Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

ennakkoluulot

Ruotsalainen tutkimuslaitos: Nuoret vierastavat yhä enemmän homoseksuaaleja sekä transihmisiä – ulkomaalaistaustaiset kaikkein kielteisimpiä

Perusihmisen ajatuksenjuoksulla maahanmuuttajien korkea työttömyysaste saattaisi johtua vaikkapa tulijoiden suuresta lukumäärästä ja mahdollisesta alhaisesta koulutusasteesta. Ruotsin lääninhallitusten mukaan kyseessä on kuitenkin rakenteellinen rasismi, joka toki voi olla tiedostamatontakin.

Ruotsin tilastokeskus SCB:n <a href="https://www.ekonomifakta.se/fakta/arbetsmarknad/integration/arbetsloshet-utrikes-fodda/'">selvityksen</a> mukaan 19,5 prosenttia ulkomailla syntyneistä oli vailla työtä vuonna 2021. Ruotsissa syntyneistä työttöminä oli 5,4 prosenttia.
Ulkomailla syntyneiden työttömyysluvut eroavat suuresti riippuen siitä, mistä päin henkilö on lähtöisin. Alhainen työttömyysaste on Euroopassa, Etelä- tai Pohjois-Amerikassa syntyneillä henkilöillä.
Korkein työttömyysaste on Afrikassa syntyneillä, lähes 35 prosenttia. Erityisen merkittävä seikka pitkittyvän työttömyyden kannalta on alhainen koulutustaso.
Demarit etsivät syyllisiä
Ruotsin viranomaiset ovat selvästi suivaantuneita tai ainakin kiusaantuneita ulkomailla syntyneiden huonosta menestyksestä maan työmarkkinoilla.
Ensimmäinen toimenpide on perinteisen sosialidemokraattisen mallin mukaisesti syyllisten etsiminen.
Rasismikorttia pöytään
Lääninhallitukset rustaavat nyt keinoja, joiden avulla kuntien ja alueiden työntekijät voivat tunnistaa sekä eliminoida ihonväriin, etnisyyteen tahi uskontoon liittyviä ennakkoluuloja.
&#8211; Kyseessä on rakenteellinen rasismi, jota yksilöt eivät ehkä itsekään tunnista mutta johon he voivat omilla toimillaan vaikuttaa, <a href="https://sverigesradio.se/artikel/ny-metod-mot-diskriminering-det-handlar-om-strukturell-rasism">kuvailee</a> Taalainmaan lääninhallituksen johtaja strategi Patric Samuelsson.
Samuelsson toivoo uusien metodien johtavan siihen, että ihmiset voivat nauttia oikeuksistaan sen sijaan, että syrjäytyvät ”enemmistönormin” sisältämien arvojen takia.

Lääninhallitukselta selkeä linjaus: Maahanmuuttajien korkea työttömyys johtuu rakenteellisesta rasismista Ruotsissa

”Ruotsi ei saa sulkea silmäänsä maahanmuuttajien väliseltä rasismilta”, vaatii Expressen pääkirjoituksessaan. Afroruotsalaisiin kohdistuneissa viharikoksissa tekijä ei usein olekaan perinteisesti epäilty, kertoo tuore tutkimus. Rasisti on hänkin usein maahanmuuttaja.

Ruotsin rikostutkimuskeskus (Brå) julkaisi marraskuussa <a href="https://bra.se/download/18.14a3dd93184189fa55016de5/1669113913209/2022_11_Afrofobiska-hatbrott.pdf">raportin</a> afroruotsalaisten kohtaamasta rasismista ja viharikoksista. Raportissa todettiin, että afroväki joutui viharikosten kohteeksi niin turuilla kuin toreilla, joukkoliikenteessä sekä kouluissa ja työpaikoilla.
&#8211; Todella vähissä ovat paikat, joissa ei ole vaaraa joutua tällaisen rikoksen kohteeksi, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/ny-kartlaggning-av-afrofobiska-hatbrott-afrosvenskar-sarskilt-utsatta">sanoo</a> Brå:n tutkija Lisa Wallin.
Väkivalta on viharikoksen yksi ulottuvuus, mutta sen lisäksi monet afroruotsalaiset ja yleensäkin maahanmuuttajat potevat mikrostressiä. Sen seurauksena pitää kaiken aikaa olla varuillaan ja odottaa jotakin pahaa tapahtuvaksi. Ihminen ei tunne oloaan turvatuksi oikein missään.
Toimittajat jahtaavat mustavalkoista totuutta
Kansainvälisten <a href="https://worldpopulationreview.com/country-rankings/most-racist-countries">mittausten</a> mukaan Ruotsi on eräs maailman vähiten rasistisista maista. Sen sijaan maahan on Expressenin mukaan tullut väestöä useista valtioista, jotka kuuluvat &#8221;maailman rasistisimpiin&#8221;. Tämä on saattanut jäädä monelta huomaamatta.
Brå:n raportissa pistää silmään (s. 31) viittaus muiden vähemmistötaustaisten yliedustukseen afroväestöön kohdistuneissa viharikoksissa. Heitä on kokonaista 44 prosenttia tekijöistä. Lukua voi verrata siihen, että Ruotsin väestöstä runsaat 26 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia (ulkomailla syntyneet tai Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla).
&#8211; Harvat toimittajat seuraavat muuta kuin ruotsinkielistä sosiaalista mediaa. Arabiankielisessä somessa sävy tapaa olla huomattavasti raaempi kuin ruotsalaisessa Twitterissä ja rasismi virtaa monin paikoin vapaasti, <a href="https://www.expressen.se/ledare/sofie-lowenmark/sverige-far-inte-blunda-for-rasism-mellan-invandrare/">kertoo</a> Expressen pääkirjoituksessaan.
Pääkirjoituksen mukaan toimittajalauma on mieluummin jahdannut yksinkertaista mustavalkoista selitystä kuin tutkinut ja kuvaillut rasismia tämän päivän monikansallisessa Ruotsissa.

Maahanmuuttajataustaisilla selkeä yliedustus – rasismi on myös vähemmistöjen välistä

Koko Ruotsi alkaa pikkuhiljaa muistuttamaan ongelmalähiötä. Näin arvelee poliisikomisario Expressenin laajassa artikkelissa. Suuren pakolaisaallon myötä pikkukuntiinkin saapui tuhansia turvapaikanhakijoita ja osalle heistä rikollisuus on ainut keino päteä.

Komisario Peter Torstensson toimii poliisin yleisjohtajana Bengtsforsin, Åmålin ja Dals-Edin maalaispaikkakuntien alueella Länsi-Ruotsissa. Uransa alkupuolella 20 vuotta sitten hän työskenteli paikallispoliisina Rinkebyn ja Tenstan ongelmalähiöissä Tukholman laitamilla.
&#8211; Näin aikoinaan nuorison jakaantuvan etnisiin ryhmiin ja muodostavan jengejä. Aluksi he tekivät pikkurikoksia yksilöinä, mutta pian ottivat ryhmänä itselleen sen minkä halusivat. Vahingontekoja, mopovarkauksia ja käsilaukkujen ryöstöjä, komisario <a href="https://www.expressen.se/nyheter/larmet-fran-landsbygden--det-kan-bli-som-rinkeby/">muistelee</a>.
”Nuoret eivät ole löytäneet paikkaansa”
&#8211; Sama tapahtuu nyt Bengtsforsissa. Täällä on 10–15 erittäin aktiivisen nuoren porukka, joka herättää huolta ja johon yhteiskunta on haluton vastaamaan. He ovat 13–17-vuotiaita maahanmuuttajataustaisia nuoria, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa koulussa tai yhteiskunnassa.
Torstenssonin mukaan kaupat ja kahvilat ovat vaikeuksissa uhkaavasti käyttäytyvän nuorison kanssa. Nämä häiritsevät muita ja syyllistyvät myös varkauksiin. Paikallinen kirjasto on jouduttu sulkemaan järjestyshäiriöiden takia.
Taustana vuoden 2015 tapahtumat
Keväällä Torstensson herätteli Expressenin mielipidesivuilla kansaa<a href="https://stage.sudev.fi/ruotsalaispoliisin-epatoivoinen-purkaus-pian-koko-maa-on-yhta-ongelmalahiota/"> kirjoituksellaan</a>, jossa hän kuvasi huoltaan Ruotsin maaseudusta, jonka hän ennakoi pian olevan yhtä suurta ongelmalähiötä.
Tilanne eskaloitui komisarion mukaan vuosina 2015–2016, jolloin yhteen maalaiskuntaan saattoi asettautua tuhatkuntakin turvapaikanhakijaa.
&#8211; Sosiaalipalvelut, koulutoimi ja vapaa-ajan palvelut toimivat kestokykynsä ylärajoilla, työttömyysluvut ovat korkealla ja tukiriippuvuus suurta. Tilanne on enemmän tai vähemmän sama koko maassa.
Varkauksia ja huorittelua
Expressen haastattelee artikkelissaan Bengtsforsin paikallisen kaupan johtajaa, joka kertoo ongelmanuorison marssivan kauppaan ja sieltä ostoksineen ulos pysähtymättä kassoilla. Kylmäverinen mafiatyyli herättää pelkoa ja huolta kaupan asiakkaissa sekä henkilökunnassa.
&#8211; Aina on huolen hetki, kun nämä tulevat. Heillä ei ole pienintäkään kunnioitusta henkilökuntaa kohtaan. He ovat ylimielisiä, eikä henkilökunta tiedä miten heidän kanssaan tulisi toimia.
Bengtsforsin torin laidalla sijaitseva kahvila on sekin joutunut nuorisojengin uhkailujen ja väkivallan kohteeksi. Tuolit ovat lentäneet alas kostona kahvilan kattoterassilta, eikä omistajapariskunta ole välttynyt tappouhkauksiltakaan. Viimeksi pari viikkoa sitten.
&#8211; He naureskelivat ja käyttäytyivät todella törkeästi ja uhkasivat; ”voimme tappaa teidät tässä ja nyt” ja yksi vielä huusi perään ”saatanan huora”.
Konstit loppuu keinot jää
Komisario Torstensson on edelleen sitä mieltä, että kaikkea ei ole vielä menetetty ja keinoja kielteisen kehityksen estämiseksi on olemassa.
&#8211; Nykyinen systeemi ei ole kovin tehokas tämänkaltaisen ongelman ratkaisemiseksi. Yhteiskunta yrittää pitää 21-vuotiaat ja sitä nuoremmat rikoksentekijät poissa vankiloista, mikä on pohjimmiltaan sympaattista. Mutta ei kovin tehokasta.
&#8211; Heillä on vaikeuksia pärjätä koulussa. Hekin haluaisivat olla parhaita jossakin ja tuloksena on olla paras huonommuudessa. Tämä ei ole rakettitiedettä. He ovat voimansa tunnossa ja ikään kuin kaiken yläpuolella; kaikki pelkäävät heitä. Jos näin jatketaan, mennään yhä vaikeampaa kohti.
Taistelua rasismia vastaan
Torstenssonin mukaan nuorisojengien johtajat, nämä kielteiset esikuvat eli ”kuninkaat” ja ”kruununprinssit” pitää saada pois kaduilta ja ohjata säilöön.
Asiansa rempalleen jättävät nuoret kun lisäävät ennakkoluuloja kaikkia muita maahanmuuttajataustaisia ihmisiä kohtaan.
&#8211; Ei ole tehokkaampaa keinoa taistella rasismia vastaan, kuin ottaa yhteiskunnan hoiviin nämä henkilöt.

Maahanmuuton ongelmat näkyvät jo koko maassa – nuorisojengit terrorisoivat Ruotsin pikkupaikkakuntia

Koronarokotteiden ottaminen on ollut selvästi verkkaisempaa Ruotsin ongelmalähiöissä kuin muualla valtakunnassa. Syitä ovat muun muassa asukkaiden tietämättömyys ja epäluulo viranomaisia kohtaan. Tulokset näkyvät tilastoissa.

Järvan alue Tukholmassa koostuu ongelmalähiöistä, joista ehkä tunnetuin on Rinkeby. Alikulkutunneliin on pysäköity yksinäinen rokotusbussi ja sen ympärillä häärii muutama ihminen. Kolme terveydenhuollon henkilökuntaan kuuluvaa <a href="https://www.dn.se/sverige/trots-kampanjer-och-satsningar-har-ar-var-tredje-fortfarande-ovaccinerad/">auttaa</a> kansalaisia täyttämään lomakkeita ja samalla kääntämään kielitaidottomille informaatiota siitä, mistä tässä touhussa kysymys.
Rokotuskattavuus Rinkebyssä on Tukholman alhaisin, valistuksesta ja ahkerasta kampanjoinnista huolimatta. Covid-19-rokotteen toisen annoksen on ottanut 60 prosenttia ja kolmannen 21 prosenttia alueen asukkaista. Koko Ruotsissa vastaavat luvut ovat 20–30 prosenttiyksikköä korkeammat, kertoo Dagens Nyheter.
Työt hoitoalalla loppuvat rokottamattomilta
&#8211; Tyypit eivät tiedä mitä tapahtuu, jos he ottavat rokotteen, pelkäävät muuttuvansa zombeiksi tai jotain. Jotkut ovat kokonaan lopettaneet opiskelun tai työnteon, koska eivät halua ottaa rokotetta, kertoo 19-vuotias Zehra Mohamed ja sisko nyökkäilee vieressä.
&#8211; Rokottamatonta henkilökuntaa ei voi olla sairaiden ja hauraiden joukossa. Riskeeraisimme heidät, jos luopuisimme periaatteistamme. Kyllä tämä on myös ongelma. Itse olen potilaiden puolella, heitä vartenhan hoitolaitokset ovat, sanoo Tukholman kaupungin terveydenhoitoneuvos Anna Starbrink.
Ikä suurin riskitekijä
Koronakuolleisuus on Tukholmassa ollut suurinta Skärholmenin ja Rinkeby-Kistan alueilla. Skärholmenissa koronaan on kuollut 23 ihmistä 10 000 asukasta kohden. Näillä alueilla suurin osa asukkaista on pienituloisia, niukasti koulutettuja ja ulkomailla syntyneitä. Hyvinvoivan väestön Östermalmilla tautiin on kuollut 12 ihmistä 10 000 asukasta kohden.
Ikä on kuitenkin suurin yksittäinen <a href="https://www.dn.se/sverige/sa-har-slog-pandemin-stadsdel-for-stadsdel/">riskitekijä</a> koronakuolleisuudessa. 80-vuotiaalla on huomattavasti suurempi riski kuolla koronaan kuin 40-vuotiaalla. Ikärakenne vaihtelee eri kaupunginosien välillä. Jos tämä otetaan huomioon, on mahdollista, että kaupunginosien vertailu näyttäisi erilaiselta.
Kaksi kolmasosaa Ruotsin 61 eri <a href="https://theglobalvillage.se/wp-content/uploads/2021/03/Fakta-f%C3%B6r-f%C3%B6r%C3%A4ndring-Final-version.pdf">ongelmalähiöissä</a> asuvista on alle 45-vuotiaita. Yli 65-vuotiaiden osuus populaatiosta on vain 12 prosenttia.
&nbsp;

Vieraskieliset väistelevät rokotuksia – valistuksesta ja kampanjoinnista huolimatta

Ongelmalähiöiden ja muun ruotsalaisyhteiskunnan välissä on näkymätön muuri. Rinnakkaisyhteiskunnat ovat totta, mutta poliitikot kieltäytyvät tunnustamasta asioiden todellista laitaa. Ongelma alkaa yhä enemmän muistuttaa umpikujaa, käy ilmi SVT:n tutkivan toimituksen selvityksestä.

Rinnakkaisten yhteiskuntien synty ei ole Ruotsissa enää uhkakuva vaan todellisuutta. Monen ongelmalähiön asukkaat ovat käytännössä jo irti ruotsalaisen yhteiskunnan arjesta. Edes uuden kotimaan kieltä ei kannata opetella.
SVT:n tutkiva toimitus <a href="https://www.svt.se/nyheter/granskning/ug/budskapet-i-riskomradet-inte-vart-att-lara-sig-svenska">kysyi</a> 28 kunnalta, millaisiin toimenpiteisiin ne ovat ryhtyneet selättääkseen ongelmalähiöidensä monenkirjavat vaikeudet.
Vain kolmella kunnalla oli suunnitelma siitä, miten syrjäytyneisyyden ja rinnakkaisyhteiskuntien sävyttämien asuinalueiden kanssa pitäisi strategisesti toimia.
Poliitikot eivät näe ongelmia
Borlängen Tjäna Ängar on poliisin luokittelussa ongelmalähiö. Näkymättömät muurit erottavat sen muusta yhteiskunnasta. Somalitaustainen paikallispoliitikko Mursal Isa on aiemmin asunut ja työskennellyt Tjäna Ängarin lähiössä. Hän on suorapuheisuutensa takia joutunut uhkailujen kohteeksi mutta uskaltaa sanoa SVT:n ohjelmassa näin:
&#8211; Borlängen poliitikkojen on luullakseni erittäin vaikeata tajuta vallitsevaa todellisuutta. Jos alueella halutaan tehdä uudistuksia, niskaan voi kaatua syytteet rasismista ja epäinhimillisestä kohtelusta. Se en ole minä vaan lähiön väki, joka näin sanoo.
Paikallinen poliisi on työskennellyt vuosikausia hälventääkseen uusien asukkaiden Ruotsiin kohdistamia ennakkoluuloja ja estääkseen asukkaiden käpertymistä omiin ryhmiinsä. Tjäna Ängar on ollut ongelmalähiöiden listalla siitä asti, kun lista ylipäänsä julkaistiin vuonna 2015.
&#8211; Koska kyseessä edelleenkin on ongelmalähiö lienee selvää, että olemme epäonnistuneet. Kaikki voivat luullakseni allekirjoittaa tämän, sanoo paikallispoliisin päällikkö Thomas Hellgren,
Ruotsissa syntyneet rasismin kohteena
SVT:n toimitus on saanut käsiinsä raportteja, joita Borlängen poliisi on toimittanut keskusrikospoliisille vuodesta 2015 aina joulukuuhun 2021 asti. Yksityiskohtaisista selvityksistä käy ilmi muun muassa se, että ongelmalähiössä esiintyy ”ulkomailla syntyneiden Ruotsissa syntyneisiin kohdistamaa rasismia”.
”…oikeusjärjestelmä ei toimi alueilla, joissa sen ovat korvanneet rikollisverkostot ja vanha tapakulttuuri. Samaan aikaan poliisi on hyvin vähän tietoinen siitä, mitä tapahtuu tai miten tapahtumiin voisi vaikuttaa”.
Lähiöpiireissä ei välttämättä haluta, että oma väki on tekemisissä kantaruotsalaisten kanssa. Erityisen selkeästi tämä näkyy vaikkapa kouluissa. Vuoden 2019 raportissa ”paikallispoliisit kertovat, että somalitaustaiset nuoret tytöt eivät saa olla tekemisissä ruotsalaistyttöjen kanssa, Syynä on se, että ruotsalaistytöt koetaan ”huorina”, muun muassa pukeutumistyylin takia”.
&#8211; Ulkomailla syntyneillä vanhemmilla on ennakkoluulonsa ruotsalaisnuorisoa kohtaan ja tietysti päinvastoin. Silloin sitä vain haluaa suojella omia tyttäriään kuten tässäkin tapauksessa, <a href="https://www.svt.se/nyheter/granskning/ug/polisen-svenska-flickorna-beskrivs-som-horor">selittää</a> paikallispoliisi Marie Englund.

ennakkoluulot

Ruotsalainen tutkimuslaitos: Nuoret vierastavat yhä enemmän homoseksuaaleja sekä transihmisiä – ulkomaalaistaustaiset kaikkein kielteisimpiä

Lääninhallitukselta selkeä linjaus: Maahanmuuttajien korkea työttömyys johtuu rakenteellisesta rasismista Ruotsissa

Maahanmuuttajataustaisilla selkeä yliedustus – rasismi on myös vähemmistöjen välistä

Maahanmuuton ongelmat näkyvät jo koko maassa – nuorisojengit terrorisoivat Ruotsin pikkupaikkakuntia

Vieraskieliset väistelevät rokotuksia – valistuksesta ja kampanjoinnista huolimatta

Rinnakkaisyhteiskunnat ovat totta, mutta poliitikot kieltäytyvät tunnustamasta asiaa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025