Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

energiatehokkuus

EU-vaaliehdokas, kansanedustaja Arja Juvonen esittää, että Suomen tulisi hakea ja käyttää Euroopan unionin tukia sekä elpymisrahastosta saatuja rahoja vanhusten asumispalvelujen sekä kotien ilmastoinnin ja viilennyksen kuntoon laittamiseen. Helleaaltojen aikaan vanhusten hoivayksiköt, sairaalat ja kodit ovat hengenvaarallisia ja vanhukset läkähtyvät kuumuuteen, Juvonen muistuttaa.

THL on selvittänyt, että kesällä 2018 helleaalto aiheutti lähes 400 ylimääräistä kuolemaa ja riskiryhmässä ovat juuri ikääntyneet, sillä ikääntyessä lämmönsääntelyn kyky heikkenee ja elimistö kuivuu helpommin. Kuumuus pahentaa myös muiden sairauksien oireita.
&#8211; Italiassa korona-ajan elpymisvälineen rahoja on valunut italialaisten kotien remontteihin. Italian hallitus on linjannut, että ”Superbonus 110” -avustuksella mahdollistetaan italialaisten talojen remontit ilmaiseksi. Raha tulee elpymispaketin varoista, ja italialaiset ovatkin anoneet avustusta runsaasti. Rahalla on vaihdettu ikkunoita, parannettu energiatehokkuutta ja asennettu aurinkopaneeleja ja lämmityslaitteita, kertoo kansanedustaja Arja Juvonen.
Vanhukset tarvitsevat viilennystä
Korona-ajan elpymispaketti lappasi suomalaisten rahoja Eurooppaan, ja tätä perusteltiin rakenteellisten uudistusten edistämisellä, jotta Eurooppa pärjäisi maailmanlaajuisessa kilpailussa. Sen sanottiin olevan vastaus ennakoimattomaan kriisiin ja ehkäisevän yksittäisten maiden velkakriisin laajenemista. Sitä perusteltiin solidaarisuudella, jota ilman Euroopan unionin yhtenäisyys ja olemassaolo tulisi haastetuksi.
&#8211; Suomen maksuosuus elpymisvälineestä on noin 7,2 miljardia euroa, mutta takaisin saamme vain noin 2,6 miljardia euroa. Perussuomalaiset vastustivat EU:n elpymispakettia, jonka käyttötarkoitukset olivat jo silloin epäselviä.
&#8211; Kun italialaiset laittavat suomalaisten antamat rahat omiin remontteihinsa, mekin voimme siis tehdä samoin. Myös EU-tukia on ryhdyttävä hakemaan sairaaloiden ja ikääntyneiden hoivayksikköjen ilmastointien kuntoon laittamiseen. Vanhuksemme tarvitsevat viilennystä kesähelteiden kuumuuteen, Juvonen vaatii.
&nbsp;

Vanhukset läkähtyvät kuumuuteen – Juvonen: Elpymispaketin rahoja ja EU-tukia ohjattava hoivayksikköjen ja kotien ilmastointiin

Britannian pääministeri ilmoitti keskiviikkona, että maa tulee tinkimään tietyissä ilmastotavoitteissaan. Uusien bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen myyntikieltoa lykätään viidellä vuodella ja kotien energiatehokkuutta ei ryhdytä säätämään lailla. Ilmastotavoitteista on ristivetoa myös EU:n sisällä. 
Pääministeri Rishi Sunak ilmoitti keskiviikkona, että Britannia tulee tinkimään tietyissä ilmastotavoitteissaan, kertoo uutistoimisto <a href="https://edition.cnn.com/2023/09/20/uk/uk-sunak-climate-targets-delay-gbr-intl/index.html">CNN</a>. Tärkein muutos on se, että uusien bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen myyntikieltoa lykätään vuodesta 2030 vuoteen 2035.
Myös asumiseen liittyvissä ilmastotavoitteissa otetaan aikalisä. Britanniassa erittäin yleisistä kaasukäyttöisistä lämminvesivaraajista pyritään yhä pääsemään eroon, mutta pidennetyllä aikataululla. Myöskään kotien energiatehokkuutta ei haluta ryhtyä lailla säätelemään. Samalla maa aikoo laajentaa öljyn ja kaasun tuotantoa aluevesillään Pohjanmerellä.
Britannian ilmastopolitiikka on siis muuttunut melkoisesti siitä kun maa pari vuotta aiemmin isännöi Glasgowin ilmastokokousta Boris Johnsonin pääministerikaudella. Siitä huolimatta Sunakin hallitus on yhä sitoutunut pyrkimään nollapäästöihin vuoteen 2050 mennessä.
Sisäministeri: Asumisen kustannukset etusijalle
Pääministeri Sunak joutui hieman yllättäen ottamaan kantaa konservatiivihallituksensa ilmastotavoitteisiin sen jälkeen kun sisäministeri Suella Braverman (kuvassa) oli keskiviikkoaamuna kommentoinut asiaa toteamalla, että &#8221;maailmaa ei pelasteta laittamalla britit vararikkoon&#8221;.
Sisäministeri Braverman korosti lausunnossaan, että hallitus pitää kiinni vuoden 2050 nollapäästötavoitteestaan, mutta siitä huolimatta &#8221;asettaa talouskasvun etusijalle&#8221;.
&#8211; Meidän on asetettava asumisen kustannukset ja budjetit etusijalle, sisäministeri Suella Braverman <a href="https://news.sky.com/story/climate-change-home-secretary-suella-braverman-says-were-not-going-to-save-the-planet-by-bankrupting-people-12965383">totesi</a> Sky News -uutisille. Meidän on asetettava elinkustannukset etusijalle.
&#8211; Ihmisillä on oltava mahdollisuus elää arkeaan käyttäen nykyisiä autojaan.
Tiukat tavoitteet vastatuulessa myös Saksassa
Ilmastotavoitteista on ristivetoa myös EU:n sisällä. Saksan valtiovarainministeri Christian Lindner <a href="https://www.politico.eu/article/germany-finance-minister-christian-lindner-eu-dangerous-green-plans-clean-energy/">varoitti</a> äskettäin, että Brysselin poliitikkojen tavoite tiukentaa rakennusten energiatehokkuutta johtaisi reaktioon äänestäjien taholta ja nostaisi &#8221;äärioikeiston&#8221; <a href="https://stage.sudev.fi/afd-puolueella-huippukannatus-saksassa-sosialidemokraatit-haluavat-antaa-pakolaisille-aanioikeuden/">suosiota</a> entisestään.
Valtiovarainministeri Christian Lindner tietää mistä puhuu, sillä Saksassa äskettäin läpi puskettu lämmitysjärjestelmälaki herätti kansalaisissa erittäin kielteisen reaktion. Kyseinen laki kieltää uusien öljy- ja kaasulämmitysjärjestelmien asentamisen ja suosii &#8221;vihreämpää energiaa&#8221; käyttäviä lämpöpumppuja.
Lindnerin mukaan EU:n valmisteilla oleva energiatehokkuusdirektiivi saattaa antaa ihmisille vaikutelman, että poliitikot haluavat tehdä heidän elämänsä ja asumisensa vaikeammaksi ja kalliimmaksi. Hän kehottaakin EU-komission presidentti Ursula von der Leyenia pistämään uusien ilmastolakien säätämisen tauolle.
COP28-ilmastokokous järjestetään Dubaissa Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa marraskuussa. Tuolloin YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen allekirjoittajamaat kokoontuvat jälleen tarkastelemaan ilmastopolitiikkaansa.

Britannia peruuttaa ilmastotavoitteissaan: ”Maailmaa ei pelasteta laittamalla britit vararikkoon”

Eduskunta käsitteli tiistaina hallituksen esitystä vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää lisätalousarviossa esitettyjä määrärahoja enimmäkseen perusteltuina, mutta on huolissaan jatkuvasta menojen siirtämisestä kehysten ulkopuolelta ja hallituksen kyvyttömyydestä tehdä minkäänlaisia taloutta tasapainottavia toimia.

Lisätalousarvio sisältää määrärahoja 2,3 miljardin edestä ja nostaa tämän vuoden nettolainanoton tarpeen noin 9 miljardiin. Valtion velka on vuoden lopulla kokonaisuudessaan näillä näkymin ainakin 138 miljardia.
&#8211; Lisätalousarvion tulopuolella on noin yksi miljardi, joka koostuu yhteisö- sekä ansio- ja pääomatuloverojen arvioitua suuremmasta saannosta. Tämä nousu on kuitenkin väliaikaista. Kasvanut verokertymä kertoo menneestä, ei nykyhetkestä saati tulevasta, huomauttaa Jari Koskela.
Energiakriisi suurena huolenaiheena
Lisätalousarviossa esitetään määrärahoja energian hintojen nousun takia tehtäviin toimiin. Kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin ollaan tekemässä ylimääräinen indeksitarkistus. Esimerkiksi kansaneläke nousee 24 euroa kuukaudessa ja toimeentulotuen perusosa 18 euroa kuukaudessa. Samanaikaisesti päivittäistavarakaupan hinnat ovat 6,4 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten, ja lisää nousua on luvassa viimeistään syksyllä.
&#8211; Esitetyillä indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia. Kotitalouksilla on vastassaan ruoan hinnan nousun lisäksi samaan aikaan myös liikkumisen ja asumisen hinnan nousuja sekä energiatehokkuutta lisääviä asuntojen pakkoremontteja. Mistä pieni- ja keskituloisilla riittää raha tähän kaikkeen? Koskela kysyy.
Yhdessä asiassa Suomi ei seuraa muuta Eurooppaa
Muualla Euroopassa tehdään mittavia veronalennuksia polttoaineille. Veroja lasketaan EU:n sallimalle minimitasolle. Koskelan mielestä on todella erikoista, että Suomi ei seuraa tässä muuta Eurooppaa. Poikkeava linja haittaa vain Suomen omaa kilpailukykyä.
&#8211; Nousevat energiakustannukset joudutaan joka tapauksessa ainakin osittain kattamaan kasvavilla toimeentulotukimenoilla. Järkevämpää olisi tehdä tuki suoraan veronalennuksilla, joilla olisi myös talouteen ja elinkeinoelämään kohdistuvia dynaamisia vaikutuksia, ja ne helpottaisivat muidenkin kuin toimeentulotukea hakemaan pakotettujen elämää, Koskela huomauttaa.
Hyvinvointialueuudistus parantaa vain puolueiden asemaa
Lisätalousarviossa esitetään myös rahoitusta hyvinvointialueiden valmisteluun. Esimerkiksi ICT-kustannuksiin on ehdotettu 150 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueuudistus näyttää lisäävän kustannuksia paljon enemmän kuin uudistusta suunniteltaessa ajateltiin.
&#8211; Miten tämä uudistus lopulta muuttaa sote-palveluita paremmiksi? Nyt nimittäin näyttää siltä, että uudistus on vain loputon rahareikä ja ainoat voittajat ovat puolueiden piirijärjestöt, joille valuu uutta puoluetukea. Miten tämä uudistus parantaa hoidon määrää ja laatua? Ei mitenkään. Tätä on syytä miettiä ja virheistä ottaa opiksi myös tulevia uudistuksia suunniteltaessa, Koskela ehdottaa.

Lisätalousarvioesitys ei vastaa kasvaviin elinkustannuksiin – Kansanedustaja Jari Koskela: ”Indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia”

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset jäsenet Petri Huru, Mauri Peltokangas ja Sheikki Laakso jättivät eriävän mielipiteen ympäristövaliokunnassa, kun valiokunta käsitteli rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin uudistamista. Perussuomalaiset eivät innostu esityksestä, joka tulisi todella kalliiksi suomalaisille eläkeläisille ja muille vähävaraisille omakotitaloasujille.

Direktiiviehdotus sisältää uudisrakentamiselle ja olemassa oleville rakennuksille vaatimuksia energiatehokkuuteen ja päästöttömyyteen liittyen sekä lisävaatimuksia energiatodistuksille. Asentamisvelvoitteita lisättäisiin myös sähköajoneuvojen latauspisteisiin liittyen sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmille.
Esitys lisäisi byrokratiaa merkittävästi
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei innostu laisinkaan nyt tehdystä esityksestä.
&#8211; Esitys lisäisi byrokratiaa sekä hallintoa merkittävästi. Jotta ohjelma olisi missään määrin toteutuskelpoinen, jouduttaisiin laatimaan ns. kansallinen rakentamisen perusparannussuunnitelma sekä ottamaan käyttöön rakennusten perusparannuspassi, mikä maksaa rahaa. Myös energiakorjauksiin olisi lisäksi kannustettava rahoituksella ja muilla tukitoimilla, ja nämäkin toimet maksavat rahaa, toteaa kansanedustaja, valiokuntavastaava Petri Huru.
Direktiiviesitys edellyttäisi myös lukuisia muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön sekä uutta kansallista lainsäädäntöä.
&#8211; Merkittävimmät taloudelliset vaikutukset aiheutuvat rakennuksia koskevasta velvoitteesta saavuttaa ehdotuksen mukaiset energiatehokkuuden vähimmäistasot ehdotetulla aikataululla, joka on erittäin tiukka. Muutoinkaan tuollaisella aikataululla ei rakennuksia voisi korjata normaalisti niiden todellisen elinkaaren mukaan. Tätä emme myöskään pidä hyvänä tai kannatettavana, jatkaa puolestaan kansanedustaja, valiokunnan jäsen Sheikki Laakso.
Velvoite aiheuttaisi tähtitieteelliset korjauskustannukset
Komissio ehdottaa lisäksi esityksessään, että voimassa olevaan direktiiviin tehtäisiin muutoksia uusien rakennusten energiatehokkuuden vaatimuksiin siten, että viranomaisten käytössä olevien tai omistamien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuoden 2027 alusta alkaen ja kaikkien uusien rakennusten vuoden 2030 alusta.
Edellä mainittuihin määräaikoihin asti kaikkien uusien rakennusten on oltava vähintään lähes nollaenergiarakennuksia. Lähes nollaenergiarakennuksia koskevien vaatimusten tulisi olla alemmat kuin mitä jäsenvaltioiden vuonna 2023 raportoimien vaatimusten kustannusoptimaalinen taso on.
Asiantuntijoiden arvioiden mukaan velvollisuus ryhtyä korjaamaan rakennusta pelkästään energiatehokkuuden vuoksi koskisi 35 % rakennuskannasta eli noin 516 000 rakennusta. Velvoitteesta aiheutuvat rakennusten korjauskustannukset olisivat arvion mukaan tähtitieteelliset 13,7 miljardia vuoteen 2033 mennessä eli noin 1–1,5 miljardia euroa vuodessa.
Tulee kalliiksi yhteiskunnalle ja sen asukkaille
&#8211; Ehdotuksen arvioidaan parantavan rakennusten energiatehokkuutta ja vähentävän rakennusten energiankäytöstä aiheutuvia päästöjä. Kuitenkin ehdotukseen sisältyvien epävarmuuksien vuoksi ei energiansäästö- ja päästövaikutuksia tässä vaiheessa pystytä arvioimaan täsmällisesti. Tämä on niin tätä EU:n touhua, jyrähtää kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas.
Valiokuntaryhmä toteaa, että ei voi olla esityksen takana, johon liittyy paljon epävarmuuksia ja joka maksaa yhteiskunnalle ja sen asukkaille paljon. Perussuomalaiset eivät myöskään halua vauhdittaa ns. vihreää siirtymää edellä olevilla keinoilla, koska sen maksajiksi joutuvat esimerkiksi eläkeläiset ja muut sellaiset kansalaiset, jotka asuvat vanhoissa taloissa ja joilla ei ole varaa kunnostaa taloaan.
&nbsp;

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset: Euroopan unioni kurittaa taas suomalaisia omakotiasujia

Torstain kyselytunnilla käsiteltiin hallituksen ilmastotoimia. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne tiedusteli elinkeinoministeri Mika Lintilältä toimista sääriippumattoman energiatuotannon, kuten pienydinvoimaloiden, edistämiseksi Suomessa.

Ministerin vastaus, ettei ”pienydinvoimala ole mikä tahansa takapihalle laitettava pönttö” paljastaa Lulu Ranteen mukaan sen, ettei strategiaa tai toimintasuunnitelmaa ole.
Ranne ihmettelee ministerin asennetta. Jokainen tajuaa, etteivät pienydinvoimalat ole mitä tahansa pönttöjä, ja ettei käsillä olevaan energiakriisiin ole helppoa tai nopeaa ratkaisua.
&#8211; Siksi olisi ensiarvoisen tärkeää lähteä mahdollisimman nopeasti kehittämään uudenlaisten voimaloiden vaatimaa lainsäädäntöä ja toimintastrategiaa.
Pienydinvoimalat nopeasti käyttöön
Lainsäädäntömme ei nyt erota nykyisenkaltaisia yksilöllisiä jättiydinvoimaloita sarjavalmisteisista pienydinvoimaloista, Ranne kuvailee. Pienydinvoimaloiden idea on juuri siinä, että ne olisivat tyyppihyväksyttyjä, tehtaissa sarjavalmistettuja vakiotuotteita, jolloin niiden rakentamis- ja käyttöönottoprosessi voisi olla kertaluokkaa nopeampi.
&#8211; Ilmastomuutoksen pelossa ollaan tekemässä teknistaloudellisesti tuhoon tuomittuja ratkaisuja. Ydinvoiman alasajo ja tuulivoimauskonto ovat ajaneet eurooppalaisen energiamarkkinan kuilun reunalle, Ranne perustelee.
&#8211; Venäjän sota Ukrainaa vastaan on nyt työntämässä Euroopan markkinat ja meidät sen mukana kuilun reunan yli hintakatastrofiin.
Markkinoiden dynamiikka muuttuu
Ranteen mukaan energian tuonnin Venäjältä vähetessä tai loppuessa, Eurooppa imee Norjan ja Ruotsin sähkön hintaan mihin hyvänsä. Markkinoiden dynamiikka muuttuu. Norjan vesivoimaa ei välttämättä ole jatkossa entiseen tapaan käytettävissä Suomen kasvavan tuulivoiman aiheuttamaan säätötarpeeseen.
&#8211; Silti meille edelleen tarjotaan lisää ilmastotoimia ja lisää tuulivoimaa lääkkeeksi energiakriisiin, kun Saksa sulkee ydinvoimaloitaan.
Tuulivoima ei ole ratkaisu
Ranne seuraa tarkasti Pohjoismaiden, Baltian ja Euroopan energiamarkkinoita ja -tuotantoa. Saksassa on tuullut viimeiset kaksi viikkoa murto-osan normaalista. Pohjoismaissa ja Baltiassa tuuli eilen ja toissapäivänä viidesosan siitä mitä tänään.
&#8211; Koska tunnustetaan, että tuulivoiman lisääminen Euroopassa lisää myös fossiilisten polttoa? Koska tunnustetaan, että oli tuulivoimaloita kuinka paljon tahansa, niin kun ei tuule, ei tuule eikä sähköä synny, eikä Norja enää pelasta?
&#8211; Suomen voimat eivät riitä omaan voimalakehitykseen, mutta me voisimme olla ydinvoimalaturvallisuuden huippuosaamisemme puolesta loistava teollinen yhteistyökumppani voimalakehittäjille. Tämä jos joku olisi nyt se kohta, jossa pitäisi laatia kansallinen ydinvoimateollisen yhteistyön strategia, ja lähteä aikataulutetusti viemään hanketta eteenpäin 1-2 toimittajan kanssa. Muuten ratkaisuja joudutaan odottamaan liian kauan, Ranne sanoo.

Ranne: Ydinvoiman alasajo ja tuulivoimauskonto ovat ajaneet eurooppalaisen energiamarkkinan kuilun reunalle

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio pitää EU-komission esitystä asuntojen energiaremonteista epäoikeudenmukaisena ja kohtuuttomana. Komission esitys pakottaa kodinomistajia jo lähivuosina kalliisiin remontteihin, joilla energiatehokkuusluokitusta muutetaan.

– Komissio ei piittaa tavallisille asunnonomistajille koituvista kustannuksista, vaan ainoastaan omasta moraaliposeerauksestaan vihreyden nimissä, Ville Tavio moittii.
Milloin hallitus alkaa puolustaa suomalaisia?
Tavio myös huomauttaa, että komissio ei näe tärkeitä eroja eri EU-maiden tilanteissa. Jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannan energiatehokkuudessa heikoin 15 prosentin osuus, jonka tehokkuusluokitusta on nostettava uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa.
– Suomi pakotetaan samalle viivalle Etelä- ja Itä-Euroopan maiden kanssa, vaikka olemme kylmien sääolosuhteiden maa, Tavio ihmettelee.
– EU:n mallioppilaana olemisesta ei ole Suomelle mitään hyötyä. Milloin Suomen hallitus alkaa puolustaa suomalaisia?
&nbsp;

EU käy asunnonomistajien kimppuun – Tavio: ”Suomi pakotetaan samalle viivalle Etelä- ja Itä-Euroopan maiden kanssa”

Kansanedustaja Jukka Mäkynen on tyrmistynyt EU-komission direktiiviehdotuksesta rakennusten energiatehokkuudesta, joka toteutuessaan ajaisi suuren joukon suomalaisia asunnonomistajia köyhyyteen ja taloudelliseen ahdinkoon.

Omakotiliiton mukaan merkittävä osa suomalaisista ei selviydy remonttikustannuksistaan, jos EU-komission direktiiviehdotus rakennusten energiatehokkuudesta toteutuu. Valmisteilla olevan direktiivin mukaan jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuva 15 prosentin osuus. Tämä koskee kaikkia EU:n jäsenmaita samalla tavalla. Asiasta uutisoi <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4430436">Helsingin Uutiset</a>.
Näin syntyy tilanne, jossa jokaiseen EU-maahan kohdistuvat yhtäläiset ponnisteluvaatimukset asuntokannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Rakennusten energiatehokkuutta luokitellaan asteikolla A–G. Huonoimpaan G-luokkaan kuuluvat julkiset rakennukset tulisi kunnostaa vähintään tasolle F vuoteen 2027 mennessä. Asuinrakennusten osalta aikaa olisi vuoteen 2030 asti.
Direktiivi pakottaa kalliisiin remontteihin
Kansanedustaja Jukka Mäkynen on tyrmistynyt EU:n energiatehokkuusdirektiivin vaikutuksista suomalaisille kotitalouksille:
&#8211; EU:n direktiivillä on jälleen kerran kiireinen aikataulu, ja se pakottaa suomalaiset kalliisiin remontteihin, joista suurin osa ei tule selviytymään taloudellisesti. Tätä on EU:n niin sanottu vihreä siirtymä, jossa EU:n ilmastopolitiikan ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisen nimissä ajetaan iso joukko suomalaisia asunnonomistajia köyhyyteen.
&#8211; Tällaisen hankkeen voisi hyväksyä ainoastaan siinä tapauksessa, että nämä tulevat remonttikustannukset korvattaisiin täysimääräisesti esimerkiksi EU:n yhteisestä kassasta, johon Suomi on jo laittanut miljardeja, Mäkynen pohtii.
Rajut seuraukset myös kunnille
<a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/eun-ehdotukset-panevat-kunnatkin-tiukan-paikan-eteen-tarkoittaisi-kunnille-noin-36-miljardin-euron-lisainvestointeja-vuosittain/">Kuntalehden</a> mukaan EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuo rajuja kustannuksia myös kunnille. Toteutuessaan tämä direktiivi velvoittaisi jokaisen jäsenvaltion julkisen sektorin saneeraavan kolme prosenttia kaikista omistamistaan kiinteistöistä vuosittain. Velvoite tarkoittaisi Suomen kunnille noin 3,6 miljardin euron lisäinvestointeja vuosittain nykytasoon verrattuna:
&#8211; Suomessa on valtava määrä kriisikuntia, joilla on suuria vaikeuksia selviytyä lakisääteisistä velvollisuuksistaan. Monella kunnalla on edessään yt-neuvotteluita ja palveluiden karsimista jo nykytilanteessa.
&#8211; Tähän yhtälöön kun lisätään EU:n energiatehokkuusdirektiivin miljardien kustannukset joka vuosi, niin syntyy tilanne, jossa kunnat ajautuvat taloudelliseen katastrofiin. On selvää, että EU:n energiatehokkuusdirektiivi on pysäytettävä ja sanottava iso EI tälle mielivaltaiselle direktiiville, Mäkynen vaatii.
Keskustan passiivisuus ihmetyttää
&#8211; Sanna Marinin punavihreä hallitus pyrkii kuitenkin hallitusohjelmassaan tekemään maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, joten siltä on turha odottaa tämän direktiivin torppaamista, Mäkynen varoittaa.
Mäkynen ihmettelee myös hallituspuolue keskustan passiivisuutta vihreän siirtymän vaikutuksista Suomen taloudelle:
&#8211; EU:n energiadirektiivi iskee voimakkaasti maaseudun asukkaiden elämään, esimerkiksi omakotitaloasukkaisiin. Aikooko keskusta olla mukana hallituksessa, joka ajaa suomalaiset omakotitaloasukkaat taloudelliseen kurjuuteen EU:n energiatehokkuusdirektiivin myötä? Mäkynen tivaa.
&nbsp;

EU:n energiatehokkuusdirektiivi ajaa suomalaiset kotitaloudet taloudelliseen ahdinkoon – ”Tätä on EU:n niin sanottu vihreä siirtymä”

EU:n komissio on vaatimassa vihreän siirtymän nimissä suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuutta parantavia pakkoremontteja, uutisoi <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/eun-ehdotukset-panevat-kunnatkin-tiukan-paikan-eteen-tarkoittaisi-kunnille-noin-36-miljardin-euron-lisainvestointeja-vuosittain/">Kuntaliitto</a>. Kansanedustaja Ari Koposen mukaan ehdotus pakkoinvestoinneista tulee vain entisestään lisäämään suomalaisten energiaköyhyyttä, erityisesti alimmissa tuloluokissa. 

Uuden direktiiviehdotuksen mukaan jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuva 15 %:n osuus, joka luokiteltaisiin uudessa järjestelmässä G-luokkaan. Tämä luokka tulisi sitten nostaa peruskorjauksilla muutaman vuoden sisällä F-luokkaan.
&#8211; Energiatehokkuusinvestoinnit ovat toki hyvä asia. Mutta tässä mittakaavassa ja pakotettuna se koskisi kuitenkin lähes joka seitsemättä talonomistajaa. Ei näin iso osa suomalaisista tule selviytymään kymmenien tuhansien eurojen remonttilaskusta, tyrmää kansanedustaja Ari Koponen.
Asuntojen arvot romahtavat erityisesti maaseudulla
Hurja tavoite tulee varmasti nopeuttamaan entisestään myös maaseudun autioitumista. Koponen arvioikin asuntojen arvon romahtavan niiden joutuessa G- eli roskaluokkaan.
&#8211; Kaikkein energiatehottominta 15 %:n kiinteistökantaa saattaa muiltakin osin esimerkiksi huonon kuntonsa, sisäilma- ja homeongelmien tai sijaintinsa vuoksi olla kannattamatonta korjata, päättää Koponen.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/eun-ehdotukset-panevat-kunnatkin-tiukan-paikan-eteen-tarkoittaisi-kunnille-noin-36-miljardin-euron-lisainvestointeja-vuosittain/">Kuntalehti</a>.
&nbsp;

EU vaatimassa suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuusremontteja vihreän siirtymän nimissä – Koponen: Kaikki eivät tule selviytymään kymmenien tuhansien eurojen laskusta

Helsingissä on meneillään mittava myyräntyö ja raidekiima, jonka seurauksena kiskot halutaan vetää kaupungin joka niemen notkoon ja saarelmaan. Perusteena ratkaisulle käytetään muun muassa energiatehokkuutta. Ainakin Tekniikan maailman selvityksen mukaan perusteet saattavat olla ihan muualla.

Tekniikan maailma – tuo meidän wannabe-insinöörien ikiraamattu – on <a href="https://tekniikanmaailma.fi/kysyin-hkllta-kuinka-paljon-sahkoa-raitiovaunu-kuluttaa-ja-yksityisautoilu-alkoi-kuulostaa-paljon-fiksummalta-vaihtoehdolta/?shared=1203490-7738db25-500">pureutunut</a> ajankohtaiseen kysymykseen vertailemalla ratikan ja sähköauton energiankulutusta per matkustaja. Kysymys on akuutti pelkästään siksi, että Helsingissä panostetaan nyt apinan raivolla raiteisiin. Yksityisautoilijat saavat selvitä pääkaupungin hiekkakuoppaa muistuttavalla tieverkolla, miten kotteroillaan parhaiten taitavat.
Raide-Jokeri tulee HKL:n toimitusjohtaja Ville Lehmuskosken mukaan valmistuessaan kasvattamaan seudun raitiotieverkon pituutta noin 50 prosentilla. Myös Kruunusillat-hankkeen valmistelu on edennyt, ja kaupunginvaltuusto myönsi Kalasatamasta Pasilaan -raitiotiehankkeen rakentamisen käynnistämiselle rahoituksen vuodelle 2021.
Raitovaunujen operointi aiheuttaa päästöjä myös itse liikennejärjestelmänä. Laatu- ja ympäristöpäällikkö Maija Sarpon karkean arvion mukaan HKL:n tulevien rakennushankkeiden päästöt vuoteen 2035 mennessä ovat yhteensä noin 556 000 hiilidioksiditonnia (tCO2). Tästä radan osuus on noin 355 500 ja varikoiden 200 500 tCO2.
Raitovaunu häviää sähköautolle
Ja sitten itse kulutusvertailun tuloksiin, lähtökohtana sähköauton keskikulutus 20 kWh/100 km. Toimittaja Ragnar Mehiston hankkimien lukujen mukaan raitiovaunun kulutus vuonna 2019 oli 23 kWh/100 km matkustajaa kohden ja viime vuonna 33 kWh/100 km:
”Näin ollen jopa yksin sähköautolla ajaessa kulutus on pienempää – puhumattakaan siitä, jos autossa on useampi matkustaja jakamassa kulutusta”, Mehisto päättelee.
Raideinvestoinnit ovat ratkaisuja kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Tämä on saanut TM.n toimittajan pohtimaan sitä, miten mielekästä on sitoutua jäykkiin liikenneinfran jätti-investointeihin.
&#8211; En malta olla miettimättä vielä isompaa visiota. Sellainen voisi olla pienet, suoraan lähtöpaikasta määränpäähän kulkevat, autonomiset autot. Ne antaisivat paremman matkustuskokemuksen kuin vaihtoihin perustuva pikaraitiotie, Mehisto kirjoittaa.
Ratikkakeskustelu sähköistää tunnelmaa
Päätoimittaja Matias Turkkila nosti TM:n artikkelin <a href="https://twitter.com/MatiasTurkkila/status/1466848346874814466">Twitteriin</a> ja sai aikaan monipuolisen ja poikkeuksellisen asialliseen argumentointiin perustavan ketjun. Kuten tieteessä yleensäkin, monenmoisiin tuloksiin pääsee lähtöarvoja muuttamalla.
Ratikkaa puolustetaan tilakysymyksillä ja tietty myös vihreisiin arvoihin liittyvillä poliittisilla mielikuvilla. Ratikalla ei toisaalta pääse mökille, huomautettiin vasta-argumenttina. Johdinauto tuotiin esiin vaihtoehtona ja toki myös Helsingin kaduilla jo hiipivä ladattava sähköbussi.
Vihreiden kaupunginvaltuutettu Pekka Sauri sai ketjussa tehtäväkseen selvitellä ratikka-asiaa. Ensi viikolla kuulemma ehtii. Jäädään kuulolle.
&nbsp;

Punavihreä utopia etenee Helsingissä, vaikka sähköauto on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin ratikka

Kansanedustaja Minna Reijosen mielestä Suomessa puhutaan liian vähän siitä, että EU tuputtaa suomalaisille valtavan määrän energiaan liittyviä ohjeita, vaikka toimii itse epäekotehokkaasti. Suomalainen veronmaksaja joutuu osaltaan maksamaan valtavien, jopa tyhjillään pidettyjen EU:n lasipalatsien ylläpitoa.

Suunnattomia summia veronmaksajien rahoja kuluu siihen, kun EU-parlamentti siirrettään Belgian Brysselistä noin kerran kuukaudessa vähäksi aikaa Ranskan Strasbourgiin. Minna Reijosen mielestä turhia kiinteistö- ja byrokratiakuluja voitaisiin välttää, jos kokoukset pidettäisiin samassa paikassa. Toinen rakennus on kuitenkin aina tyhjillään.
Kun EU jakaa yhä kovenevia ohjeita Suomen kiinteistöjen kohtaloista, vaatii Reijonen, että myös EU:n byrokratian palatsirakennusten epäedullisuus tulisi ottaa käsittelyyn.
&#8211; Ihmettelen, ettei toimintojen yhdistämiseen tunnuta edes pyrkivän. Osa rakennuksista on aina tyhjillään, Reijonen ihmettelee.
Suomen tulisi ottaa kantaa EU:n tuhlaukseen
Suomessa yritetään rakentaa järkevästi. Julkisella puolella myydään tyhjäksi jääneitä kiinteistöjä ja erilaisia toimintoja yhdistellään. Energiankulutusta tarkkaillaan, ja samaan aikaan EU:sta sanellaan monenlaisia määräyksiä.
&#8211; Suomen olisi otettava laajemmin kantaa erikoiseen ilmiöön, jonka yhtenä maksajana EU:ssa olemme, Reijonen vaatii.
Kaksi valtavaa kompleksia tyhjillään 
Europarlamentin muuttaessa Belgiasta Ranskaan siirretään rekkalasteittain paperia ja muita byrokratiatarvikkeita kokonaan toiseen maahan kokouksia varten. Ranskan Strasbourgissa Euroopan parlamentti kokoontuu isossa lasipalatsissa muutamana päivänä kerrallaan noin kerran kuukaudessa.
Ihmisoikeusjärjestö Euroopan neuvosto kokoontuu myös Strasbourgissa EU-parlamentin vieressä olevassa valtavan suuressa rakennuksessa noin neljä kertaa vuodessa. Periaatteessa myös nämä kahden eri toimielimen kokoukset olisivat järjestettävissä samassa rakennuksessa, koska ne ovat kuitenkin aina eri aikaan.
&#8211; Lopputulema on se, että Strasbourgissa on kaksi valtavaa rakannuskompleksia tyhjillään lähes 300 päivää vuodessa, Reijonen toteaa.
Kallis muuttorumba ei ilmastoystävällistä
&#8211; Voi ihmetellä sitä, miksi tämän EU:n muuttorumban kahden valtion välillä annetaan jatkua. Byrokratian muuttokulut ovat valtaisat, eikä tällainen toiminta takuulla ole ilmastoystävällistäkään. Samalla Suomi tekee järeitä ilmastotoimia, joilla Suomen kilpailukyky vaaraantuu, Reijonen pohtii.
Reijosen mielestä olisi veronmaksajien kannalta paljon järkevämpää, jos EU:n toimintoja järkeistettäisiin ja yhdisteltäisiin. Hän toivoo, että Suomi ja muut EU-maat yrittäisivät tosissaan puuttua asiaan.
&nbsp;

Reijonen: EU kyttää suomalaisten energiankäyttöä – eikö energiakuri koskekaan EU:n lasipalatseja?

Britanniassa elokapinalliset ovat viime viikkoina häirinneet työmatkaliikennettä tukkimalla valtaväyliä aamuruuhkan aikana. Protestoijat väittävät, että autoteiden tukkimisen tarkoituksena on parantaa brittitalojen energiatehokkuutta. Mielenosoitukset ovat johtaneet rähinöintiin, kun suivaantuneet autoilijat ovat ryhtyneet omatoimisesti poistamaan tientukkoja. 
<a href="https://www.insulatebritain.com/">Eristäkää Britannia</a> -kampanja ei liity brexitiin eikä muusta maailmasta eristäytymiseen, vaan aivan konkreettiseen ehdotukseen, että maan asuinrakennusten lämpöeristystä pitäisi parantaa. Kampanjan nettisivuilla kerrotaan, että brittien asuinrakennukset ovat eristykseltään ja energiatehokkuudeltaan kaikkein kehnoimmasta päästä koko Euroopassa.
Järjestö on muun muassa käynnistänyt <a href="https://petition.parliament.uk/petitions/594431">kansalaisaloitteen</a>, jossa vaaditaan, että kaikki julkisrahoitteiset vuokratalot on lämpöeristettävä vuoteen 2025 mennessä. Suuresta julkisuudesta huolimatta kansalaisaloite on tähän mennessä kerännyt vain kuutisen tuhatta allekirjoitusta.
Tiet tukitaan rakennusten lämpöeristämisen nimissä
Eristäkää Britannia -kampanja on yksi Elokapinan (Extinction Rebellion) alahaaroista. Se on päättänyt ajaa sinänsä hyviä tavoitteitaan häiritsemällä ihmisten työmatkaliikennettä aamuisin. Eristyskapinallisten mielenosoitukset ovat aiheuttaneet tuntikausien tukoksia muutenkin ruuhkaisilla teillä. Tientukkimiset jatkuvat jo neljättä viikkoa, kertoo <a href="https://www.theguardian.com/environment/2021/oct/04/drivers-clash-with-insulate-britain-activists-blocking-three-london-roads">Guardian</a>.
Monin paikoin mielenosoitukset ovat johtaneet kärhämiin, kun turhautuneet autoilijat ovat yrittäneet omin voimin poistaa tientukkijoita. Guardian-lehden <a href="https://youtu.be/KGTPSqI7Iuo">videolta</a> näkyy, miten autoilijat ja ambulanssimiehistö yrittivät poistaa mielenosoittajia eräästä risteyksestä tehdäkseen tilaa ambulanssille.
<iframe loading="lazy" title="Motorists and paramedic crew drag away Insulate Britain protesters on Wandsworth Bridge" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/KGTPSqI7Iuo?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Kansan sympatiat menetetty
Ruuhkiin jumittuneet autoilijat kertoivat <a href="https://www.dailymail.co.uk/news/article-9984953/Motorists-clash-Insulate-Britain-climate-activists-blocking-M25.html">Daily Mail</a> -lehdelle menettäneensä kaiken sympatiansa elokapinallisia kohtaan, koska nämä häiritsevät tavallisia ihmisiä sen sijaan, että kohdistaisivat protestinsa hallitukseen, joka tekee ympäristöä koskevat päätökset.
Poliisi on ottanut kiinni kymmenittäin mielenosoittajia ja hallitus on uhkaillut tientukkijoita kovemmilla rangaistuksilla. Daily Mail -lehden tietojen mukaan monet mielenosoittajista ovat protestoimisen puoliammatilaisia, jotka ovat aiemmin osallistuneet moniin eri aihepiirien mielenilmauksiin.
Taustahahmona häärii kuuluisa Roger Hallam
Eristäkää Britannia -kampanjan neuvonantajana toimii Roger Hallam, joka on tunnetuin Extinction Rebellion -liikkeen alkuperäisistä perustajista. Aiemmin luomuviljelijänä toiminut Hallam syyttää ilmastonmuutosta siitä, että hänen luomutilansa meni konkurssiin.
Viimeisinpien mielenosoitusten jälkeen Hallam <a href="https://www.dailymail.co.uk/news/article-10059349/Public-fury-explodes-Insulate-Britain-mastermind-Roger-Hallam-says-block-ambulance.html">totesi</a> haastattelussa, että hän jatkaisi tien tukkona olemista, vaikka edessä olisi hengenvaarassa olevaa potilasta kuljettava ambulanssi. Hallamin lausunto herätti Britanniassa kovan kohun.
Äärivasemmistolainen Hallam on aiemmin ehdottanut muun muassa poliitikkojen ja yritysjohtajien ampumista, koska he ovat vastuussa ilmastonmuutoksesta.

energiatehokkuus

Vanhukset läkähtyvät kuumuuteen – Juvonen: Elpymispaketin rahoja ja EU-tukia ohjattava hoivayksikköjen ja kotien ilmastointiin

Britannia peruuttaa ilmastotavoitteissaan: ”Maailmaa ei pelasteta laittamalla britit vararikkoon”

Lisätalousarvioesitys ei vastaa kasvaviin elinkustannuksiin – Kansanedustaja Jari Koskela: ”Indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia”

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset: Euroopan unioni kurittaa taas suomalaisia omakotiasujia

Ranne: Ydinvoiman alasajo ja tuulivoimauskonto ovat ajaneet eurooppalaisen energiamarkkinan kuilun reunalle

EU käy asunnonomistajien kimppuun – Tavio: ”Suomi pakotetaan samalle viivalle Etelä- ja Itä-Euroopan maiden kanssa”

EU:n energiatehokkuusdirektiivi ajaa suomalaiset kotitaloudet taloudelliseen ahdinkoon – ”Tätä on EU:n niin sanottu vihreä siirtymä”

EU vaatimassa suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuusremontteja vihreän siirtymän nimissä – Koponen: Kaikki eivät tule selviytymään kymmenien tuhansien eurojen laskusta

Punavihreä utopia etenee Helsingissä, vaikka sähköauto on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin ratikka

Reijonen: EU kyttää suomalaisten energiankäyttöä – eikö energiakuri koskekaan EU:n lasipalatseja?

Britanniassa elokapinoidaan eristämisen puolesta tukkimalla teitä – protestit johtaneet rähinöintiin

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025