Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Euroopan parlamentin kansallismielisen ENF-ryhmän varapuheenjohtaja Nicolas Bay onnitteli 15.4 tiedotteessaan perussuomalaisia ja Jussi Halla-ahon johdolla käytyä onnistunutta vaalikampanjaa.

– 39:llä paikalla kahdestasadasta, he tulevat toiseksi, aivan sosialistien jälkeen, kiitos heidän uuden johtajansa Jussi Halla-ahon erityisten onnistuneen kampanjan, toteaa Bay.
Eurooppaa uudella tiellä
Sipilän ja keskustan mahalasku saa Baylta jyrkän tuomion.
– Tämä on kirvelevä tappio pääministeri Juha Sipilän puolueelle, joka menettää 18 paikkaa. Macronin liittolainen, maahanmuuttoliberaali Sipilä oli tunnetusti ilmoittanut haluavansa ottaa maahanmuuttajia syyskuussa 2015 maaseutuasuntoonsa.
Bayn mukaan Suomen ohella myös monien muiden maiden vaalitulokset osoittavat, kuinka Eurooppa on valitsemassa vapaiden ja ylpeiden kansakuntien tien.
Tuki perussuomalaisten kampanjaa
Tähän liittyen hän näkeekin myönteisenä, että PS:n eurovaaliehdokas Olli Kotro edusti perussuomalaisia viime viikon maanantaina Milanossa järjestetyssä konferenssissa, jonka tavoitteena oli viitoittaa tietä uuden suuren kansallismielisen ryhmän perustamiseksi Euroopan parlamenttiin seuraavaksi vaalikaudeksi.
Ranskan kansallisen kokoomuksen (RN) eurovaalilistalla ehdolla oleva Bay muistuttaa myös, kuinka hän oli ainoastaan viikko sitten tukemassa kahden nyt loistavin tuloksin kansanedustajiksi valittujen perussuomalaisten, Veikko Vallinin ja Mauri Peltokankaan, vaalikampanjaa Tampereella.

Perussuomalaisten loistava tulos ja Sipilän mahalasku saivat kansainvälistä huomiota

Euroopan parlamentin (EP) vaalit ovat toukokuun loppupuolella eli runsas kuukausi Suomen eduskuntavaalien jälkeen. Mielipidekyselyt ja muutkin arviot povaavat kansallismielisille puolueilla (populistipuolueet) suurta vaalivoittoa. Tilannetta arvioi VTT Heikki Koskenkylä muun muassa Spiegelin kommenttien pohjalta. 

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti arvioi, että nämä puolueet voivat saada jopa neljänneksen EP:n edustajanpaikoista. Arvio on esitetty 7.1.2019 Uudessa Suomessa. Kirjoituksen otsake on EU-parlamenttia odottaa iso myllerrys – löytävätkö kansallismieliset yhteisen linjan edes maahanmuutosta?. Der Spiegel-lehden kakkosnumeron kirjoituksessa Populistien vuosi arvioidaan, että populistiset puolueet voisivat saada 20 prosentin osuuden europarlamenttivaaleissa. Keskeinen kysymys molemmissa kirjoituksissa on, miten hyvin populistiset puolueet pystyvät yhteistyöhön keskenään.
Euroopan parlamentti on Euroopan unionin kansanedustuslaitos, jonka jäsenet eli mepit valitaan suorilla vaaleilla joka viides vuosi. Vuoden 2014 vaalien jälkeen parlamenttiin on kuulunut 751 jäsentä. Parlamentti on Euroopan komission ja Euroopan unionin neuvoston eli ministerineuvoston ohella EU:n lainsäädäntöön osallistuva toimielin. Parlamentin puhemies on italialainen Antonio Tajani. Jokaisesta jäsenmaasta valitaan väkilukuun suhteutettu lukumäärä edustajia. Lisäksi mailla on pari pohjapaikkaa pienten jäsenvaltioiden edustuksen turvaamiseksi. Edustajat ovat ryhmittyneet europuolueiden mukaisiin europarlamenttiryhmiin, eivät siis jäsenmaittain.
Nykyisessä parlamentissa on suurilla EU-mailla paikkoja seuraavasti: Saksa 96, Ranska 74, Italia ja Britannia 73, Espanja 54, Puola 51. Suomella on 13 paikkaa. Parlamentin poliittisia ryhmiä ovat:
&#8211; Euroopan kansanpuolueiden ryhmä (EPP), 219 paikkaa, KOK Suomesta 
&#8211; Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&amp;D), 189, SDP Suomesta 
&#8211; Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä (ECR), 73, Suomen PS-puolue on ryhmässä 
&#8211; Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä (ALDE), 68, ml. Suomen Keskusta 
&#8211; Euroopan yhtyneen vasemmiston ryhmä (GUE-NGL), 51 
&#8211; Vihreät (Greens/EFA), 52 
&#8211; Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa (EFDD), 43 
&#8211; Kansakuntien ja vapauden Eurooppa (ENF), 35 
&#8211; Sitoutumattomat (NI), 21
Kansallismieliset puolueet ovat pääosin ECR-, EFDD- ja ENF-ryhmissä. Unkarin Fidesz-puolue on EPP-ryhmässä kuten kokoomus Suomesta ja CDU/CSU Saksasta.
Britannian eroaminen EU:sta maaliskuun lopulla muuttaa jonkin verran em. lukuja. Vaaleissa 2019 yhdestä jäsenmaasta valitaan enintään 96, mutta vähintään 6 jäsentä parlamenttiin. Suomesta valitaan nyt 14 edustajaa eli yksi enemmän kuin aiemmin. Tämä johtuu siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan 73 paikasta 27 jaetaan muille jäsenmaille. Täten parlamenttiin valitaan nyt yhteensä 705 edustajaa aiemman 751 sijasta. Huomattakoon, että poliittisen ryhmän perustaminen vaatii 25 europarlamentaarikkoa vähintään seitsemästä eri jäsenmaasta. Vaalipäivä on Suomessa 26.5.
Kansallismieliset puolueet ovat olleet viime vuosina vahvassa nousussa useimmissa EU:n jäsenmaissa. Tällaiset puolueet ovat hallituksessa tai hallituksen tukipuolueena Italiassa, Itävallassa, Puolassa, Unkarissa, Slovakiassa ja Tanskassa. Useissa maissa niiden kannatus on ollut gallupeissa 10-20 prosentin tasolla ja Italiassa jopa 30 prosentin tasoa. Toisaalta erityisesti sosiaalidemokraattien kannatus on hiipunut huomattavasti. Saksassa SPD:n kannatus on pudonnut jopa 16 prosentin tasolle. Vaihtoehto Saksalle (AfD) on 18 prosenttia. Italiassa, Hollannissa, Ranskassa ja Itävallassa SPD-puolueet ovat pudonneet jopa alle 10 prosentin lukemiin.
Taneli Lahden ja der Spiegelin kirjoituksissa esitetään varsin samankaltaisia arvioita populistipuolueiden vaalivoiton mahdollisuudesta toukokuun vaaleissa. Lukemat ovat 20-25 prosentin tasoa. Mikäli nämä puolueet pystyisivät muodostamaan yhden ryhmän europarlamenttiin, ryhmä olisi todennäköisesti parlamentin toiseksi suurin. EPP pysynee kuitenkin suurimpana. Lahti ja Spiegel kuitenkin uskovat, että yhtä ryhmää ei saada perustettua.
Populistipuolueiden näkemykset ovat lähimpänä toisiaan maahanmuuttopolitiikassa. Tämä tarkoittaa nimenomaan pakolaispolitiikkaa. Useat näistä puolueista suhtautuvat verraten myönteisesti työperäiseen maahanmuuttoon, mutta pakolaisten suhteen halutaan tiukkaa linjaa eikä kannateta pakolaisten jakamista kiintiöiden pohjalta eri jäsenmaihin. Matteo Salvinin johtama Italian Liiga-puolue on kuitenkin vaatinut aktiivisesti kiintiöpolitiikkaa. Tämä johtuu pääosin siitä, että Italiaan on tullut pakolaisia Afrikasta yli 200 000 viime vuosina ja he ovat jääneet pääosin Italiaan.
Toinen yhdistävä aihe populistipuolueiden välillä on EU- ja euro-kriittisyys. Nämä puolueet puhuvatkin ”kansakuntien Euroopasta ” ja vastustavat vallan keskitystä Brysseliin ja yleensä yhteisvastuun kasvattamista. Eurosta eroamista ei kovin aktiivisesti ole ajettu, vaikka se on ollut esillä aika ajoin.
Talouspolitiikassa on aika paljon näkemyseroja. Italia ei halua suostua komission ohjailuun ja pitää mm. vakaus- ja kasvusopimusta lähes tarpeettomana. Italian hallitus sai kuitenkin aikaan jonkinlaisen sopimuksen komission kanssa joulukuussa liittyen Italian budjetin alijäämään ja velkaantumiseen. Saksan AfD-puolue on kritisoinut voimakkaasti Italian hallituksen talouspolitiikkaa. Yleissaksalaiseen tapaan AfD ei halua Saksan joutuvan rahoittamaan Italiaa, jos kriisi syntyisi.
Ehkä suurimmat näkemyserot ovat suhtautumisessa Venäjään ja Putiniin. Osalla populistipuolueista on läheiset suhteet Venäjään ja ne haluaisivat lopettaa EU:n talouspakotteet Venäjää vastaan. Tällaisia puolueita ovat ainakin Marine le Penin Rassemblement National Ranskassa, Matteo Salvinin Liiga Italiassa ja Viktor Orbanin Fidesz Unkarissa. Puolan johtava puolue PiS ja Saksan AfD suhtautuvat Venäjään kriittisemmin ja PiS erityisen epäilevästi.
Vaikka populistipuolueet eivät toimisi europarlamentissa samassa ryhmässä, ne voivat vaalien jälkeen muodostaa osalla päätöksenteon alueilla jopa enemmistön. Joka tapauksessa uusien poliittisten ryhmien nousu tulee vaikuttamaan olennaisesti Euroopan parlamentin toimintaan. Uudessa EU-parlamentissa vanha jaottelu oikeistoon ja vasemmistoon ei enää toimi.

Koskenkylä: kansallismieliset puolueet kohti suurta vaalivoittoa Euroopan parlamentin vaaleissa keväällä

Kännissä alati söhläävä EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ei ole erityisen hyvä käyntikortti Euroopalle. Voisiko hänen seuraajakseen sovitella italialaisen populistipuolueen staraa Matteo Salvinia? 

Asia ei ole enää pelkän ajatusleikin tasolla, sillä Italian sisäministerinä toimiva Matteo Salvini tunnustelee parhaillaan mahdollisuuksiaan hakeutua Euroopan komission puheenjohtajaksi.
Salvini tunnustelee myös mahdollisia yhteistyötahoja europarlamentissa. Salvini tapaa Puolan Laki ja oikeus -puolueen johtajan Jarosław Kaczyńskin Varsovassa keskiviikkona, <a href="https://uk.reuters.com/article/uk-eu-poland-italy-salvini/italys-salvini-visits-poland-to-discuss-eurosceptic-alliance-for-eu-elections-idUKKCN1P3054">Reuters uutisoi</a>. Salvinin Liitto kuuluu ENF-ryhmään, kun Kaczyńskin puolue istuu ECR-ryhmässä.
Molempien puoluejohtajien puolueita yhdistää EU-kriittisyys. Sen sijaan niillä on eri näkemys suhtautumisestaan Venäjään. Puolan hallituksen suhteet Venäjään eivät ole yhtä lämpimät kuin Italian hallituspuolueen Liitolla.
Sen sijaan molemmilla puolueita yhdistää laittoman maahanmuuton vastustaminen.

EU:lle populistijohtaja? Italian sisäministeri tunnustelee EU-kriittisten liittoumaa ja vihjaa tavoittelevansa EU-komission puheenjohtajuutta

Ensi kevään eurovaaleissa kansallismielisillä puolueilla on melkoisella varmuudella tiedossa järisyttävä vaalivoitto. Europarlamentin rakenteen vuoksi parlamenttiryhmien välinen yhteistyö on välttämätöntä. Vaalien jälkeen ryhmien koot muuttuvat mitä ilmeisimmin niin radikaalisti, että kansallismielisten meppien ääniä ei kaikissa kysymyksissä voidakaan jättää huoletta huomiotta. Kansallismielisten puolueiden tulee vain vetää yhtä köyttä.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán on kieltäytynyt vastaanottamasta Eurooppaan pyrkineitä turvapaikanhakijoita. Italian sisäministeri Matteo Salvini puolestaan vaatii, että kaikkien EU-maiden on osallistuttava turvapaikanhakijoiden majoittamiseen. Salvini on myös maansa varapääministeri, ja käytännössä kansainvälinen media pitää häntä todellisena pääministerinä.
Herroilla on päinvastaiset linjaukset. Voisi siis olettaa heidän vaativan toista osapuolta perääntymään vaatimuksissaan. He kuitenkin tapasivat <a href="https://edition.cnn.com/2018/09/01/europe/orban-salvini-european-elections-analysis-intl/index.html">hyvässä hengessä</a>. Orbán kertoi tapaamisen jälkeen Unkarin osoittaneen, että EU:ssa voidaan huolehtia maarajoista. Hänen mielestään Italia osoittaa huolehtivansa unionin vesirajojen pitävyydestä.
EU:n maahanmuuttopolitiikka ristitulessa
Orbánin ja Salvinin lämminhenkisen tapaamisen tavoitteet ovatkin pidemmän maalin päässä, Financial Timesin vakiokolumnisti Wolfgang Münchau <a href="https://www.ft.com/content/643d0eea-ad23-11e8-89a1-e5de165fa619">kirjoittaa</a>. Ministerikaksikolla näyttäisi olevan yhteinen päämäärä: osoittaa EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan epäonnistuneen.
Monella eurooppalaisella puolueella on halu saada maahanmuuttopolitiikka takaisin kansalliselle tasolle. Näitä puolueita on kolmessa eri ryhmässä.
EPP:hen kuuluu Orbánin luotsaama Fidesz-puolue. Vaikka jotkut EPP:n mepit haluaisivat potkia Fideszin ulos tiukan kansallismielisen linjan vuoksi, niin ensi eurovaalien jälkeen Fidesz pitänee paikkamääränsä. Moni ryhmän puolue sen sijaan kutistunee viime vaaleista.
Salvinin Liitto kuuluu ENF-ryhmään. Tämän lisäksi europarlamentin kolmanneksi suurin ryhmä ECR kritisoi EU:n maahanmuuttopolitiikaa. Perussuomalaiset kuuluvat tähän ryhmään.
Jotkut puolueet kertovat olevansa EU-myönteisiä, toiset taas EU-kriittisiä tai suoranaisesti EU-vastaisia. Yhteistyö ei siten onnistune kaikilla rintamilla. Salvinin ja Orbánin tapaaminen osoittaa, että eräänlaisella varjoryhmällä EU:n maahanmuuttopolitiikka on muutettavissa.

Kansallismieliset puolueet yhdistämässä viestiään eurovaaleja varten

ENF

Perussuomalaisten loistava tulos ja Sipilän mahalasku saivat kansainvälistä huomiota

Koskenkylä: kansallismieliset puolueet kohti suurta vaalivoittoa Euroopan parlamentin vaaleissa keväällä

EU:lle populistijohtaja? Italian sisäministeri tunnustelee EU-kriittisten liittoumaa ja vihjaa tavoittelevansa EU-komission puheenjohtajuutta

Kansallismieliset puolueet yhdistämässä viestiään eurovaaleja varten

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025