutsche Bank. Vasta Venäjän hyökkäyssota sai vastuullisuusalan luokittajat muuttamaan näkemystään ja pelkäämään maariskejä.
&#8221;Vastuullisuudesta&#8221; on syntynyt uusi toimiala. Kriitikot ovat varoitelleet ESG-muotiin linkittyvästä hyvesignaloinnista, viherpesusta ja woke-kapitalismista. ESG:n on nähty altistavan organisaatioita politisoitumiselle ja uusvasemmistolaiselle aktivismille. Viime keväänä Tesla-johtaja Elon Musk kutsui ESG:tä jopa &#8221;huijaukseksi&#8221;.
Reuters uutisoi, että Venäjän hyökkäyssota paljasti puutteita ESG-vastuullisuusmuodissa. Artikkelin mukaan finanssialalla viime vuosina hehkutetut kriteerit ovat olleet mitäänsanomattomia geopolitiikan ja todellisten ihmisoikeuskysymysten kohdalla.
Sota on kiihdyttänyt keskustelua erityisesti siitä, voiko länsimaista puolustusteollisuutta sovittaa yhteen &#8221;vastuullisten&#8221; sijoitusstrategioiden kanssa. Konfliktin pitkittyminen pahensi myös energiapulaa. Valtiot ja yritykset kipuilevat nyt ilmastotekojen ja energiaomavaraisuuden ristipaineessa. Tämän seurauksena finanssialalla on käyty kiivasta keskustelua myös öljyn ja kaasun sopivuudesta instituutioiden, kuten eläkerahastojen, sijoitussalkkuihin.
Onko energiapulan aiheuttaminen &#8221;vastuullista&#8221;?
Länsimaiset rahastot, jotka ovat ottaneet käyttöönsä ympäristöä, yhteiskuntavastuuta ja hallintotapaa koskevat ESG-vastuullisuuskriteerit ovat tyypillisesti vältelleet öljy- ja kaasuosakkeita. Sodan ja energiakriisin myötä on kuitenkin nähtävissä muutoksia asennoitumisessa. Financial Times uutisoi kesällä, että aiemmin vastuullisuuskriteereitä orjallisesti seuranneet instituutiot alkoivat lämpenemään fossiiliselle energialle.
Bank of American mukaan kuusi prosenttia eurooppalaisista ESG-rahastoista omistaa nyt Shellin osakkeita, kun vasta vuodenvaihteessa öljy-yhtiö ei kuulunut yhdenkään ESG-rahaston salkkuun. Myös muiden energiasektorin osakkeiden suosio on kasvanut huimasti rahastoissa, jotka aiemmin välttelivät niitä &#8221;vastuullisuuden&#8221; nimissä.
Vaikka länsimaiset poliitikot syyttelevät mielellään Ukrainan sotaa energiakriisistä, itse aiheutetusta energiapulasta varoiteltiin jo ennen sotaa. Tutkimus- ja konsulttiyhtiö Energy Aspectsin perustaja ja johtaja Amrita Sen näkee, että sodan sijaan korkeiden öljyn hintojen taustalla on vuosikausia jatkunut investointipula.
Energiapolitiikan epävarmuudet ja ESG-huolet siitä, että öljy- ja kaasuinvestoinnit uhkaisivat hiilineutraalisuustavoitteita, ovat vähentäneet panostuksia perinteisten energiamuotojen tarjontaan.
ESG voi aiheuttaa maailmantalouden kriisin
Taloussivusto Seeking Alphan artikkelissa varoitettiin jo ennen Ukrainan sotaa, että ESG pahentaa energiakriisiä ja voi aiheuttaa maailmantalouden kriisin.
Taloudellista dataa tuottavan Util-firman johtajan Patrick Wood Uriben mukaan kriisi on herätellyt kriittistä keskustelua vastuullisuutta mittaavien ESG-pisteytysten mielekkyydestä sijoituspäätösten tukena.
Vastuullisuuden mittaamisessa yhdistyy kolmen kategorian vaikuttavuus: ympäristö, yhteiskuntavastuu ja hallintotapa. Käsillä oleva kriisi on osoittanut, että kategorioiden välillä voi olla perustavanlaatuisia ristiriitoja. Vastuullisuuden tavoittelu fossiilisia energiamuotoja demonisoimalla voi johtaa omavaraisuus- ja kustannusongelmiin:
&#8211; Viimeaikaiset tapahtumat muistuttavat siitä, miten kohtuuhintainen energia on yhteiskunnallinen välttämättömyys.
Wood Uriben mukaan on mahdotonta löytää firmaa, jolla olisi absoluuttisesti positiivinen tai negatiivinen vaikutus ympäröivään maailmaan.
&#8211; Sijoittajien on käytettävä omaa harkintaa ja poliitikkojen on joustettava, kun tavoitellaan väistämätöntä, mutta ei niin suoraviivaista tietä kohti hiilineutraalisuutta.
Onko länsimaisen puolustussektorin alasajo &#8221;vastuullista&#8221;?
Helmikuussa Venäjän hyökättyä Ukrainaan Bloomberg uutisoi, että Eurooppa joutuu miettimään uudestaan näkemyksiään aseteollisuuden vastuullisuudesta ja sisällyttämisestä ESG-listoille. Euroopan unionin koolle kutsuma toimielin kehittelee parhaillaan taksonomiaa yhteiskuntavastuullisesta rahoittamisesta. Sen luokituksilla on ratkaiseva rooli erityisesti kyseenalaisen aseteollisuuden rahoituksen ja toimintakyvyn kannalta.
Saksalaisen aseteollisuuden etujärjestö BDSV:n mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa haastaa miettimään yhteiskuntavastuukysymyksiä Euroopassa. Järjestön johtaja Hans Christoph Atzpodien toivoi Euroopan unionin tunnustavan aseteollisuuden myönteiseksi yhteiskunnan kestävyyden kannalta.
Aiemmin aseteollisuudesta on ilmoitettu rahoituksen saamisen olleen hankalaa, koska vastuullisuusluokitukset ovat rajoittaneet rahoitussektorin yhteistyötä alan kanssa. Leopard-panssarivaunuistaan tunnetun saksalaisen Rheinmetall AG:n toimitusjohtaja Armin Papperger kertoi tammikuussa, että saksalaiset luotonantajat LBBW ja BayernLB irtisanoutuivat yhteistyöstä asevalmistajan kanssa &#8221;ESG-huolien vuoksi&#8221;.
Euroopan unioni on ilmaissut halukkuuttaan kuunnella puolustussektoria. Helmikuussa julkaistussa poliittisessa luonnoksessa EU:n alainen vastuullisen rahoituksen työryhmä esitti, että puolustussektorilla tulisi olla pääsy rahoituspalvelujen pariin ja pääomamarkkinoille.
ESG:n tulevaisuus?
ESG:stä on syntynyt pienessä ajassa suuri konsulttibisnes. Länsimaiset instituutiot ovat seuranneet ESG-luokituksia ja -pisteytyksiä mm. hiilidioksidipäästöjen, palkkauksen, sukupuolten tasa-arvon, etnisen monimuotoisuuden ja toimitusketjujen ihmisoikeuskysymysten kohdalla.
Todellisen kriisin tullen vastuullisuustoimiala petti. Harvardin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ylläpitämässä yrityshallintofoorumissa julkaistussa artikkelissa ESG:n todettiin olleen kyvytön tarjoamaan selkeitä suosituksia Ukrainan sodan kaltaiseen tilanteeseen.
Tarvittiin sota, energiapula ja taantuma, jotta vastuullisuuspöhinästä hullaantunut korkeakoulutettu asiantuntijaeliitti muisti, että lopulta puolustusteollisuudesta ja fossiilisesta energiasta voi olla yhteiskunnalle yhä hyötyä. Tällä hetkellä kriisien runtelema maailma on heräämässä siihen, miten paljon valtaa on annettu kolmelle kirjaimelle, joiden merkityksiä sen puolestapuhujat eivät aina itsekään ymmärrä.
&nbsp;

Ukrainan sota ja energiakriisi osoittivat puutteita finanssimaailman ESG-vastuullisuuskriteereissä

Kansanedustaja Jussi Wihonen (ps.) varoittaa erittäin rajuista sähkön hinnan muutoksista. Hän on jättänyt <a href="https://jussiwihonen.fi/blogs/blogi/kirjallinen-kysymys-kansalaisten-tukemisesta-sahkon-hintakriisissa">kirjallisen kysymyksen</a> hallituksen toimista kansalaisten tukemiseksi sähkön hintakriisissä. 

Kansanedustaja Jussi Wihosen mukaan sähkön hinta on jo nyt noussut merkittävästi ja tulevan talven osalta tilanne näyttää vielä huolestuttavammalta:
&#8211; Pahimmissa skenaarioissa väläytellään energiapulaa ja tarvetta sähkön säännöstelylle. Kun inflaatio näkyy sähkön lisäksi polttoaineen, raaka-aineiden ja ruuan kustannuksissa, on tilanne hyvin vakava niin kansalaisille kuin yrityksille.
Eläkeläiset jo aiemmin sähköyhtiöiden armoilla
&#8211; Erityisen hauraassa asemassa ovat eläkeläiset ja muut pienituloiset, joiden tulot ovat kiinteitä eikä niitä pysty äkkiseltään korottamaan. Inflaation myötä menot sen sijaan kasvavat jopa sadoilla euroilla per kuukausi. Paljon riippuu omasta asuintilanteesta ja siitä, miten on sähkösopimuksia solminut. Esimerkiksi kerrostalossa asuva tuntee hinnannousun varmasti, mutta sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan asuinkustannukset ovat sitäkin hurjemmat, Wihonen kuvaa hurjaa tilannetta.
Wihosen mukaan jo ennen kriisiä ovat kuluttajat olleet sähkönmyyjien armoilla ja parhaan sopimuksen saadakseen on joutunut kilpailuttamaan jatkuvasti sopimuksiaan.
&#8211; Erityisesti eläkeläisille tämä on ollut vaikeaa, kun monella ei ole ollut pääsyä internetin kilpailutussivustoille. Nyt kulutetaan samaa sähköä, mutta toiselle se saattaa olla moninkertaisesti halvempaa, kun on tehnyt sopimuksen oikeaan aikaan.
Vaikeudet eivät rajoitu vain pienituloisiin
Wihonen toteaa, että julkisuudessa on esitetty monia ratkaisuja ongelmiin ja toistettu, että tukia tulisi kohdistaa erityisesti pienituloisiin, mikä on kieltämättä oikein. Wihosen mukaan tuntuu kuitenkin siltä, että puheissa unohdetaan, että kriisi iskee myös keskituloisiin varsin rankasti.
&#8211; On esitetty, ettei tarvitse tukea niitä, joilla on varaa, mutta mihin raja vedetään? Tulojen tarvitsee olla varsin tuntuvia, jotta nykyiset hinnannousut eivät vaikuta kulutukseen tai elämään. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuva keskituloinen lapsiperhe kokee yhtä lailla tuntuvat hinnannousut.
&#8211; Kun pelkästään sähkölasku viisin- tai kymmenkertaistuu, ei puhuta enää vain pienistä taloudellisista ongelmista, vaan uhkana on, etteivät rahat kerta kaikkiaan riitä. Sähkö on kuitenkin yksi tärkeistä perustarpeista, ja on kohtuutonta, että ihmisiä uhkaa nyt peräti maksukyvyttömyys.
Tukitoimet osattava kohdistaa oikein
&#8211; On tärkeää, että tukitoimia osataan kohdistaa oikeaan paikkaan ja erityisesti niitä tarvitseville. Sähkökriisin osalta se tarkoittanee varsin suurta osaa kansalaisista. Tärkeää on, ettei ideologisesti lähdetä ennalta rajaamaan tukitoimia tai avunsaajia pois. Jos esimerkiksi sähkön veronalennuksesta on pienituloisellekin suuri helpotus, niin onko syytä jättää sitä tekemättä sen takia, että joku muu saattaa hyötyä siitä? Wihonen kysyy.
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen tiedustelee hallitukselta, miten se aikoo tukea eläkeläisiä, pienituloisia ynnä muita, jotka eivät käytännössä pysty kasvattamaan tulotasoaan samassa tahdissa kuin menot nykytilanteessa kasvavat. Wihonen kysyy, miten hallitus aikoo kohdistaa tukitoimet ja auttaa sähkölämmitteisissä asunnoissa asuvia, joiden sähkölasku voi viisi- tai jopa kymmenkertaistua, jotta kansalaiset ja perheet eivät joutuisi ulosoton asiakkaiksi ja maksukyvyttömyyteen.
Wihonen tiedustelee myös, mikä on hallituksen raja pienituloisen ja keskituloisen kansalaisen välillä ja millä toimilla hallitus aikoo saada sähkön hintaa alas.
&nbsp;

Sähkölasku voi jopa kymmenkertaistua – Wihonen vaatii hallitukselta toimia, etteivät suomalaiset joudu ulosoton asiakkaiksi ja maksukyvyttömyyteen

Muiden Euroopan maiden lailla Iso-Britannia yrittää keksiä keinoja selviytyä ensi talvena uhkaavasta energiapulasta. Samaan aikaan Greenpeace nostaa oikeusjuttuja estääkseen Pohjanmeren kaasun hyödyntämisen. 
Greenpeace väittää, että Shell sai kesäkuussa väärin perustein porausluvan Jackdaw-nimiselle kaasukentälle Pohjanmerellä, kertoo <a href="https://www.telegraph.co.uk/business/2022/07/26/greenpeace-accused-siding-putin-against-north-sea-gas-field/">Telegraph</a>-lehti. Ympäristöaktivistien mukaan lupaharkinnassa ei otettu riittävästi huomioon ympäristökysymyksiä ja kaasunporaus rikkoo Britannian ilmastositoumuksia.
Tästä syystä Greenpeace on haastanut Britannian hallituksen oikeuteen porausluvan peruuttamiseksi. Järjestö aikoo heittää kapuloita rattaisiin myös muille poraushankkeille Pohjanmerellä.
&#8221;Vain Putin ja Greenpeace haluavat estää porauksen&#8221;
Britannian hallitusta lähellä oleva lähde kertoo Telegraph-lehdelle, että kotimaisen öljy- ja kaasutuotannon estäminen jättäisi myös Britannian alttiiksi Kremlin kiristykselle. Useat EU-maat ovat jo joutuneet rajoittamaan kaasun käyttöä ja etsimään vaihtoehtoisia kaasutoimittajia, kun Vladimir Putinin johtama Venäjä on kiristänyt kaasuhanaa.
&#8211; Kotimaisen öljy- ja kaasutuotannon kuristaminen ei vähennä kysyntää, vaan ainoastaan lisää Britannian tuontiriippuvuutta sekä haavoittuvuutta tuontikatkoille ja Kremlin pyrkimyksille käyttää kaasumarkkinoita aseenaan, sanoo hallitusta lähellä oleva lähde.
&#8211; Ainoat ihmiset, jotka haluavat pysäyttää Pohjanmeren poraukset ovat Greenpeacen aktivistit ja Vladimir Putin.
Brittihallitus aikoo siis jatkossakin tukea öljyn ja kaasun tuotantoa Pohjanmerellä. Shell on jo tehnyt lopullisen investointipäätöksen uuden kaasukentän hyödyntämiseksi.
Aktivistit onnistuivat kieltämään vesisärötyksen käytön
Suomen Uutiset <a href="https://stage.sudev.fi/onko-venaja-rahoittanut-ilmastoaktivisteja-vahentaakseen-lannen-energiaomavaraisuutta/">kertoi</a> keväällä, miten Venäjä on rahoittanut ilmastoaktivisteja eri maissa vähentääkseen lännen energiaomavaraisuutta. Esimerkiksi Britanniassa toteutettiin menestyksekäs kampanja vesisärötystä vastaan.
Ison-Britannian alla ovat laajat liuskeöljyn ja -kaasun varannot, joita voitaisiin hyödyntää vesisärötyksellä. Kampanjan seurauksena vesisärötyksen käyttö kuitenkin kiellettiin vuonna 2019.

Greenpeace yrittää estää kaasunporauksen Pohjanmerellä energiapulan uhatessa Britanniaa

Saksan punavihreä hallitus haluaa yhä luopua ydinvoimasta, vaikka maata uhkaa ensi talvena vakava energiapula. Oppositiossa olevat konservatiivipuolueet ja jopa hallituksessa mukana olevat liberaalit ehdottavat, että eikö jäljellä olevien ydinvoimaloiden sulkemista voitaisi edes lykätä vähän, mutta demarit ja vihreät pysyvät vankkumattomina ydinvoimavastaisuudessaan. Yrityksiä kehotetaan hankkimaan omat sähköaggregaatit. 
Saksan hallitus kehottaa yrityksiä hankkimaan mitä pikimmin sähköaggregaatteja mahdollisesti uhkaavan sähköpulan takia, <a href="https://www.facebook.com/pertti.ronkko/posts/pfbid033EB6TMnQauKyo1yCMvmbUpsqauYAhQWiajrAkLEFtJL6TXfce7BLG6MzRGCPxUYBl">kertoo</a> Berliinissä asuva vapaa toimittaja Pertti Rönkkö.
Monet kysyvät, miksi Saksan hallitus ei halua jatkaa kolmen vielä käytössä olevan ja vuoden loppuun mennessä verkosta poistuvan atomivoimalan käyttöaikaa. Jotkut arvuuttelevat, kuinka monta aggregaattia tarvitaan korvaamaan yksi ydinvoimala.
Kaasuputki on katkolla
Venäjältä Saksaan kaasua tuova Nord Stream -putki on tällä hetkellä pois käytöstä huoltotöiden takia. Vielä ei ole varmaa, jatkaako Venäjä kaasutoimituksia huoltokatkon jälkeen.
&#8211; Putin on arvaamaton, <a href="https://twitter.com/christianduerr/status/1546830429369651201">kirjoittaa</a> liberaalipuolue FDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Christian Dürr Twitterissä.
&#8211; Meidän tulee ryhtyä varotoimiin: lopettaa sähkön tuottaminen kaasulla, jatkaa ydinvoimaloiden käyttöaikaa ja tutkia kaasun poraamista Pohjanmerellä.
&#8211; Tärkeintä on energian saannin varmuus, Christian Dürr jatkaa. Ne, jotka puhuvat viileiden suihkujen ottamisesta ja villapaitojen pukemisesta eivät ymmärrä tilanteen vakavuutta.
Koko FDP-puolueen puheenjohtaja, valtionvarainministeri Christian Lindner on ollut jo pitkään sitä mieltä, että ydinvoimaloiden käytön jatkamista tulisi edes harkita. Hän <a href="https://www.politico.eu/article/gas-crisis-germany-nuclear-power-debate/">pitää</a> vihreiden ydinvoimavastaisuutta puhtaasti ideologisena.
Putin vie kaasun ja vihreät ydinvoiman
Jotkut poliitikot menevät vieläkin pidemmälle ja sanovat vihreiden pelaavan suoraan Putinin pussiin.
&#8211; Putin katkaisee kaasun ja vihreät katkaisevat ydinvoiman, sanoo kristillisdemokraattisen CSU:n kansanedustaja Alexander Dobrindt ja ennustelee sähkökatkoja talvella.
”Voimalat ovat teknisesti erinomaisessa kunnossa&#8221;
Saksa sulki kolme ydinvoimalaa viime vuonna ja loput kolme on määrä sulkea tämän vuoden loppuun mennessä. Tarkastuskeskus TÜV:n <a href="https://www.tuev-verband.de/pressemitteilungen/energieversorgung">mukaan</a> nyt käytössä olevien kolmen voimalan käytön jatkaminen ja puoli vuotta sitten suljettujen kolmen voimalan uudelleen käynnistäminen olisi täysin mahdollista.
&#8211; Voimalat ovat teknisesti erinomaisessa kunnossa, totesi TÜV:n toimitusjohtaja Joachim Bühler <a href="https://www.reuters.com/business/energy/germanys-gas-crisis-generates-nuclear-dilemma-ruling-greens-2022-07-15/">Reutersille</a>. Niille pitäisi vain suorittaa laaja kymmenvuotistarkastus, joka voidaan suorittaa muutaman kuukauden kuluessa.
Euroopan komissio: Lykätkää ydinvoimasta luopumista
Kesäkuussa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa saksalaisista olisi valmis harkitsemaan uudelleen päätöstä ydinvoimasta luopumisesta. Kaikkein lämpimimmin ydinvoimaan suhtautuvat Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen kannattajat.
Jopa Euroopan komissio vetoaa rivien välissä Saksaan ensi viikolla julkaistavassa kaasupulaa käsittelevässä toimintasuosituksessaan. Komission <a href="https://www.euractiv.com/section/energy/news/leak-eu-drafts-plan-to-reduce-gas-consumption-ahead-of-uncertain-winter">suosittelee</a>, että EU-maat lykkäisivät ydinvoimasta luopumista, mikäli se on teknisesti mahdollista, koska se vaikuttaa myös muiden jäsenmaiden energiansaannin turvaamiseen.
Ydinvoimainsinööri: Hallitus on valehdellut kansalle
Ruotsin kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa tutkijana työskentelevä ydinvoimainsinööri Simon Wakter <a href="https://twitter.com/simonwakter/status/1548245668128366598">syyttää</a> Saksan hallitusta suoranaisesta valehtelusta ydinvoima-asioissa. Wakterin mukaan Saksan hallitus on keksimällä keksinyt erilaisia syitä, miksi ydinvoimaloiden käyttöaikaa ei voisi jatkaa, vaikka on tiennyt nämä syyt valheiksi.
Hallitus on muun muassa vedonnut siihen, että polttoainesauvojen pitkä toimitusaika muodostaa ylittämättömän esteen ydinvoimaloiden käytön jatkamiselle. Welt-lehden <a href="https://www.welt.de/politik/deutschland/plus239937287/Atomkraftwerke-Energie-Manager-stellten-schnellere-Brennstab-Beschaffung-in-Aussicht.html">mukaan</a> asiantuntijat kertoivat hallitukselle maaliskuussa pidetyssä kokouksessa, että polttoainetta on saatavilla kohtuullisessa ajassa, mutta hallituksen edustajat eivät noteeranneet tätä mitenkään.
Ydinvoimaloiden käytön jatkaminen ei kuitenkaan ole ihmelääke Saksan kaasuriippuvuuteen, koska suurin ongelma on kaasupula, ei sähköpula. Kaasua käytetään kiinteistöjen ja käyttöveden lämmityksessä sekä teollisuuden prosesseissa, eikä sitä voida näissä käyttötarkoituksissa helposti korvata sähköllä. Kaasupula tulee siis lyömään Saksaa kovalla kädellä, vaikka ydinvoimaloiden sulkemista lykättäisiin.

Vihreä ideologia jyrää järjen Saksassa jopa energiapulan uhatessa – ydinvoimasta luovutaan ideologisista syistä

Venäjän kaasusta riippuvaisia maita uhkaa energiapula. Tilanne on johtanut siihen, että useat maat aikovat käynnistää uudelleen kivihiilivoimaloitaan niiden ilmastopäästöistä huolimatta. Alkaa näyttää siltä, että EU:n kunnianhimoiset hiilineutraaliustavoitteet eivät ole saavutettavissa.
Saksan ilmastoministeri Robert Habeck ilmoitti äskettäin, että Venäjän kaasutoimitusten pienentyessä liittohallitus on päättänyt turvautua kivihiilen käyttöön sähkön tuotannossa kaasun säästämiseksi. Ministerin <a href="https://www.bmwk.de/Redaktion/DE/Pressemitteilungen/2022/06/20220619-habeck-wir-starken-die-vorsorge-weiter.html">mukaan</a> kaasua halutaan varastoida talven varalle, koska muuten edessä ovat vaikeat ajat. Myös Itävalta aikoo käynnistää uudelleen hiilivoimaloita, <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008897045.html">kertoo</a> Taloussanomat.
Vaikka hiilivoimaloiden ilmastopäästöt ovat valtavat, Saksassa ei haluta turvautua ydinvoimaan. Kolme ydinvoimalaa on yhä käytössä, mutta niiden polttoainesauvojen arvellaan kestävän vain vuoden loppuun asti. Uusia polttoainesauvoja ei ole tilauksessa, vaikka niitä olisi saatavilla muualtakin kuin Venäjältä.
Ydinvoimaloiden alasajon kustannukset miljardeja
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Britta Haßelmann ei halua edes keskustella ydinvoimasta, kertoo <a href="https://www.welt.de/politik/deutschland/article239481803/Atomkraft-Scholz-sieht-keine-Chance-fuer-laengere-Laufzeiten.htm">Welt</a>-lehti. Vihreät kuuluvat Olaf Scholzin hallituskoalitioon.
Haßelmann huomauttaa, että ydinvoimaloiden suunnitelmallinen alasajoprosessi on jo aiheuttanut veronmaksajille miljardien eurojen kustannukset.
&#8211; Meillä ei ole varaa toistaa sellaista manööveriä, Haßelmann sanoo.
Alankomaat seuraavat Saksan esimerkkiä
Alankomaat olivat aiemmin päättäneet rajoittaa hiilivoimaloidensa sähköntuotannon kolmannekseen maksimikapasiteetista. Nyt tästä rajoituksesta on päätetty luopua.
Syy on sama kuin Saksalla: kaasupulan pelko. Kaasun tuonti Venäjältä Alankomaihin on loppunut kokonaan.
Ilmasto- ja energiaministeri Rob Jetten kuitenkin <a href="https://www.rijksoverheid.nl/regering/bewindspersonen/rob-jetten/nieuws/2022/06/20/kabinet-neemt-maatregelen-voor-energiezekerheid">korostaa</a>, että maassa ei ole tällä hetkellä akuuttia kaasupulaa. Maalla on myös oma kaasukenttä Groningenin kaupungin lähellä, mutta kenttä halutaan sulkea viimeistään vuoteen 2030 mennessä, koska kaasunporaus on aiheuttanut alueella maanjäristyksiä.
Purra: Suomen hiilineutraaliustavoite on järjetön
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi kivihiilen käytön lisääntymistä <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1538480839507513346">Twitterissä</a> sanoen, että EU ei tule pääsemään hiilineutraalisuustavoitteeseensa todennäköisesti edes 2050. Tämä johtuu erityisesti siitä, että Saksa ja muut Keski-Euroopan maat lisäävät kivihiilen käyttöä.
&#8211; Suomen tavoite 2035 on yksinkertaisesti järjetön, ja siitä on välttämätöntä luopua, Purra kirjoittaa.
&#8211; Järkeä ja malttia, ei poseerausta!

Ilmastotavoitteet saavat väistyä – useat Euroopan maat käynnistelevät uudelleen hiilivoimaloita

Ranska tuottaa sähköstään yli 70 prosenttia ydinvoimalla. Se on eniten maailmassa. Sama meno näyttäisi jatkuvan tulevaisuudessakin mutta nyt panostetaan pieniin voimaloihin. Karvaista kokemuksista viisastuneina.

Ydinvoiman osuus Ranskan sähköntuotannosta on maailman suurin ja <a href="https://www.france24.com/en/france/20211013-france-unveils-nuclear-power-overhaul-with-eye-on-china">panostukset</a> ovat peräisin vuoden 1974 opetuksista. Tuolloin öljyntuottajamaiden järjestö OPEC yritti pistää maailman polvilleen tuotantoa rajoittamalla.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron julisti heti kautensa alussa sulkevansa 14 ydinreaktoria. Ydinvoiman osuus maan sähköntuotannosta olisi pudonnut 50 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä.
Ääni muuttui kellossa
Nyt on toinen ääni kellossa ja Macron <a href="https://www.france24.com/en/france/20211012-macron-unveils-€30-billion-investment-plan-to-re-industralise-france">ilmoittikin</a> runsas viikko sitten merkittävistä panostuksista ympäristöystävälliseen huipputekniikkaan.
Ranska investoi 30 miljardia euroa viiden vuoden sisällä tulevaisuuden teknologiaan ja osa siitä ohjataan pienten ydinvoimaloiden rakentamiseen. Minireaktorin teho on korkeintaan 300 MWh, kun nykyisten yksittäisten ydinvoimaloiden teho on 1 500 MWh tienoilla. Ydinvoiman olisi tästäkin syystä päädyttävä EU:n kestävien sijoitusten listalle.
-Tarvitsemme tätä tekniikkaa tulevaisuudessakin, presidentti Macron myönsi puheessaan.
Pieni on kaunista
Pikkuvoimaloiden komponentit rakennetaan sarjatuotantona normitehtaiden tuotantolinjoilla ja niitä rahdataan voimaloiden pystytyspaikoille tarpeen mukaan. Kyseessä on tavallaan Ikea-ajattelusta, joka nyt siis viedään energiantuotantoon.
Pienvoimaloiden etuina ovat muun muassa tarvittavan uraanipolttoaineen pieni määrä ja siten paremmin hallittavissa olevat jätteen jälleenkäsittely. Laitosten rakentaminen on nopeampaa ja samalla viivästysten riski on vähäisempi.
Jättivoimaloiden rakentamisprosessien koukerot ovat monesti osoittautuneet lähes ylittämättömiksi.
S
&nbsp;

energiapula

Muistatko, mitä vihreät uskottelivat vielä viime talvena: ”Ilmastotoimet suojaavat energian hintojen nousulta”

Energiapula uhkaa: Vihreät viilentäisi lämmitystä julkisissa tiloissa, perussuomalaiset haluaa laittaa ilmastotavoitteet jäähylle

Ukrainan sota ja energiakriisi osoittivat puutteita finanssimaailman ESG-vastuullisuuskriteereissä

Sähkölasku voi jopa kymmenkertaistua – Wihonen vaatii hallitukselta toimia, etteivät suomalaiset joudu ulosoton asiakkaiksi ja maksukyvyttömyyteen

Greenpeace yrittää estää kaasunporauksen Pohjanmerellä energiapulan uhatessa Britanniaa

Vihreä ideologia jyrää järjen Saksassa jopa energiapulan uhatessa – ydinvoimasta luovutaan ideologisista syistä

Ilmastotavoitteet saavat väistyä – useat Euroopan maat käynnistelevät uudelleen hiilivoimaloita

Ranska satsaa ydinvoimaan – tähtäimessä pienet reaktorit ja kestävä kehitys

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025