Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

erikoisrahastot

Noin 60 prosenttia Suomen tuulivoimaloista ja hankkeista on ulkomaisten tahojen omistuksessa. Suomalaisten omistajien osuus vähenee kovaa vauhtia. Omistus keskittyy yhä enemmän Luxemburgiin rekisteröityihin erikoisrahastoihin. Se hankaloittaa esimerkiksi verojen perimistä Suomeen.

Suomessa toimivat tytäryhtiöt tekevät pääsääntöisesti nollatulosta vuodesta toiseen hyödyntämällä laina- ja korkojärjestelyjä, kun emoyhtiöt ja pääomasijoittajat kuorivat kermat päältä. Pahinta on yhtiöiden kustannusten ulkoistaminen yksityisille kansalaisille, veronmaksajille ja maanomistajille.
Monet energiayritykset omistavat toisiaan ristiin. Tuulivoimayhtiöiden omistus myös muuttuu tiheään ja kätkeytyy rahastoihin, joihin sijoitetun pääoman alkuperää ei aina tunneta. Joissakin yhtiöissä omistuksen tiheä vaihtuminen ja erilaiset järjestelyt antavat viitteitä rahanpesusta, peitellystä osingonjaosta ja mahdollisesta kirjanpitorikoksesta.
Tuulivoimahankkeita vaivaa puutteellinen läpinäkyvyys sopimuskäytäntöjen, omistuksen ja verotuksen suhteen.
Ulkomaisilla omistajilla ei ole myöskään intressiä pitää huolta Suomen yhteiskunnasta, verotuksesta, taloudesta tai ympäristöstä.
Veroedut ja anonymiteetti vetävät Luxemburgiin
Suomi tukee tuulivoimarakentamista suurilla summilla.
&#8211; Miksi talouskriisissä oleva maa tukee edelleen miljarditolkulla tuulivoimayhtiöitä? Miksi Suomi hyväksyy, että pääomasijoittajat voivat ulkoistaa merkittäviä investointikustannuksia? kysyy Maailmanpankissa kymmenen vuotta maatalous- ja yksityissektorin investointien asiantuntijana työskennellyt maa- ja metsätaloustieteen tohtori Riikka Rajalahti. Hän toimii edelleen konsulttina Maailmanpankille.
Tarkastellessaan tuulivoimaloiden omistusta ja verotusta hän huomasi, että yhä enenevässä määrin omistus on siirtynyt ulkomaille ja suurin osa nimenomaan erikoisrahastoille Luxemburgiin.
Luxemburg on kansainvälisten kiinteistösijoittajien suosima maa, jota suositaan veroetujen lisäksi hallinnointieduilla ja anonyymiydellä.
&#8211; Iso kysymys on, mikä näiden Luxemburgissa sijaitsevien rahastojen todellinen omistus on, mitä sieltä löytyy? miettii Rajalahti.
Voittojen verotus jää ulkomaille
Veroedut ovat yleensä pääsyy Luxemburgin käyttöön.
&#8211; Kuten useat ulkomaille rekisteröidyt metsärahastot, myös tuulivoimaloihin sijoittavat erikoisrahastot ovat pitkälti Suomen verotuksen ulottumattomissa. Vaikka vuoden 2023 alussa tehty lakimuutos laajensi luovutuksesta saatujen voittojen verotusta, käytännössä maiden väliset kahdenkeskiset sopimukset yleensä estävät sen, Rajalahti kertoo.
Hankkeen tulos voidaan hävittää myös laskennallisesti esimerkiksi emoyhtiön ja Suomessa sijaitsevan tytäryhtiön lainajärjestelyillä. Lainajärjestelyillä tytäryhtiöt saadaan tekemään nollatulosta. Pääomasijoittaja saa kuitenkin tuoton, josta verot maksetaan yleensä Suomen ulkopuolelle.
&#8211; Suurin osa toimii näin, mutta on poikkeuksiakin eli on yhtiöitä, jotka maksavat tuloksestaan veroja Suomeen.
Pääomasijoittajat hyötyvät lunastuslaista
Suomi sallii myös sen, että tuulivoimayhtiöiden pääomasijoittajat voivat ulkoistaa merkittävän osan investointikustannuksiaan.
&#8211; Törkein esimerkki on lunastuslain käyttö. Liityntälinjojen alle jäävästä maasta maksetaan pieni kertakorvaus, joka ei ole rinnastettavissa metsämaan hintaan. Metsämaa menee siis melkein ilmaiseksi täysin pääomasijoittajien hyväksi. Maasta pitäisi maksaa vähintään markkina-arvo sekä tulevat tuotot, Rajalahti painottaa.
Yhtiöiden investointikustannuksia helpottaa myös se, että purkuvaraukset eivät ole riittävät ja perustukset saa nykykäytännön mukaan jättää maahan. Esimerkiksi Ranskassa on huomattu, että 50 000 euron purkuvakuudet voimalaa kohden ovat liian pienet, sillä todelliset purkukustannukset ovat olleet 500 000 – 850 000 euroa voimalalta.
Ylipäätään haittakorvausten puute on tyypillistä kustannusten ulkoistamista.
&#8211; Suomessa ei esimerkiksi korvata tuulivoimaloiden aiheuttamaa asuinkiinteistöjen arvon laskua, vaikka pohjoismaisten kattavien tutkimusten perusteella tuulivoima vaikuttaa negatiivisesti kiinteistöjen arvoon, huomauttaa Rajalahti.
Tuulivoimaloilta vaaditaan maailmalla myös yhä useammin korvauksia aiheuttamistaan haitoista, ja oikeudet ovat määränneet tuulivoimaloita pysäytettäviksi ja jopa purettaviksi. Yhtiöt ovat joutuneet maksamaan korvauksia alueiden asukkaille.
Hiilinielujen väheneminen johtaa sanktioihin
Haittakorvausten puutteeseen Rajalahti listaa myös pysyvän metsäkadon ja hiilinielujen vähenemisen.
&#8211; Suomi on sitoutunut EU:ssa tiettyyn hiilinielujen tasoon. Jos sitä ei saavuteta, uhkaa sanktio tai joudumme ostamaan hiilinieluja taakanjakosektorilta tai EU:n hiilipörssistä. Tuulivoimayhtiöiden sijaan nämä kustannukset maksaa veronmaksaja tai metsänomistaja metsätaloutta rajoittavien toimien kautta. Ongelman aiheuttajat eivät siis maksa. Sama tilanne on luontokadon suhteen, hän sanoo.
Suomi kaipaa selkeää tuulivoimarakentamisen hallinnointia.
&#8211; Valtiovalta on vuosikausia välttänyt vastuuta tuulivoimarakentamisen kokonaisvaltaisen koordinoinnin, suunnittelun, vaikutusten arvioinnin ja tuulivoimaa koskevan päivitetyn lainsäädännön suhteen. On annettu mennä markkinavetoisena ja rakennettu, mihin yhtiöt tai maanomistajat haluavat. Ongelma näkyy nyt heikkona hankkeiden sijoittamisena ja sähköverkkojen jälkijättöisenä suunnitteluna.
Myös liityntälinjojen järkevä suunnittelu on ollut olematonta.
&#8211; Samaan aikaan odotetaan tuulivoimarakentamisen ja tuotannon kasvua sekä siihen nojaavaa teollisuutta, joka pelastaisi Suomen talouden. Siinä on iso ristiriita.
Verotuksen riskit kasvavat myynneissä
Kansainväliset tuulivoimayhtiöt ja suuret maanomistajat hallinnoivat hankkeita.
&#8211; Finsilva (CapMan), UPM, Metsähallitus, Tornator ja tulevaisuudessa mahdollisesti United Bankers, luettelee Rajalahti.
Vuokrasopimuspohjat on laadittu siten, että ne olisivat mahdollisimman helposti siirrettävissä, antaisivat hyvin laajat oikeudet vuokra-alueen käyttöön ja minimoisivat sijoittajalle jäävät riskit.
Paikalliset pienet metsänomistajat ovat maanvuokraajina vähemmistö.
&#8211; Pienillä on erilaiset sopimukset kuin suurilla. Ja kun sopimukset myydään eteenpäin, ei kunnalla tai valtiolla ole sanomista siihen. Vuosikymmenien aikana voimalat myydään yleensä useita kertoja. Samalla vastuiden, vuokrien ja verotuksen riskit kasvavat.
Riikka Rajalahden mukaan on tärkeää saada investointeja Suomeen.
&#8211; Pitää kuitenkin miettiä, mitä vaikutuksia investoinneilla on huoltovarmuuden, verotuksen, omaisuudensuojan, turvallisuuden ja ympäristön kannalta. Rahastoja kiinnostaa vain tuotto, hän toteaa.
Selvitys tuulivoimaloiden omistuksesta, rahoituksesta ja verotuksesta löytyy <a href="https://pelastetaansuomenluonto.fi/wp-content/uploads/Tuulivoimaloiden-omistus-rahoitus-ja-verotus-on-Luxemburgissa-mita-jaa-Suomeen.pdf">täältä</a>.
&nbsp;

Osa tuulivoimayhtiöistä kiertää Suomen verotusta Luxemburgin erikoisrahastojen avulla

erikoisrahastot

Osa tuulivoimayhtiöistä kiertää Suomen verotusta Luxemburgin erikoisrahastojen avulla

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025