Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Energiewende

Eduskunta käsitteli torstaina hallituksen selontekoa kansallisesta ilmasto- ja energiastrategiasta Hiilineutraali Suomi 2035. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne totesi kyseisen paperin olevan paitsi käytännössä arvoton, myös oikeasti vaarallinen.

Lulu Ranteen mukaan selonteon vuosina 2020–2021 tehdyt taustalaskelmat ovat arvottomia, koska tänä päivänä oikeastaan mikään ei toimi kuten niissä kuvitellaan. Kyse ei ole vain Vladimir Putinista. Laskelmissa ei ole haluttukaan nähdä, miten pahasti Euroopan vakaan sähköntuotannon pohja oli mädäntynyt ja petti jo vuonna 2021.
&#8211; Esimerkiksi maakaasun ja hiilen hinnat ovat nyt moninkertaiset malleissa käytettyihin verrattuna ja Saksan ”Energiewende” on konkurssissa, minkä seurauksena suomalaisten sähkön hinta on räjähtänyt.
Selonteko ei pohjaudu todellisuuteen
Hanhikiven peruunnuttua ydinvoimaa ei ole tulossa nimenomaan Suomen pohjoisosaan, mikä on Ranteen mukaan kriittinen puute verrattuna laskelmiin.
&#8211; Kun skenaariot irtoavat todellisuudesta, ne muuttuvat arvottomiksi. Selonteko ei pohjaudu todellisuuteen. Vaaralliseksi tilanne muuttuu, kun todellisuudesta irtautuneita suunnitelmia ei päivitetä, vaan niitä ajetaan härkäpäisesti eteenpäin.
Ranne muistuttaa vielä vaarallisempaa olevan, kun suunnitelmilta puuttuu oikeutus kansalaisten silmissä ja niitä ajetaan seurauksista välittämättä.
&#8211; Ei ole olemassa mitään järkevää perustetta sille, miksi Suomen pitäisi olla hiilineutraali 15 vuotta muita maita ennen. Vaikka olisi miten kiire, maapallon lämpenemiseen sillä ei ole mitään vaikutusta, mutta Suomi ja suomalaiset kärsivät.
Arviointi ulkoistettu Ilmastopaneelille
Ranne huomauttaa, että hallitus kuittaa toimintansa lukuisat kielteiset vaikutukset vakiolauseella, jonka mukaan kaikki toteutetaan ”sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti”. Näin kuitataan ilman, että politiikkatoimien todellisia seurauksia saati oikeudenmukaisuutta olisi juurikaan arvioitu.
&#8211; Oikeudenmukaisuuden arviointi on ulkoistettu Ilmastopaneelille, jota kiinnostaa globaali oikeudenmukaisuus paljon enemmän kuin suomalaisten hyvinvointi, Ranne lataa.
&#8211; Hallituksen, Ilmastopaneelin, Sitran sekä muiden viherorganisaatioiden rakentama ideologinen piiri on Suomelle tuhoisa.
Suomalainen on EU:ssa ikuinen maksaja
Ranteen mukaan vaarallisinta on, että hallitus ja kokoomus vannovat EU:n nimeen eivätkä edes halua nähdä, mihin ollaan menossa.
&#8211; EU:n vastaus vanhojen EU-maiden energiapolitiikan konkurssiin on lisää yhteisvastuullista velkaa ja jäsenvaltioiden itsenäisyyteen puuttuvaa sääntelyä. Siitä on sosiaalinen oikeudenmukaisuus kaukana.
Ranne vaatiikin Suomea heräämään nyt tajuamaan, että näin jatkaen sekä energialla että yhteisvastuulla on vain yksi suunta: Pohjoismaat kantavat entistä suuremman taakan holtittomasti asiansa hoitaneiden EU-maiden vastuuttomista päätöksistä ja katastrofaalisista epäonnistumisista.
&#8211; Suomalainen on siinä ikuinen kärsijä ja maksaja, Ranne päättää.
&nbsp;

Hiilineutraali Suomi 2035 -ilmastostrategia perustuu vääriin laskelmiin ja on vaarallinen – Ranne: ”Kun skenaariot irtoavat todellisuudesta, ne muuttuvat arvottomiksi”

VTT Heikki Koskenkylä arvioi Saksan energiavalintojen seurauksia Ukrainan sodan eskaloituessa. Ydinvoimasta luopuminen voi käydä maalle erittäin kalliiksi. 

Saksan hallitus <a href="https://www.spiegel.de/wirtschaft/reaktion-auf-russische-aggression-robert-habeck-stoppt-nord-stream-2-a-bd78bdc1-dfb2-4662-865e-5fa4796b1076">on keskeyttänyt</a> Nord Stream 2 maakaasuputken käyttöönoton valmistelun. Tämän seurauksena Saksan energiatilanne pahenee olennaisesti, koska tänä vuonna suljetaan viimeiset vielä käytössä olevat ydinvoimalat. Saksa on ajautumassa vakavaan energiakriisiin ja energian hinnan ennustetaan nousevan huomattavasti. Sähkön hinta on jo nyt EU:n korkein. Inflaatio kiihtyy edelleen, mikä on Saksassa suuri ongelma.
Nord Stream 2 maakaasuputken käyttöönoton keskeyttämisestä vastaa talousministeriö, jossa ministerinä on vihreiden Robert Habeck. Kyse on maakaasun käyttöönoton lupaprosessin pysäyttämisestä. Vihreät ovat koko ajan vastustaneet uuden maakaasuputken käyttöönottoa. Putket, joita on kaksi, kulkevat Itämeren alla. Saksaan on tuotu jo pitkään Venäjältä maakaasua Ukrainan läpi kulkevissa putkissa.
<blockquote>Angela Merkelin hallitus päätti vuonna 2011 lopettaa ydinvoiman käytön Japanin Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Merkel runnoi päätöksen läpi. Ainoastaan vihreät kannattivat alun perin päätöstä.</blockquote>
Saksan energiahuolto on voimakkaasti riippuvainen maakaasun tuonnista Venäjältä. Viime vuonna Saksa toi 55 prosenttia käyttämästään maakaasusta Venäjältä, 30 prosenttia Norjasta ja 13 prosenttia Hollannista. Viimeiset kolme käytössä olevaa ydinvoimalaa suljetaan tänä vuonna. Liittokansleri Angela Merkelin hallitus päätti vuonna 2011 lopettaa ydinvoiman käytön Japanin Fukushiman onnettomuuden jälkeen. Merkel runnoi päätöksen läpi. Ainoastaan vihreät kannattivat alun perin päätöstä. Saksan energia-ala <a href="https://stage.sudev.fi/saksa-yrittaa-luopua-ydinvoimasta-ja-kivihiilesta-mutta-energiakaannos-on-suurissa-vaikeuksissa/">varoitti päätöksen seurauksista</a> jo tuolloin.
Saksan uuden hallituksen ohjelman mukaan kivihiilen käytöstä luovutaan jo vuoteen 2030 mennessä. Vihreiden mukaan päätös on sitova. Kahden muun hallituspuolueen SPD ja FDP mukaan päätös on ehdollinen. Niiden mukaan energiahuolto ei saa vaarantua, jolloin kivihiilestä luopumista voitaisiin lykätä. Vihreät haluaisivat lisätä valtavasti tuulivoiman käyttöä. Jo nyt tuulivoimalla tuotetaan viidennes Saksan sähkön kulutuksesta. Tuulivoiman lisärakentaminen on kuitenkin vähentynyt. Kansalaiset vastustavat tuulivoiman lisärakentamista. Voimaloita ei haluta lähelle asuinalueita. Uusista voimaloista <a href="https://stage.sudev.fi/saksa-hyytymassa-ilmapiiri-kiristyy-riidat-jatkuvia-merkelin-16-vuoden-liittokansleriaikana-rakenneuudistukset-joko-virheellisia-tai-jaaneet-tekematta/">on tehty valituksia</a> kaikilla hallinnon tasoilla &#8211; liittovaltion, osavaltioiden ja kuntien tasoilla.
<blockquote>Maakaasun tuonnissa Venäjältä ei nähty mitään riskejä.</blockquote>
Saksassa on nyt alettu suunnitella nestekaasun tuonnin lisäämistä Yhdysvalloista. Tätäkin vihreät vastustavat. Talousministeri Robert Habeck onkin vaikeassa tilanteessa. Hänen ministeriötä syytetään aivan liian myönteisestä asenteesta maakaasun tuontiin Venäjältä. Suuren koalition, CDU/CSU ja SPD, hallituksessa vuonna 2020 talousministeriössä suunniteltiin huomattavaa maakaasun tuonnin lisäämistä Venäjältä, koska ydinvoiman käytön loppuminen alkoi lähestyä. Tuolloin uskottiin, että Nord Stream 2 maakaasuputket saadaan nopeasti käyttöön. Maakaasun tuonnissa Venäjältä ei nähty mitään riskejä.
Saksan kuuluisa energiakäännös eli Energiewende on suurissa ongelmissa. Jos maakaasun tuonti Venäjältä loppuu tai vähenee merkittävästi, ajautuu Saksan energiatalous vakavaan kriisiin. Energian hinta nousisi edelleen. Inflaatio voisi kiihtyä jopa yli viiden prosentin tasolle. Päätös ydinvoiman käytön lopettamisesta oli Merkelin pitkän liittokaslerikauden pahin virhe. Tätä virhettä Merkel ei ole koskaan myöntänyt. Jos maakaasun tuonti Venäjältä vaikeutuu, Saksassa joudutaan siirtämään kivihiilen käytön lopettamista pitkälle vuoden 2030 jälkeen. Tällöin Saksaan saattaa iskeä vakava hallituskriisi ja vihreät luultavasti lähtevät hallituksesta. Ehkä silloin palataan jälleen suureen koalitioon täydennettynä vapailla demokraateilla FDP:llä. Hallitus kokoonpanolla CDU/CSU, SPD ja FDP joutuu sitten rakentamaan uuden linjan Saksan energiapolitiikalle.

Koskenkylä: Ydinvoimasta ja Nord Stream 2:sta luopuva Saksa on ajautumassa energiakriisiin

Saksan poliittinen ilmapiiri on kiristynyt talven aikana merkittävästi. Hallituksessa riidellään jatkuvasti. Kristillisdemokraateilta eli CDU/CSU-puolueelta puuttuu edelleen liittokansleriehdokas. CDU on ryvettynyt osavaltioiden vaalitappioista ja skandaaleista. Digitalisaatiossa maa on jäänyt pahasti jälkeen Kiinaa ja Yhdysvaltoja. Hallitusta kritisoidaan jatkuvasti koronan huonosta hoidosta ja rokotteiden tilausten epäonnistumisesta. VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa Saksan tilanteesta.

Tunnetun der Spiegel-lehden kahdessa numerossa on arvioitu Saksan tilannetta erittäin kriittisesti. Myös muissa lehdissä on ollut varsin kriittisiä arvioita Saksan tilanteesta.
Poliittisen ilmapiirin kiristymiseen on useita syitä. Liittopäivävaalit lähestyvät, ne pidetään syyskuussa. Puolueiden kannatusluvut alkoivat heilahdella aiempaa enemmän jo ennen koronan aikaa. CDU ja CSU, jotka ovat olleet lähes aina 40 prosentin tasolla, laskivat jo syksyllä 2019 alle 30 prosenttiin ja vihreät lähestyivät. Sosiaalidemokraatit SPD putosivat alle 20 prosentin tason. Vaihtoehto Saksalle AfD oli nousussa.
Toisin oli vielä äsken. Koronan alettua viime vuoden maaliskuussa CDU/CSU kohosivat jo 37 prosenttiin ja vihreät taantuivat kuten myös SPD ja AfD. Koronan alettua hallituksesta vastuussa olevien kannatus kasvoi, Saksassa Angela Merkelin ja Suomessa Sanna Marinin.
Nyt on taas tullut takapakkia. CDU/CSU pudonnut alle 30 prosentin tason. Vihreät noin 20 % ja SPD 17 % sekä AfD noin 12 %. Suuri koalitio CDU/CSU ja SPD ei ole toimintakykyinen. SPD käy valtiovarainministeri Olaf Scholzin johdolla jo vaalitaistelua ja on suuntautunut vasemmalle. Saattaa tähdätä rot-rot-grüne-hallitukseen eli SPD, Linke ja Grüne. Monet ennustavat kuitenkin CDU/CSU, vihreät ja vapaiden demokraattien FDP hallitusta.
CDU:n kaksi kuukautta sitten valittu uusi puheenjohtaja Armin Laschet on osoittautunut vaisuksi. Häneltä puuttuu karismaa. Kahdessa isossa osavaltiossa kärsittyä tappiota hän pakoili. Vasta paineen alla tuli julkisuuteen ja vähätteli tappioita. Armin Laschetilla ei ole ollut mitään visiota Saksan tulevaisuudelle. Poliitikkojen suosion mittauksissa hän on pudonnut 20 prosentin tasolle. CDU:n eräiden edustajien korruption epäilyt painavat häntä. Ne liittyvät koronamaskien hankintaan.
Saksan talous on selvinnyt vähemmillä tappioilla koronasta kuin moni muu EU-maa. Spiegelin kirjoituksessa ”Der Sound des Abstiegs” tuodaan kuitenkin esille talouden heikkouksia ja rakenteellisia ongelmia. Samoin infrastruktuurin valtava korjaustarve, joka voi olla satoja miljardeja euroja. Mahtava autoteollisuus on sähköautojen kehittelyssä selvästi jäljessä Elon Muskin Teslaa ja kiinalaisia sähköautojen valmistajia. Maaliskuussa 2021 Teslan markkina-arvo oli kaksi kertaa suurempi kuin kolmen saksalaisen Volkswagenin, Daimlerin ja BMW:n yhteenlaskettu markkina-arvo.
Kaikkein hälyttävintä on Saksan yleinen jälkeenjääneisyys digitalisaatiossa. Useat kansainväliset tutkimukset ovat tämän paljastaneet. ”Digital River Report” mittaa digitalisaation edistymistä 140 maassa. Kahdenkymmenen suuren teollisuusmaan joukossa Saksa on 16. sijalla. IMD:n ranking-listalla Saksa on pudonnut 63 maan joukossa sijalta 6 sijalle 18. Digital Intelligence Index-listalla Saksa on pudonnut sijalle 18.
Der Spiegelissä Saksan sijoitusta ja alaspäin menoa pidetään skandaalina. Ainakin osavastuu langetetaan liittokansleri Merkelin ja hänen hallituksen päälle.
Angela Merkelin 16 vuotista liittokanslerin kautta arvioidaan Spiegelissä ja muissakin lehdissä nyt varsin kriittisesti. Hänen suurena ansiona pidetään yleisen vakauden ylläpitämistä niin Saksassa kuin EU-alueella yleensä. Toisaalta vakaus ei takaa menestystä. Tarvitaan dynaamisuutta, innovaatioita ja rakenneuudistuksia. Merkel on nämä laiminlyönyt ja painottanut liikaa vakautta.
Merkelin yhtenä pahana virheenä pidetään ydinvoimasta luopumispäätöksen läpiajamista vuonna 2011 Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Hän jopa hehkutti tätä ratkaisua esikuvaksi muille maille. Saksassa alkoi energiakäännös, Energiewende, joka nyt on suurissa ongelmissa. Tuulivoimaa on lisätty paljon, mutta sen vastustus on kasvanut. Suuret tuulivoimalat pelottavat ihmisiä ja tappavat pieneläimiä ja erityisesti lintuja paljon. Tästä on noussut suuri häly. Maakaasuputki NordStream 2 on pientä vaille valmis. Sen valmiiksi rakentamista vastustavat jyrkästi Yhdysvallat, Ranska ja jopa EU:n komissio. Hiilivoimasta luopuminen tulee maksamaan Saksalle ainakin yhden biljoonan euron (1000 mrd €) tai enemmänkin. Viimeiset kaksi käynnissä olevaa ydinreaktoria suljetaan vuonna 2022 tai 2023.
Merkelin maahanmuuttopolitiikkaa syksyllä 2015 on kritisoitu kaiken aikaa. Hän toivotti tuolloin kaikki pakolaiset tervetulleiksi Saksaan, joita tulikin lyhyessä ajassa yli miljoonan verran. Sen jälkeen pakolaispolitiikka on kiristynyt.
Spiegelin ja monien muidenkin lehtien arvio on, että Saksa tarvitsee nyt uuden suunnan ja uuden johtajan. On luotava visio Saksan uudelle nousulle. Uuden liittokanslerin haasteet ovat valtavat. Niitä ovat ainakin:
&#8211; Saksan talous saatava uuteen nousuun, dynaamisuutta lisää, digitalisaation käyttöönotto vauhtiin, sähköautoissa eturintamaan.
&#8211; Energiewendelle, energiakäännökselle on tehtävä jotain. Kukaan ei tunnu tietävän, mitä pitäisi tehdä? Kivihiilen alasajo lykkääntynee? Entä NordStream 2, valmistuuko se koskaan?
&#8211; EU on vaikeassa tilanteessa. Koronan varjolla kasvatetaan yhteisvastuita, joita Saksa on aina vastustanut. Italian uusi pääministeri Mario Draghi ehdotti viime viikolla EU:n huippukokouksessa yhteisiä velkakirjoja eli eurobondeja, fiskaaliunionin laajentamista mm. yhteisellä rakennerahastolla ja vielä euroalueelle omaa budjettia EU:n budjetin lisäksi. Yhteisvastuu kasvaisi valtavasti. Minkä linjan Saksa ottaa näihin ehdotuksiin? Jo nyt elpymisrahastoa kritisoidaan Saksassa.
&#8211; EKP:n rahapolitiikka hämmentää Saksassa edelleen. Kuinka pitkälle EKP voi mennä valtioiden ja yritysten velkapapereiden ostossa? Ja pystyykö se edes laskemaan tasettaan? Alhainen talletuskorko hiertää pahasti saksalaisia.
&#8211; EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kriisissä. Ongelmia on Kiinan, Venäjän ja Turkin kanssa kaiken aikaa. Myös Naton toimintaa pitäisi elvyttää. Pakolaisten tulo EU-alueelle saattaa kiihtyä uudelleen. EU:n yhtenäisyys on kovalla koetuksella näissä kysymyksissä.
Viimeisten tietojen mukaan CDU:n ja CSU:n yhteinen liittokansleriehdokas valitaan noin kuukauden kuluttua. Kiire alkaa olla, koska liittopäivävaalit ovat jo syyskuussa. Koko Saksaa koskevassa gallupissa CSU:n johtaja Markus Söderin kannatus on 52 % ja CDU:n puheenjohtajan Armin Laschetin vain 22 %. CDU/CSU:n kannattajien joukossa Söder saa 78 % ja Laschet vain 30 %.
CDU:lle on kannatusluvuista huolimatta kova paikka valita Baijerin CSU:n puheenjohtaja kansleriehdokkaaksi. Kaksi kertaa näin on tehty ja kumpikin hävisi. He olivat Franz-Josef Strauss ja Edmund Stoiber. Kyseessä on EU:n tärkeimmän valtion johtajan valinta. Vaikutukset tuntuvat kaikkialla. Söderiä pidetään konservatiivisempana ja hyvin yritysmyönteisenä. Laschet on CDU:n liberaalin siiven suosikki. Valittiin kumpi tahansa liittokansleriksi, tehtävän hoito tulee olemaan äärimmäisen vaativaa, haasteellista ja rasittavaa. Mustaan hevoseen ei ainakaan vielä Saksassa uskota. Aiemmin arvioitiin, että suosittu CDU:n terveysministeri Jens Spahn voisi menestyä liittokansleriehdokkaana. Hänen suosionsa on kuitenkin romahtanut koronan ongelmien tähden. Eroa on vaadittu jatkuvasti.

Saksa hyytymässä, ilmapiiri kiristyy, riidat jatkuvia  – Merkelin 16 vuoden liittokansleriaikana rakenneuudistukset joko virheellisiä tai jääneet tekemättä

Saksan mahtipuolue CDU:lla on edessään puoluekokous ja puheenjohtajan vaihto. Valita saattaa vaikuttaa koko Euroopan suuntaan. VTT Heikki Koskenkylä raportoi Saksan tilanteesta. 

Saksan kristillisdemokraattisen puolueen CDU:n puoluekokous on tulevana lauantaina. Puolue valitsee silloin uuden puheenjohtajan. Liittokansleriehdokas valitaan keväällä. Liittopäivien vaalit ovat syyskuussa. Yleensä CDU:n puheenjohtaja on ollut liittokansleriehdokas.
CDU ja CSU kärsivät vaalitappion syyskuun 2017 vaaleissa. Sen jälkeen liittokansleri Angela Merkel erosi CDU:n puheenjohtajan tehtävästä. Paljolti Merkelin suosituksesta uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Annegret Kramp-Karrenbauer, josta käytetään usein lyhennettä AKK.
AKK epäonnistui tehtävässään ja ilmoitti jättävänsä puheenjohtajan tehtävän loppuvuodesta 2019. Puoluekokous piti olla jo viime talvena, mutta koronan tähden sitä siirrettiin. Ensi lauantaina pidetään puoluekokous digitaalisen yhteyden muodossa.
Ehdokkaita on kolme ja he ovat olleet gallupeissa varsin tasaväkisiä. Friedrich Merz on ollut niukasti johdossa gallupeissa (<a href="https://www.spiegel.de/politik/deutschland/cdu-vorsitz-friedrich-merz-armin-laschet-norbert-roettgen-kandidatenrunde-a-cd506fa8-e41e-4ff0-a424-e95582fef58c">Spiegel 15.12.2020</a>). Hän on selvästi konservatiivisen siiven ja osin yrityssektorin suosikki. Merz oli aiemmin CDU:n liittopäiväryhmän vetäjä, mutta Merkel savusti hänet ulos. Sen jälkeen Merz menestyi investointipankkiirina ja teki suuren omaisuuden. Tätä on pidetty hänelle jonkinlaisena rasitteena. Hänellä arvioidaan olevan huonot välit Merkelin kanssa. Hän hävisi puheenjohtajakisan niukasti AKK:lle vuonna 2018. Merz on 65-vuotias.
Armin Laschet, 59 vuotta, on Saksan väkirikkaimman osavaltion Nordrain-Westfalenin pääministeri. Hän on aika väritön henkilö, mutta kokemusta on politiikasta paljon. Hänen arvioidaan olevan jonkinlainen keskitien kulkija, joka on monissa asioissa Merkelin linjoilla (<a href="https://www.spiegel.de/politik/deutschland/cdu-volker-bouffier-unterstuetzt-armin-laschet-als-parteivorsitzenden-a-0d98ab0c-6f22-424c-898b-2ee46d4df2fa">Spiegel 12.1.2021</a>).
Entinen ympäristöministeri Norbert Röttgen, 55 vuotias, on ollut gallupeissa heikoin, mutta aivan viime aikoina hän on ollut hiukan Laschetin edellä. Röttgen on nykyisin liittopäivien ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja. Hän on vaalitaistelussa puhunut paljon EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan puolesta. Hän haluaa pitää myös Britannian mukana näissä kuvioissa, vaikka Brexit on jo toteutunut.
Näiden kolmen ehdokkaan yhteiset esiintymiset eivät ole olleet kovin räiskyviä. Suuria näkemyseroja ei ole ollut. Friedrich Merz jakaa mielipiteitä jyrkemmin kuin muut. Konservatiivit ovat voimakkaasti hänen kannalla. Liberaalit ovat selvästi joko Laschetin tai Röttgenin kannalla.
Jos puoluekokouksessa kukaan ei saa enemmistön tukea, pidetään toinen äänestys, johon osallistuvat kaksi eniten ääniä saanutta. Puoluekokoukseen osallistuu 1001 osavaltioista valittua CDU:n edustajaa. Baijerin osavaltiota edustava tytärpuolue CSU ei osallistu kokoukseen.
Baijerin osavaltion pääministeri ja CSU:n puheenjohtaja on Markus Söder. Hän on noussut gallupeissa Saksan kolmen suosituimman poliitikon joukkoon. Toinen on liittopresidentti Walter Steinmeier ja kolmas liittokansleri Angela Merkel. Söderiä on jo kutsuttu varjokansleriksi. Hän ei ole vielä ilmoittanut, asettuuko hän ehdokkaaksi kevään vaaleissa, jossa siis mukana CDU:n ja CSU:n edustajat. Kaksi kertaa aiemmin CDU/CSU:n liittokansleriehdokkaana on ollut CSU:n puheenjohtaja. Franz Josef Strauss vuonna 1980 ja Edmund Stoiber vuonna 2002. Stoiber hävisi vaalit sosiaalidemokraattien SPD:n ehdokkaalle Gerhard Schröderille. Schröderin jälkeen liittokansleriksi nousi Angela Merkel. Merkelin urasta liittokanslerina tulee yhtä pitkä kuin Helmut Kohlin vuosina 1982-1998 eli 16 vuotta.
Saksan liittokansleria voidaan pitää EU:n merkittävimpänä poliitikkona. Saksa on väkiluvultaan selvästi suurin jäsenvaltio. Saksan talous on ollut hyvässä kunnossa jo pitkään. Saksalla on ollut suuri vaihtotaseen ja budjetin ylijäämä sekä korkea 76 prosentin työllisyysaste. Suomen talousluvut kalpenevat Saksan rinnalla.
Saksalla on kuitenkin kasvavia ongelmia kilpailukyvyn kanssa. Digitalisaatiossa se on jäänyt jälkeen Yhdysvaltoja ja Kiinaa kuten koko EU-aluekin. Energiewende eli energiakäännös on <a href="https://stage.sudev.fi/tuulivoiman-vastustus-kasvaa-saksassa-vihreat-jarkyttyneita/">suurissa ongelmissa</a>. Merkel teki vakavan virheen, kun ajoi läpi ydinvoimasta luopumisen. Maakaasuputki NordStream 2:sta ei ole saatu valmiiksi, ja Yhdysvallat vastustaa hanketta. Tuulivoiman vastustus on kasvanut voimakkaasti. Kivihiilen käytöstä on vaikea luopua. Väestön ikääntyminen aiheuttaa paineita julkiseen talouteen. Maahanmuuttoa vastustetaan vuoden 2015 kokemusten jälkeen kasvavassa määrin. Turkin ja Venäjän kanssa on suuria ongelmia. Lisäksi Saksassa on piileviä epäluuloja EU:n yhteisvastuun kasvattamiseen ja EKP:n rahapolitiikkaa kohtaan.
Uuden liittokanslerin haasteet ovat valtavat. Myös suhteet Yhdysvaltoihin pitäisi rakentaa uudelleen ja elvyttää Naton toimintaa. Saksan puolustusmenot ovat vain 1,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun Yhdysvaltojen vaatimus on kaksi prosenttia. Sosiaalidemokraatit ovat kaiken aikaa suuressa koalitiossa vastustanut puolustusmenojen kasvattamista. Saksan lehdistössä arvioidaan, että syyskuun vaalien jälkeen CDU/CSU ei lähde enää SPD:n kanssa suureen koalitioon. Hallitus saatetaan muodostaa CDU/CSU, vihreät ja vapaiden demokraattien FDP pohjalta. Varsinkin vihreiden kanssa CDU/CSU:lla on kuitenkin suuria näkemyseroja. CDU:n kannatus oli vajonnut ennen koronaa ennätysalhaalle 27 prosentin tasolle. Koronan ansiosta kannatus on ollut viime aikoina 35 prosentin tasoa. Se on nyt selvästi suurin puolue Saksassa.

Saksan mahtipuolue CDU valitsee lauantaina uuden puheenjohtajan – valinnalla suuri merkitys Saksan tulevalle suunnalle

Saksa on Euroopan unionin suurin jäsenmaa ja taloudeltaan selvästi vahvin. Sen poliittisilla linjauksilla on suuri merkitys koko EU:lle. Saksan vaikutus näkyy selvästi ilmastopolitiikassa. Kun Saksa teki vuonna 2011 energiakäännöksen, energiewenden, liittokansleri Angela Merkeliä alettiin kutsua ilmastokansleriksi. Saksa päätti tuolloin luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä. Päätös herätti suurta huomiota maailmalla, kirjoittaa VTT Heikki Koskenkylä.

Monet pitivät päätöstä hyvin uhkarohkeana. Energiewende on sittemmin ajautunut suuriin ongelmiin ja Angela Merkel on ollut hyvin hiljaa energiapolitiikasta &#8211; paitsi aivan viime aikoina, kun vihreät ovat nousseet gallupeissa suurimmaksi puolueeksi, jopa ohi CDU:n.
Kuluneen kesän aikana Saksan energiapolitiikkaan on tullut uusi keskustelunaihe, joka on kärjistänyt keskustelua kovasti. Tuulivoimaa, jota on rakennettu tukien avulla paljon, on alettu kritisoida hyvin voimakkaasti. Kaikki osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että tuulivoima on hyväksi ilmaston tavoitteiden kannalta. Sillä saadaan aikaan lähes päästötöntä sähköä.
Vähitellen on kuitenkin huomattu, että tuulivoimalat tuhoavat valtavasti lintuja, lepakkoja, hyönteisiä ja pieneläimiä. Lisäksi tuulivoiman rakentamista varten on alettu kaataa entistä enemmän metsää. Ristiriita ilmaston ja luonnonsuojelun tavoitteiden välillä onkin noussut ilmastopolitiikan keskipisteeseen.
Huonosti suunniteltu ja toteutettu
Energiewende-päätös tehtiin nopeasti Japanin Fukushimassa vuonna 2011 tapahtuneen ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Sen aiheutti maanjäristys ja sitä seurannut tsunamiaalto. Päätöstä pidettiin historiallisena ja esikuvana muille maille. Juuri mitkään maat eivät ole seuranneet Saksaa ja Ruotsikin on lykännyt ydinvoimasta luopumista pitkälle tulevaisuuteen.
<a href="https://stage.sudev.fi/koskenkyla-saksan-viherutopistinen-energiakaannos-energiewende-on-ajautumassa-umpikujaan-kansalaisten-mielesta-kallis-kaoottinen-epaoikeudenmukainen/">Energiewende</a> suunniteltiin ja organisoitiin huonosti. Kunnollista kokonaissuunnitelmaa ei edes tehty. Päätavoitteena oli ydinvoimasta luopuminen ja voimakas uusiutuvan energian edistäminen. Hiilivoimasta ei puhuttu juuri mitään. Varavoiman tarpeeseen ei kiinnitetty huomiota, vaikka hyvin tiedettiin, että tuuli- ja aurinkovoiman saatavuus vaihtelee suuresti säätilan mukaan.
Ydinvoimasta luopuminen on edennyt lähes aikataulun mukaan. Arviolta viiden vuoden kuluessa suljetaan Saksassa viimeinen ydinvoimala. Myös tavoite rakentaa paljon lisää uusiutuviin energiamuotoihin perustuvaa sähköntuotantoa on edennyt varsin hyvin. Uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta on kasvanut kymmenessä vuodessa kolmannekseen.
Hajanaista ja tehotonta ilmastopolitiikkaa
Huolimatta näistä saavutuksista Saksan energiapolitiikka on ajautumassa lähes umpikujaan. Ongelmana on se, että peräti neljä viidesosaa Saksassa käytettävästä energiasta tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla. Sähköntuotanto nojaa yhä suurelta osin kivi- ja ruskohiilivoimaloihin. Voimassa oleva tavoite on luopua hiilen käytöstä vuoteen 2037 mennessä. Tätä tavoitetta on jo jouduttu siirtämään. Vihreiden vaatimus on vuoteen 2030 mennessä.
Monet tahot ovat arvioineet, että Saksa ei ole pääsemässä asettamiinsa tavoitteisiin energiantuotannossa ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Saksa onkin vastustanut EU:n asettamia päästöjen vähennysaikatauluja. Tunnettujen taloustieteilijöiden ryhmä totesi tänä kesänä Saksan hallituksen tilaamassa raportissa, että Saksan ilmastopolitiikka on ollut hajanaista, tehotonta ja kallista. Joidenkin arvioiden mukaan energiewende on epäonnistunut täysin. Tuulivoiman lisärakentamiseen kohdistuva voimakas kritiikki vaikeuttaa edelleen olennaisesti energiewenden toteuttamista.
Euroopan kalleinta sähköä
Tuulivoimaloita on rakennettu 1990-luvulta lähtien nyt noin 30 000, mutta vuosittainen kasvu on jo alentunut. Osalla tuulivoiman valmistajista on ollut kannattavuusongelmia. Helposti rakennettavat alueet on jo täytetty tuulivoimapuistoilla. Näitä alueita on Pohjanmerellä ja Itämerellä sekä rannikkoseuduilla, joilta myös tuulee enemmän kuin sisämaassa.
Tuulivoimaloissa on esiintynyt yllättävän paljon vikoja ja haavereita. Vuosittain on ollut noin 50 vakavaa vahinkoa. Roottoreista ovat irronneet siivet, jotka voivat painaa tonneja ja ne ovat lentäneet 100 metrin päähän. Myös meluhaitat ovat alkaneet tulla kritiikin aiheeksi.
Tuulivoimalle on myönnetty valtavasti tukea kuten myös aurinkovoimalle. Sähkön hinta onkin Saksassa kotitalouksille EU:n korkeimpia. Energiewenden toteuttamiseksi nykyiset 30 000 tuulivoimalaa eivät riitä alkuunkaan. Useita arvioita on tehty tarvittavasta kokonaismäärästä. Lukumäärä riippuu kivihiilestä luopumisen aikataulusta. Viranomaisten arvio on 60 000 tuulivoimalaa yhteensä. Muut asiantuntijatahot ovat päätyneet lukuun 200 000. Luonnonsuojelijat pitävät tällaisia lukuja katastrofina. He ovatkin laajalti ryhtyneet vastustamaan tuulivoiman lisärakentamista.
Hakattuja metsiä, kuolleita lintuja
Arvostettu saksalainen yleistieteellinen lehti GEO käsittelee uusimmassa elokuun numerossaan laajalti tuulivoimaloiden haittavaikutuksia. Lehden kirjoitus on 20 sivua tästä aiheesta ja siinä siteerataan laajalti alan asiantuntijoiden näkemyksiä. Kirjoituksen otsake on ”Hyvää ilmastolle, huonoa luonnolle” eli Gut fürs Klima, schlecht für die Natur. Tämä siis tarkoittaa tuulivoiman käyttöä. Pitkässä kirjoituksessa annetaan perusteellinen kuva tuulivoiman haittavaikutuksista luonnolle. Tämä tarkoittaa lintuja, lepakoita, hyönteisiä ja maassa kulkevia pieneläimiä sekä metsiä.
Tuulivoimalat ovat valtavia laitoksia, suurimmat jopa 240 metriä korkeita ja propellit 70 metriä pitkiä. Tuulivoimapuistot ovat kymmeniä ja usein satoja hehtaareja. Metsää joudutaan kaatamaan niiden tieltä entistä enemmän. Jopa ns. ikimetsiä on kaadettu.
Kun kuolleita lintuja alkoi löytyä entistä enemmän tuulivoimaloiden läheisyydestä, luonnonsuojelijat, lintutieteilijät ja muutkin tutkijat alkoivat tutkia ja seurata näitä ikäviä vaikutuksia. Myös alan tutkimuslaitokset ovat ryhtyneet selvittämään ja tilastoimaan näitä haittoja. Ilmiö on paisunut laajaksi ja alkanut saada suurta huomiota Saksan lehdistössä ja mediassa.
Luonnonsuojelijat hämillään
Tuulivoiman rakentajat ja heidän etujärjestöt ovat ärtyneet tilanteesta ja väittävät tutkijoiden tietoja liioitteluksi. Luotettavan tuntuiset arviot ovat lähes dramaattisia. Niiden mukaan tuulivoimalat ja erityisesti niiden propellit tappavat vuosittain jo nyt satoja tuhansia lintuja ja lepakoita sekä miljardeja hyönteisiä.
Valtava määrä pieneläimiä kuolee maassa. Suuret linnut kuten haukat ja kotkat ovat vaarassa kadota Saksasta kokonaan. Ongelma syntyy siitä, kun tällaiset linnut saalistavat maassa kulkevia pieneläimiä, hiiret ym. niin ne joutuvat keskittymään pieneläimen liikkumiseen täysin eivätkä huomaa tuulivoimalan valtavia propelleja. Propellit voivat pyöriä jopa 400 km/tunti -vauhtia.
Näiden ongelmien seurauksena ilmaston ja luonnonsuojelijoiden erimielisyydet ovat kasvaneet ja kärjistyneet pahasti. Jyrkät ilmastonsuojelijat eivät välitä lintujen kuolemista, koska he ovat pelastamassa koko maailmaa. Vihreille tämä syntynyt tilanne on hankala, koska heidän tavoitteina on sekä ilmaston suojelu että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Tähän saakka vihreät ovat pitäneet tuulivoimaa edullisena molempien tavoitteidensa kannalta.
Tuhansia valituksia ympäri maata
Kun nämä tuulivoimaloiden vakavat haitat luonnolle ovat levinneet julkisuuteen, Saksan viranomaiset ovat myös ryhtyneet tutkimaan asiaa. Tuulivoimaa vastaan on tehty jo tuhat valitusta useissa Saksan osavaltioissa. Valitusten laatijana on myös Saksan tunnetuimpia alan tutkijoita. Tuulivoimateollisuus yrittää puolustella asemiaan ja väittää, että koko energiewendeä ei voida toteuttaa ilman tuulivoiman suurta lisäystä.
Tämä uusi ja sekava tilanne tuulivoiman osalta on nyt johtanut siihen, että monet tunnetut tutkijat ovat alkaneet kannattaa ydinvoimaa. Yhä useammat tutkijat ja professorit ovat todenneet, että ydinvoima on tarpeen, jotta Saksa voi saavuttaa ilmastonsuojelun ja päästöjen vähentämisen tavoitteensa.
Saksan hallitukselle on ollut hankala asia kansainvälisen ilmastopaneelin, IPCC, raportin kannanotto, jonka mukaan ydinvoima on tarpeen, jotta ilmaston lämpeneminen enintään 1,5 asteella voidaan saavuttaa. Saksan esimerkin valossa voidaan hyvin perustein sanoa, että Suomessa pitäisi nyt ryhtyä tutkimaan perusteellisesti tuulivoiman haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle.
Korjaus 13.9.2019 klo 14.24: &#8221;70 senttimetriä&#8221; korjattu muotoon &#8221;70 metriä&#8221;.

Tuulivoima vastatuulessa Saksassa – ilmaston ja luonnonsuojelun tavoitteiden välillä paha ristiriita

VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa Saksan energiakäännöksestä &#8221;Energiewendestä&#8221;, jonka myötä maa yrittää luopua ydinvoimasta ja siirtyä pääasiassa uusiutuviin energialähteisiin. Kaoottinen hanke on varoittava esimerkki huonosti suunnitellusta ja johdetusta suuresta hankkeesta. 

Saksa on Euroopan mahtimaa. Se on maailman neljänneksi suurin teollisuusmaa. Edellä ovat vain Yhdysvallat, Kiina ja Japani. Saksalla on maailman suurin vaihtotaseen ylijäämä, joka on huomattavasti suurempi kuin Kiinalla.
Saksan hallitus teki vuonna 2011 dramaattisen päätöksen luopua ydinvoimasta. Tavoitteeksi asetettiin tuolloin tuottaa 80 prosenttia sähköstä uusiutuvilla energialähteillä. Entä mikä on tilanne keväällä 2019? Saksa tuottaa noin 50 prosenttia sähkön kulutuksesta kivihiilellä, maakaasulla ja öljyllä. Tämä on edelleen Euroopan ja koko maailmankin suurimpia lukuja.
Der Spiegel -lehti on useaan kertaan kritisoinut Saksan energiapolitiikkaa. Lehden numerossa 19/4.5.2019 on laaja analyysi Saksan tilanteesta. Kirjoituksen otsake on puhutteleva ”Grüner Blackout” eli ”vihreä blackout”.
Miten tähän tilanteeseen on tultu ja onko siitä ulospääsyä? Tätä tarkastellaan seuraavassa. Lähteinä ovat Spiegelin useat numerot ja muitakin saksalaisia lähteitä, mm. Frankfurter Allgemeine, Die Welt jne. Monien arvioijien mukaan Saksan tekemä Energiewende on ollut alun alkaen utopistinen hanke, joka tehtiin hätäisesti suuren euforian vallassa. Liittokansleri Angela Merkeliä pidetään pääsyyllisenä hätäisesti tehtyyn päätökseen.
Saksan energiapoliittisen linjan muutos tehtiin pian Japanissa vuonna 2011 tapahtuneen suuren ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Sen aiheutti valtava tsunamiaalto. Saksan hallitus päätti 11.3.2011 luopua kokonaan ydinvoimasta. Aikatauluksi asetettiin 15 vuotta eli noin vuoteen 2024 mennessä. Hallituksessa olivat tuolloin kristillisdemokraatit eli CDU ja CSU sekä Vapaat demokraatit FDP. Päätöstä tukivat myös SPD ja Vihreät.
Päätöstä pidettiin historiallisena ja jopa suurimpana poliittisena saavutuksena sitten Saksojen yhdistymisen. Se oli suuri uutinen myös maailmalla. Tällä Saksa halusi näyttää mallia maailmalle ja olla esikuvana siirryttäessä kohti puhdasta energiantuotantoa ja -kulutusta. Nyt on kahdeksan vuotta kulunut tuosta päätöksestä ja tilanne energiakäännöksessä takkuaa pahasti. Konsulttiyritys McKinsey on seurannut energiaprojektia koko ajan ja esittänyt sen etenemisestä arvioita hallitukselle. Uusimmassa arviossa McKinsey toteaa, että Saksa ei ole pääsemässä asettamiinsa tavoitteisiin energiantuotannossa. On arvioitu, että energiakäännös on maksanut viiden vuoden aikana jo 160 miljardia euroa. Hankkeen eteneminen ja sen kohtaamat ongelmat ovat aiheuttaneet turhautumista ja jatkuvaa kiistelyä jo kahden hallituksen aikana.
Kansalaiset pitävät kyselyjen mukaan energiakäännöstä kalliina, kaoottisena ja epäoikeudenmukaisena. Teollisuus on huolestunut kilpailukyvystään, koska sähkön hinta on jo nyt EU-maiden korkeimpia. Tuulivoimaloiden ja aurinkoenergian rakentamisessa on ollut pahoja ongelmia ja tuulivoimaa vastustetaan laajalti alueilla, jonne sitä on rakennettu.
Herääkin kysymys, mikä tässä mittavassa hankkeessa on mennyt pieleen? Eri arvioijien mukaan syitä on useita. Niitä ovat ainakin seuraavat:
1. Energiewende suunniteltiin ja organisoitiin alun perin huonosti eikä minkäänlaista kokonaissuunnitelmaa tehty.
2. Suurin yksittäinen virhe oli, että päätettiin luopua ydinvoimasta kokonaan, mutta ei tehty suunnitelmaa siitä, miten kivihiilen käytöstä päästään eroon. Varavoiman kysymys jäi täysin auki.
3. Hanketta ei koordinoinut selkeästi mikään taho. Useat ministeriöt hoitavat asiaa ja tuhannet virkamiehet puuhaavat hankkeen parissa. Alkuvaiheessa oli yritys perustaa oma energiaministeriö, mutta hanke kaatui. Tätä pidetäänkin nykyisin vakavana virheenä.
4. Yhteensä viisi ministeriötä askartelee energiakäännöksen kanssa. Ympäristöministeriö ja talousministeriö ovat olleet koko ajan aivan eri linjoilla. Talousministerit, ensin SPD:n tuolloinen puheenjohtaja Sigmar Gabriel oli huolissaan teollisuuden kilpailukyvystä ja uusien työpaikkojen synnystä. Samalla linjalla on jatkanut nykyisen hallituksen talousministeri CDU:n Peter Altmaier. Ympäristöministeri, SPD, Svenja Schulze ei ole saanut ääntänsä kuuluville. Häntä on myös kritisoitu aloitekyvyttömäksi.
5. Alun alkaen jätettiin tekemättä kustannusarviot siitä, mitä koko energiewende maksaa vuoteen 2025 mennessä ja siitä eteenpäinkin 2035 ja 2050 saakka. Nyt arvioita on lopulta tehty ja ne osoittavat jättimäisiä kustannuksia (kts. kirjoituksen lopussa).
6. Liittokansleria on kritisoitu passiiviseksi koko hankkeen ajan. Hän runnoi kyllä hankkeen läpi, mutta jätti sen sitten oman onnensa varaan. Syksyllä 2015 Merkel teki pahan virheen pakolaispolitiikan linjauksellaan, mikä sittemmin on vienyt politiikan päähuomion ja jättänyt energiewenden sivuraiteelle.
Saksan energiakäännöksen tapaus on varoittava esimerkki huonosti suunnitellusta ja johdetusta suuresta hankkeesta. Suomen sote-uudistuksessa oli osin samoja ongelmia. Kyseessä ovat olleet liian suuret hankkeet liian lyhyessä ajassa. Tästä meilläkin kannattaa ottaa oppia, kun tulevat hallitukset suunnittelevat energiapolitiikan muutoksia, ilmastonmuutoksen torjuntaa ja sote- sekä sotu-uudistuksia. Liian suuria ja kunnianhimoisia uudistuksia kannattaa välttää ja parempi on edetä uudistuksissa vaiheittain.
Seuraavaksi tarkastellaan miten Saksan energian ja erityisesti sähkön tuotanto on kehittynyt energialähteittäin.
Vuonna 1990 uusiutuvan energian osuus oli vain 3,5 prosenttia. Tähän luetaan vesivoima, biomassa, aurinkoenergia, tuulivoima ja kotitalousjätteet ym. jätteet. Maakaasun ja öljyn osuus oli 10 prosenttia. Ydinenergia 27 %, kivihiili 26 %, ruskohiili 30 % ja muut 3,6 %.
Vuonna 2018 eli seitsemän vuotta energiakäännöksen alkamisen jälkeen uusiutuvan energian osuus oli jo 34 %. Yllättäen maakaasun ja öljyn osuus oli kasvanut selvästi ja oli 18 %. Ydinenergian osuus oli laskenut 15 prosenttiin. Kivihiili ja ruskohiili olivat yhteensä 28 % ja muut 4 %.
Saksassa on asetettu pitkän ajan tavoitteeksi, että vuoteen 2050 mennessä uusiutuvan energian osuus olisi peräti 80 prosenttia ja kaikki muu energia vain 20 prosenttia. Tämä on erittäin kunnianhimoinen tavoite, koska aikaa sen toteuttamiseen on vain 30 vuotta. Tavoitteen toteutumista epäillään monella asiantuntijataholla. Lisäksi Saksa on asettanut toisenkin erittäin kunnianhimoisen tavoitteen, jonka mukaan hiilidioksidipäästöjen tulisi olla vuonna 2050 noin 90 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuonna 1990.
Energiakäännöksen toteuttamisessa on tapahtunut hidastumista viime vuosina. Tuulivoiman lisärakentaminen on kohdannut suuria ongelmia. Voimaloita on nyt noin 30 000, mutta vuosittainen kasvu on laskenut huomattavasti. Tuulivoimaloiden suurvalmistajat Enercon ja Nordex ovat joutuneet irtisanomaan työntekijöitään ja Senvion on hakeutunut konkurssiin. Myös Pohjanmeren ja Itämeren alueille rakennetaan aiempaa vähemmän uusia voimaloita. Kahdenlaisia ongelmia on esiintynyt. Ensinnäkin, uusia siirtoverkkoja on rakennettu paljon suunniteltua vähemmän. Tästä on ollut hallituksessakin kovaa kritiikkiä. Toinen ongelma liittyy voimaloiden vikoihin, toimintakykyyn ja suoranaisiin haavereihin. Vuosittain on ollut 50 vakavaa vahinkoa. Näissä on roottorista irronneet siivet, jotka painavat tonneja. Irronneet siivet ovat lentäneet jopa lähes 100 metrin päähän. Tämä on pelästyttänyt pahasti alueilla asuvia ihmisiä. Myös meluhaitoista on ollut paljon valituksia. Viranomaiset ja valvontaelimet ovatkin joutuneet tiukentamaan turvallisuusmääräyksiä ja lisäämään valvontaa. Tämä on lisännyt tuulivoiman kustannuksia. Der Spiegel arvioikin, että varsinainen tuulivoiman rakentamisen buumi on nyt ohi.
Tuulivoimalle on myönnetty vuosittain tukea 25 miljardia euroa vuodessa ja aurinkovoimalle noin 15 mrd. euroa. Tukisummat ovat hyvin suuria. Asiantuntijat ovat arvioineet, että kun kivihiilen käyttö päättyy kokonaan (ehkä 2050?), niin koko energiakäännöksen kustannukset olisivat ajalla 2011-2050 eli 40 vuodessa peräti 2 000-3 000 miljardia euroa. Kokonaiskuluihin vaikuttaa olennaisesti myös se, millä aikataululla polttomoottoriautoista luovutaan ja siirrytään kokonaan sähköautoihin. Kivihiilen käytöstä luopuminen merkitsisi sitä, että tuuli- ja aurinkovoimaloita tulisi rakentaa noin seitsemänkertainen määrä nykyiseen verrattuna. Tämä maksaisi vuodessa noin kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2050 tuulivoimaloita olisi tällöin Saksassa jopa 200 000 kun niitä nyt on 30 000. Monet pitävät tuota lukua mahdottomana toteuttaa.
Tässä Saksan valtavassa energiakäännöksessä on lisäksi yksi ratkaisematon ongelma. Se liittyy tuuli- ja aurinkovoiman kasvavaan osuuteen sähkön tuotannossa. Saksassa on välillä hyvin kylmiä talvia, aurinko paistaa vähän ja tuultakin voi olla vähän. Mistä saadaan Saksalle uutta varavoimaa? Tähän saakka ydinenergia ja kivihiili ovat täyttäneet tämän tarpeen. Tätä kysymystä ei Saksassa ole pystytty ratkaisemaan ja todennäköisesti kivihiili on vielä pitkään varavoiman lähteenä.
<h4>Suomen energiahuollon näkymät Saksan tilanteen valossa</h4>
Suomen energiahuollon tilanne ja tulevaisuuden näkymät ovat huomattavasti paremmat kuin Saksalla. Saksa luopuu ydinvoimasta kokonaan jo viiden vuoden kuluttua. Meillä rakennetaan lisää ydinvoimaa. Yksi lienee piakkoin valmis, Arevan hanke. Pyhäjärvelle rakennetaan Fennovoiman voimalaitos. Nämä hankkeet turvaavat Suomen sähkön saannin suurelta osin pitkäksi ajaksi. Vanhojen voimaloiden elinikää voitaneen vielä jatkaa.
Suomessa on omasta takaa paljon bioenergiaa. Neste Oy on maailman johtava biodieselin valmistaja. Biodieseliä voidaan valmistaa mitä erilaisemmista jätteistä. Tässä Suomi on maailman tehokkain ja johtava maa alan tutkimuksessa. Meillä on myös paljon turvetta. Energian tuottamisessa turpeesta Suomi on johtava maa. Turpeen polttamiseen liittyviä päästöjä voidaan edelleen vähentää olennaisesti. Usein myös unohdetaan, jopa tahallisesti, että turve on osittain uusiutuva energianlähde.
Suomi voi myös jonkin verran käyttää tuulivoimaa ja aurinkopaneeleja, mutta niiden lisäämiseen Suomella ei ole lainkaan samanlaisia tarpeita kuin Saksalla. Näitä energiantuotannon tapoja ei ole enää tarvetta tukea. Kivihiilen käyttöä voidaan maltillisesti vähentää. Mitään dramaattisia ratkaisuja ei ole tarve tehdä.
Eduskuntavaalien keskustelussa Suomen tilannetta dramatisoitiin ja kärjistettiin aivan liikaa. Meillä energiahuolto on hyvin toimivaa ja hyvin suunniteltua. Meillä myös käytetään monipuolisesti lähes kaikkia mahdollisia energialähteitä. Vesivoimaakin meillä on varsin paljon.
Suomessa olisi hallituksen ja poliitikkojenkin syytä perehtyä Saksan tilanteeseen. Siitä saa varoittavan esimerkin hätäisten ratkaisujen haitallisista vaikutuksista. Punavihreät puolueet ovat Suomessa alkaneet ehdottaa aivan liian epärealistisia aikatauluja ja kansalle sekä yrityksille kalliiksi käyviä energiahuollon ratkaisuja. Niitä on syytä vastustaa voimakkaasti.

Koskenkylä: Saksan viherutopistinen energiakäännös ”Energiewende” on ajautumassa umpikujaan – kansalaisten mielestä kallis, kaoottinen, epäoikeudenmukainen

Energiewende

Hiilineutraali Suomi 2035 -ilmastostrategia perustuu vääriin laskelmiin ja on vaarallinen – Ranne: ”Kun skenaariot irtoavat todellisuudesta, ne muuttuvat arvottomiksi”

Koskenkylä: Ydinvoimasta ja Nord Stream 2:sta luopuva Saksa on ajautumassa energiakriisiin

Saksa hyytymässä, ilmapiiri kiristyy, riidat jatkuvia – Merkelin 16 vuoden liittokansleriaikana rakenneuudistukset joko virheellisiä tai jääneet tekemättä

Saksan mahtipuolue CDU valitsee lauantaina uuden puheenjohtajan – valinnalla suuri merkitys Saksan tulevalle suunnalle

Tuulivoima vastatuulessa Saksassa – ilmaston ja luonnonsuojelun tavoitteiden välillä paha ristiriita

Koskenkylä: Saksan viherutopistinen energiakäännös ”Energiewende” on ajautumassa umpikujaan – kansalaisten mielestä kallis, kaoottinen, epäoikeudenmukainen

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025