Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

ennallistamistavoite

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta ENVI käsitteli tänään ensimmäistä kertaa tulevaa EU:n ennallistamisasetusta. Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen pitää esitystä malliesimerkkinä EU:n ylisäätelystä ja vaatii siihen useita muutosesityksiä.

Komission esitys asettaa useita sitovia luonnon ennallistamistavoitteita ja velvoitteita jäsenvaltioille. Komission yleistavoitteena on ennallistaa vähintään 20 % EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja ulottaa toimet lopulta kaikkiin ennallistamisen tarpeessa oleviin ekosysteemeihin.
Sosialistiryhmässä istuvan parlamentin raportoijan tuore mietintöluonnos on vielä komission esitystäkin kunnianhimoisempi: raportoija muun muassa nostaa ennallistamisen kokonaistavoitetta 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, kiristää välitavoitteita ja lisää säätelyä muun muassa metsäpolitiikan alalle.
Pakkopaita jäsenmaille
Ympäristövaliokunnan jäsen Teuvo Hakkaraisen (ps./ID-ryhmä) mielestä komission esitys on malliesimerkki EU:n ylisäätelystä. Se luo jäsenmaille pakkopaidan, jossa on mahdotonta toimia tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti. EU:n tavoitteet ovat myös keskenään räikeän ristiriitaisia esimerkiksi metsistä saatavan uusiutuvan raaka-aineen käytön suhteen.
Komission kaavailuissa Suomi tulisi maksamaan ennallistamisesta EU:n kovimman hinnan talouksien kokoon suhteutettuna: maksettavaa tulisi lähes miljardi euroa joka vuosi.
&#8211; Kun Suomi on kysynyt näistä valtavista kustannuksista, komissio ilmoitti, etteivät heidän laskelmansa välttämättä edes pidä paikkaansa! Onko tämä hyvää lainvalmistelua? Hakkarainen kysyy.
Kohtuuttomia tavoitteita höllennettävä
Hyvän lainsäädäntötavan vastaisesti esityksestä ei ole lainkaan tehty kattavaa taloudellisten ja työllisyysvaikutusten arviota. Hakkarainen ilmoittaakin jättävänsä esitykseen liudan muutosehdotuksia:
&#8211; Kohtuuttomia tavoitteita ja tiukkaa aikataulua täytyy höllentää, ei kiristää kuten raportoija esittää. Lisäksi esitys olisi direktiivinä joustavampi kuin suoraan sovellettavana asetuksena.
Vähintään talousmetsät jätettävä säädöksen ulkopuolelle
EU:lla ei ole oikeusperustaa säädellä jäsenmaiden metsäpolitiikkaa, mutta sitä esitys kuitenkin tekee. Kansallisen metsäpolitiikan suojaamiseksi Hakkarainen linjaa seuraavaa:
&#8211; Vähintään talousmetsät tulee jättää säädöksen ulkopuolelle. Myös metsien osalta seurattavat indikaattorit on voitava valita kansallisesti, ilman komission sanelua, samoin kansallisten ennallistamissuunnitelmien sisältö.
&#8211; Komissiolle ei tule myöskään antaa toimivaltaa asetuksen muutteluun tulevaisuudessa jäsenmaiden ja parlamentin yli, Hakkarainen lopettaa.
&nbsp;

Teuvo Hakkarainen vaatii ennallistamisasetuksen kohtuullistamista: ”Vähintään talousmetsät tulee jättää säädöksen ulkopuolelle”

Perussuomalaiset vaati eduskunnan kyselytunnilla vastauksia siihen, aikooko hallitus estää miljardilaskun suomalaisille tuovan EU:n ”luonnonennallistamisprojektin”, jossa suomalaisia metsiä ja turvepeltoja pitäisi käytännössä palauttaa sotien jälkeiseen tilaan. Tällä olisi arvioiden mukaan vakavia taloudellisia vaikutuksia puhumattakaan huoltovarmuustekijöistä, jos turvepeltoja jouduttaisiin poistamaan käytöstä.

&#8211; EU ei yllätä! Uusimpana osana vyörytystä EU:n komissio on tekemässä luonnon ennallistamisesta pakollista ja kolmasosa Suomesta eli yli 12 miljoonaa hehtaaria pitäisi palauttaa kohti luonnontilaa, perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa tylytti.
Elomaa huomautti, että Ruotsin valtiopäivät torppasi EU:n esityksen heti alkujaan. Hallituksen kanta on ollut korkeintaankin kriittinen tai sekava. Elomaa yrittikin kysellä selkeän kannan perään hallitukselta.
Täysin ristiriitaiset vastaukset
Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr) vastasi, että on välttämätöntä suojella suomalaisen luonnon tilaa. Siksi hallitus on Ohisalon mukaan katsonut, että EU:n esittämiä toimia tullaan tarvitsemaan.
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) puolestaan vastasi, ettei hallitus tule hyväksymään sellaista esitystä, joka toisi miljardilaskun kansantaloudelle.
Kurvinen huomautti, että nyt vasta alkavat neuvottelut.
Paluu esiteolliseen aikaan
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purralle ristiriitaiset vastaukset eivät tulleet yllätyksenä.
&#8211; Kuten arvelinkin, niin kahden ministerin välillä on selvä epäsynkronia tässä asiassa. Niinpä minä kohdistan kysymykseni pääministerille, joka vastaa koko hallituksen toiminnasta, Purra totesi.
Purra kuvasi, että ennallistamisessa on tarkoitus laittaa luonto sellaiseen tilaan, kun se on ollut sotien jälkeen tai jopa esiteollisena aikana.
&#8211; Miljardikustannukset eivät riitä. Muun muassa Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto on arvioinut, että mikäli talousmetsiin ei saisi koskea, kustannukset ovat korkeammat kuin esimerkiksi Fortumin Uniper-seikkailusta &#8211; jopa kuusi miljardia! Purra huomautti.
Kanta on ”kriittinen”
&#8211; Miten ruotsi on luonut tästä kriittisen linjan, mutta suomi ei? Purra tivasi pääministeri Sanna Marinilta (sd).
Marinin mukaan hallitus lähtee siitä, että metsäpolitiikka on kansallisissa käsissä ja että hallitus suhtautuu esitykseen ”kriittisesti” sekä pyrkii vaikuttamaan siihen.
Selkeää vastausta ei siis saatu.
PS-kansanedustajat Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa, Toimi Kankaanniemi, Lulu Ranne ja Jani Mäkelä avaavat metsien ennallistamiskysymyksen rajuja vaikutuksia Suomelle ja metsänomistajille.
<iframe loading="lazy" title="EU metsävarkaissa, punavihreät hurraavat. Suomalaisilta menee rahat ja työt." width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/FFwv6t7lasM?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Hallitus sekoilee EU:n maa- ja metsätalouden ennallistamisvaatimusten kanssa – vievätkö punavihreät keskustaa jälleen?

EU:lle ilmastopolitiikka on yhä varteenotettavampi perustelu haalia valtaa, lisätä tulonsiirtoja ja yhteistä velkaa, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.

Vaikka jotkut niin kuvittelevat, suurin suomalaisiin metsiin kohdistuva uhka ei tule Ponssen motojen suunnalta vaan Euroopan unionista, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa Maaseudun tulevaisuuden <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/28c9d96f-9635-4047-81d9-5120c29b7a42">vieraskolumnissa</a>.
&#8211; Erilaisia metsänomistajiin, metsätalouteen ja metsäteollisuuteen kohdistuvia vaatimuksia synnytetään Brysselissä yhä suuremmalla raivolla.
&#8211; Mitä kauempana Keski-Euroopan maat ovat sen paremmin hiilineutraalisuuden saavuttamisesta kuin vaikkapa polttomoottoriautojen kieltämisestä, sitä tarkkaavaisemmin EU kohdistaa huomionsa sinne, missä on eniten metsää ja kaikkein suurinta kunnianhimoa. Voi Suomi-poloa tässä kolonialisoivassa ilmastohöykytyksessä.
Purra huomauttaa, että laajentuvalla metsäpolitiikalla EU siirtyy jälleen kauemmas omalta tontiltaan.
&#8211; Metsien Suomi, suomaa, vihreä kulta – sen perässä on moni. Kyse on sekä rahasta, päästöjen ja nielujen laskentatavasta että toimivallan siirtämisestä Suomelta EU:lle. EU tunkee ahneet kouransa Suomen metsiin, vaikka sekään ei sille oikeasti kuulu.
Komission ennallistamistavoite Suomelle turmiollinen
Ajankohtaisia metsäasioita EU:ssa ovat esimerkiksi biodiversiteettiä eli luonnon monimuotoisuutta parantava strategia ja osin vielä kesken olevat EU:n taksonomian säädökset, joilla EU määrittelee, mitkä metsiin liittyvät sijoituskohteet ovat hyviä ilmaston ja ympäristön kannalta.
Purra kirjoittaa, että EU haluaa tehdä luonnon ennallistamisesta pakollista ja erityisesti Suomelle hyvin vaativaa.
&#8211; Komission esityksessä kuvattu ennallistamistavoite on mittakaavaltaan valtava ja sen seuraukset turmiollisia. Yksikään komission papereihin perehtynyt ei voi olla miettimättä, kuinka on mahdollista, että Brysselissä ymmärretään Suomea ja metsiemme merkitystä näin vähän.
Valitettavasti kaikki kotimaassakaan eivät puolusta metsiämme.
&#8211; Eduskunnassa on paljon kettingeillä itsensä honkaan sitoneiden henkisiä jälkeläisiä, jotka kuvittelevat, että virkistys ja suojelu muuttuvat kompensoiviksi euroiksi. Heitä ei haittaa ajatus siitä, että suuri osa metsistämme pitää ennallistaa esiteolliselle ajalle.
&#8211; Ennallistamisen vaikutukset Suomelle olisivat BKT:hen suhteutettuna koko EU:n korkeimmat, miljardiluokkaa vuodessa. Tämäkin arvio on maltillinen. Kaikissa ilmastotoimissa pitää ensin laskea niiden välitön kustannus – ja sitten perään kustannuksen kompensaatio esimerkiksi metsänomistajille. Veronmaksaja kuittaa, Purra kirjoittaa.
EU ei saa määrätä Suomen metsistä
Ilmastopolitiikka käy suomalaisille erittäin kalliiksi, Purra huomauttaa.
&#8211; llmastopolitiikka maksaa koko ajan yhä enemmän, mutta vieläkään en ole kuullut muiden puolueiden tätä oikeasti myöntävän. EU:lle ilmastopolitiikka on yhä varteenotettavampi perustelu haalia valtaa, lisätä tulonsiirtoja ja yhteistä velkaa. Taakanjako ei toimi, kuten se ei toimi missään muussakaan asiassa. Kuuliaiset tekevät kaiken. Globaali ongelma ei ratkea sillä, että Suomi lakkaa toimimasta.
&#8211; Miksi vastustusta tämän hulluuden edessä kuuluu niin vähän? Siksi, että Suomessa kaikkien kunnollisten tahojen kuuluu kannattaa sekä EU:ta että kunnianhimoisia ilmastotoimia. Tuli mitä tuli, maksoi mitä maksoi. Imagotappioon ei ole varaa. Harva uskaltaa sanoa, että nyt on menty liian pitkälle.
Tällaisissa tilanteissa perussuomalaisten tehtävä on kertoa, että keisarilla ei ole vaatteita.
&#8211; EU on mennyt liian pitkälle. Ilmastovaatimukset ovat menneet liian pitkälle. Peli pitää viheltää poikki.
&#8211; EU:lle ei kuulu metsäpolitiikka eikä se saa määrätä, mitä metsissämme tehdään. Vaatimukset, jotka Suomen metsiin kohdistuvat, ovat kertakaikkisen hulluja. Niitä ei saa hyväksyä, ja Suomen tulee vaikka yksin niitä vastustaa, Purra vaatii.

Purra: Suurin suomalaisiin metsiin kohdistuva uhka tulee EU:sta, ilmastovaatimukset menneet liian pitkälle – ”Peli pitää viheltää poikki”

ennallistamistavoite

Teuvo Hakkarainen vaatii ennallistamisasetuksen kohtuullistamista: ”Vähintään talousmetsät tulee jättää säädöksen ulkopuolelle”

Hallitus sekoilee EU:n maa- ja metsätalouden ennallistamisvaatimusten kanssa – vievätkö punavihreät keskustaa jälleen?

Purra: Suurin suomalaisiin metsiin kohdistuva uhka tulee EU:sta, ilmastovaatimukset menneet liian pitkälle – ”Peli pitää viheltää poikki”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025