Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

epäkohdat

Jyväskyläläinen Aino on huolissaan yli 70-vuotiaan äitinsä hoidosta yksityisessä tehostetun palveluasumisen yksikössä.

Aino esiintyy jutussa vain etunimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi. Hänen äitinsä sairastui MS-tautiin noin 20 vuotta sitten.
&#8211; Äidiltä ovat menneet liikkumis- ja puhekyky sekä näkö. Hän on käytännössä täysin autettava kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, Aino kuvailee.
Hänen mukaansa äidin hoidossa on tapahtunut muutoksia huonompaan suuntaan viime joulukuusta lähtien.
&#8211; Ennen äiti suihkutettiin kolme kertaa viikossa, mutta vähin äänin suihkutusten määrä vähennettiin yhteen. Äiti on ollut likainen ja hänelle on aiheutunut iho-ongelmia.
&#8221;Valitustani ei ole otettu huomioon&#8221;
Tytär kertoo myös, että äidin paino on laskenut.
&#8211; Hän on joutunut olemaan paastolla pitkiä aikoja. Tämä johtuu siitä, että häntä ei ole ehditty ruokkimaan. Lisäksi välillä lääkkeitä on kokonaan unohdettu antaa. Hoitajat haluaisivat tehdä enemmän, mutta kuulemma resurssit on vedetty liian tiukoille, Aino selvittää.
Tytär on huomauttanut epäkohdista hoitopaikalle, aluehallintovirastolle sekä Jyväskylän kaupungille.
– Hoitopaikan mukaan äitini hoito ei ole ollut huonoa. Tilanne on todella hankala, koska valitustani ei ole otettu huomioon. Sen sijaan aluehallintovirasto ja kaupunki pitävät tilannetta vakavana. Aion pitää melua asiasta, jotta äitini saisi turvallista ja laadukasta hoitoa.
Hoitajista jatkuva pula
Ainon äiti on hoidettavana Jyväskylässä sijaitsevassa Validia-talossa. Validia on Suomen suurin vammaisten asumispalveluja tuottava yhtiö, jolla toimintaa yli 20 paikkakunnalla.
Jyväskylän yksiköstä ei haluttu kommentoida epäkohtia, vaan asiaan vastasi Validian viestintä- ja markkinointijohtaja Susanna Laine.
&#8211; En voi kommentoida yhden potilaan asioita. Tilanne on se, että omainen on ollut tyytymätön. Asiaa selvitellään Jyväskylän kaupungin viranomaisten kanssa, Laine toteaa.
Hänen mukaansa Rusokinkadun yksikössä on asukkaita, joista osa tarvitsee vaihtelevasti apua ja osa kaikissa toiminnoissa.
&#8211; Ei ole ennalta kalenteroitavissa, miten nopeasti asiakkaita voidaan auttaa. Jos on monta kymmentä asukasta, niin jonkun toisen auttaminen voi myöhästyttää toisen hoitoa. Ei ole vararesursseja varmuuden vuoksi. Nämä ovat valitettavia tilanteita.
Valvira ja aluehallintovirasto ovat tehneet yhteistyössä tarkastus- ja valvontatoimenpiteitä Validian yksiköihin, koska niissä on ollut henkilöstövajausta ja huoli siitä, miten asiakkaiden hoidon tarpeeseen pystytään vastaamaan. Puutteita on ilmennyt henkilöstöresursseissa, odotusajoissa ja lääkehoidossa. Valvira on määrännyt Validian korjaamaan asiansa.
&#8211; Viranomainen valvoo yksikön toimintaa ja hoitohenkilöstön mitoitus tulee sieltä. Kaupungin kanssa sovitellaan määrää. Koronapandemia on vaikuttanut niin, että olemme joutuneet käyttämään sijaisia. Lähihoitajista on ollut pitkään pula. Työvoiman saatavuus on haasteellista. Se pitäisi ratkaista yhteiskunnallisesti, Laine sanoo.
Kunnalla valvontavastuu
Jyväskylän kaupungin johtava sosiaalityöntekijä Juho Suortti vahvistaa, että kaupungin käsittelyssä on kolme Validia-taloon liittyvää epäkohtailmoitusta.
&#8211; Ne ovat erilaisia palvelun laatuun liittyviä epäkohtailmoituksia. Sisällöistä en voi enempää kertoa tässä vaiheessa, koska ilmoitusten käsittely on kesken. Aina kun vastaanotetaan epäkohtailmoitus, asiaan suhtaudutaan vakavasti, Suortti sanoo.
Epäkohtailmoituksiin reagoidaan Suorttin mukaan niiden sisällön perusteella.
&#8211; Kaikkiin ilmoituksiin reagoidaan ja kiireellisiin asioihin hyvinkin nopeasti. Palvelun tuottajalta pyritään pyytämään selvityspyyntö saman tai seuraavan päivän aikana. Asiaa käydään läpi myös asiakkaan tai omaisen kanssa. Vuoropuhelua käydään niin pitkään, että asia on korjaantunut ja asiakkaan kokemus palvelusta parantuu.
Palvelun tuottajat tekevät omavalvontaa ja kunnilla on valvontavastuu yksityisten vanhusten ja vammaisten hoitoyksiköiden toiminnasta. Onko Jyväskylän kaupungin suorittama valvonta riittävää?
&#8211; Kaupunki on lisännyt valvontaresurssia viime vuosina. Palvelun tilaajana meillä on intressi, että ostetaan asiakkaalle mahdollisimman laadukasta palvelua ja se on tehdyn sopimuksen mukaista. Oma kokemus on, että valvontaresurssi on hyvällä tasolla, Suortti vakuuttaa.
Epäkohdat korjattava
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen haluaa, että vammaisten ja vanhusten hoitoyksiköiden epäkohtiin puututtaisiin nykyistä tiukemmin.
Juvonen ottaa kantaa Ainon äidin tapaukseen.
&#8211; Tapaus on tyypillinen yhteydenotto omaiselta, joita saan tietooni. Mikäli toimintayksikkö ei saa korjattua epäkohtia, siltä on otettava toimintamahdollisuus pois, Juvonen jyrähtää.
Valvira ja aluehallintovirasto ovat tehneet tarkastus- ja valvontatoimenpiteitä Validian yksikössä. Juvosesta on oikein, että Valvira ja aluehallintovirasto tutkivat Validian epäkohtia.
&#8211; Heillä on suuri osaaminen valvonnassa. Ongelma on, että ennen kuin he lähtevät tutkimaan vaaditaan omaisilta tai asiakkaalta ilmoitus ongelmista. Monet ihmiset eivät kuitenkaan uskalla valittaa, Juvonen kertoo.
Vain laadukasta palvelua
Kunnalla on vastuu yksityisen palvelun tuottajan toiminnan valvonnasta.
&#8211; Kunnan on ostettava palvelu sellaiselta, joka kykenee hoitamaan yksikön toimintaa. Vammaisten palveluja ei saisi kilpailuttaa siten, että halvin voittaa, Juvonen huomauttaa.
Validiasta selitellään epäkohtia muun muassa sillä, että koronapandemian aikana on jouduttu käyttämään sijaisia ja työvoiman saatavuus on ollut haasteellista.
Juvonen huomauttaa, että myös sijaisia on kohdeltava hyvin, jos heitä meinaa saada töihin.
&#8211; Sijainen ei tunne potilaita ja perehdytys voi jäädä kokonaan tekemättä. Kun ei tunne potilaita on luonnollista, että heidän hoitotoimenpiteissään menee kauemmin, kun ei ole rutiinia.
Hän korostaa esimiehen suurta roolia, jossa työt on organisoitava ja oltava yhteydessä palvelun ostajaan, jos henkilöstö ei riitä.
&#8211; Raskaasti hoidettavien yksikössä on oltava henkilöstöä. Välitön ja välillinen hoitotyö on erotettava siten, että hoitajat eivät tee kotitaloustöitä. Koko yksikön henkilöstön on myös sitouduttava siihen, että autetaan toinen toista työvuoroissa. Jos joku hoitaa aina raskaimmat potilaat ja joku kevyimmät, niin työ ei jakaudu tasapuolisesti, Juvonen tietää.
Hallituksella tekemätöntä työtä
Yksittäiseltä työpaikalta Juvosen katse kääntyy pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen suuntaan, jolla on tekemätöntä työtä vanhusten- ja vammaisten hoidon epäkohtien korjaamisessa.
&#8211; Korona-aika on kamala työntekijöille. Hallitus ei ole huolehtinut sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön rokotuksista. Hallitus ei ole myöskään puhunut eturintamassa työskentelevien koronalisistä, Juvonen arvostelee.
Hänestä kaikille hoivaa vaativille ihmisille pitäisi taata sama määrä hoitajia.
&#8211; Laki on säädellyt henkilöstömitoituksen vanhusten puolelle, mutta sama hoitajamitoitus olisi oltava selviö kaikkialla missä ihmisiä hoidetaan, Juvonen vaatii.

Vanhusten ja vammaisten hoidon ongelmat jatkuvat – tytär huolestui äitinsä ravinnon saannin ja lääkejakelun puutteista: ”Ei ole ehditty ruokkia””

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas jätti eduskunnassa kirjallisen kysymyksen edunvalvonnasta.
Ylen MOT-ohjelmassa (3.2.) käsiteltiin edunvalvonnan epäkohtia ja kyseenalaista vallankäyttöä. MOT oli käynyt läpi runsas sata edunvalvontaan liittyvää eduskunnan oikeusasiamiehelle tullutta kantelupäätöstä, joista kävi ilmi, että laki ei kaikilta osin kestä päivänvaloa, ja että se antaa mahdollisuuden kyseenalaiseen vallankäyttöön yli asiakkaan oman tahdon.
&#8211; Suomessa on lisääntyvässä määrin sellaisia kansalaisia, jotka eivät itse kykene asioitaan hoitamaan. Ylen uutisen mukaan vuonna 2018 sellaisia henkilöitä oli 75 000. Edunvalvonnan tarve lisääntyy, kun väestö vanhenee eikä yleinen edunvalvonta pysy tässä kehityksessä mukana, jos yhdellä edunvalvojalla on jo nyt parhaimmillaan 300 asiakasta, Mauri Peltokangas sanoo.
&#8211; Pahimmassa tapauksessa edunvalvoja ei edes tapaa asiakastaan koskaan, jolloin lain ja asetusten määräämä asiakkaan kuuntelu ja tahtotilan huomioon ottaminen ei voi olla edunvalvojalla tiedossa ja määräävänä tekijänä päätöksiä tehtäessä ja tämä mahdollistaa myös väärinkäytökset, kuten MOT-ohjelmassa tuli ilmi.
Ihmisten kyykyttämisen loputtava
Peltokankaan mielestä on selvää, etteivät nykylainsäädäntö ja valvonta vastaa tämän päivän vaatimuksia edunvalvonnassa. Kysymyksessään Peltokangas penää hallitukselta millaisiin toimiin se aikoo ryhtyä, että yleinen edunvalvonta saadaan sille tasolle, että se vastaa asiakkaan tarpeita ja tahtoa, sekä miten hallitus aikoo vastaisuudessa pitää huolen siitä, ettei valtaa edunvalvonnassa päästä käyttämään väärin ja asiakasta vahingoittaen.
&#8211; Tällainen epäkohta on pikimmiten saatava lainsäädännön alle ja ihmisten kyykyttämiselle on tultava loppu myös edunvalvonnassa, Peltokangas sanoo.

Peltokangas: Miten yleinen edunvalvonta voi olla näin retuperällä oikeusvaltio Suomessa?

epäkohdat

Vanhusten ja vammaisten hoidon ongelmat jatkuvat – tytär huolestui äitinsä ravinnon saannin ja lääkejakelun puutteista: ”Ei ole ehditty ruokkia””

Peltokangas: Miten yleinen edunvalvonta voi olla näin retuperällä oikeusvaltio Suomessa?

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025