Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

epävarmuus

Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo nosti terrorismin uhan tasolle neljä viisiportaisella asteikolla. Kansalaisten pitäisi hallituksen mukaan kuitenkin jatkaa arkeaan kuten tähänkin asti. Tutkijan heittäsi koko asteikon romukoppaan, jos sen myötä ei ole antaa konkreettisia eväitä uhan ja huolen vähentämiseksi.

Ruotsi <a href="https://www.expressen.se/nyheter/dn-terrornivan-hojs/">nosti</a> torstaina terrorismin uhan tasolle neljä. Asteikko on viisiportainen. Pääministeri Ulf Kristerssonin mukaan hallitus työskentelee olennaisten viranomaisten kanssa iskujen estämiseksi ja tässä on jo onnistuttukin.
-Ruotsin kansalaisten vapauden ja turvallisuuden turvaaminen kotimaassa ja ulkomailla on tärkein tehtävämme, Kristersson <a href="https://www.svt.se/nyheter/snabbkollen/kristersson-lev-som-vanligt#:~:text=%E2%80%93%20Att%20v%C3%A4rna%20alla%20svenska%20medborgares,Kristersson%20sammankallat%20det%20nationella%20s%C3%A4kerhetsr%C3%A5det.">muotoili</a> hallituksen <a href="https://www.regeringen.se/artiklar/2023/08/sakerhetspolisen-har-beslutat-om-hojd-terrorhotniva/">tiedotustilaisuudessa</a>.
Samalla hän tosin kehotti SVT:n mukaan kansalaisia elämään ja olemaan ”kuten tavallisesti”.
Uhkataso vaihtelee alueittain
Uhkatason nosto ja koko asteikon käyttö saavat myös kritiikkiä. Eräs arvostelijoista on terrorismintutkija Magnus Norell, joka suhtautuu kriittisesti sekä asteikkoon että valtion toimiin uhkatason noston yhteydessä. Asteikko joutaisi roskakoriin koko EU:n alueella.
&#8211; Se ei toimi siitä syystä, että tilanteet ovat erilaisia eri maissa, Norell <a href="https://www.dn.se/sverige/terrorforskaren-hotskalan-ar-meningslos/">sanoo</a> Dagens Nyheterissä. Erityisesti häntä arveluttaa uhkatason soveltaminen samanlaisena koko maahan.
&#8211; Lienee helppoa havaita, ettei koko maassa ole kaiken aikaa yhtä vaarallista. Skaala on tarpeeton ja siitä pitäisi luopua.
Vaikeneminen on kultaa
Vaikka arabimaailman lehdistössä karjutaan Ruotsin hirveyttä, se ei vielä vaadi kansalaisten toimenpiteitä. Hallitus levittää monen mielestä epävarmuutta, jos se tällaisessa tilanteessa antaa yleisluontoisia lausuntoja.
Epävarmuuden ja pelkojen levittäminen saattaa olla esimerkiksi Venäjän hybridisodan agendalla. Pelko johtaa vääjäämättä vastakkainasettelun voimistumiseen, joka vielä selkeämmin on keskeistä venäläisten pelikirjassa.
&#8211; Lehdistötilaisuus olisi saanut jäädä pitämättä. Hallituksella ei ollut konkreettisia ohjeita kansalaisille uhkatasoa nostettaessa. Rajuilman iskiessä Ilmatieteen laitos (SMHI) antaa selkeitä ohjeita teistä, joita autoilijan olisi syytä välttää. Tässä ole mitään vastaavaa, järjetön systeemi, Norell kärjistää.

Terrorismin uhkatason nostaminen herättää kritiikkiä Ruotsissa – konkreettisten ohjeiden puute arveluttaa asiantuntijaa

Ruotsin Maahanmuuttoviraston säilöönottoyksikössä tarjottiin vuodenvaihteessa karkotusta odottaville huonolaatuista ravintoa. Tarkastuksessa ilmeni, että tarjottavien aterioiden päiväys oli vanhentunut. Nyt eräs säilöön otetuista on avannut suunsa.

&#8211; Ruoka on katastrofaalista ja huononee päivä päivältä, <a href="https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vast/forvarstagna-i-molndal-vittnar-om-dalig-mat">sanoo</a> huumerikosten takia karkotettavaksi tuomittu mieshenkilö SVT:n uutisille.
&#8211; Joka viikko ateriat ovat yksipuolista sitä ja samaa, aina vaan perunaa. Ruoka ei ole ravitsevaa ja maistuu mitäänsanomattomalta. Valitin ruoasta henkilökunnalle ja eräs nainen sanoi minulle: ”Mene takaisin Iraniin, jos haluat hyvää ruokaa, mitä sinä enää täällä teet”.
”Syömäkelvotonta ja kaiken arvostelun alapuolella”
Myös säilöönoton henkilökunta Mölndalenissa on reagoinut laitoksessa tarjottavan ravinnon laatuun. Vuoden alusta on peräisin kolme ilmoitusta, jotka käsittelevät ruoan laatua. ”Tammikuun 3. tarjotun ruoan päiväys oli 28. joulukuuta. Ruokaa nauttinut säilöön otettu voi pahoin ja oksensi”, lukee eräässä raporteista.
Henkilökunnan mukaan eräässä toisessa tapauksessa ruoka oli ”syömäkelvotonta ja kaiken arvostelun alapuolella”. Ravinnon laatu on omiaan herättämän levottomuutta säilöön otetuissa, henkilöstö huomauttaa samassa yhteydessä.
Maahanmuuttovirasto vastaa SVT:lle sähköpostitse, ettei se voi ottaa kantaa yksittäistapauksiin. Kyseinen säilöönottoyksikkö on kuitenkin ottanut yhteyttä ruokapalveluiden tuottajaan ja asiaa seurataan.
Myös oikeusasiamies on <a href="https://www.svd.se/a/dwjxnz/jo-brister-pa-nya-forvaret-i-molndal">puuttunut</a> henkilökunnan käytökseen, kielitaitoon ja muihinkin epäkohtiin Möldalenin uudessa säilöönottoyksikössä.

Karkotettavaksi tuomittu huumerikollinen suivaantui säilöönottoyksikön ruokaan: ”Aina vaan sitä samaa ja perunaa”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho kommentoi tänään Ylen aamun haastattelussa Ukrainan tilannetta, joka on muuttunut monimutkaiseksi. &#8211; Alkuperäinen ongelma on se, että Venäjä miehittää Krimiä ja on liittänyt sen alueisiinsa. Tämä on se asia, josta pitäisi ennen kaikkea keskustella, mutta Venäjä on luonut tämän konfliktin puskuriksi ja suojaksi uuden konfliktin Itä-Ukrainaan, jolloin Krim on unohtunut, Halla-aho sanoi.

Venäjä on keskittänyt joukkojaan Ukrainan rajoille ja esittänyt useita vaatimuksia EU-jäsenmaille ja Natolle. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan johtoon nouseva Jussi Halla-aho sanoo, että keskusteluyhteyttä Venäjän kanssa on kuitenkin pidettävä yllä.
&#8211; Ehdottomasti keskusteluyhteyttä täytyy pitää yllä, koska muuten konfliktista tulee entistä enemmän arvovaltakysymys ja Venäjä kokee olevansa pakotettu esimerkiksi sotilaallisiin toimiin, jos Venäjällä voimistuu kokemus ja tuntemus siitä, että Venäjää ei kuunnella.
Halla-ahon mukaan täytyy kuitenkin olla tarkkana siitä, mistä neuvotellaan.
&#8211; Esimerkiksi toisen valtion alueen laiton miehitys tai sotatoimet toista valtiota vastaan ovat asioita, joista ei voi saavuttaa kompromissia. Niissä on vain yksi oikea toimintatapa ja se on se, että Venäjä vetäytyy miehittämältään Krimiltä ja että Venäjä lopettaa terroristisen toiminnan tukemisen ja rahoittamisen Itä-Ukrainassa sekä – ennen kaikkea – Venäjä lopettaa sodalla uhkaamisen.
– Mielestäni nämä asiat ovat edellytyksenä sille, että Venäjän ja EU:n suhteet voivat palautua normaaliksi.
Venäjä luonut uuden konfliktin puskuriksi
Halla-aho katsoo, että Venäjän taktiikkana on luoda uusia konflikteja peittämään edellisiä.
&#8211; Alkuperäinen ongelmahan on se, että Venäjä miehittää Krimiä ja on liittänyt sen alueisiinsa. Tämä on se asia, josta pitäisi ennen kaikkea keskustella, mutta Venäjä on luonut tämän konfliktin puskuriksi ja suojaksi uuden konfliktin Itä-Ukrainaan, jolloin Krim on ikään kuin unohtunut.
&#8211; Nyt se (Venäjä) uhkaa invaasiolla Ukrainaa, joka on tavallaan sitten sysännyt hiukan katveeseen tämän Itä-Ukrainan konfliktin. Tämä on tapa, jolla Venäjä toimii tässä tilanteessa. Meidän täytyy pitää koko ajan kirkkaana mielessämme, mistä neuvottelemme Venäjän kanssa, kun Venäjä selkeästi pyrkii siirtämään jatkuvasti maalitolppia ja keskustelun aihetta.
Ukrainan puolustuskykyä vahvistettava
Yhdysvallat, Iso-Britannia, Puola ja monet länsimaat ovat toimittaneet Ukrainalle aseistusta. Halla-aho sanoi, ettei hän ainakaan tuomitse näitä länsimaita.
&#8211; Venäjällä ei ole Ukrainan suhteen sellaisia tavoitteita, jotka olisivat hyväksyttävissä. Uskon, että paras tapa estää tilanteen kärjistyminen sodaksi on vahvistaa Ukrainan kykyä puolustaa itseään, koska se samalla nostaa sotilaallisten toimien kynnystä Venäjän taholta.
Halla-aho kuitenkin totesi, että kenelläkään ei ole tarkkaa käsitystä siitä, mitä Venäjä aikoo tehdä.
&#8211; Pikemminkin kyse on nyt siitä, että koko muuta maailmaa pidetään jännityksen ja epävarmuuden tilassa, ja ennen kaikkea ylläpidetään epävakautta Ukrainassa, koska se palvelee Venäjän intressejä.
Aiemmin tällä viikolla Facebook-kirjoituksessaan Halla-aho katsoi, että Venäjälle on luotava vahva intressi <a href="https://www.facebook.com/jussi.hallaaho?__cft__[0]=AZXbr4R34hnd8dII1hXbVATnJhQoMlk5mPXzC834FjE0Ig360l9BNq2znlN1uYE-Q4jsuTqsRU0mx21keJjYkuwvxyMF7HehgxIoKFpblxw7KPEwm8YRtqVJgPxBvZ0IXms&amp;__tn__=-UC%2CP-R">olla hyökkäämättä</a> Ukrainaan, eli hyökkäämisen kynnys on nostettava mahdollisimman korkeaksi.
&#8211; Mitä parempi on Ukrainan puolustuskyky, sitä kalliimmaksi käy invaasio ja sitä pienemmäksi käy invaasion todennäköisyys.
&nbsp;

Halla-aho: Keskusteluyhteyttä Venäjään täytyy pitää yllä, mutta on oltava tarkkana siitä, mistä neuvotellaan – ”Venäjä pyrkii siirtämään maalitolppia ja keskustelun aihetta”

Perustuslakivaliokunta julkaisi hetki sitten lausuntonsa, jossa hallituksen esitys liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta sai täystyrmäyksen. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kritisoivat hallituksen lainvalmistelutyötä. 


&#8211; Hallitus on saanut lukuisilta asiantuntijatahoilta sekä jopa eduskunnan puhemieheltä moitteita tavasta, jolla koronakriisiin liittyviä lakeja yritetään viedä läpi kiireellä ja hutiloiden. Tänään perustuslakivaliokunta totesi, että liikkumisrajoituksia koskevan esityksen perusratkaisu kieltää liikkuminen kokonaan on oikeasuhtaisuuden vastainen eikä välttämätön. Tämä farssi on pohjanoteeraus jopa tämän hallituksen tasolla, sosiaali- ja terveysvaliokunna jäsenet Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen moittivat.
Virheitä korjattu valiokunnissa
Perussuomalaiset ovat kritisoineet puutteellista lainvalmistelutyötä useaan otteeseen.
&#8211; Hallitus on kerta toisensa jälkeen tuonut eduskuntaan esityksiä, jotka ovat niin reikäisiä, ettei niillä ole ollut mitään mahdollisuuksia mennä sellaisenaan läpi. Näitä sitten on jouduttu korjaamaan valiokunnissa. Liikkumisrajoitusesitys tuhlasi useita päiviä hallintovaliokunnan, perustuslakivaliokunnan, sivistysvaliokunnan, talousvaliokunnan sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan työaikaa, vaikka esityksen ongelmat olivat perustuslakivaliokunnan aikaisempien lausuntojen perusteella selvästi nähtävissä.
&#8211; Kysymys kuuluu, miksi hallitus ei ota palautetta vastaan ja valmistele esityksiä huolellisemmin? Juvonen, Juuso ja Reijonen ihmettelevät.
Tärkeät esitykset jäävät tekemättä
Liikkumisrajoitusesityksen toinen keskeinen ongelma oli tulkinnanvaraisuus.
&#8211; Perustuslakivaliokunta totesi, että esityksen perusteella oli käytännössä mahdotonta ennakoida, mikä on kiellettyä ja rangaistavaa liikkumista. Tulkinnanvaraisuuden takia kuitenkin hallitus joutui juuri korjaamaan liikunta- ja harrastetiloja koskevaa tilapäistä tartuntatautilain muutostaan. Kyseisestä esityksestä paistoi läpi arvovaltataistelu sosiaali- ja terveysministeriön ja aluehallintovirastojen välillä.
&#8211; Samaan aikaan, kun huonoja esityksiä korjaillaan, tärkeät esitykset, kuten ennakkotestitodistuksen vaatiminen rajalla, jäävät tekemättä, vaikka eduskunta olisi niitä edellyttänyt, perussuomalaiset huomauttavat.
Sekoilu aiheuttaa epävarmuutta
Erityisen kurjaksi hutilointi tekee rajoitusten kohteena olevien yrittäjien sekä heidän työntekijöidensä elämän.
&#8211; Kun tieto kaavailluista liikkumisrajoituksista tuli, monet yrittäjät ryhtyivät jo valmistelemaan henkilökuntansa lomauttamista. Hallituksen usein mielivaltaisista rajoituksista johtuva konkurssin pelko on roikkunut miekkana ravintola-alan yläpuolella jo vuoden verran, ja nyt vastaava uhka suunnattiin kaikkiin pääkaupunkiseudun ja Turun erikoisliikkeisiin sekä niiden työntekijöihin.
&#8211; Tämä on väärin ja kohtuutonta: tällainen sekoilu aiheuttaa tuhansille yrittäjille ja työntekijöille jatkuvaa epävarmuutta ja ahdistusta. Hyvä hallitus, ei näin!

Perussuomalaiset: Liikkumisrajoitusfarssi antaa pöyristyttävän kuvan hallituksen lainvalmistelusta

Yle julkaisi eilen Pohjois-Pohjanmaan pienintä kuntaa, Hailuotoa, koskevan artikkelin. Kansanedustaja Ari Koponen on vaikuttunut. Samaan aikaan kun muualla Suomessa mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairauspoissaolot jatkavat jyrkkää kasvuaan, Hailuoto säästää 350 000 euroa vähentyneissä mielenterveysperusteisissa sairaspoissaoloissa ja on alittamassa kuluvana vuonna budjettiaan. 
Ari Koponen tietää, että mielenterveyden ongelmat ja syrjäytyminen tuovat kansantaloudelle aivan valtavan taakan.
&#8211; Tämä on hieno esimerkki miten rahaa tulisi laittaa huomattavasti nykyistä enemmän mielenterveys- ja päihdetyöhön, jolloin satsattu raha tulisi monikertaisena takaisin tulevaisuudessa, Koponen toteaa.
Taloudellinen epävarmuus lisää ongelmia
Viime vuonna 84 000 suomalaista jäi yli yhdeksän päivän sairauslomalle mielenterveyden häiriöistä johtuen – lähes 10 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Mielenterveyssyistä ennenaikaiselle eläkkeelle jäi vuoden aikana yli 6 000 ihmistä.
&#8211; Voin vain kuvitella mitkä lukemat tulevat olemaan tänä vuonna. Taloudellinen epävarmuus voi heijastua mielenterveysongelmina, ja pahimmillaan velkakierre voi ajaa itsemurhaan. Erityisesti koronakriisin aikana avun hakeminen matalan kynnyksen palveluista, kuten kriisipuhelimista, on noussut ennätystasolle ja Terveystalon lääkärit ovat kirjoittaneet lähetteitä psykoterapioihin kaksi kertaa enemmän kuin koko viime vuonna, Koponen kertoo järkyttyneenä.
Hailuodon kunnanjohtajan mukaan resepti poissaolojen vähentämiseen on yksinkertainen: ne vähenevät, kun työntekijä voi hyvin ja johtaminen on oikeudenmukaista. Paljon sairastelleen kanssa kysytään mistä poissaolot johtuvat ja mitä niille voisi tehdä. Hailuodossa ihmiset halutaan pitää töissä keinolla millä hyvänsä. Vaikka niin, että he tekevät lyhyempää päivää.
&#8211; Ennaltaehkäiseviä toimia pitäisi valtiomme päättäjien miettiä jokaisessa asiassa. Hailuodon kunta on malliesimerkki, miten niin valtion kun kunnankin tasolla tulisi toimia, ylistää Koponen.
Nuoret ovat ahdistuneita
Koposen mukaan tällä hetkellä nuorten yleisin lähetteen syy erikoissairaanhoitoon on ahdistuneisuus, johon on mahdollista saada apua varhaisen puuttumisen avulla. Noin 3 % yläkoululaisista on jatkuvasti paljon poissaoloja koulusta psyykkisten oireiden vuoksi. Myös väkivaltatapauksesta kouluissa ovat lisääntyneet, kuten olemme mediasta saaneet viime viikkoina lukea. Koponen on huolissaan että Sanna Marinin hallituksen 5.10. julkaistussa ensi vuoden budjetissa ei ole riittävästi rahaa koulumaailmaan.
&#8211; Oppilashuolto ja juurisyihin puuttuminen tarvitsisi resursseja. Sen sijaan hallitus kohdistaa huomion ongelmien jälkihoitoon ja pidentää oppivelvollisuutta polun alkupäästä otetuilla resursseilla. Ei tule onnistumaan.
Oppivelvollisuuden laajentaminen johtaa Koposen mukaan pahimmillaan siihen, että koulutuksen sisällöistä leikataan ja ryhmäkokoja kasvatetaan entisestään.

epävarmuus

Terrorismin uhkatason nostaminen herättää kritiikkiä Ruotsissa – konkreettisten ohjeiden puute arveluttaa asiantuntijaa

Karkotettavaksi tuomittu huumerikollinen suivaantui säilöönottoyksikön ruokaan: ”Aina vaan sitä samaa ja perunaa”

Halla-aho: Keskusteluyhteyttä Venäjään täytyy pitää yllä, mutta on oltava tarkkana siitä, mistä neuvotellaan – ”Venäjä pyrkii siirtämään maalitolppia ja keskustelun aihetta”

Perussuomalaiset: Liikkumisrajoitusfarssi antaa pöyristyttävän kuvan hallituksen lainvalmistelusta

Koponen: Mielenterveyden aikapommi tikittää – ”Pääministeri Marinin hallitus ei ymmärrä ongelman vakavuutta”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025