Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

energiateollisuus

Uuden Fennovoiman Olkiluodon ydinvoimalan valmistuttua ja tuulivoiman lisäyksen myötä annettiin ymmärtää, että Suomi on omavarainen sähkönkulutuksen osalta. Kovat pakkaset talvella 2024 ovat kuitenkin paljastaneet, että näin ei ole, vaan enenevässä määrin joudutaan turvautumaan tuontisähköön.
 
Juha Ilmoniemi on koneinsinööri, joka on toiminut työurallaan konepajan suunnitteluryhmän vetäjänä. Hän perehtynyt erilaisiin energiaratkaisuihin ja pohtinut alan tulevaisuuden kuvioita.
&#8211; Tuulivoimasta puhutaan nykyisin paljon, mutta se tuottaa vain 15 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta. Voimatalouden saatavuus tämän kautta on satunnaista ja säästä riippuvaa. Tuulivoiman osalta tilanne on se, että asennetut tuulivoimalat ovat noin 50-prosenttisesti ja suunnitteilla olevat noin 90-prosenttisesti ulkomaisten yhtiöiden omistuksessa ja niiden tuottotulot menevät ulkomaisiin taskuihin, Ilmoniemi muistuttaa.
Sivuvirrat käytössä
Ilmoniemi näkee erilaiset teollisuuden energian sivuvirrat tärkeänä osana tulevaisuuden energiatarpeissa. Sellutehtaiden sivuvirtoja on jo pitkään käytetty energialähteinä. Samoin paperitehtaitten tuottamaa hukkalämpöä voidaan hyödyntää energiataloudessa.
Alueellisista pienydinvoimaloista puhutaan nykyisin paljon, mutta Ilmoniemi muistuttaa, että niiden varaan energian tuottajana ei voida vielä laskea paljon seuraavien kymmenen vuoden aikana.
&#8211; Aurinkovoiman tuotolla ei suuria saada Suomen korkeudella, mutta yksityistalouksissa sillä on kuitenkin merkitystä lisälähteenä. Meillä aurinkovoiman merkitys ei ole sama kuin Keski-Euroopassa, Ilmoniemi muistuttaa.
LNG:n hinta ratkaisee
Jotkut energialaitteita tuottavat yhtiöt ovat puhuneet jo pitkään alueellisista lämpöpumppuvoimaloista, jotka voisivat tuottaa myös viilennystä kesällä ainakin taajamissa. Juha Ilmoniemi ei näe suuria mahdollisuuksia tähän. Energiakattavuuteen niiden osalta ei voida taloudellisesti panostaa. Lämmön ja viilennyksen eteenpäin siirtäminen on ongelmallista tämän menetelmän osalta. Kerrostalokohtaiset viilennyslämpöpumput ovat eri asia.
LNG:llä eli nesteytetyllä maakaasulla korvataan Venäjältä tuotua maakaasua niin, että Inkoossa on suuri säiliölaiva, joka toimii nesteytetyn kaasun varastona, josta sitä muunnetaan teollisuuden käyttöön kaasuksi. Ilmoniemi toteaa, että LNG:n hinta ratkaisee, kuinka kannattavaa sen käyttö on tulevaisuudessa. Tämä energiamuoto on tuontitavaraa esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Norjan kaasukentiltä.
Vetytalous tulossa
Vetytalous on yksi tämän päivän uutisaihe tulevaisuuden energiamuodoista puhuttaessa. Lahteen suunnitellaan vetytalouden laitosta, joka tuottaisi vetyä, lämpöä ja metaania. Vety tuotetaan sähköllä, lämpöä syntyy sivutuotteena ja metaania saadaan vedyn ja hiilidioksidin avulla. CO2 eli hiilidioksidi saadaan vieressä olevista lämpövoimaloiden piipuista. Prosessin hyötysuhde on hyvin huono, joten yksityinen tuottaja joutuu käymään yhteiskunnan kukkarolla.
&#8211; Vetytalous ei ole tällä hetkellä kannattavaa sen tuotantokustannusten vuoksi. On vaara, että tätä energiamuotoa aletaan käyttää valtioiden tukitoimien varassa ideologisista syistä. Ympäristöasiat voivat painaa niin paljon, että vetytaloutta suositaan, vaikka se ei vielä ole kannattavaa, Ilmoniemi varoittelee.
Pakkaset paljastivat
Uuden Fennovoiman Olkiluodon ydinvoimalan valmistuttua ja tuulivoiman lisäyksen myötä annettiin ymmärtää, että Suomi on omavarainen sähkönkulutuksen osalta. Kovat pakkaset talvella 2024 ovat kuitenkin paljastaneet, että näin ei ole, vaan enenevässä määrin joudutaan turvautumaan tuontisähköön.
&#8211; Kaapelien siirtokyvyn riittävyys sanelee tuontisähkön määriä. Tuontisähköä tulee Suomeen Norjasta ja Ruotsista. Jälkimmäisen osalta siirtolinjat Pohjois-Ruotsista etelään ovat melko heikkotehoiset tarpeeseen nähden, ja se rajoittaa sähkön tuontia Etelä-Suomeen Ruotsista. Suomessa rakennetaan kovaa vauhtia siirtolinjoja pohjoisesta etelään. Norjasta menevät kaapelit Englantiin ja Keski-Eurooppaan, ja hintasyistä Norja saattaa olla kiinnostuneempi toimittamaan vesivoimasähköään siihen suuntaan kuin Suomeen, Ilmoniemi muistuttaa.
Huoltokatkot harmina
Suomessa vähittäiskuluttajat vertailevat pörssisähkön ja kiinteän sähkölaskun paremmuutta. Moni pörssisähkön hankkija pesee hintasyistä kotipyykkinsä yöllä tai lämmittää keskuslämpökattilansa veden öisin. Kerrostalossa pyykin yöpesua rajoittaa järjestyssäännön yön hiljaisuusvaatimus. Pörssisähkön hintavaihtelut ovat valtakunnallinen uutinen. Huoltokatkokset nostavat hinnan hetkeksi moninkertaiseksi.
&#8211; Suora sähkölämmitys omakotitaloissa ei ole niin paha kuin mitä ajatellaan. Se on päästötöntä, ja sen asentaminen kotiin on suhteellisen edullista. Teho on hyvä, ja lämmön hävikki on vähäistä. Kustannuksia voidaan keventää ilmalämpöpumpun avulla. Yksin pumpulla lämmittäminen ei ole yleensä kannattavaa. Ilmalämpöpumpun avulla sähkölaskua voi pienentää lämmityksen osalta jopa puoleen, Ilmoniemi listaa.
Mahdollisuus keinotteluun
Juha Ilmoniemi pitää vaarana sitä, että pörssisähkön avulla hintoja voidaan keinotella. Huoltokatkoksia tulee yllättäen, ja tekniset viat voivat tuottaa sähkökatkoksia. Sähkön hinta voi häiriöiden aikana pompata hetkellisesti hyvin korkeaksi kuluttajille.
Maalämmöllä tuotettu kotien energia on yleistynyt viime aikoina niin haja-asutusalueilla kuin myös kerrostaloissa. Sen käyttöönottoa rajoittaa suhteellisen korkea hankintahinta, joten maalämmön hankintahinnan maksuaika on pitkä, kun hankinta tehdään pankkilainalla. Etuna koko kansantalouden kannalta on päästöttömyys ja käytön edullisuus.
Energiatuotanto on suojattava
Ukrainan sota on näyttänyt, kuinka energiasta on tullut taistelujen kohde. Energian haavoittuvuus on tullut esiin, kun Venäjä on kohdistanut hyökkäyksiään Ukrainan energiatalouteen, ja Ukraina on pyrkinyt vastaamaan samalla tavalla Venäjän kohteisiin. Ilmatorjunnan merkitys puolustuksessa on kasvanut.
&#8211; Meillä tuotantolaitokset ovat avoimia, mutta on syytä muistaa, että Suomessa koko valtakunnan laajuinen sähkökatkos ei ole todennäköinen, koska meillä on varmistettu, että vahingoittunut osuus voidaan kiertää toista kautta, Ilmoniemi kertoo.
Kumppaniksi asiantuntija
Suomessa kunnat ovat myyneet energialaitoksiaan joko osittain tai kokonaan suuremmille energiantuottajille. Lahdessa kaupunki omistaa kokonaan tytäryhtiönsä Lahti Energian, ja kaupungissa käydään parhaillaan kovaa keskustelua yhtiön osittaisesta myymisestä ja tulojen sijoittamismahdollisuuksista. Lahti on palkannut konsultin tutkimaan myyntimahdollisuuksia.
&#8211; Jos myydään, niin energiayhtiön määräysvalta tulisi aina säilyttää enemmistöosakkuuden kautta kunnalla. Tosin vähemmistöosakaskin voi vaikuttaa eri toimillaan määräävästi. Omistuksen prosenttiosuus ei aina ole ratkaiseva, Ilmoniemi sanoo.
Ilmoniemi painottaa, että jos kuntien energiayhtiöitä tai osia niistä myydään, niin ostajana pitää olla asiantuntija eli jokin toinen energiayhtiö, joka toimii alalla ja markkinoilla. Sellaiselle sijoittajalle, joka ei tunne alaa, ei pitäisi myydä. Kunnan uusi kumppani voi myös myydä osuutensa eteenpäin.
Lunastuspykälä käyttöön
Ilmoniemi korostaa, että jos kuntayhtiön osakepääomasta osa myydään, niin kunnalla tulee olla yhtiösopimuksessa myytävien osakkeiden takaisinoston etuoikeus, tai ainakin yhtiöjärjestykseen tulee sisältyä pykälän, jossa kunnan suostumus tarvitaan uuden omistajan osalta, jos osaomistaja myy osakkeensa eteenpäin.
Lahdessa on kerätty 15 kaupunginvaltuutetun nimet eri valtuustoryhmistä aloitelistaan, jossa vaaditaan Lahti Energia Oy:n osittaiset myyntiaikeet kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Tämä vaatii kaupungin oman hallintosäännön muuttamista niin, että myyntiaie joudutaan tuomaan valtuuston käsittelyyn. Nyt hallintosääntö sallii myyntiaikeen yksin kaupunginhallituksen päätettäväksi. Aika näyttää, miten Lahdessa tämän asian osalta käy.
&nbsp;

Pörssisähkön tuotantokatkoset askarruttavat: Energian hankintatavat vaativat puntarointia

Puolueryhmä Vapaa Pohjola on jättänyt jäsenehdotuksen Pohjoismaiden neuvostolle. Vapaa Pohjola vaatii, että sähkömarkkinoiden toimintaa ja hinnoittelumekanismia muutetaan siten, että Pohjoismaiden alueella edullisesti tuotettu puhdas energia pysyy edullisena alueen kuluttajille asti, ja kallis, likainen sähkö on kallista vain sillä hinta-alueella, jolla se tuotetaan.

&#8211; Kuluttajan maksaman hinnan on muodostuttava halvan, puhtaan energian ja kalliin, likaisen energian hinnasta siinä suhteessa kuin niitä kyseisellä hinta-alueella käytetään. Tämä olisi vain reilua ja kaiken järjen mukaista, toteaa kansanedustaja Lulu Ranne, Vapaan Pohjolan puheenjohtaja.
Ideologinen energiapolitiikka lopetettava
Vapaa Pohjola vaatii Pohjoismaiden hallituksia yhteiseen neuvottelupöytään energiateollisuuden kanssa pohjoismaisen yhteistyön vahvistamiseksi ja kansalaisten suojelemiseksi mm. Saksan energiapolitiikan virheiden kustannuksilta.
&#8211; Meidän on lopetettava ideologinen energiapolitiikka! Tarvitsemme oikeudenmukaista ja järkevää energiapolitiikkaa. Pohjolan asukkaat ovat sen arvoisia, Ranne toteaa.
Pohjoismaiden EU-jäsenten hallitusten on yhdessä ajettava tarvittavia muutoksia EU:n sääntelyyn ja tarvittaessa toteutettava ne yksipuolisesti, Vapaa Pohjola vaatii jäsenehdotuksessaan.
Vapaa Pohjola -puolueryhmään kuuluvat perussuomalaiset, ruotsidemokraatit ja Tanskan kansanpuolue.
&nbsp;

Vapaa Pohjola vaatii muutosta sähkömarkkinoiden toimintaan ja hinnoittelumekanismiin – Ranne: ”Meidän on lopetettava ideologinen energiapolitiikka!”

Espanja ja Portugali sopivat 26.4. Euroopan komission kanssa sähkön hinnan alentamisesta Iberian niemimaalla. Järjestelyä kutsutaan Iberian niemimaan poikkeusjärjestelyksi eli Iberian exceptioniksi.

Sopimus mahdollistaa sähkön hinnanmuodostuksen erottamisen kaasun hinnasta. Neuvotteluja käytiin kuukauden ajan.
Järjestelyä vastustivat Suomen lisäksi Alankomaat, Latvia, Luxemburg, Irlanti, Itävalta, Saksa, Tanska ja Viro.
Iberian exception rajoittaa aluksi sähköntuotannossa käytettävän kaasun hinnan 40 euroon megawattitunnilta. Sen keskimääräinen tavoite on 50 euroa.
Maakaasun pörssihinta on vuoden alusta lähtien ollut 80–130 euroa megawattitunnilta. Vertailun vuoksi: kesällä 2020 sen hinta oli noin 20 euroa.
Poikkeusta perusteltiin sillä, että energian hinta on noussut jyrkästi viime kuukausina Espanjassa ja Portugalissa. Euroopan sähkömarkkinoiden säännöt määräävät tuottajat myymään energiaa kalleimman teknologian eli tällä hetkellä maakaasun hinnalla.
Suomi heikentää itse asemaansa päästökaupassa
Metsäteollisuus ry:n johtaja Jyrki Peisa sanoo, että Euroopan unionin tavoitteena on jo pitkään ollut Euroopan kattava sähkön sisämarkkina.
– Erilaiset kansalliset poikkeamat jarruttavat tätä kehitystä ja vääristävät kilpailua. Mikäli jäsenmaakohtaisesti sallitaan energian hintojen sääntely ja niihin puuttuminen tavalla tai toisella, on lopputulos sisämarkkinoiden kannalta hyvin arvaamaton.
Hänen mukaansa energiaa paljon käyttävän teollisuuden osalta päästöoikeuksien sähkön hintaa nostavaa vaikutusta voidaan kompensoida komission suosittelemalla hiilivuotoa ehkäisevällä päästökauppakompensaatiolla.
– Tämä on lähtökohtaisesti koko EU:n kattava järjestelmä eikä siten vääristä EU:n sisäistä kilpailutilannetta. Harmillisesti Suomi on kansallisin päätöksin sen ehtoja ja tasoa heikentämässä. Kilpailueroa syntyy valitettavasti tässäkin, koska toisin kuin Suomi, muiden muassa Saksa, Espanja ja Italia ovat ottamassa tämänkin sähkön hintaa laskevan välineen täysimääräisesti käyttöön, hän sanoo.
Lyhyen aikavälin vaikutukset vähäisiä
Energiateollisuus ry:n EU-edunvalvontapäällikkö Antti Kohopää sanoo, että Espanjan ja Portugalin järjestely luo epavarmuutta EU:n markkinoille. Hän pitää sen vaikutuksia lyhyellä aikavälillä kuitenkin muiden EU-maiden kannalta vähäisinä.
– Espanjasta ja Portugalista on vähän siirtoyhteyksiä muualle Eurooppaan, joten järjestelyn sisämarkkinavaikutukset ovat lyhyellä aikavälillä pieniä. Vaarana on kuitenkin se, että jos vastaava toimintamalli leviää muualle tai järjestely uhkaa muuttua pysyväksi, niin sitten markkinatkaan eivät kehity.
Kohopään mukaan Suomen asemaa EU:n energiamarkkinoilla voi katsoa kahdesta näkökulmasta.
– Ensinnäkin Suomella on ollut paljon taloussuhteita Venäjän kanssa, jotka Venäjän hyökkäyssodan takia jäätyivät. Näitä ovat esimerkiksi Saimaan kanavan liikenteen tyrehtyminen ja esimerkiksi lentoliikenne Venäjän ilmatilan kautta Aasiaan. Vaikutukset ovat meille isoja. Suurempia kuin muille.
Kohopään toinen huomio on se, että Suomessa sähkö on ollut pitkään hyvin edullista muihin maihin verrattuna.
– Tarkoitan tässä viime talvea ja aikajaksoa ennen Venäjän hyökkäyssotaa. Lisäksi meillä on vahvoja siirtoyhteyksiä muihin maihin, emmekä ole niin paljon yhden energialähteen varassa, hän selventää.
Suomen käyttämän maakaasun määrä epäselvää
Suomessa käytetystä energiasta noin viisi prosenttia on maakaasua, mutta kaasun tulon katkeamisella olisi silti kovat vaikutukset talouteen ja työllisyyteen.
Yle uutisoi 5.5., että Suomi varoo paljastamasta Venäjälle, miten kova isku kaasusulku maallemme olisi. Ylen mukaan työ- ja elinkeinoministeriön arvion yksityiskohdat julistettiin salaisiksi.
EU-maissa käytetystä maakaasusta noin 40 prosenttia on peräisin Venäjältä. Muualta tuotu kaasu on peräisin pääosin Algeriasta, Norjasta ja Iso-Britanniasta. Lisäksi kaasua tuodaan yhä enemmän nesteytetyssä muodossa (LNG) eri puolilta maailmaa.
Uusi kaasuyhteys Baltiasta Puolaan
Venäjä-riippuvuutta vähentää myös kuun alussa käyttöönotettu Latvian ja Liettuan Puolaan yhdistävä kaasuputki.
Putkea on tosin käytetty vasta Baltiasta Puolan suuntaan, josta Venäjä katkaisi vastikään kaasutoimituksensa.
Uusi putkiyhteys merkitsee sitä, että Suomen maakaasuputket ovat nyt osa Euroopan laajuista kaasuverkkoa, joka ulottuu aina Pohjois-Afrikkaan saakka. Kaasun tuonti sieltä on nyt teknisesti mahdollista, mutta esteeksi saattaa koitua hinta, jota nostavat lisäksi Euroopan sisäiset rajamaksut. Rajamaksuista on määrä luopua vuoteen 2030 mennessä.
&nbsp;

Espanja ja Portugali alentavat sähkön hintaa yhteismarkkinoilla – EU:n poikkeuslupa kylvää epävarmuutta energiakriisin keskellä

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että Venäjän lähdettyä toteuttamaan sotapolitiikkaansa Ukrainassa Suomen ja Venäjän suhteet eivät enää palaa ennalleen. &#8221;Suomi ei voi suhtautua entiseen tapaan naapuriinsa, joka on sellainen kuin Venäjä tällä hetkellä on osoittanut olevansa&#8221;, Halla-aho sanoi tänään <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000008640781.html">Ilta-Sanomien Haapala-tv:ssä</a>.

Venäjän joukkojen tunkeutuminen Ukrainaan alkoi tänään. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Jussi Halla-aho kuvaa omaa tunnelmaansa synkäksi. Halla-aho ei kuitenkaan varsinaisesti yllättynyt tilanteen kehittymisestä.
&#8211; Irvokasta tässä on se, että Venäjän toiminta ja hyökkäystä edeltänyt diplomaattinen teatteri tuo mieleen Hitlerin hyökkäyksen Puolaan syksyllä 1939 ja sitä edeltäneen retoriikan. Ylivoimainen hyökkääjä siis perustelee hyökkäyssotaa itsepuolustuksella, Halla-aho sanoi tänään Ilta-Sanomien Haapala-tv:ssä.
Tämänpäiväisessä puheenvuorossaan eduskunnan kyselytunnilla Halla-aho kuvasi Venäjän hallinnon toimivan rikollisesti, niin moraalisesti kuin myös kansainvälisen lain silmissä. Halla-aho avaa lausuntoaan.
&#8211; Minun on vaikea keksiä näkökulmaa, jossa Venäjän hallintoa ei voitaisi katsoa rikolliseksi, sillä kansainvälinen laki katsoo hyökkäyssodan rikokseksi rauhaa vastaan. Tämä oli myös syytekohta ja tuomion peruste muun muassa <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%BCrnbergin_oikeudenk%C3%A4ynnit">Nürnbergin oikeudenkäynnissä</a> ja Tokion oikeudenkäynnissä sodan jälkeen.
Halla-aho kuitenkin katsoo, että ukrainalaisten maanpuolustustahto on tänä päivänä oleellisesti parempi kuin vielä vuonna 2014.
&#8211; Olennaista on, että ovatko valtiojohto ja sotilasjohto organisoineet puolustuksen niin, että se ei ole lamautunut Venäjän ensi-iskuista. Jos Ukrainalla on aito mahdollisuus puolustautua, olen varma, että Ukraina myös puolustaa itseään.
<h4>Myöntyväisyydellä saadaan vain pahaa aikaan</h4>
Laajan kielitaidon hallitseva sekä myös Ukrainan historiaa ja kulttuuria tunteva Halla-aho aloitti tänään eduskuntapuheenvuoronsa toivottamalla <a href="https://stage.sudev.fi/halla-aho-toivotti-voimaa-ukrainan-kansalle-venajan-hallinto-on-rikollinen-niin-moraalisesti-kuin-myos-kansainvalisen-lain-silmissa/">ukrainan kielellä</a> voimaa Ukrainan kansalle tänä kauheana päivänä.
Halla-aho katsoo, että Ukrainan kriisi on muiltakin osin edennyt samaan tapaan kuin 1930-luvun lopulla.
&#8211; Toivon, että nyt ymmärrettäisiin, että myöntyväisyydellä saadaan lopulta vain enemmän pahaa aikaiseksi. Samaan aikaan muu maailma, EU, Nato ja Yhdysvallat ovat kuitenkin haluttomia ryhtymään kovin radikaaleihin toimenpiteisiin. Selvää toki on, että kun vastassa on Venäjän kaltainen pidäkkeetön ydinasevalta, niin sotilaalliset toimet Putinin pysäyttämiseksi voitaneen sulkea pois laskuista.
Pakotepolitiikalta Venäjää kohtaan Halla-aho ei ihmeitä odota.
&#8211; On tehty jotain, mutta ei kuitenkaan ole isketty Venäjän energiateollisuuteen katkaisemalla raaka-aineiden kuljetuksia. Syy on selvä, eli pakotteet sattuisivat myös meihin. Pelkään kuitenkin sitä, että mitä pidemmälle toimia lykätään, sitä tuskallisempia seuraukset meille kaikille ovat.
Halla-aho katsoo, että pakotteilla on muutenkin vaikea vaikuttaa Venäjän toimintaan.
&#8211; Venäläisten kyky sietää epämukavuutta on suurempi verrattuna länsimaisiin ihmisiin niin kauan kuin he (venäläiset) kokevat, että he kärsivät hyväksyttävän tavoitteen vuoksi.
<h4>Mitkä ovat Venäjän tavoitteet?</h4>
Suuri kysymys on, mitkä ovat Venäjän tavoitteet. Vladimir Putinin ajatukset ovat edelleen arvoitus, sillä ulostulojensa perusteella Putin näyttäisi toimivan lähes irrationaalisesti. Ei ole selvää, riittääkö Putinille Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueiden haltuun ottaminen vai tavoitteleeko Putin koko Ukrainaa.
Halla-aho uskoo, että jopa Venäjällä ymmärretään, että Ukrainan läntisten osien hallussapito olisi Venäjälle itselleenkin painajainen.
&#8211; Uskoisin, että Venäjän tavoitteet ovat rajoitetumpia, mutta vaikea sanoa. Yleensä Venäjän kanssa on syytä vain katsoa, mitä se tekee, eikä niinkään kuunnella, mitä Venäjä sanoo.
Epäselvää myös on, missä määrin Putinin on otettava huomioon Venäjän kansan reaktio omaa hallintoaan kohtaan.
Halla-aho uskoo, että venäläisten iäkkäämmällä kansanosalla on enemmän ymmärrystä Putinin sotapolitiikalle, koska moni vanhemmasta sukupolvesta kokee Ukrainan olemassaolon ongelmalliseksi.
&#8211; Toivon mukaan nuorempien sukupolvien ajattelussa olisi tapahtunut muutos, ja he olisivat pystyneet irtautumaan tällaisesta ajattelumallista.
<h4>Putin voi käyttää uudelleen samoja tekosyitä hyökkäykselle</h4>
Halla-aho katsoo, että Venäjän kehitys on viimeisten 20 vuoden aikana mennyt koko ajan huonompaan suuntaan. Halla-aho arvioi, että Suomen ja Venäjän suhteet eivät tästä enää palaa ennalleen.
&#8211; Suomi ei voi suhtautua entiseen tapaan naapuriin, joka on sellainen kuin Venäjä tällä hetkellä on osoittanut olevansa. Venäjällä voi olla naapurimaidensa suhteen suunnitelmia, jotka eivät riipu siitä, mitä ratkaisuja naapurissa tehdään.
Halla-aho pohtii Putinin esittämiä tekosyitä hyökkäykselle Ukrainaan ja huomauttaa, että samoja verukkeita voisi käyttää myöhemminkin.
&#8211; Putin on perustellut invaasiota muun muassa sillä, että Ukraina saattaa tulla Naton jäseneksi, jolloin sinne sijoitettaisiin Naton aseistusta. Sama argumentti pätee myös Suomeen, koska on aina se vaara, että Suomi liittyy Natoon, jolloin Venäjän näkemyksen mukaan tänne voitaisiin sijoittaa Naton joukkoja ja tekniikkaa, jolloin Suomi uhkaisi Pietarin turvallisuutta.
Halla-aho muistuttaa, että Venäjän ajatteluun on pitkään kuulunut puskurivyöhykkeiden ylläpitäminen.
&#8211; Venäjä pyrkii rakentamaan ympärilleen kerroksittain puskureita suojaamaan Venäjän aluetta. Tässä katsannossa Ukraina on osa sitä.
Katso Ilta-Sanomien Haapala-TV:n lähetys <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000008640781.html">täältä</a> &gt;

Halla-aho: Kriisi Ukrainassa edennyt samaan tapaan kuin 1930-luvun lopulla – ”Ylivoimainen hyökkääjä perustelee hyökkäyssotaa itsepuolustuksella”

energiateollisuus

Pörssisähkön tuotantokatkoset askarruttavat: Energian hankintatavat vaativat puntarointia

Vapaa Pohjola vaatii muutosta sähkömarkkinoiden toimintaan ja hinnoittelumekanismiin – Ranne: ”Meidän on lopetettava ideologinen energiapolitiikka!”

Espanja ja Portugali alentavat sähkön hintaa yhteismarkkinoilla – EU:n poikkeuslupa kylvää epävarmuutta energiakriisin keskellä

Halla-aho: Kriisi Ukrainassa edennyt samaan tapaan kuin 1930-luvun lopulla – ”Ylivoimainen hyökkääjä perustelee hyökkäyssotaa itsepuolustuksella”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025