Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

erityisasiantuntijat

Työperusteisten oleskelulupahakemusten määrä laskenut

Perussuomalaiset katsoo, että työperäiselle maahanmuutolle Suomessa asetetut tavoitteet ovat todellisuudesta irrallaan. Nykyinen todellisuus on sitä, että EU:n ulkopuolelta Suomeen tullaan töihin lähinnä matalapalkka-aloille, ja paljon kaivattujen huippuosaajien ja erityisasiantuntijoiden määrä on jäänyt pieneksi. Perussuomalaisten mielestä ratkaisuja työmarkkinaongelmiin on tarjottava samanaikaisesti useilla eri keinoilla. Keskeistä on työn kannustimien parantaminen, eli palkasta pitää jäädä tekijälle enemmän käteen.

Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet, työmarkkinajärjestöt ja erilaiset ajatuspajat ovat lietsoneet viime vuosina keskustelua siitä, että ellei Suomi nyt avaa rajojaan täysin auki työperäiselle maahanmuutolle lähtömaasta tai tulijoiden koulutustasosta riippumatta, hyvinvoinniltamme putoaa pohja pois.
Työperäinen maahanmuutto on myös yksi Marinin-Saarikon punavihreän hallituksen kärkihankkeista, sillä hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä vuoteen 2030 mennessä 50 000 yksilöön ja siitä eteenpäin nostaa tulijoiden määrää 10 000:lla vuodessa.
Marinin hallitus onkin politiikkatoimillaan lähes romuttanut työvoiman saatavuusharkinnan, jonka tarkoitus on suojella suomalaisia matalapalkka-alan työntekijöitä joutumasta kilpailuun työpaikoista koko maailman työntekijöiden kanssa.
Työperäiset tulijat eivät tule palkallaan toimeen
Perussuomalaisten tänään julkaistussa <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/psn-uusi-maahanmuuttopoliittinen-ohjelma-on-julkaistu/">maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa</a> kuitenkin tuodaan esille, ettei työvoiman kasvattamisessa maahanmuutolla ole paljoakaan järkeä julkisen talouden kannalta, sillä Suomeen suuntautuva työperäinen maahanmuutto heikentää huoltosuhdetta.
Tulijat työllistyvät lähes pääsääntöisesti matalapalkka-aloille, jolloin työstä saatavalla vastikkeella ei tulla toimeen, vaan palkan päälle on haettava Kelan tulonsiirtoja. Myös jopa Kelan oman tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat saavat kaksinkertaisen määrän<a href="https://yle.fi/a/3-11680542"> etuisuuksia</a> syntyperäisiin suomalaisiin nähden.
Maahanmuuttajille maksettavista palkoista kertyy vain vähän veroja yhteiseen kassaan, mutta samaan aikaan maahanmuuttajat käyttävät runsaasti julkisia palveluja.
Perussuomalaiset huomauttaakin, että työperäisen maahanmuuton lisäämiskaavailuissa &#8211; joita punavihreän hallituksen ohella on esittänyt muun muassa Teknologiateollisuus &#8211; ei ole kiinnitetty huomiota siihen, että maahanmuuttajaväestön tuotannontekijätulot ovat huomattavasti kantaväestöä alhaisemmat.
Esimerkiksi vuonna 2020 palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot olivat Suomen maahanmuuttajaväestöllä vain noin 21 960 euroa henkeä kohden. Tällä tulotasolla maksetaan veroa 6 741 euroa ja saadaan tulonsiirtoja 11 131 euroa, jolloin julkistalous jää tappiolle 4 390 euroa per henkilö. Helsingin seudulla taas, jossa maahanmuuttajaväestön enemmistö asuu, oli maahanmuuttajataustaisen väestön työllisyysaste vuonna 2020 vain 54 prosenttia.
Mikseivät yritykset rekrytoi työvoimaa EU:sta?
Työvoimapulapuheen, johon ratkaisuksi usein tarjotaan työperäistä maahanmuuttoa, keskellä usein unohtuu, että työvoimasta ei ole varsinaisesti pulaa tälläkään hetkellä.
Suomi on osa EU:n 450 miljoonan ihmisen sisämarkkinoita, ja toisista EU-maista saa vapaasti tulla Suomeen hakemaan töitä. Lisäksi Suomi on vapauttanut jo 2000-luvun alkupuolella korkeakoulutettujen henkilöiden maahanmuuton EU:n ulkopuolelta. Erityisasiantuntijalupaan edellytetään vain 3 400 euron kuukausipalkka.
Työvoimapulakeskustelussa eniten ääntä pitävät tahot puhuvat usein kauniisti kansainvälisistä osaajista tai huippuosaajista. Oikeasti on kuitenkin kyse siitä, että tietyt intressiryhmät haluavat vauhdittaa kouluttamattomien tai matalasti koulutettujen ihmisten, kuten siivoajien, kokkien tai kasvitarhatyöntekijöiden, tuloa EU:n ulkopuolelta Suomeen. Näin siksi, että Suomessa on useita tahoja jotka hyötyvät yhteiskunnalle haitallisesta ja veronmaksajille kalliiksi käyvästä maahanmuutosta.
Toisille halpatyövoimaa, toisille äänestäjiä
Paradoksaalisesti matalapalkkamaahanmuutto hyödyttääkin sekä oikeistoa että vasemmistoa. Oikeistoa edustava elinkeinoelämä on havainnut, että matalien palkkojen ja työolojen parantamista edullisemmaksi yrityksille tulee ulkomainen halpatyövoima. Se onkin yrityksille kannattavaa, mutta käytännössä matalapalkkamaahanmuutto on myös veronmaksajien kustantama yritystuki, sillä veronmaksajat heiltä kerätyistä veroista rahoitettavien sosiaalitukien muodossa joutuvat kompensoimaan tulijoiden elämiseen riittämättömiä palkkoja.
Vasemmistopuolueilla sen sijaan on valtapoliittinen intressi kannattaa kaikenlaisen maahanmuuton lisäämistä ja edistämistä, sillä vasemmisto on havainnut, että tulijoita voi käyttää vasemmiston äänestäjinä. Vaikka maahanmuuttajat ovatkin usein kantaväestöä laiskempia äänestäjiä, kannattavat maahanmuuttajat usein vasemmistoa, joka lupaa edistää sosiaalitukia ja maahanmuuttajille tarjottavia erityispalveluja.
Suomesta ei työvoima lopu kesken
Perussuomalaisten mielestä työperäiseen maahanmuuttoon on palautettava kontrolli, hyvinvointivaltio on sopeutettava nykyiseen väestökehitykseen ja lopetettava välittömästi työikäisen väestön paisuttaminen maahanmuutolla. Perussuomalaiset katsoo, että ratkaisu työvoimapulaan löytyy kotimaisesta reservistä.
Perussuomalaisten maahanmuutto-ohjelmaa tänään Tuumaustunnilla esitellyt poliittinen suunnittelija Mikael Lith huomauttaa, että työvoima ei ole Suomesta loppumassa.
&#8211; Pelkästään Suomessa on tällä hetkellä yli 350 000 ihmistä työttöminä työnhakijoina. Lisäksi on vajaat 200 000 ihmistä vasten tahtoaan osa-aikatyössä. Tuoreen ammattibarometrin mukaan tällä hetkellä Suomeen tarvittaisiin väkeä erityisesti sotealalle, kuten hoitajia, psykologeja, puheterapeutteja ja hammaslääkäreitä. Jokainen ymmärtää, että ratkaisuna ei voi olla tuoda suuria määriä matalasti koulutettua väkeä EU:n ulkopuolelta, eikä tällaisesta keskustella muissakaan EU-maissa.
Palkasta pitää jäädä enemmän käteen
Perussuomalaiset näkee seuraavan hallituskauden prioriteettina Suomessa jo olevan työvoiman paremman työllistämisen. Aktiivisen työvoimapolitiikan ohella ammattikoulutukseen panostamalla saadaan kantaväestöön kuuluvien nuorten ohella myös monia maahanmuuttajanuoria koulutusputkeen, jolloin työmarkkinoille saadaan suorittaviin töihin tarvittavaa työvoimaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korostaa, että ratkaisuja on tarjottava usealla eri tasolla ja erilaisilla keinoilla eri sektorien työvoimapulaan.
&#8211; Ei siis ole pelkkää yhtä keinoa, vaan tarvitaan useampia toimia. Kuitenkin työn heikko kannustavuus on juuri nyt keskeinen tekijä siinä, että matalasti palkatut työt eivät vedä suomalaisia työntekijöitä. Työstä siis jää monille käteen niin vähän, että työn tekeminen ei ole kannattavaa esimerkiksi suhteessa sosiaaliturvaan.
&#8211; Työn kannustavuutta voidaan lisätä sillä, että palkasta verojen jälkeen jäävä summa kasvaa. Siihen voidaan vaikuttaa veroja alentamalla, mihin puolestaan päästään valtion menoja vähentämällä. Korkea veroaste näivettää Suomea kaikilla tasoilla, myös matalapalkkatöissä, Purra painottaa.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 30.1, Purra ja Lith: Maahanmuuttopoliittinen ohjelma" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/g-4cJs_tdEw?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hän huomauttaa, että myös asumisen korkeat kustannukset, etenkin pääkaupunkiseudulla, vaikuttavat siihen, että monista ammattilaisista, kuten varhaiskasvatuksen työntekijöistä on nyt pulaa.
&#8211; Tätä ei kuitenkaan voi korjata sillä, että Suomeen tuodaan lisää ihmisiä EU:n ulkopuolelta. Samat työn heikon kannustavuuden ja kalliin asumisen ongelmat ovat kaikilla edessä.

Työperäiseen maahanmuuttoon palautettava kontrolli – ratkaisu työvoimapulaan löytyy kotimaisesta reservistä ja EU-alueella olevasta työvoimasta

Eduskunnan syyskausi alkoi kahdella hallituksen esityksellä ulkomaalaislakiin maahantulon helpottamiseksi. Toisessa esitetään kesäkuun alussa voimaan tulleen pitkäaikaisen ns. kansallisen D-viisumin laajentamista uusiin tulijaryhmiin kuten opiskelijoihin, tutkijoihin ja heidän perheenjäseniinsä. Toinen esitys poistaisi toimeentulovaatimukset alaikäisen perheenkokoajan perheenyhdistämisissä.

Ulkomaalaisasioita käsittelevän hallintovaliokunnan perussuomalainen valiokuntaryhmä tyrmää esitykset.
Lisää ankkurilapsi-ilmiötä
Hallitus esittää, että kansainvälistä suojelua saavien alaikäisten perheenyhdistämisissä ei sovellettaisi toimeentuloedellytyksiä. Maahanmuuttoviraston mukaan perheenyhdistämiset lisääntyisivät arvioitua enemmän ja loisivat vetovoimatekijöitä ankkurilapsi-ilmiölle, jossa alaikäinen lähetetään yksin hakemaan turvapaikkaa vieraasta maasta.
&#8211; Perheenyhdistämisen helpottaminen ankkurilapsi-ilmiötä voimistamalla on hallitukselta käsittämätön veto tällaiseen kriisitilanteeseen. Kaiken huomion pitäisi erityisesti nyt kohdistua suomalaisten auttamiseen. Mutta tässä ovat hallituksen prioriteetit. Se haluaa lisää valtavan kalliiksi tulevaa maahanmuuttoa Afganistanista, Somaliasta ja Irakista, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Riskinä väärinkäytökset
Hallitus esittää, että tällä kaudella kasvuyrittäjiä ja erityisasiantuntijoita sekä heidän perheenjäseniään varten luodut pitkäaikaiset ns. kansalliset D-viisumit ulotettaisiin koskemaan EU-maiden ulkopuolisia kansalaisia, jotka ovat tulossa Suomeen opiskelijoiksi, tutkijoiksi, sertifioitujen työnantajien työntekijöiksi, toimimaan yritysten johtotehtävissä sekä edellä mainittujen perheenjäseniin. Uudistuksella tavoitellaan viikon tai kahden nopeampaa maahantuloa.
&#8211; Suomi haalii maailmalta opiskelijoita ilmaiseen tutkintoon valmistavaan koulutukseen tai toiselle asteelle. Suomesta on jo tehty maailman sosiaali- ja terveysasema, ja nyt hallituksen aikomuksena on tehdä Suomesta vielä koko maailman koulu, kansanedustaja Mari Rantanen kommentoi.
Viisumi venyy moneksi
D-viisumi voidaan myöntää myös ulkomailla oleskelevalle kolmannen maan kansalaiselle, jolla on voimassa oleva Suomen myöntämä oleskelulupa, jos hakijan oleskelulupakortti on kadonnut, anastettu, vanhentunut tai se ei muusta vastaavasta syystä ole hakijan hallussa tai käytettävissä.
&#8211; Sitä, tuleeko jatkossa kansainvälisiä osaajia Suomeen siksi, että tänne pääsee viikon tai kaksi nopeammin, voi jokainen tykönään miettiä. Mutta se on aivan umpihullu ajatus, että kun ulkomaalainen oleilee kotimaassaan ja oleskelulupa vanhenee, niin Suomesta myönnetään pitkäaikainen viisumi paluuta varten, kansanedustaja Mauri Peltokangas toteaa.
&nbsp;

Eduskunnan syyskausi alkoi hallituksen esittämillä maahantulon helpotuksilla – perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Umpihullu ajatus”

Perussuomalaiset on jättänyt vastalauseen hallituksen esitykseen, jossa kolmansien maiden kansalaiset saisivat pidempiä niin sanottuja d-viisumeita, jos heillä on erityisasiantuntijan tai kasvuyrittäjän oleskelulupa. Lisäksi viisumi myönnettäisiin tällaisten henkilöiden perheenjäsenille, joille on myönnetty oleskelulupa perhesiteen perusteella.

&#8211; Hallitus kehuu, että esitys nopeuttaa erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien sekä heidän perheenjäsentensä maahantuloa ja näin helpottaa yritysten mahdollisuuksia rekrytoida ulkomaista työvoimaa. Todellisuus on, ettei näillä muutoksilla ole juuri mitään vaikutusta oikeiden koulutettujen osaajien rekrytoinnissa, hallintovaliokunnan puheenjohtaja Riikka Purra toteaa.
Käytännössä lakimuutos tarkoittaisi sitä, että ajallinen säästö ”osaajan” saamiseksi olisi noin 7–14 vuorokautta. On selvää, ettei kukaan tule töihin Suomeen pelkästään sillä perusteella, että pääsee tänne noin viikon aikaisemmin.
Suomi houkuttele osaajia
Tutkimusten perusteella Suomi on vasta maailman 22. houkuttelevin maa kansainväliselle työvoimalle. Perussuomalaisten mukaan maahantulon nopeutuminen runsaalla viikolla ei muuta tätä tosiasiaa, vaan todelliset ongelmat, joihin Suomen vähäinen vetovoima perustuu, ovat muualla.
Suomi ei ole houkutteleva kohdemaa kansainvälisille osaajille suhteellisesti vaatimattomasta palkkatasosta, korkeasta elinkustannustasosta ja korkeasta ansiotulojen verotuksesta johtuen.
&#8211; On ihmeellistä, että varsinaisesta pihvistä eli palkasta ei puhuta lainkaan. Tiedämme kuitenkin, että Suomessa on valtavaa pulaa erityisesti hyvin edullisista koodareista. Suomalaiset osaavat koodarit tienaavat keskimäärin huomattavasti enemmän kuin aasialaiskoodarit, joiden palkka usein nipin napin saadaan erityisosaajilta vaadittavaan 3 000 euroon, Purra huomauttaa.
Kasvuyrittäjän määritelmä ontuu
Suomessa kasvuyrittäjän oleskeluluvan saamiseksi riittää, että Business Finland on antanut puoltavan lausunnon kasvuyrittäjänä toimimisesta. Toimeentuloa vaaditaan vain 1 000 euroa kuukaudessa. OECD-maiden kasvuyrityskriteerit ovat huomattavasti tiukemmat.
&#8211; Kaikki huutavat osaajia, mutta saamme vain etnisiä ravintoloitsijoita sukulaisineen. Kasvuyrittäjän määritelmä tuleekin kiristää OECD:n ja EU:n vastaavan määritelmän kanssa. Maat, joista näitä Suomen mallin mukaisia ”kasvuyrittäjiä” erityisesti saapuu, ovat yllätyksettömästi Iran, Venäjä, Intia, Turkki, Ukraina ja Pakistan. Tänä vuonna on Yhdysvaltain kansalaisilta tullut yksi hakemus, hallintovaliokunnan jäsen Jussi Halla-aho luettelee.
Viisumin käyttötarkoitusta ei pidä laajentaa
Hallitus kaavailee lisäksi pitkäaikaisen viisumin laajentamista muihin vielä yksilöimättömiin henkilöryhmiin omana lakihankkeenaan. Tämän vuoden budjettiriihessä hallitus on jo päättänyt laajentaa d-viisumin opiskelijoihin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan viisumia olisi lisäksi tarkoitus voida tulevaisuudessa käyttää laajemminkin työperusteisessa maahanmuutossa.
&#8211; Käyttökohteita ei pidä laajentaa, koska se tosiasiassa johtaa kouluttamattoman tai vähän koulutetun ulkomaalaisväestön maahan saapumisen lisääntymiseen. Matalapalkka-aloilla työskentelevät ulkomaalaiset ja heidän perheenjäsenensä käyttävät usein enemmän julkisia palveluita ja saavat enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat veroja. Heidän tänne houkuttelemisensa heikentää siis huoltosuhdetta entisestään, hallintovaliokunnan jäsen Mauri Peltokangas huomauttaa.
&nbsp;

Hallitus on jälleen helpottamassa halpatyövoiman rahtaamista: ”Kaikki huutavat osaajia, mutta saamme vain etnisiä ravintoloitsijoita sukulaisineen”

Suomen Perusta -ajatuspajan tutkija Samuli Salminen osallistui tutkijavieraana Vapaus valita toisin -yhdistyksen järjestämään maahanmuuttoa käsittelevään keskustelutilaisuuteen <a href="https://www.youtube.com/watch?v=oO-yIXOa9r0">”Muuttoliike – uhka vai mahdollisuus?”</a> Tutkijavieraiden parissa vallitsi yksimielisyys muun muassa siitä, ettei korkeakoulutettujen ja hyväpalkkaisten maahanmuuttajien houkutteleminen Suomeen onnistu helposti.

Tutkija Samuli Salminen nosti keskustelussa esiin sen, että maahanmuuttajien työllistyminen Suomessa on keskimäärin huomattavasti kantaväestöä heikompaa. Vaikka maahanmuuttajaryhmät ovat työllistymiskehityksen suhteen hyvin erilaisia, ei tilanne näytä hyvältä edes OECD-maista tulleiden kohdalla, joiden työllistymisasteen kehitys pitkällä aikavälillä jää suomalaisen kantaväestön alle.
&#8211; Sen sijaan, että katsotaan pelkkää väestön lisäämistä maahanmuutolla, pitäisikö maahanmuuton määrän sijasta keskittyä laatuun? Nythän tilanne on se, että näitä oikeasti korkeasti koulutettuja ja korkeapalkkaisia erityisasiantuntijoita on suunnilleen kymmenesosa EU:n ulkopuolelta tulevista maahanmuuttajista. Maahanmuutto painottuu tällä hetkellä sellaisiin maahanmuuttajaryhmiin, jotka eivät pärjää kovin hyvin, Salminen kertoi.
Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat eivät jää Suomeen
EU:n ulkopuolelta suoraan töihin tulevissa maahanmuuttajissa on kaksi isoa kategoriaa: yhtäältä korkeasti koulutetut ja hyväpalkkaiset erityisasiantuntijan luvalla tulevat, joita ei koske saatavuusharkinta, ja toisaalta matalapalkka-aloille tulevat, jotka muodostavat noin 60 % suoraan töihin tulevista. Suoraan töihin tulevien lisäksi EU:n ulkopuolelta tulee maahanmuuttajia humanitäärisistä syistä, perheenyhdistettyinä, opiskelijoina jne.
Erityisasiantuntijan luvalla tulevat maahanmuuttajat pärjäävät todella hyvin Suomessa, mutta he muodostavat tulijoista selkeän vähemmistön ja näyttää siltä, että he eivät jää Suomeen. Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että mitä paremmin maahanmuuttaja pärjää Suomessa, sitä herkemmin hän myös muuttaa täältä pois.
&#8211; Jos katsotaan koko EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa, ei vain suoraan töihin tulevia, niin yhden ääripään tästä muodostavat nuo hyvin pärjäävät koulutetut ja hyväpalkkaiset erityisasiantuntijan luvalla tulevat ja toisen ääripään puolestaan todella huonosti pärjäävät humanitaariset. Noita muita kuin hyvin pärjääviä koulutettuja ja hyväpalkkaisia erityisasiantuntijan luvalla tulevia voidaan karsia poliittisilla päätöksillä, jos tähän on poliittista tahtoa, Salminen sanoi.
Ongelmana kantaväestön aivovuoto
Usein kuulee puhuttavan, että työperäisellä maahanmuutolla voitaisiin paikata Suomen huoltosuhdetta ja ikärakennetta. Julkisuudessa ei kuitenkaan puhuta paljoa siitä, että joka vuosi Suomesta muuttaa pois tuhansia kantaväestön korkeakoulutettuja. Kantaväestön aivovuodosta huolestunut Salminen kysyi seminaarin osanottajilta, onko tämä oikeasti järkevä suunnitelma, kun tiedetään, että Suomeen tulee työperäisen maahanmuuton kautta suurimmaksi osaksi siivoojia sekä ravintola- ja rakennusalan työntekijöitä.
&#8211; Kaikki kunnia näiden alojen työntekijöille, mutta kun elämme jälkiteollisessa yhteiskunnassa, jossa korostetaan paljon koulutusta, ja tiedämme, että meiltä muuttaa pois suomalaisia korkeakoulutettuja, niin toimiiko tämä yhtälö suuressa mittakaavassa, että korvaamme sitä väestöä matalasti koulutetulla työvoimalla? Salminen kysyi.
Huoltosuhdeongelmaa ei ratkaista maahanmuutolla
Valtiotieteen tohtori, dosentti Pasi Saukkonen Helsingin kaupungin tietokeskuksesta kertoi olevansa Salmisen kanssa monista asioista samaa mieltä. Suomessa on aidosti ongelma siinä, että maahanmuuttajien työllisyysaste ja tulotaso on liian matala. Kansainvälisiä vertailuja on vaikea tehdä, mutta loppujen lopuksi tilanne näyttää melko samanlaiselta muissakin maissa. Kansainvälisen suojelun kautta oleskeluluvan saaneilla on keskimäärin suurempia vaikeuksia kuin muilla.
&#8211; Mielestäni Suomessa ei riittävän hyvin ymmärretä sitä, että kun puhutaan niistä kaikkein tavoitelluimmista maahanmuuttajista, niin he eivät ole sellaisia ihmisiä, joiden on pakko muuttaa johonkin tiettyyn maahan, vaan he valitsevat sen maan, jonne he muuttavat. Onko Suomi riittävän houkutteleva sellaisten ihmisten silmissä, joilla on varaa valita? Saukkonen kysyi.
Saukkonen oli Salmisen kanssa samaa mieltä myös siitä, että Suomen huoltosuhdeongelmaa ei saada kansainvälisen muuttoliikkeen keinoin ratkaistua. Saukkosen mukaan se vaatisi niin suurta tulijamäärää, ettei sellaista mitenkään voi tapahtua, ei varsinkaan työperusteisen muuttoliikkeen kautta.
Huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle
Paljon keskustelua herätti kysymys siitä, että myös Suomessa syntyneet toisen polven maahanmuuttajat pärjäävät Suomessa kantaväestöä heikommin. Dosentti Saukkonen kertoi, että Helsingin toisen sukupolven maahanmuuttajista noin neljännes on somalialaistaustaisia, joiden vanhemmilla on usein matala koulutustaso. Vanhempien koulutustaso usein määrittää sen, kuinka hyvin lapset pärjäävät koulussa ja menestyvät opinnoissaan ja myöhemmin työelämässä.
Samuli Salminen oli monesta Saukkosen esittämästä kommentista vahvasti samaa mieltä:
&#8211; On todella haastavaa houkutella Suomeen niitä korkeasti koulutettuja ja hyväpalkkaisia, ja myös kantaväestössä huono-osaisuus periytyy sukupolvelta toiselle. Jos maahanmuuttopolitiikan keinoin otettaisiin Suomeen hyvin pärjääviä maahanmuuttajia, periytyisi heidän pärjäämisensä myös seuraavalle sukupolvelle. Kun teemme nyt maahanmuuttopoliittisia valintoja sen suhteen, keitä Suomeen tulee, pitää muistaa, että seuraukset näkyvät vasta vuosikymmenien viiveellä, Salminen huomautti.
Kukaan ei haluaisi Ruotsin ongelmia
Kaikkien keskusteluun osallistuneiden välillä vallitsi yksimielisyys siitä, että kukaan ei halua Suomeen Ruotsin ongelmia maahanmuuttajalähiöineen ja ammuskeluineen. Vaikka ongelmat tunnustettiinkin, eivät muut keskustelijat Salmista lukuun ottamatta tarjonneet ratkaisuksi juuri mitään konkreettisia keinoja.
EU:n sisällä liikkuminen on täysin vapaata, mutta EU:n ulkopuolelta voitaisiin poliittisen tahtotilan mukaan valikoida maahanmuuttajia. Suoraan töihin tulevista voidaan karsia saatavuusharkinnan kautta tulevat matalapalkkaiset perussuomalaisten ehdottamalla palkkarajalla, joka ei koskisi kausityötekijöitä. Humanitaariset voidaan sijoittaa turvaan Euroopan ulkopuolelle Tanskan mallin mukaisesti ja antaa humanitaarista tukea pakolaisleireille. Perheenyhdistämisten tulorajoja voidaan helposti kiristää, koska ne ovat nyt hyvin alhaalla, voidaan valita, ketkä pääsevät Suomeen opiskelemaan ja niin edelleen.
&#8211; Maahanmuutto ei ole pysäyttämätön luonnonvoima, kuten monesti poliittisessa keskustelussa annetaan ymmärtää, vaan on poliittisen keskustelun paikka, minkälaista maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta halutaan tai ei haluta, Salminen totesi.
Maahanmuutto saatava osaksi poliittista keskustelua
Salmisen mielestä maahanmuutto pitäisi Suomessakin saada pikkuhiljaa mukaan normaaliin poliittiseen keskusteluun. Kun käydään julkista keskustelua esimerkiksi julkisesta terveydenhuollosta tai muista julkisista palveluista, puhutaan käytännössä aina siitä, mihin meillä on varaa, koska resurssit ovat rajalliset. Jonkun on tuotava tällaiset realiteetit mukaan myös maahanmuutosta käytävään keskusteluun.
”Muuttoliike – uhka vai mahdollisuus?” -tilaisuuden tutkijavieraita olivat mainittujen Salmisen ja Saukkosen lisäksi dosentti Minna Säävälä TEM:n kotouttamisen osaamiskeskuksesta. Muut seminaarin keskustelijat olivat Ismo Söderling Siirtolaisinstituutista, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) sekä Darya Hulik Suomen venäjänkielisten yhdistysten liitosta. Vapaus valita toisin -yhdistyksen puolesta keskustelua veti dosentti Jouko Kajanoja. Keskustelutilaisuuden taltiointi on katsottavissa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=oO-yIXOa9r0">YouTubessa</a>.
&nbsp;

Suomen Perustan Salminen tutkijavieraana julkisessa maahanmuuttoseminaarissa: ”Maahanmuutto ei ole pysäyttämätön luonnonvoima”

erityisasiantuntijat

Työperusteisten oleskelulupahakemusten määrä laskenut

Työperäiseen maahanmuuttoon palautettava kontrolli – ratkaisu työvoimapulaan löytyy kotimaisesta reservistä ja EU-alueella olevasta työvoimasta

Eduskunnan syyskausi alkoi hallituksen esittämillä maahantulon helpotuksilla – perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Umpihullu ajatus”

Hallitus on jälleen helpottamassa halpatyövoiman rahtaamista: ”Kaikki huutavat osaajia, mutta saamme vain etnisiä ravintoloitsijoita sukulaisineen”

Suomen Perustan Salminen tutkijavieraana julkisessa maahanmuuttoseminaarissa: ”Maahanmuutto ei ole pysäyttämätön luonnonvoima”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025