Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

epäluottamuslause

Eduskunta keskusteli tänään kokoomuksen välikysymyksestä koskien julkisen talouden velkaantumista. Perussuomalaiset jätti oman epäluottamuslauseensa asiassa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purran mukaan valoa ei ole näkyvissä, sillä talouden kasvunäkymät pysyvät pitkään heikkoina ja monet menot sosiaaliturvasta energiainvestointeihin ja -tukiin tulevat kasvamaan.
&#8211; Julkinen talous on kuitenkin korjattava. Mikäli haluamme tulevaisuudessakin säilyttää hyvinvointijärjestelmämme, menot on sopeutettava vastaamaan tuloja. Korot ovat nousseet, velkamäärä ei ole yhdentekevä asia eikä velaksi eläminen voi jatkua, Purra totesi.
SDP esittää lisää veroja
Purra sanoi luulleensa, että kaikki isot puolueet ovat tunnistaneet ongelman.
&#8211; Sitten sosiaalidemokraatit julkaisivat vaaliohjelmansa. Sinne meni nykyisen pääministeripuolueen huoli taloudentilasta. Vain hyvin pieniä ja täysin ilmassa olevia menoleikkauksia, Purra hämmästeli.
Menovähennysten sijaan SDP kyllä esittää uusia veroja ja tiukempaa progressiota.
&#8211; Siis tilanteessa, jossa IMF esittää jo varoituksensa julkisen talouden tilasta, julkinen sektori on paisunut entisestään, bruttoveroaste on tapissa ja silti oleelliset tehtävät, kuten sote, koulut ja sisäinen turvallisuus, ovat ongelmissa, palkansaajan ostovoima on huippuheikko ja reaaliansiot laskevat – siinäkin tilanteessa demarit haluavat samaa lisää, Purra luetteli.
Työssäkäynnin on oltava kannattavaa
Purra linjasi, että julkinen talous on pakko tasapainottaa kahden seuraavan hallituskauden aikana: verorahoitteiset menot on saatava laskuun, verorahoitteisten tehtävien määrä on saatava laskuun ja lainsäädäntömuutoksin Suomi on saatava kuntoon.
&#8211; Kun toissijaisten menojen leikkaamisen tiekartta on valmiina, on käytävä verojen kimppuun. Niitä on alennettava, sillä tässä maassa ei työssäkäynti kannata ja pelkkä arjen pyörittäminen maksaa niin paljon, että aivan liian monilta on rahat loppu ja motivaatio loppu. Suomi näivettyy, Purra totesi.
Huomio tavallisiin työssäkäyviin ihmisiin
Sen sijaan, että poliittinen energia käytetään vain kaikkein pienituloisimpiin tai kaikkein suurituloisimpiin, pitäisi Purran mukaan kääntää katse enemmistöön siinä keskellä.
&#8211; Aivan tavallinen työssäkäyvä suomalainen ei naura palkkapäivänä, kun katsoo ahneen verokarhun raatelujälkiä. Loput ilot poistuvat bensapumpulla, ruokakaupassa ja sähkölaskua maksaessa, Purra huomautti.
Purra muistutti, että työn verotuksen progressio eli veroprosentin kasvun jyrkkyys on Suomessa maailman kovimpia. Jo 2 960 euron kuukausituloilla marginaaliveroaste on noin 50 prosenttia, eli jokaisesta lisäeurosta lähtee veroja ja maksuja puolet.
&#8211; Työ ei kannata matalilla mutta ei myöskään keskituloilla. Erotuksena on se, että pienituloiset saavat sosiaaliturvaa, mutta omalla työllään sinnittelevät keskituloiset eivät, Purra huomautti.
Suomi nousee työllä
Purra totesi, ettei Suomi nouse millään muulla kuin tuottavalla työllä, joka syntyy erityisesti yksityiselle sektorille, yrityksiin.
&#8211; Suomi ei nouse sillä, että siirrämme rahaa täällä taskusta toiseen ja joka välissä teidän kouranne käy ottamassa omansa, jolla se kustantaa sekä välttämättömät tehtävät että sen kaiken muun, jota te haluatte tukea.
&#8211; Suomi nousee sillä, että saamme uutta työtä, työtunteja, uusia yrityksiä, investointeja. Sillä, että työnteko kannattaa, yrityksen perustaminen ja työpaikan avaaminen kannattaa. Suomi nousee koulutuksella ja osaamisella, perusduuneilla, omiemme etua ajamalla, Purra luetteli.
Purra täydensi, että hyvää kehitystä voidaan täydentää hyödyllisellä maahanmuutolla, joka ei ole veronmaksajalle rasite, mutta huono-osaisuutta Suomen ei pidä aktiivisin päätöksin lisätä.
&nbsp;

Purra: Tavallinen työssäkäyvä suomalainen ei naura palkkapäivänä – demareilta lääkkeeksi lähinnä uusia veroja

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tekee hallitukselle oman epäluottamuslauseensa valtion julkisen talouden ongelmista ja velkaantumisesta eikä ole mukana kokoomuksen välikysymyksessä aiheesta.

Perussuomalaiset katsoo, että kokoomuksen linja pikemminkin lisää julkisen talouden ongelmia kuin ratkaisee niitä.
&#8211; Kokoomus itse oli ajamassa eduskunnassa läpi miljardeja maksaneen EU:n elvytyspaketin ja aloitti EU:n yhteisvelat ja tulonsiirrot Suomesta huonommin taloutensa hoitaneisiin maihin, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio muistuttaa.
Ilmastopolitiikkaan järkeä
Perussuomalaiset kritisoi myös kokoomuksen ajamien uusien ilmastotoimien olevan kansantaloudellisesti haitallisia.
&#8211; Kokoomuksen viimeisen neljän vuoden aikana eduskunnassa ajama EU- ja ilmastopolitiikka ovat heikentäneet julkisen talouden kestokykyä, Tavio moittii.
Maahanmuutto lisää velkaa entisestään
Perussuomalaiset muistuttaa myös maahanmuuttopoliittisen linjansa eroavan kokoomuksesta.
&#8211; Kokoomus tarjoaa julkisen talouden lääkkeeksi työperäisen maahanmuuton merkittävää helpottamista kolmansista maista. Perussuomalaiset ei näe matalapalkkamaahanmuuton lisäämistä keinona tasapainottaa julkista taloutta, Tavio sanoo.
&#8211; Nykymallissa maahan tulleen matalapalkkatyövoiman työllisyysaste laskee nopeasti alle kantaväestön keskiarvon, ja kokonaisuudessaan vaikutus julkiseen talouteen on negatiivinen, koska usein palkankin päälle nostetaan sosiaalitukia, Tavio perustelee.
&nbsp;

Perussuomalaiset tekee oman epäluottamuslauseensa valtionvelasta – moitteita kokoomukselle EU-, ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikasta

Hallituskriisi Ruotsissa on todellinen. Stefan Löfvenistä on tulossa ensimmäinen pääministeri, joka kaatuu epäluottamuslauseäänestykseen. Jos edessä on uudet vaalit, ruotsidemokraateista voi tulla hallituspuolue.

Epäluottamusta Stefan Löfvenille esittää ruotsidemokraattien, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien ohella myös vasemmistopuolue, jonka käyttäytyminen maanantain äänestyksessä on vielä hämärän peitossa. Vasemmistopuolueen luottamuspulan syynä on <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/lofven-blir-historisk-om-han-falls">kiista</a> uusien vuokra-asuntojen vapauttamisesta hintasäännöstelystä.
Jos vasemmistopuolue toteuttaa uhkauksensa epäluottamuksesta, koossa on valtiopäivien enemmistö, joka riittää kaatamaan sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen punavihreän vähemmistöhallituksen.
Puhemieskierros tai uudet vaalit
Pääministeri voi tappionsa jälkeen joko jättää hallituksensa eronpyynnön tai julistaa uudet valtiopäivävaalit. Eroamisen seurauksena on puhemieskierros, jossa maalle etsitään uutta pääministeriä. Tilanteen vaikeutta kuvastaa se, että uusi pääministeri voi olla jälleen Löfven.
Jos Löfven päätyy uusien vaalien kannalle, tulos on siinäkin tapauksessa hämärän peitossa. Kokoomuksen Ulf Kristerssonin nousu pääministeriksi ja sitä myötä ruotsidemokraattien nousu hallitukseen edellyttäisi allianssipuolueiden ja ruotsidemokraattien enemmistöä uusilla valtiopäivillä. Jos ruotsidemokraatit päihittävät vaaleissa kokoomuksen, pääministeriksi nousee kaiken logiikan mukaisesti Jimmie Åkesson.
Vasemmistopuolue tuskin lähtee tukemaan kokoomusveroista hallitusta ja nykyisistä tukipuolueista keskusta pysynee nykyisen hallitusmallin takana. Tukipuolue liberaalit saattavat jäädä vihreiden lailla äänikynnyksen alle ja pois valtiopäiviltä. Se ymmärrettävästi hillitsee puolueiden intoa vaaleihin juuri nyt.
Rikollisuus ratkaisee vaalit
Jos uudet vaalit pidetään, ajankohta on loppukesä tai alkusyksy. Mielipidemittausten mukaan valtiopäivien valta-asetelma ei välttämättä muuttuisi nykyisestä.
Kansalaisten suurin huolenaihe on jengiväkivallan sekä järjestäytyneen rikollisuuden uhka ja tämä <a href="https://stage.sudev.fi/jengirikollisuus-nousemassa-tarkeimmaksi-teemaksi-ruotsin-valtiopaivavaaleissa-valta-vaihtuu-varmasti-jos-nykymeno-jatkuu/">tematiikka</a> tulee pomminvarmasti näkymään seuraavissa vaaleissa. Ilman vastausta hallitsemattoman maahanmuuton aiheuttamaan yhteiskunnalliseen pattitilanteeseeen ovet vallan kammareihin eivät aukea.
Valtiopäivävaalit pidetään joka tapauksessa 11. syyskuuta 2022, joten väliaikaishallituksen elo jäisi lyhyeksi. Tämä on se syy, joka voi vielä kerran pelastaa Stefan Löfvenin.
Luottamuksesta pääministeri Stefan Löfvenin punavihreään hallitukseen äänestetään maanantaina aamulla kello kymmeneltä.
&nbsp;

Valtiopäivien enemmistö haluaa Ruotsiin uuden hallituksen – Löfvenin punavihreä koalitio kaatumassa ruotsidemokraattien epäluottamuslauseeseen

Eduskunnassa on puhuttu paljon taloudesta, sillä EU:n elpymispaketin lisäksi eduskunta kävi välikysymyskeskustelun hallituksen luottamuksesta. Perussuomalaiset jätti epäluottamuslauseen hallituksen puoliväliriihen tuloksista. &#8211; Odotukset Marinin punavihreää hallitusta kohtaan eivät olleet korkealla, mutta hallitus onnistui alittamaan nekin, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri.

Hallitus ei aio karsia turhia menoja eikä puutu niiden juurisyihin, kuten haitalliseen maahanmuuttoon. Sen sijaan hallitus edistää rahaa syöviä jättiläishankkeita, kuten sote-uudistusta ja oppivelvollisuuden pidentämistä, vaikka ne pitäisi laittaa jäihin.
&#8211; Ilmastopolitiikka on tietysti maailman kunnianhimoisinta, ja siitä ei voi tinkiä euroakaan, vaikka se tarkoittaisi elämisen ja asumisen kustannusten nousua. Työllisyystoimia pidetään laajalti humpuukina niin taloustieteilijöiden kuin valtiovarainministeriönkin taholta. Velkaa ja veronkorotuksia, se on hallituksen resepti suomalaisille, Leena Meri sanoo.
Hallitus hämää kansalaisia
Hallituksen omat arviot työllisyystoimenpiteiden vaikuttavuudesta ovat nelinkertaiset valtiovarainministeriöön nähden. Hallituksen mukaan uusia työpaikkoja syntyy noin 40-45 000, kun valtiovarainministeriön mukaan toimet synnyttävät alle 11 000 työpaikkaa.
&#8211; Samoin hallitus esittää omana arvionaan, että toimilla vahvistetaan julkista taloutta 560 000 miljoonalla. Valtiovarainministeriö laskee, että toimien taloutta vahvistava vaikutus on vain 150 miljoonaa euroa. Hallitus hämää kansalaisia, jotta totuus heidän kyvyttömyydestään hoitaa taloutta ei paljastuisi, Meri toteaa.
Kaikkein järkyttävimpänä Meri pitää sitä, että Suomi lappoi juuri omia varojaan noin 4 miljardia euroa pitkin Etelä-Eurooppaa muun muassa Espanjan työviikon lyhentämiseksi.
Myös kokoomus haluaa lisää halpatyövoimaa
Kunnat ovat taloudellisessa ahdingossa, ja tulevaisuudessa on odotettavissa leikkauksia ja veronkorotuksia, kun hallitus ei rahoita täysimääräisesti niitä tehtäviä, joita se kunnille antaa. Hallitus keskittyy silti elvyttämään muuta Eurooppaa suomalaisen verovaroilla. Kuntien tukipaketti auttoi kuntia hetkellisesti, mutta ei pitkällä tähtäimellä, sillä kunnilla on jo ennestään ollut vaikeuksia selviytyä lakisääteisistä tehtävistään.
&#8211; Murto-osalla tästä EU-elpymispaketista olisi voitu parantaa suomalaista työllisyyttä ja ostovoimaa perumalla polttoaineveron korotukset, keventämällä omaishoidon tuen ja pienten eläkkeiden verotusta, peruuttamalla kotitalousvähennyksen leikkaukset, tuomalla takaisin keliakiakorvauksen ja niin edelleen. Nämä asiat maksaisivat vain 700 miljoonaa, joka on murto-osa 4 miljardista.
&#8211; Hallituspuolueiden tavoin myös kokoomus haluaa lisätä dramaattisesti halpatyövoiman maahantuontia. Halpatyövoima on monin osin ongelmallista, sillä se syrjäyttää suomalaisia työntekijöitä, polkee palkkoja, lisää väärinkäytöksiä ja harmaata taloutta sekä heikentää julkisen talouden tilaa ja pahentaa kestävyysvajetta. Vaikutukset ovat laajat ja erittäin tuhoisat.
Suomen itsemääräämisoikeus vaarassa
Kokoomus ja hallituspuolueet ovat myös haluttomia karsimaan sellaisia julkisia menoja, jotka eivät liity suomalaisten hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Näistä esimerkkinä voidaan mainita kehitysapu, jota maksetaan tänäkin vuonna yli 1,2 miljardia euroa. Meri uskoo, että pelkästään kehitysavun alasajolla pystyttäisiin kuittaamaan kahden seuraavan vuoden valtiontalouden kehysylitykset.
&#8211; Hallituksella ja kokoomuksella on täysin vastuuton asenne Euroopan liittovaltiokehitykseen ja suomalaisten verovarojen lappamiseen pitkin Etelä- ja Itä-Eurooppaa. Se vaarantaa Suomen itsemääräämisoikeuden tavalla, josta ei ole enää paluuta. Kokoomus mahdollisti paketin äänestämällä sen puolesta. Tässä samassa rintamassa perussuomalaiset eivät voi – eivätkä halua – olla, Meri kertoo.
Otetaan Suomi takaisin
Hallituksen suuruudenhullut ilmastotavoitteet ja muuta Eurooppaa kunnianhimoisempi hiilineutraalisuustavoite vahingoittaa teollisuuden ja kuljetusalan toimintaedellytyksiä ja nostaa asumisen ja liikkumisen kustannuksia. Tätäkään ei myöskään kokoomus kyseenalaista.
&#8211; Hallituksen aika menee laittomasti maassa olevien olojen parantamiseen ja siihen, että tuemme Etelä-Euroopan talouksia suomalaisin verovaroin. Aikaa ja rahaa ei jää enää suomalaisten asioiden hoitoon.
&#8211; Perussuomalaiset haluaa laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja panostaa suomalaisiin ensin. Otetaan Suomi takaisin kunta kerrallaan!
&nbsp;

Meri: Suomen ja kuntien tie – velkaa ja veroja

Perussuomalaiset esittivät tänään epäluottamuslauseen oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (r.). Oikeusministeri on vastuussa vaalien järjestämisestä ja perussuomalaiset kokee, että oikeusministeri on epäonnistunut tehtävässään, kun vaalit siirretään. Oikeusministerillä on kuitenkin ollut vuosi aikaa varmistaa vaalien järjestäminen terveysturvallisesti.

&#8211; Hallituksen päätös viime hetkellä siirtää kevään kuntavaaleja oli osoitus vakavasta epäonnistumisesta Suomen demokratian näkökulmasta. Oikeusministeriö ja sen vaaleista vastuussa oleva johto antoivat tilanteen edetä liian takarajalle ja käytännössä laittoivat vaaleista päättävät puoluesihteerit kohtuuttoman tilanteen eteen, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi lähetekeskustelussa.
<h4 class="x_MsoNormal">Yksimielisyydestä luopuminen loukkaus demokratiaa kohtaan</h4>
Perinteisesti Suomessa vaalien ajankohdasta ja myös siirtämisestä on aina päätetty puolueiden yhteisymmärryksessä. Vaalien siirrot on lisäksi tehty aina hyvissä ajoin. Näin olisi perussuomalaisten mielestä pitänyt toimia nytkin.
&#8211; Yksimielisyyden vaatimuksesta on nyt kuitenkin luovuttu, ja tämä on demokratian kannalta yleistyessään vaarallinen tie. Kun tämä päätös esiteltiin, niin silloin puhuttiin tästä myöhemmin laskuharjoitukseksi mainitusta 11 000 päivittäisestä tartunnasta, mutta olihan tuo luku tiedossa jo huomattavasti paljon aiemmin. Eli on peiliin katsomisen paikka oikeusministeriössä vaaleista vastaavilla henkilöillä.
&#8211; Koronaturvalliset vaalit olisi pitänyt ja olisi voitu vuoden valmistelulla varmistaa. Jostain syystä nämä työt jäivät tekemättä, ja kunnat joutuivat etenemään omilla ratkaisuillaan, Halla-aho jatkoi.
<h4 class="x_MsoNormal">Ehdokaslistojen täydentämiselle ei perusteita</h4>
Perussuomalaiset totesi jo aiemmin, että nyt kuntavaalien järjestäminen 18.4. on käynyt tosiasiallisesti mahdottomaksi, koska oikeusministeriö on laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä järjestelyihin. Siksi perussuomalaiset ei enää voinut äänestyttää vaalipäivästä – se oli tehty mahdottomaksi aikataulullisesti.
Perussuomalaiset eivät kuitenkaan löydä hyväksyttävää ja terveysturvallisuuteen liittyvää syytä sille, että ehdokaslistoja saa täydentää siirtymäajalla. Tämä olisi ollut perussuomalaisten mukaan perusteltua vain niiden osalta, jotka tulevat siirtoajalla vaalikelpoisiksi eli täyttävät 18 vuotta.
&#8211; Muilta osin ehdokasasettelun pidentäminen kahdella kuukaudella ei ole perusteltua ja luo epäilyn, että vaalien siirrolla ehdokashankinnassaan epäonnistuneet puolueet haluavat parantaa asemiaan vaaleissa, Halla-aho ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio totesivat aikaisemmin tiedotteessaan.
<h4 class="x_MsoNormal">”Henriksson ei nauti eduskunnan luottamusta”</h4>
Perussuomalaisten mukaan hallitus kokonaisuudessaan on epäonnistunut. Hallituksen rajat auki ‑politiikalla koronan toinen ja kolmas aalto on päästetty maahan, perussuomalaiset totesivat perusteluissaan.
&#8211; Oikeusministeri kuitenkin johtaa oikeusministeriötä, jonka vastuulla on ollut vaalien järjestäminen turvallisesti ajallaan. Hän on vastuussa viran puolesta, mutta hän on vastuussa myös siksi, että oikeusministeriö on erikseen vakuuttanut, että vaalit pystytään järjestämään ajallaan ”epidemiatilanteesta riippumatta”, Halla-aho siteerasi oikeusministeriön sanomisia.
&#8211; Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ei ole ryhtynyt tarvittaviin toimiin kuntavaalien järjestämiseksi ajallaan ja terveysturvallisesti. Vaalien siirto on toteutettu tavalla, joka asettaa ehdokkaat ja eduskunnan vaikeaan asemaan eikä täytä kehittyneelle demokratialle ja oikeusvaltiolle asetettuja vaatimuksia. Tästä syystä teen seuraavan epäluottamusesityksen: hyväksyessään hallituksen esityksen eduskunta toteaa, ettei ministeri Henriksson nauti eduskunnan luottamusta, puheenjohtaja Halla-aho esitti.
Eduskunta antoi kuitenkin luottamuksensa oikeusministeri Henrikssonille äänin 103-66.

Henriksson selvisi luottamusäänestyksestä – perussuomalaiset: ”Oikeusministeri on täysin epäonnistunut tehtävässään järjestää turvalliset vaalit”

Perussuomalaiset esittävät oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille (rkp.) epäluottamuslausetta. Hän on johtanut kansalaisia harhaan ja ohjeistanut kuntia rikkomaan lakia. 

Puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio toteavat kannanotossaan:
&#8221;Perustuslakivaliokunta jätti 19.3. mietinnön hallituksen esityksestä kuntavaalien siirtämiseksi. Mietintö puoltaa esitystä ja on yksimielinen.
Perustuslakivaliokunta valvoo hallituksen esitysten lainmukaisuutta etenkin perustuslain näkökulmasta. Valiokunta pyrkii pysyttelemään politiikan yläpuolella ja tekemään yksimielisiä päätöksiä. Perussuomalaiset pitää tärkeänä, että mietintö ottaa kriittisen kannan mm. tapaan, jolla kuntavaalit siirrettiin viime hetkellä. Mietintö toteaa, että tilanne aiheuttaa epäselvyyttä ehdokasasettelussa ja ehdokkaiden asemassa, ja painottaa, että hallitus ei voi asettaa eduskuntaa tapahtuneiden tosiasioiden eteen.
Kuntavaalien järjestäminen 18.4. on käynyt tosiasiallisesti mahdottomaksi, koska oikeusministeriö on laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä järjestelyihin, joilla vaalit voitaisiin järjestää epidemian oloissa turvallisesti. Lisäksi voimassa olevan lain mukaisesti 9.3. jätettyjä ehdokaslistoja on jätetty lainvastaisesti vahvistamatta kunnissa, jotka ovat oikeusministeriön ohjeistamana jääneet odottamaan lain muutosta.
Koska vaaleja ei voida järjestää, perussuomalaiset ei pidä tarkoituksenmukaisena niiden siirtämisen periaatteellista vastustamista. Sen sijaan esitämme täysistunnossa ehdokasasettelun jatkamisen rajaamista niihin henkilöihin, jotka tulevat vaalikelpoiseksi (eli täyttävät 18 vuotta) vanhan ja uuden listojenjättämispäivän välillä. Muilta osin ehdokasasettelun pidentäminen kahdella kuukaudella ei ole perusteltua ja luo epäilyn, että vaalien siirrolla ehdokashankinnassaan epäonnistuneet puolueet haluavat parantaa asemiaan vaaleissa.
Toteamme myös, että oikeusministeriö ja ministeri Henriksson ovat johtaneet puolueita ja kansalaisia harhaan vakuuttamalla viime hetkille asti, että vaalit voidaan järjestää ja järjestetään ajallaan epidemiatilanteesta riippumatta; ohjeistaneet kuntien vaalilautakuntia rikkomaan voimassa olevaa lakia ja jättämään ehdokaslistat vahvistamatta; laiminlyöneet velvollisuutensa ryhtyä toimiin vaalien järjestämiseksi ajallaan ja terveysturvallisesti. Tästä syystä esitämme epäluottamuslausetta ministeri Henrikssonille.&#8221;

Halla-aho ja Tavio: Ministeri Henrikssonin on kannettava vastuunsa

Perussuomalaiset ovat huolestuneita siitä, että hallitus ei kykene tai halua tehdä velanoton ja elvyttämisen rinnalla sellaisia toimia, jotka toisivat valoa Suomen tulevaisuuteen ja kestävää pohjaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen. Perussuomalaiset pelkäävät, että koko järjestelmän kestävyys murtuu ja hyvinvointiyhteiskunnan perusrahoitukselta ja palveluilta tippuu pohja, totesi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Riikka Purra.

Eduskunnassa keskusteltiin tänään hallituksen vastuuttomasta politiikasta ja kansanedustaja Petteri Orpon tekemästä epäluottamuslauseesta, jota myös perussuomalaiset kannattavat.
&#8211; Yksikään puolue ei ole kritisoinut sitä, että koronakriisiin otetaan velkaa. Myöskään elvyttämisen logiikkaa ei ole kyseenalaistettu. Sen sijaan se tosiasia, että budjettiriihessä ja lisätalousarviosta toiseen hallitus ei kykene tai ei halua tehdä tässä rinnalla sellaisia toimia, jotka tarjoaisivat Suomen tulevaisuuteen valoa ja hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitukseen kestävää pohjaa, on huolestuttavaa, kertoi kansanedustaja Riikka Purra.
&#8211; Hallitus ei kuitenkaan halua luopua sen paremmin lisämenoja aiheuttavista suurhankkeistaan tai kroonisista menokohteistaan kuin pienemmistä kohdistuksista tai edes joustaa niiden aikataulusta.
Hallituksen unohdettava kirkasotsainen moralismi
Hallituksella ei ole toimivia ja johdonmukaisia toimenpiteitä tai edes suunnitelmia työllisyyden, kilpailukyvyn, yritysten toimintaedellytysten tai kansalaisten ostovoiman parantamiseksi, velkaantumisen taittamiseksi tai julkisten menojen priorisoimiseksi.
&#8211; Hallituksen pitäisi perussuomalaisten mielestä kyetä tekemään realistinen ja pragmaattinen läpivalaisu koko politiikkaansa ja unohtaa kirkasotsainen moralismi ja lehmänkaupat. Kaikkien toimien pitäisi hyödyttää Suomea ja suomalaisia ja viedä maatamme kohti parempia aikoja ja uutta hyvinvointia. Ei se ole itsekkyyttä – meillä nimittäin ei ole kuin tämä yksi Suomi.
&#8211; Suomella oli merkittäviä pidemmän aikavälin kroonisia haasteita jo ennen koronaa. Maksajien määrän väheneminen ja muut demografiset ongelmat sekä julkisen talouden epätasapaino kärjistyvät. EU:lle on koronan varjolla menossa miljardipaketti suomalaisilta veronmaksajilta taas, ja tuskin viimeiseksi jää. Hallitus ei suostu luopumaan hallitusohjelman menolisäyksistä mutta on jo liuennut sen julkisen talouden kestävyyttä korostavista kirjauksista.
Koko järjestelmä vaarassa murtua
Ennen koronaa hallitus kertoi tekevänsä finanssipolitiikkaa, joka reagoi suhdanteisiin, sekä sitovansa menolisäyksiään työllisyysasteen nousuun. Mikäli työllisyysaste ei nouse riittävästi, menoja peruutetaan. Näin ei tapahdu.
&#8211; Korjaustoimet jäävät seuraavien hallitusten kontolle. Tämä ei ole vastuunkantoa. Perussuomalaiset pelkää, että järjestelmän kestävyys murtuu ja hyvinvointiyhteiskunnan perusrahoitukselta ja palveluilta tippuu pohja.
&#8211; Tämä on huolemme ydin. Ei numeroista tarvitse olla kiinnostunut niiden itsensä takia vaan siksi, että ne kertovat, että järjestelmämme törmää seinään. Tämän luulisi kiinnostavan vasemmistolaista hallitusta, Purra huomautti.
Työnteon kannattamattomuus keskeinen ongelma
Perussuomalaiset haluaa työllisyyttä, josta on hyötyä julkisen talouden tasapainon kannalta. Tuottavuuden ohella tärkeää ovat palkkatulojen kehitys, se, kuka työllistyy, millaisiin töihin ja millaisin julkisin avuin sekä se, tuleeko palkalla toimeen vai vaatiiko se rinnalleen sosiaaliturvaa. Julkisen sektorin paisuttaminen tai matalapalkkatyöntekijöiden rahtaaminen ulkomailta eivät tuota kestävää työllisyyttä, mutta rahaa ne vievät ja vaativat lisää velkaa.
&#8211; Työntekemisen kannattamattomuus on yksi maamme merkittävimmistä rakenteellisista ongelmista. Kyse on korkeasta verotuksesta, heikosta ostovoimasta, sosiaaliturvan kannustinongelmista ja myös työmarkkinoiden ja esimerkiksi maahanmuuton vaikutuksista.
&#8211; Hallitus ei ole esittänyt toimenpiteitä näiden korjaamiseksi. Päinvastoin. Esimerkiksi liikkumisen hinnan nostaminen vaikuttaa sekä työssäkäynnin kustannuksiin, kansalaisten ostovoimaan että yritysten toimintaedellytyksiin, sanoi Purra.
Verotusta on kevennettävä ja työpaikkoihin panostettava
Verotuksen kiristyminen johtaa kovempiin palkankorotusvaatimuksiin, mikä johtaa kilpailukyvyn heikkenemiseen ja Suomen kustannustason karkaamiseen. Myös liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka vaikuttaa näin. Tämä vähentää työpaikkoja ja verotuloja sekä lisää menoja. Paisuva julkinen sektori korkeine veroasteineen ei sovi yhteen innovaatioita tuottavan, investoivan ja uudistuvan yrityskentän kanssa. Vasemmistohallitus näivettää Suomen elinvoimaisuuden.
Perussuomalaisten mielestä työn tekemisen verotusta on kevennettävä. Työhön pääsemisen, työssä jaksamisen ja siellä pysymisen eteen vaaditaan toimia. Kaikkein tärkeintä on tehdä politiikkaa, joka pitää huolta siitä, että Suomessa on työpaikkoja, ne pysyvät täällä ja niitä syntyy lisää.
&#8211; Kannatan edustaja Orpon tekemää epäluottamuslausetta, Purra päätti ryhmäpuheenvuoron.
&nbsp;

PS: Vasemmistohallitus näivettää Suomen elinvoimaisuuden

Perussuomalaiset haluavat varmistaa, että talouskasvusta pääsevät viimein nauttimaan kaikki kansalaiset. Ketään ei saa jättää yksin. Haluamme panostaa Suomeen ja suomalaisiin, ja olemme tarjonneet vaihtoehtobudjetissamme hallituksen esitystä selvästi oikeudenmukaisemman vaihtoehdon, painotti perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt kansanedustaja Sami Savio.

Eduskunnassa keskusteltiin tänään valtion talousarviosta vuodelle 2019.
&#8211; Vaikka hallitus on pääsemässä maailmantalouden kasvun vauhdittamana työllisyystavoitteeseensa, ei kestävyysvaje ole poistunut vaalikauden aikana. Ikäsidonnaiset menot ja vaimea talouskasvu ovat synnyttämässä kestävyysvajeen, jonka mittaluokka on lähes 4 prosenttia BKT:sta. Kestävyysvajeen poistaminen jää seuraavan hallituksen tehtäväksi, perussuomalaiset muistuttivat.
&#8211; Maatalouden ja maaseudun palvelujen alasajo on kiihtynyt viime aikoina. Keskustajohtoisen hallituksen EU-politiikka on liittovaltiomyönteistä ja EU:n rahoituskehykset uhkaavat tuhota maaseutumme lopullisesti. Suomen kansa unohtuu.
Sote-uudistus ei tuo säästöjä
Keskeinen uhka julkiselle taloudelle lähivuosina ovat sote-uudistuksen aiheuttamat kustannukset.
&#8211; Säästöjä ei tulla saavuttamaan. Päinvastoin sote-kustannuksia lisäävät mm. palkkojen yhtenäistäminen, ICT-kustannukset ja kasvanut palveluiden käyttö. Tämä nostaisi väistämättä myös asiakasmaksuja.
&#8211; Kustannusten alentamiseksi seuraavan hallituksen täytyy etsiä aktiivisesti uusia mahdollisuuksia kansalaisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Myös hyvinvointiteknologioihin on panostettava, kansanedustaja Sami Savio totesi.
Työelämän muutokset vaativat lisäkoulutusta
Koulutus ja elinikäinen oppiminen tulevat nousemaan entistä suurempaan rooliin. Suuri joukko nuoria on työelämän ja koulutuksen ulkopuolella.
&#8211; Nämä nuoret on saatava mukaan työelämään pysyvän syrjäytymisen estämiseksi. Seuraavalla vuosikymmenellä on koulutettava ja jatkokoulutettava miljoona kansalaista. Koulutuksen laatu ja riittävät resurssit on varmistettava. Tarvitsemme älykästä koulutusta sekä jatkokoulutuksen osalta kohdennettua osaamista. Koulutuksen ja tutkimuksen määrärahoja on kasvatettava kautta linjan, kuten vaihtoehtobudjetissamme esitämme.
&#8211; Työelämä on murroksessa. Tulevan hallituksen on purettava kannustinloukkuja, koska nykyinen hallitus on epäonnistunut tehtävässä. On syytä tehdä sotu-uudistus, jossa sovitetaan palkkatulo, etuudet ja muut tulot yhteen. Työn vastaanottamisen on oltava aina kannattavaa ja mahdollisten etuuksien maksuun ei saa tulla katkoksia pätkätöitä vastaanotettaessa, perussuomalaiset huomauttivat.
Keskiluokalla valtava taakka maksajan roolissa
Nousukaudesta huolimatta syvän taantuman aikoina tehtyjä kipeitä, heikommassa asemassa oleviin kohdistuneita leikkauksia ei ole peruttu. Kansaneläkeindeksi ja jopa rintamalisät on jäädytetty myös ensi vuodelle.
&#8211; Palkat ovat nousseet merkittävästi enemmän kuin eläkkeet ja perusturva. Monella kansalaisella kaikki lisäansiot ovat kuitenkin kuluneet kohonneisiin asumisen ja liikkumisen kustannuksiin. Esimerkiksi sähkön siirtohinnat ovat karanneet hallituksen toimettomuuden takia kohtuuttomiksi.
&#8211; Keskiluokkaisen, tavallisen suomalaisen palkansaajan hyvinvointi on uhattuna. Hänen osakseen on jäämässä vain maksajan rooli ja jatkuvasti laskeva elintaso. Asumisen ja liikkumisen kustannuksia tulee alentaa. Perussuomalaiset ovatkin esittäneet vaihtoehdossaan konkreettisen toimenpideohjelman, Savio muistutti.
Erityisen heikossa asemassa olevat unohdettu
Erityisen heikossa asemassa ovat pientä työeläkettä saavat vanhukset, jotka hallitus tuntuu unohtaneen täysin. Asiakasmaksuja ja omavastuita on korotettu eikä vanhustenhuoltoon ole panostettu riittävästi.
&#8211; Me perussuomalaiset vaadimme, että hyvinvointimme rakentaneiden ikäihmisten asema hoidetaan nyt kuntoon. Olemme esittäneet vaihtoehtobudjetissamme lukuisia uudistuksia eläkeläisten aseman kohentamiseksi. Myös keskituloisten ja lapsiperheiden taloudellista asemaa ja ostovoimaa pitää parantaa.
Vaikka hallituksen budjettiesitykseen sisältyy monia ongelmakohtia, on valtiovarainvaliokunta kuitenkin tehnyt siihen perussuomalaisten mielestä joitakin hyviä korjauksia.
&#8211; Se on muun muassa palauttanut talousarvioon ruoka-apujärjestöjen tuen, kuten perussuomalaiset vaihtoehtobudjetissaan aiemmin syksyllä esittivät. Suurin kiitos tästä erinomaisesta ja oikeudenmukaisesta päätöksestä kuuluu valiokunnan kunta- ja terveysjaostolle ja erityisesti sen puheenjohtajalle, edustaja Toimi Kankaanniemelle.
Ilmasto- ja saastetullit käyttöön
Perussuomalaiset ottavat ilmasto- ja ympäristökysymykset vakavasti.
&#8211; Korostamme, että teollisuuden säilyttäminen Suomessa on ympäristö- ja ilmastoteko, koska maassamme tuotteet valmistetaan varsin puhtaasti ja luontoa kunnioittaen. Suomea lukuun ottamatta muut EU-maat eivät ole päässeet lähellekään Pariisin sopimuksen tavoitteita.
&#8211; Suomen pitää vaatia puhtaamman tuotannon suosimista. Saastuttamalla ja ympäristöä pilaamalla valmistetuilta tuotteilta tulee poistaa kilpailuetu.
Perussuomalaiset esittävät ilmastotullien käyttöönottoa tuotteille, jotka on valmistettu eurooppalaisia ympäristönormeja noudattamatta jättävissä maissa ja joita vastaavia tuotteita voi hankkia lähempää ekologisemmalla jalanjäljellä.
&#8211; Tullien tuotoilla voitaisiin pienentää jäsenmaiden maksuosuuksia EU:n budjetista ja samalla ohjata tuotantoa vähemmän saastuttavaan suuntaan.
Löperö turvapaikkapolitiikka kuriin
Hallitus julkisti joulukuussa 2015 erittäin hyvän turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman. Se olisi toteutuessaan tehnyt Suomesta merkittävästi vähemmän houkuttelevan maan kyseenalaisista syistä turvapaikkaa hakevien henkilöiden keskuudessa.
Ohjelmaan sisältyvät muun muassa kirjaukset Irakin kanssa tehtävän palautussopimuksen neuvottelemisesta, minimipalveluin varustettujen palautuskeskusten perustamisesta sekä laittomasti maahan tulleiden ihmisten henkilöllisyyden selvittämisestä.
&#8211; Hallitus ei ole kuitenkaan halunnut noudattaa tätä laatimaansa hyvää ja monipuolista ohjelmaa, eikä se ole muutoinkaan suhtautunut kansalaisten turvallisuudestaan esittämään huoleen läheskään riittävällä vakavuudella.
&#8211; Joulukuussa julkaistussa kansallisen turvallisuuden katsauksessa todetaan, että Suojelupoliisin seuraamien terrorismin torjunnan kohdehenkilöiden määrä on kasvanut jo 370 henkilöön. Tilanne on kansallisen turvallisuutemme näkökulmasta täysin kestämätön, perussuomalaiset totesivat.
Hallitus ei nauti perussuomalaisten luottamusta
Savio totesi, että hän joutuu tekemään edellä mainituista syistä seuraavan, perussuomalaisten vastalauseeseen sisältyvän epäluottamuslause-ehdotuksen:
&#8211; Eduskunta toteaa, että hallitus ei ole halunnut eikä kyennyt toteuttamaan sellaista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa, joka takaa suomalaisten lasten ja aikuisten fyysisen ja henkisen koskemattomuuden. Koska hallitus ei lisäksi ole toteuttanut laatimaansa turvapaikkaohjelmaa, se ei nauti eduskunnan luottamusta.

epäluottamuslause

Purra: Tavallinen työssäkäyvä suomalainen ei naura palkkapäivänä – demareilta lääkkeeksi lähinnä uusia veroja

Perussuomalaiset tekee oman epäluottamuslauseensa valtionvelasta – moitteita kokoomukselle EU-, ilmasto- ja maahanmuuttopolitiikasta

Valtiopäivien enemmistö haluaa Ruotsiin uuden hallituksen – Löfvenin punavihreä koalitio kaatumassa ruotsidemokraattien epäluottamuslauseeseen

Meri: Suomen ja kuntien tie – velkaa ja veroja

Henriksson selvisi luottamusäänestyksestä – perussuomalaiset: ”Oikeusministeri on täysin epäonnistunut tehtävässään järjestää turvalliset vaalit”

Halla-aho ja Tavio: Ministeri Henrikssonin on kannettava vastuunsa

PS: Vasemmistohallitus näivettää Suomen elinvoimaisuuden

PS: Suomalaisten valitsemien päättäjien on puolustettava kotimaamme ja kansalaistemme etua

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025