Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Erkki Havansi

Valtiovarainministeriö asetti jo viime syksynä työryhmän pohtimaan henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista.

Petteri Orpon (kok.) johtaman valtiovarainministeriön asettaman työryhmän tarkoitus on selvittää, millä tavoin henkilö tulisi yksilöidä viranomaisten tietojärjestelmissä ja miten identiteetti liittyy henkilöä koskeviin tietoihin. Tavoitteena on tehdä esitys kansalliseksi toimintamalliksi.
Työryhmän toimikausi kestää vuoden 2019 loppuun saakka ja sen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari.
Nykyisin jokaiselle annettu henkilötunnus on yksilöllinen ja se on tarkoitettu pysyväksi. Henkilötunnuksen muuttaminen tulee kyseeseen vain tietyissä poikkeuksellisissa tilanteissa. Henkilötunnuksesta ilmenevät syntymäaika ja sukupuoli, minkä lisäksi henkilötunnukseen kuuluu yksilöimisnumero.
Ministeriö: Syntymäaika ja sukupuoli hankalia
Valtiovarainministeriö perustelee projektia muun muassa sillä, että henkilötunnuksesta ilmenevät tarpeettomasti syntymäaika ja sukupuoli. Hankkeen esiselvityksessä todetaan, kuinka sukupuolisidonnainen henkilötunnus vaikeuttaisi transihmisten arkielämää, jos ulkoinen olemus ei ole yhteensopiva henkilötietojen kanssa.
Valtiovarainministeriön mukaan nykyisen henkilötunnuksen muoto ja muodostamissäännöt myös aiheuttavat sen, että henkilötunnuksia olisi päivä- ja sukupuolikohtaisesti käytössä tarpeeseen nähden ainoastaan rajallinen määrä.
Valtiovarainministeriön mukaan henkilön tunnistamista koskevat nykyiset edellytykset eivät myöskään mahdollista henkilötunnuksen myöntämistä kaikille Suomeen muuttaville tai Suomessa asioiville ulkomaalaisille.
Menevätkö henkilötunnukset uusiksi kaikilta?
Valtiovarainministeriön asettamalle työryhmälle on asetettu tavoitteeksi tehdä esitys kansalliseksi toimintamalliksi henkilöiden yksilöimiseen Suomessa ja kuvata viranomaisten rooli henkilöön liittyvien ydintietojen hallinnassa.
Ensi syksynä työryhmän olisi tarkoitus julkaista välimietintö. Siinä käydään läpi vaihtoehtoja henkilötunnusjärjestelmän uudistamiseksi ja ehdotetaan, mihin suuntaan lähdetään.
Viime syksynä STT uutisoi, kuinka työryhmä pohtii vaihtoehtoa, jossa kaikkien henkilötunnukset menisivät uusiksi. Uuteen tunnukseen tulisi myös mahdollisesti biometrinen tunniste.
Packalen: Henkilötunnukset eivät ole loppumassa 
Perussuomalaisten poliisitaustaiset kansanedustajat Tom Packalén ja Mika Raatikainen tyrmäävät valtiovarainministeriön projektin.
&#8211; Hankkeessa ei ole järkeä. Henkilötunnukset eivät ole loppumassa pitkään aikaan, joten niitä varmasti riittää kaikille, Packalén sanoo.
Raatikaisen mielestä perusteluissa on kohtia, jotka normaalilla poliisijärjellä varustetulle ihmiselle näyttävät oudoilta.
&#8211; Miksi syntymäaika, nimi ja sukupuoli olisivat tarpeettomia tietoja jos henkilö pyritään tunnistamaan? Vai onko tavoitteena saada koko kansa koodattua siten, ettei kukaan normaalitoiminnassa esimerkiksi kaupassa, pankkimaailmassa tai verkkokaupassa pysty mitenkään todentamaan, onko kyse 2-vuotiaasta pojasta tai vaikkapa 67-vuotiaasta naisesta? Rikolliset vain kiittävät tällaisesta, Raatikainen sanoo viitaten tietoturvaongelmiin.
Raatikainen: Miksi sukupuolen tulisi olla salaisuus?
Raatikainen arvelee, että henkilötunnusprojektin todelliset syyt löytyvät osin sukupuolineutraaliuden edistämisen vaatimuksista.
&#8211; Miksi sukupuolen tulisi olla joku salaisuus? Jos joku haluaa olla joku muu kuin mies tai nainen, niin senhän voinee ilmoittaa aina, kun tuntee asian tarpeelliseksi? Miksi kaikkien muiden pitäisi luopua tunnustamasta sukupuoltaan, jos joku murto-osa vaatii sitä? Raatikainen kysyy.
Hintaa ei uskalla edes arvioida
Kansanedustajat huomauttavat, että henkilötunnusten uudistaminen tarkoittaisi varmuudella myös hankaluuksia tietojenkäsittelyssä ja muissa henkilötunnusta hyödyntävissä järjestelmissä.
&#8211; Isoja ongelmia olisi tiedossa. Myös kustannukset olisivat suuret koko yhteiskunnassa, Packalén arvioi.
&#8211; Jos henkilötunnuksia todella ryhdytään muuttamaan, niin kyseisen operaation hintaa en edes halua arvioida, saati muita ongelmia. Jos alamme muuttaa kaikkien henkilötunnuksia ja niitä kaikkia rekistereitä, joissa henkilötunnuksia on käytetty, niin toivotan onnea matkaan. Samalla toivon, että itse olen mahdollisimman kaukana täältä, jos tämä miljardishow alkaa, Raatikainen sanoo.
Laittomasti maassa oleskeleville riittäisi koodi 
Valtiovarainministeriön mukaan nykyinen järjestelmä on johtanut siihen, että merkittävä osa Suomessa tilapäisesti oleskelevista tai asioivista henkilöistä jää vaille yksilöivää tunnusta.
Henkilön tunnistamista koskevat nykyiset edellytykset eivät mahdollista henkilötunnuksen myöntämistä kaikille Suomeen muuttaville tai Suomessa asioiville ulkomaalaisille.
&#8211; Mitä tulee maassa laittomasti oleskeleviin henkilöihin, heidät olisi syytä rekisteröidä heti kun saapuvat tai viimeistään samalla kun heidät laitetaan odottamaan maasta poistamista. Näille henkilöille voidaan antaa koodi bio- tai muun rekisteröinnin yhteydessä, koska varsin usein heidän todellinen henkilöllisyytensä ei ole viranomaisten tiedossa.
&#8211; Mitään varsinaisia henkilötunnuksia näille kotimatkaansa odottaville ei tarvitse muodostaa. Paperittomille paras keino saada lailliset paperit on mennä kotimaahansa ja hankkia ne sieltä, Raatikainen painottaa.
Jokaisella pitäisi olla oikeus omaan henkilötunnukseensa
Olemassa olevien henkilötunnusten muuttamiseen liittyy myös jokaisen henkilön itsemääräämisoikeuteen ja identiteettiin liittyviä kysymyksiä.
&#8211; Itse pidän omasta henkilötunnuksestani, enkä ole siitä luopumassa muutamien ihmisten jonkinlaisen sukupuoliyliherkkyyden vuoksi. Mitä jos tekisimme kansalaisaloitteen siitä, että jokaisella on oikeus nimeensä ja henkilötunnukseensa? Allekirjoitan sen heti, Raatikainen sanoo.
Oikeusprofessori Havansi: Uudistus aiheuttaisi ongelmia
Oikeustieteen professori, Keravan kaupunginvaltuuston perussuomalainen jäsen Erkki Havansi arvioi, että teoriassa jokaisen henkilötunnus olisi muutettavissa siten, ettei ihmisillä olisi suojaa vanhaan henkilötunnukseen, jos valtio päättää muuta.
&#8211; Tällainen uudistus voitaneen toteuttaa tavallisen lain puitteissa. Henkilötunnus on viranomaisen myöntämä, eikä se ole samalla tavalla persoonallinen kuin nimi.
&#8211; Ihmetellä kyllä täytyy, jos tällaiseen järjestelyyn mennään, koska ihmiset ovat tottuneet omaan henkilötunnukseensa. Uudistus aiheuttaisi myös varmuudella suuria siirtymäkauden ongelmia, Havansi arvioi.
Henkilötunnus on merkitty moniin kansalaisten asiakirjoihin kuten passeihin ja ajokortteihin, jotka siten menisivät uusiksi henkilötunnusten vaihtamisen jälkeen. Havansi arvioi, että uudistuksen myötä tällaiset kustannukset jäisivät valtiolle eli veronmaksajille.
&#8211; Ei voitane lähteä siitä, että tässä tapauksessa ihmisten pitäisi itse maksaa kaikkien tarpeellisten asiakirjojensa uusiminen.
&nbsp;

Ministeriö haluaa henkilötunnukset sukupuolineutraaleiksi – PS-kansanedustajat: Kallis hanke, ei mitään järkeä

Oikeusprofessori Erkki Havansi ja kansanedustaja Jari Ronkainen torjuvat Ylen päätoimittajan esityksen. &#8211; Muutoksia pitää pystyä tekemään, eikä Yle voi olla erityisasemassa, Ronkainen sanoo. Myös Havansi pitää Jääskeläisen ehdotusta ylimitoitettuna.

Yleisradion päätoimittaja Atte Jääskeläinen pohtii Ylen asemaa ja tulevaisuutta uuden Journalisti-lehden haastattelussa. Jutussa esillä on myös Ylen nykyinen, verotukseen perustuva rahoitusmalli jossa on Jääskeläisen mukaan viilattavaa.
Hän ei kaipaa entistä lupamaksujärjestelmää. Sen sijaan Jääskeläinen toivoo, että Ylen asema vahvistettaisiin perustuslain tasolla.
&#8211; Voisi harkita, pitäisikö perustuslakiin kirjata, että Yleä koskevat lainmuutokset tulisi tehdä vaikeutetussa säätämisjärjestyksessä, Jääskeläinen sanoo.
Esityksestä voi halutessaan huomata epäluottamusta ja turhautumista parlamentaarisen työryhmän, eli niin sanotun Satosen työryhmän loppuraporttiin, jossa arvioitiin Ylen tehtävää ja rahoitusta tuleville vuosille. Työryhmä esitti viime vuonna suuria muutoksia esimerkiksi Ylen rahoitukseen, hallintoneuvoston asemaan ja ulkopuolisiin ohjelmaostoihin.
Ylen asemaa ei pidä valaa betoniin
Kansanedustaja, Ylen hallintoneuvoston jäsen Jari Ronkainen (ps.) antaa täystyrmäyksen Yle-pomo Jääskeläisen esitykselle.
&#8211; Ei tällaista missään tapauksessa!
&#8211; Ylen asemaa ei pidä ”valaa betoniin” perustuslain tasolla. Järjestely tekisi entistä vaikeammaksi koskea millään tavalla Ylen toimintaan. Kuitenkin, koska maailma muuttuu koko ajan, meidän on pystyttävä tekemään jouhevasti muutoksia myös Ylen osalta, Ronkainen sanoo.
Jääskeläisen esitys johtaisi päinvastaiseen tilanteeseen, koska perustuslain muuttaminen on vaikeaa. Perustuslakia koskeva muutos hyväksytään ensin eduskuntakäsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä, minkä jälkeen lakiehdotus jätetään lepäämään seuraavaan vaalikauteen. Jotta perustuslain muutos tulisi voimaan, seuraavissa vaaleissa valitun eduskunnan pitäisi vielä hyväksyä muutos kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä.
Perustuslakia voidaan muuttaa myös yhdellä eduskuntakokoonpanolla. Se tosin edellyttää, että muutosesitys ensin julistetaan kiireelliseksi vähintään viiden kuudesosan kannatuksella.
Esityksessä ei ole tolkkua
Suomen perustuslaissa säädetään lähinnä Suomen valtiojärjestyksestä sekä kansalaisten perusoikeuksista, eikä perustuslaissa ole mainintaa muistakaan valtion omistamista tai rahoittamista yhtiöistä.
&#8211; Olisiko sitten seuraavaksi edessä keskustelu Postin tai Alkon asemasta? Ei liene kuitenkaan tarpeellista, että perustuslaissa turvataan kansalaisille esimerkiksi vapaus ostaa alkoholia valtion omistamasta monopoliyhtiöstä, Ronkainen sanoo.
<blockquote>&#8221;Monen mielestä nykyisenkaltainen Yle on liian suuri organisaatio, joten tältäkin osin muutoksen tarvetta on voitava arvioida jatkossa.&#8221;</blockquote>
Hän näkee, että Jääskeläisen esityksen taustalla on osin epätietoisuuden aiheuttamaa pelkoa Ylen aseman turvaamisesta.
&#8211; Ylellä on varmasti oma tehtävänsä, mutta mielestäni Satosen ryhmässä on tehty hyvää työtä ja myös arvioitu kriittisesti Ylen asemaa. Monen mielestä nykyisenkaltainen Yle on liian suuri organisaatio, joten tältäkin osin muutoksen tarvetta on voitava arvioida jatkossa.
<blockquote>&#8221;Jääskeläisen esitys on ylevästi muotoiltu, mutta se käytännössä tarkoittaisi vain sitä, että Ylessä olisi mahdollista toimia vapaasti ja että rahoitus olisi aina turvattu.&#8221;</blockquote>
Perussuomalaisten eduskuntaryhmästä tuskin löytyy kannatusta Jääskeläisen esitykselle. Ronkainen arvelee, että tuskin laajemmin muistakaan puolueista.
&#8211; En usko, että tällaista missään pidetään kovin tolkullisena. Jääskeläisen esitys on ylevästi muotoiltu, mutta se käytännössä tarkoittaisi vain sitä, että Ylessä olisi mahdollista toimia vapaasti ja että rahoitus olisi aina turvattu.
Epärealistinen esitys
Oikeustieteen professori, Keravan kaupunginvaltuuston jäsen Erkki Havansi (ps.) on Ronkaisen kanssa samaa mieltä. Havansi näkee Jääskeläisen esityksen ylimitoitettuna.
&#8211; Esitys on myös epärealistinen, kun ottaa huomioon kuinka vaikeaa perustuslain muuttaminen on. Epäilen, olisiko edes mahdollista saada eduskunnassa tarvittava enemmistö sille, että tällainen esitys voisi tulla käsittelyyn.
&#8211; Perustuslaki on niin korkean tason asia. Yle kuitenkin on vain virasto, informaatio-organisaatio, joten ei liene tarpeellista säätää Ylen asemasta perustuslain tasolla. Mitä lisäarvoa sellaisesta olisi? Havansi kysyy.
<blockquote>&#8221;Hakematta tulee mieleen tapaus Juha Sipilä ja esillä olleet, Ylen johtoon kohdistuneet painostusoperaatiot. Tähän voi liittyä myös Suomen heikentynyt asema sananvapauden mallimaana.&#8221;</blockquote>
Hän arvioi, että esitys on osin seurausta viimeaikaisista Yle-kohuista.
&#8211; Hakematta tulee mieleen tapaus Juha Sipilä ja esillä olleet, Ylen johtoon kohdistuneet painostusoperaatiot. Tähän voi liittyä myös Suomen heikentynyt asema sananvapauden mallimaana, Havansi arvioi.
Suomi putosi äskettäin Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapauslistalla Norjan ja Ruotsin jälkeen sijalle kolme. Kyseinen lista ilmestyy vuosittain, ja Suomi on useina aiempina vuosina ollut listan kärjessä.
Erikoinen järjestely Euroopan mittakaavassa
Havansi arvioi vielä, että Jääskeläisen esitys on Euroopan mittakaavassa melko erikoinen.
&#8211; Lieneekö muissa Euroopan valtioissa järjestelyä, että kansallisesta yleisradioyhtiöstä säädettäisiin näin korkealla tasolla?
Vertailukohtaa voi hakea Ison-Britannian yleisradioyhtiöstä BBC:stä. BBC:n toimintaa säädellään kuninkaallisella lupakirjalla ja valtiovallan ja yhtiön välisellä sopimuksella. Kuninkaallinen lupakirja on aina määräaikainen ja se uusitaan kymmenen vuoden välein. BBC:n toiminnasta säädetään tavallisen lain tasolla, joten periaatteessa yhtiön toimintaan on mahdollista aina tehdä muutoksia.
Huomattavaa on myös, ettei Isossa-Britanniassa ole perustuslakia, vaan kaikkia kuningaskunnan lakeja voidaan muuttaa parlamentin enemmistöpäätöksillä.

Yle-pomo Jääskeläinen esittää Ylen aseman kirjaamista perustuslakiin – perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Ei missään tapauksessa!”

Hallitusneuvotteluissa neuvotellaan vihdoin suurista rahoista. Taloustyöryhmä sekä strategiset työryhmät miettivät parhaillaan, millaisista osista yhteensä 10 miljardin euron suuruinen sopeutusvaje koostuu ja millä keinoilla siitä selvitään. Tämä tarkoittaa vääntöä sen välillä, kuinka suuri osa sopeutuksesta hoituu toimintatapojen uudistuksilla ja kuinka suuri osuus säästöillä.
Jos talouskasvu lähtee käyntiin, voidaan osa keinoista hoitaa ehdollisina – eli leikkaustarve vähenisi.
&#8211; Mutta suunnitelmat tehdään siltä pohjalta, että ulkoisia apuja ei tulisi, hallitusneuvotteluiden vetäjä Juha Sipilä (kesk.) kertoi.
Keskiviikkona keinopaletti selvillä
&#8211; Viikon puolivälissä, noin keskiviikkona, pyrimme päätöksiin siitä, millaisista koreista tämä 10 miljardin euron pitkän aikavälin sopeutustarve koostuu. Kuinka suuri osuus koostuu pitkän aikavälin uudistuksista, mikä lyhyemmän aikavälin uudistuksista ja mikä osuus säästöistä, Sipilä kertoi.
Hän kertoi, että päätökset tehdään niin yksityiskohtaisesti, että niiden pohjalta voidaan tehdä ensi vuoden budjetti. Budjettiriiheen ei jätetä näitä asioita väännettäväksi.
Sipilä kertoi työryhmien edistymisestä yksin. Työryhmien puheenjohtajat ja Alexander Stubb (kok.) eivät osallistuneet tiedotustilaisuuteen, Timo Soini (ps.) ei perhesyiden takia ollut perjantaina kokouspaikalla, mutta hänenkin kanssaan sanoi Sipilä viestitelleensä.Viikonloppuna pidetään kokoustaukoa.
Uudenlaisella tekemisellä juustohöylän sijaan
Sipilä kertoi, että tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osuus hoidettua uudenlaisella tekemisellä: juustohöylän sijasta rohkeilla uudistuksilla ja ahaa-elämyksillä.
&#8211; Sellaista viestiä olen koettanut työryhmiin viedä ja siihen rohkaista. Joitakin hyviäkin ideoita on noussut esiin, Sipilä kertoi menemättä tarkemmin yksityiskohtiin.
Hän sanoi käyneensä useassa ryhmässä paikan päällä. Hyvinvointiryhmässä keskusteltiin sillä hetkellä omaishoidosta.
Suurimpien leikkausten aikataulua mietitään
Neuvotteluissa keskustellaan vielä siitä, millä aikataululla kuuden miljardin euron säästöt ratkaistaan – eli 4+2 miljardia.
&#8211; Päätökset tehdään kuitenkin nyt, hän sanoi.
Sipilän lukuja voi tulkita kahdellakin tavalla. Hän on sanonut, että parin miljardin euron säästöistä täytyy päättää alkupainotteisesti, kuten vaaleissakin oli puhe, loppujen aikataulua voidaan harkita.
Toinen tulkinta 4+2:lle on tämä: neljä miljardia valtiolta, kaksi kunnilta. Neljän miljardin euron kestävyysvaje tulee tähän lisäksi. Ainakin se pitäisi selvittää rakenteellisilla uudistuksilla.
Sipilä sanoi myös olevansa valmis jatkamaan rakenneuudistusneuvotteluita jossakin vaiheessa, mutta nämä ratkaisut tehdään kuitenkin hallituksen käytössä olevilla keinoilla.
&#8211; Mitään neuvotteluita ei ole käynnissä. En ole kuitenkaan hylännyt ajatusta, Sipilä sanoi tuottavuushyppyyn tähtäävistä neuvotteluista.
Suuri joukko perussuomalaisia osaajia mukana
Hallitusneuvotteluissa on nyt melkoinen joukko perussuomalaista osaamista. Kestävän julkisen talouden ryhmässä istuvat Sampo Terho, Jari Lindström, Maria Lohela, Kaj Turunen ja Juha Halttunen, joka on eduskuntaryhmän talouspoliittinen asiantuntija. He istuvat myös verotusta koskevassa alatyöryhmässä.
Rakenneuudistuksia pohtiva työryhmä miettii jättiläisasioita: sote-uudistusta, valtion- ja aluehallintoa ja kuntien tehtäviä.
Siellä istuvat puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, eduskuntasihteeri Antti Valpas sekä sote-asioissa Toimi Kankaanniemi ja Hanna Mäntylä, joka on puolueen sote-ekspertti.
&#8211; Olemme edistyneet erittäin rakentavassa hengessä, Slunga-Poutsalo sanoi Smolnan käytävällä.
Mäntylä johtaa myös hyvinvointia käsittelevää strategista työryhmää. Siihen kuuluvat myös Juho Eerola ja sihteerinä eduskuntasihteeri Maria Aalto.
Työ ja työllisyys –työryhmässä istuvat eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström, työmies Matti Putkonen ja Lindströmin avustaja Leena Riekkola.
Koulutus ja osaaminen –ryhmässä istuvat Kimmo Kivelä, tutkija ja tohtori Sakari Puisto ja Soinin uskottu mies Jussi Jusula.
Biotalous-ryhmää johtaa Pirkko Mattila. Martti Mölsä istuu ryhmässä jäsenenä ja eduskuntaryhmän asiantuntija, metsäakateemikko Iiro Silvander toimii sihteerinä.
Toimintatapojen ja johtamisen uudistusta, digitalisaatiota, normien purkua ja kokeiluja pohtivaan ryhmään osallistuvat Ville Vähämäki, Vesa-Matti Saarakkala ja eduskuntaryhmän pääsihteeri Toni Kokko.
Sisäistä turvallisuutta pohtivaa ryhmää johtaa veteraanipoliisikansanedustaja Raimo Vistbacka, jäsenenä poliisikansanedustaja Reijo Hongisto ja sihteerinä oikeustieteen emeritusprofessori Erkki Havansi.

Hallitusneuvotteluissa väännetään nyt suurista rahoista, valmista toivotaan keskiviikoksi

Timo Soini (ps.) kysyy perussuomalaisten tänään jättämässä välikysymyksessä hallitukselta, kuinka suuret vastuut ja riskit Suomella on Euroopan tukipaketeissa ja ajankohtaisessa Kreikassa.
&#8211; Me kysymme myös hallitukselta, miten tästä mennään eteenpäin. Kysymme, onko hallitus varautunut euroalueen mahdolliseen hajoamiseen vai eikö ole varautunut. Ja jos on, niin miten. Perussuomalaiset ovat olleet tässä asiassa jatkuvasti oikeassa.
Soini selventää välikysymyksen taustoja lisää:
&#8211; Euron katastrofaalinen tilanne, joka ilmenee tukipaketeissa ja ylivelkaantumisessa oli se syy, jonka vuoksi perussuomalaiset eivät menneet hallitukseen tämän politiikan takuumieheksi. Kaikki muut puolueet ovat olleet mukana, joko ennen viime eduskuntavaaleja tai sen jälkeen. On syytä muistaa, että Matti Vanhasen (kesk.) hallitus aloitti koko tämän tukipolitiikan.
&#8211; Vanhanen totesi silloin, että tällä asialla voidaan jopa tienata. Nyt tiedämme, että on käynyt toisin. SDP ja Vasemmistoliitto aikanaan vastustivat kun eivät olleet hallituksessa. Mutta nyt hallituspuolueina ne ovat kannattaneet kaikkia paketteja. Joka ikistä.
Soini muistuttaa, että kriisiä on hoidettu veronmaksajien kustannuksella. Tämä on ollut vastoin perussuomalaisten linjaa.
&#8211; Oikea linja vuosien 2010–2011 välisenä aikana olisi ollut se, että suuret riskit ottaneet saksalaiset ja ranskalaiset pankit olisivat olleet maksumiehinä. Nyt maksumieheksi joutuu eurooppalainen ja myös suomalainen veronmaksaja.
Hän muistuttaa myös Suomen saamista tuottojenvaihtosopimuksesta.
&#8211; Virheellisesti SDP jatkuvasti väittää vakuuksien olevan näiden riskien takana. Meillä ei ole perinteisiä vakuuksia vaan tuottojenvaihtosopimus joka muuten tuottaa erittäin huonosti &#8211; kuten tänään toimittaja Petri Sajari Helsingin Sanomissa kertoo.
&#8211; On myös syytä muistaa, että kun Kreikan iso tukipaketti tehtiin, valtionvarainministeriö lainvastaisesti julisti nämä tukipaketit salaisiksi. Perussuomalaiset valitti Erkki Havansin (ps.) ja Pirkko Ruohonen-Lernerin (ps.)toimesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kun asia valituksen ansiosta avattiin, paljastui minkälaisesta sopimuksesta on kysymys. Ja meille valokuvin myöten oli todistettu, että silloin ennen tukipakettin salaamisen perusteellista tekemistä oli otettu ja annettu tietoa, joka on vähintäänkin puutteellista.

Soini kurmottaa Matti Vanhasta, jonka mukaan Kreikka-paketeilla ”voidaan jopa tienata”

Juho Eerola: Päätösvallan siirtäminen takaisin kansallisille parlamenteille tulee aloit­taa asteittain, ja siten että lähdetään liikkeelle alueilta, jotka eivät alun alka­enkaan kuulu EU:lle. EU:n tulisi keskittyä lähinnä talouteen ja kauppaan, ei juu­ri muuhun.
Simon Elo: Suomessa on järjestettävä EU-kansan­äänestys vuoden 2017 loppuun men­nessä sen jälkeen kun jäsenyysehdoista on ensin neuvoteltu EU:n kanssa. An­nan vallan konkreettisesti kansan käsiin.
<blockquote>Neuvotteluissa Suomen edus­tajien pitää osata olla oikealla taval­la hankalia. On vedettävä kotiin päin, ei Brysseliin päin.<cite>Erkki Havansi</cite></blockquote>
Jussi Halla-aho: EU-jäsenyyden puitteissa päätösval­taa voidaan palauttaa karsimalla niitä alueita, joilla unionilla on toimivaltaa, sekä vähentämällä europarlamentin valtaa jäsenmaita edustavan neuvos­ton hyväksi.
Erkki Havansi: Kuten Hollanti teki, tulee Suomenkin lähettää Brysseliin pitkä lista asioista, joissa vaadimme, että EU lopettaa ai­heettoman ja toissijaisuusperiaatteen vastaisen sekaantumisensa Suomen asi­oihin. Ja neuvotteluissa Suomen edus­tajien pitää osata olla oikealla taval­la hankalia. On vedettävä kotiin päin, ei Brysseliin päin.
Laura Huhtasaari: Nykymuotoinen EU tulisi keven­tää ja purkaa. Brysselin keskusjohtoi­seen määräysvaltaan ei jäsenmaiden tule enää suostua. Puhumattakaan li­sätä integraatiota, mitä vanhat puolu­eet haluavat tehdä. Suomeen sovelle­taan lainsäädäntöä, joka ei lähde omista tarpeistamme, vaan perustuu suurten EU-maiden ja suurten yritysten etuun. EU:ssa tehtävien lakien sisältö perustuu aika pitkälle firmojen lobbaukseen. EU tulisi ohjata itsenäisten valtioiden va­paakauppa-alueeksi, jossa kukin maa voisi valita sellaisen valuutan tai valuut­ta-alueen, joka parhaiten vastaisi sen etuja. Yhteistyötä voi tehdä vain sellai­nen maa, jolla on päätösvalta omista asioistaan.
Toimi Kankaanniemi: EU pitää purkaa ennen kuin se romah­taa. Tilalle pitää luoda koko Euroopan kattava yhteisin pelisäännöin toimiva vapaakauppa-alue. Samalla euroalue tulee jakaa kolmeen sisäisesti homo­geeniseen valuutta-alueeseen. Tämän jälkeen Suomea koskevat lait ja budjet­ti päätetään eduskunnassa, jolle päätös­valta kuuluu perustuslakimme mukaan.
Jani Kolehmainen: Laitetaan EU remonttiin! Vaalien jäl­keen liittoudutaan muiden EU-kriittis­ten puolueiden kanssa ja saavutetaan tarpeeksi suuri ryhmä parlamenttiin, jolloin voimme aloittaa neuvottelut EU-jäsenmaita koskevien velvoitteiden ke­ventämisestä ja päätösvallan palautta­misesta kansalliselle tasolle.
Marko Kulpakko: Annettu ääni perussuomalaisille pa­lauttaa suomalaisille päätösvallan!
Maria Lohela: Yksi ihminen ei voi muuttaa järjes­telmää. Poliittisen suunnan myös ko­timaassa on muututtava, jotta pää­töksissä voidaan entistä paremmin huomioida kansallinen etu. EU:n sopi­muksia tulisi tarkastella uudelleen.
Anne Louhelainen: EU:sta tulevaa sääntelyä tulee vähen­tää ja myös jo voimassa olevaa sääte­lyä purkaa. Uutta sääntelyä on tehty en­tisten päälle, mitään purkamatta pois. Komissiossa on yli 33 000 virkamies­tä valmistelemassa uutta sääntelyä. On tärkeää vaikuttaa vahvemmin komissi­on ohjelmaan ja kaikkiin sieltä tuleviin lakiesityksiin. Suomalaisten kansallis­ta näkökulmaa pitää tuoda paremmin esiin.
Ilkka Matinpalo: 1. Lähdemme mukaan Iso-Britanni­an David Cameronin etenemismalliin mukaan lukien kansanäänestys. 2. Es­tämme uusien turhien EU-direktiivien läpimenon. 3. Teemme ”kirves-inven­taarion” eli lähdemme kumoamaan tur­hia jo olemassa olevia direktiivejä. 4. Sil­tä osin kuin direktiiveissä on vain EU:n suosituksia, poistamme turhan säänte­lyn myös omista laeistamme.
Pirkko Mattila: Perussopimuksia tulee voida muut­taa vedoten siihen, että eurotalous on aiheuttanut Suomelle jatkuvan taantu­man ja pahenevan työttömyyden, myös velkaantumiskehityksen. Lisäksi Suo­men on käytettävä kansallista päätös­valtaa, jota sillä on, implementoimme direktiivit aivan liian etupainotteisesti ja kireälle tasolle. Vallan palauttaminen on välttämätöntä talouden tilanteen takia.
Piritta Poikonen: Pienenä ensiapuna toimisi jo pelkkä palaaminen nykyisten perussopimus­ten noudattamiseen. Nythän EU rohmu­aa valtaa nykysopimusten ohi ja yli. Tar­vitsemme uudistushaluisten kriittisten voimien voiton EU-vaaleissa, jotta EU:n hallitsematon rönsyily saadaan kuriin. Sen jälkeen voimme alkaa suunnitella jopa perussopimusten muuttamista nii­tä supistavaan suuntaan.
Sakari Puisto: Talouden kannalta Suomen on kes­keistä kuulua Euroopan talousaluee­seen ETA:aan, turvallisuuden kannalta Natoon. EU:ta ja euroa en kaipaa, niistä voidaan vaikka erota että saadaan pää­tösvalta takaisin.
Pirkko Ruohonen-Lerner: EU:n kanssa tulee neuvotella uusista sopimuksista. Tavoitteena tulee olla EU-byrokratian purkaminen eli hallinnon sekä kustannusten keventäminen. Pää­töksenteko pitää saada takaisin mah­dollisimman lähelle kansalaista, kuntiin ja kansallisvaltioihin. Europarlamentti­vaaleissa äänestysaktiivisuus on ollut al­hainen, sillä monen mielestä EU-tason päätöksenteko on liian kaukana eikä se siksi kiinnosta.
Sampo Terho: EU-komission pitää pyytää jäsenmail­ta, elinkeinoelämältä ja kansalaisjärjes­töiltä palautetta siitä, mikä sääntely on niille tarpeellista ja mikä haitallista. Sen jälkeen sääntelyä on purettava ja EU:n valtaoikeuksia rajattava huomattavas­ti &#8211; eli on alettava keskittyä oleelliseen. Näin päätösvalta palaisi monissa asiois­sa lähemmäs kansalaisia.
Maria Tolppanen: Palauttaisin unionin juurilleen rau­hanliikkeeksi ja vapaakaupan edistä­jäksi. Purkaisin pankkiunionin ja antai­sin valtioiden hoitaa itse oman pankki-, raha- ja finanssipolitiikkansa. Siirtäisin tukipolitiikan kokonaan pankkien laina­harteille ja lopettaisin EU:n omien sään­töjenkin vastaisen ongelmatalouksien vastuun siirtämisen muiden valtioiden kansalaisten maksettavaksi. Poistaisin EU:lta vallan puuttua kansallisiin sosiaa­liturva-asioihin. Näillä toimilla saataisiin päätösvaltaa Suomeen.
Mauno Vanhala: Päätösvaltaa ei pysty palauttamaan muuten kuin eroamalla EU:sta ja ym­märtääkseni siitä vallitsee jonkinlainen konsensus, ettei perussuomalaiset täs­sä vaiheessa aktiivisesti aja eroa EU:sta. Suomi kyllä voisi Hollannin ja Ison-Bri­tannian tapaan käydä EU:n kanssa asi­oita, jotka voitaisiin palauttaa kansalli­seen päätäntään.
Juha Väätäinen: Eroamalla ensin eurosta, joka tuhoaa meille liian kovana valuuttana Suomen vientimarkkinat ja koko taloutemme. Suomessa tulee järjestää uusi kansanää­nestys EU:sta. Ollako vaiko ei olla &#8211; to be or not to be &#8211; siinäpä kysymys kansalle EU:sta ja sen jäsenyydestä! Kansa asial­le, ei pöhöttyneet poliitikot!
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-062014/">Perussuomalainen 6/2014</a> -lehdessä.

Eurovaaliehdokkaat vastaavat: kuinka palauttaisit päätösvallan takaisin suomalaisille?

Juho Eerola: Kannatan nykyistä Dublin-menettelyä, jonka mukaan turvapaikanhakijan hakemus käsitellään siinä maassa, johon hakija ensiksi tulee. Minkäänlaiseen taakanjakoon ei talouskriisin varjolla tule ryhtyä. Jokainen maa päättäköön itse miten turvapaikanhakijansa hoitaa, mutta yhteisen ulkorajavalvonnan osalta voimme yhteistyötä tehdä.
Simon Elo: EU:n yhteinen maahanmuuttopolitiikka tarkoittaa käytännössä taakanjakoa etelän ja pohjoisen välillä. Kreikkaan tulevia pakolaisia sijoitettaisiin vasemmistohenkisen solidaarisuuden perusteella Suomeen. EU ei voi olla koko maailman sosiaalitoimisto. Euroopan rajaturvallisuusviraston Frontexin toimintaa on vahvistettava, jotta pystymme hallitsemaan unionin ulkorajoja. Täytyy muistaa, että Suomi on Venäjän naapurina EU:n ulkorajalla.
Jussi Halla-aho: Vaatimukset unionitasoisen taakanjakomekanismin luomisesta ovat kasvaneet viime vuosina. On elintärkeää, että maahanmuuttoa koskeva päätösvalta pysyy kansallisissa käsissä. Euroopalla kokonaisuutena ei ole varaa satoihin tuhansiin tai miljooniin kouluttamattomiin tulijoihin, joiden työllistymisennuste on olematon.
Erkki Havansi: Suomen on syytä vastustaa voimakkaasti sitä, että EU-Bryssel alkaisi määrätä, keitä siirtolaisia ja kuinka paljon Suomen on otettava heitä tänne meidän veronmaksajien elätettäviksi. Kun Suomi liittyi 1994 mukaan, tarkoituksemme ei ollut ryhtyä kolmannen maailman sosiaalitoimistoksi.
Laura Huhtasaari: EU-tasolla on hyvä tehdä yhteistyötä laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan ehkäisemiseksi. Pimeää työntekoa tulee myös torjua tehokkaasti. Ulkorajojen valvontaa tulee lisätä, koska ulkorajojen pitävyys on Schengenin vuoksi jokaisen jäsenmaan yhteinen intressi. Jokaisen jäsenmaan tulee saada rajoittaa sellaista maahanmuuttoa, joka on ristiriidassa kyseisen maan edun kanssa.
Toimi Kankaanniemi: Suomen kannalta EU:n Dublin II -asetuksen mukainen turvapaikan hakijoiden ns. ensimmäisen maan käytäntö on asiallinen. Viisaampaa ja tehokkaampaa on avustaa hädänalaisia lähellä heidän kotiseutuaan. Pakolaiskustannusten taakanjako EU-maiden kesken tulee torjua. Työperäinen maahanmuutto on hyväksyttävää, mutta sitä ei tule nyt edistää, koska se kasvattaa muutoinkin valtavaa työttömyyttä EU:ssa ja Suomessa. Tiukka, mutta ihmisarvoa kunnioittava maahanmuuttopolitiikka on kaikkien etu.
Jani Kolehmainen: Jokainen maa saa mielestäni itsenäisesti päättää minkä verran ja millaista maahanmuuttoa haluaa. EU:n tulee pysyä kauppaliittona, eikä sille pidä antaa asiassa päätäntävaltaa.
Maria Lohela: EU voi torjua laitonta maahanmuuttoa yhteisvoimin, mutta esimerkiksi humanitäärisen maahanmuuton osalta jokaisen maan tulee itse päättää politiikastaan.
Anne Louhelainen: EU tarvitsee vahvaa rajavalvontaa laittoman maahanmuuton estämiseksi sekä rajat ylittävän rikollisuuden torjunnassa. Yhteistyötä pitää tehdä myös tehokkaan palauttamispolitiikan toteuttamiseksi. Mutta solidaarisuuden nimellä ei yhteisvastuuta pidä maahanmuuton osalta lisätä. Vapaan liikkuvuuden varjolla harjoitetaan sosiaaliturismia, johon meillä ei yksinkertaisesti ole varaa.
Ilkka Matinpalo: Maahanmuuttopolitiikan tulee olla lähtökohtaisesti jäsenmaiden omalla vastuulla. Vastustan esim. ehdotusta, että EU määräisi jäsenmailleen maahanmuuttoon kiintiöitä tai puuttuu jäsenmaiden päätöksentekoon näissä asioissa. Olemassa oleva Dublinin sopimus luo osaltaan oikeat puitteet yhteistyölle. Myös yhteistyö rajavalvonnassa ns. Frontexin puitteissa on perusteltua.
Pirkko Mattila: En kannata Euroopan unionin yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa. Meillä on kokemusta yhteisestä maatalouspolitiikasta ja sen seurauksena maatalouden kannattavuus on laskenut koko unionin jäsenyyden ajan. Kannatan kansallista päätöksentekoa ja tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Piritta Poikonen: EU:lla ei oikein ole yhtenäistä maahanmuuttopolitiikkaa. Asia on syytä pitää jäsenvaltioiden omassa päätäntävallassa. Ulkorajan vartioinnissa yhteistyö ja yhtenäinen linja ovat tarpeen.
Sakari Puisto: Kannatan Dublinin yleissopimuksen käytäntöä, jonka mukaan turvapaikkahakemus käsitellään siinä EU:n jäsenvaltiossa, johon turvapaikanhakija on ensimmäisenä tullut. Samoin yhteistyö EU:n rajavalvonnassa on suotavaa. Muuten EU:n yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan ei tule siirtyä.
Pirkko Ruohonen-Lerner: Valtioiden on itse saatava tehdä päätökset omasta maahanmuuttopolitiikastaan. On tärkeää, että kansalaiset otetaan mukaan asialliseen ja monipuoliseen maahanmuuttokeskusteluun. EU:ssa on syytä selkeyttää ja nopeuttaa maahanmuuttoon liittyvää byrokratiaa. 
Turvapaikkaturismia on syytä ehkäistä, eli Dublin-menettelystä ei saa luopua missään jäsenmaassa edes talouskriisin varjolla. Yhteistä EU:n rajavalvontaa on entisestään tehostettava, jotta laitonta maahanmuuttoa voidaan torjua.
Sampo Terho: EU voi tehdä hyödyllistä yhteistyötä esimerkiksi turvapaikkaturismin ja laittoman maahanmuuton torjumisessa. Sen sijaan EU ei koskaan voi päättää siitä, miten paljon ja minkälaista maahanmuuttoa jäsenmaat ottavat &#8211; maahanmuuton määrästä ja laadusta on päätettävä kansallisesti.
Maria Tolppanen: Jos maahanmuutto ja varsinkin laiton maahanmuutto halutaan kuriin, on EU:n alueella oltava yhteiset pelisäännöt. Jos jokainen jäsenmaa asettaa omat kriteerinsä, on seurauksena sekasortoinen politiikka, joka ei ole sen enempää maahan pyrkijöiden kuin jäsenmaidenkaan etu.
Mauno Vanhala: Maahanmuuttopolitiikka voisi olla vähintään samansuuntainen, koska tulemme tarvitsemaan työperäistä maahanmuuttoa. Laiton maahanmuutto tarvitsee yhteisiä linjauksia ja yhteisiä toimia esim. rajavalvonnassa. Pakolaiskysymys kannattaa ratkaista erillisenä kysymyksenä ja pääasialliset toimet tulisi suunnata lähtömaiden olojen parantamiseen.
Juha Väätäinen: Joka maalla on oikeus omaan maahanmuuttopolitiikkaansa eikä EU:lla tai yksittäisellä jäsenvaltiolla tule olla oikeutta puuttua toisen itsenäisen maan maahanmuuttoratkaisuihin.Tämä periaate ei sulje pois maiden välisiä keskinäisiä neuvotteluja. Ei myöskään EU:n mahdollisuutta koordinoida erilaisia tai jopa yhteneväisiä maahanmuuttomalleja.
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-52014/">Perussuomalainen 5/2014</a> -lehdessä.

Ehdokkaat vastaavat: Mitä mieltä EU:n yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta?

EU-maat voivat mielestäni hyvinkin kehittää yhteistyötä turvallisuuspolitiikassa, esimerkiksi yhteisen ulkorajan valvonnan puitteissa. Samoin yhteinen sormenjälkirekisteri, eli Eurodac-järjestelmä on positiivinen yhteistyön muoto. &#8211; Juho Eerola
EU:lla ei voi olla perinteistä turvallisuuspolitiikkaa saati turvatakuita, koska sillä ei ole omaa armeijaa. Euroopan johtava sotilasliitto on Nato, piti siitä tai ei. EU:n tulee keskittyä kaupan edistämiseen, joka omalta osaltaan voi luoda rauhaa maiden välille. &#8211; Simon Elo
Kun Stalin aikanaan kuuli Vatikaanin paheksuvan Neuvostoliiton toimintaa, hän kysyi, montakos panssaridivisioonaa paavilla olikaan. EU:ta vaivaa samanlainen uskottavuusongelma. Suurin osa jäsenmaista on myös Naton jäsenmaita, eikä intressiä EU:n muskelien kasvattamiseksi näin ollen juuri ole. Yhteinen taisteluosasto on paperilla, mutta sitäkään ei olla halukkaita käyttämään. EU-mailla on esim. Venäjän suhteen hyvin erilaisia kansallisia etunäkökohtia, mikä on entisestään vesittänyt yhteisön painoarvoa. &#8211; Jussi Halla-aho
EU:n turvallisuuspolitiikka on melko olematonta. Syy: melkein kaikki EU-maat kuuluvat Natoon. Onneksi meillä on oma armeija, joka budjetin punakynän runtelemanakin on armeija. &#8211; Erkki Havansi
Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on yksi Euroopan unionin ulkopolitiikan välineistä. Yhteisestä politiikasta huolimatta jäsenvaltiot vastaavat edelleen yksin omasta ulkopolitiikastaan ja turvallisuudestaan. EU ei siis anna turvatakuita ja suurin osa jäsenvaltioista kuuluu Natoon. EU:n yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta voi olla psykologisesti hyötyä tai haittaa. EU tyri Ukrainan tapauksessa ja siitä on haittaa Suomelle. &#8211; Laura Huhtasaari
EU on turvallisuuspoliittisesti pelkkiä sanoja paperilla. Ns. turvalausekkeilla ei ole katetta. EU sitoo Suomea niin, että emme voi harjoittaa täysimittaisesti tiiviitä naapuruussuhteita, jotka olisivat meille parhaat turvatakuut. &#8211; Toimi Kankaanniemi
Toivoisin, että Suomi voisi itsenäisenä valtiona päättää etunsa mukaisesti myös EU:n ulkopuolisista suhteistaan. Meidän äänivaltamme hukkuu suurien EU-maiden tahdon alle ja voi olla meille pienenä taloutena hyvinkin haitallista. Joissakin asioissa yhteinen EU-linja on toki hyväkin asia, muttei silloin kun se uhkaa maamme kahdenkeskisiä suhteita jonkin maan kanssa.  &#8211; Jani Kolehmainen
Olen huolestunut tämänhetkisestä EU:n turvallisuuspolitiikasta. Kaikenlaisia pakotteita esitetään ilman tuloksia.  &#8211; Marko Kulpakko
EU:n yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka vaikuttaa tehottomalta. Se ei ole juurikaan vuosien varrella kehittynyt vaikka tavoitteet on perussopimuksiin jo aikojen alussa kirjattu. Esimerkiksi Catherine Ashtonin, eli unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, rooli jäi Ukrainan kriisissä melko näkymättömäksi. Myös EU:n yhteisten taisteluosastojen käytettävyys ihmetyttää, kun niitä ei esimerkiksi Keski-Afrikan operaatiossa käytetä. Herää kysymys, mistä maksamme, jos rahojamme käytetään EU:n turvallisuuspolitiikkaan? &#8211; Anne Louhelainen
Hyvin toteutettuna yhteisen turvallisuuspoliittisen linjan koordinointi EU-maiden välillä voi olla hyödyllistä. Tämä pätee ainakin silloin, kun EU-maiden näkemykset ovat samansuuntaiset. On kuitenkin tärkeä muistaa, että EU-tason turvallisuuspolitiikka ei voi korvata omaa turvallisuuspolitiikkaamme, vaan ainoastaan täydentää sitä. Olemme itse aina ensisijaisesti vastuussa omasta turvallisuudestamme riippumatta siitä, mihin yhteistyöelimiin kuulumme. Suora keskusteluyhteys ja hyvät naapuruussuhteet kaikkiin suuntiin ovat vuosikymmenten aikana rakennettu arvokas asia, joka ei saa olla kaupan. &#8211; Ilkka Matinpalo
EU:n perussopimuksissa yhteisen turvallisuuspolitiikan tavoitteeksi ”mainitaan” yhteinen puolustus. En kannata EU:n yhteistä puolustus- tai sotilasliittoa, vaan yhteistyötä. Samoin EU:n täytyy toimia turvallisuuden edistämisessä yhteistyössä kaikkien maiden kanssa. Kannatan yhteistyötä myös materiaalihankinnoissa, kun se on mahdollista ja lisää mm. puolustusteollisuuden kilpailukykyä. Kriisinhallintaoperaatioihin suhtaudun kriittisesti, varsinkin, jos ne aiheuttavat enemmän kustannuksia Suomelle kuin muille EU-maille. Kuitenkin Suomen osaamista rauhanturvaamisessa arvostetaan maailmalla ja Suomella on toki annettavaa yhteiseen puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaan. &#8211;Pirkko Mattila
EU:hun liittymisen yhdeksi tärkeäksi perusteeksi nimettiin aikoinaan turvallisuuspolitiikka. Silti turvallisuuspolitiikan toinen osa-alue eli ulkopolitiikka on ollut heikkoa ja toista eli puolustuspolitiikkaa ei oikeastaan ole. Tämä on luonnollista, koska jäsenmaat ovat niin erilaisia historialtaan ja maantieteelliseltä sijainniltaan. Turvallisuuspolitiikka on syytä pitää omissa käsissä. Talous on jo saatu Brysselissä sekaisin, mikä nakertaa Euroopan sisäistä turvallisuutta. &#8211; Piritta Poikonen
Kaikista ongelmista huolimatta EU:ssa myönteistä on se, että jäsenyys integroi Suomea selvemmin läntiseen järjestelmään poliittisella kartalla. Suomen ei tule kuitenkaan missään tapauksessa laskea sen varaan, että EU takaisi turvallisuuttamme. &#8211; Sakari Puisto
Suhtaudun EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan varovaisen myönteisesti. Yhteistyötä kannattaa kehittää, jotta voimme vahvistaa eurooppalaista turvallisuutta. &#8211; Pirkko Ruohonen-Lerner
Jos EU on rauhanliike, sen olisi syytä pysyä pakotteiden ulkopuolella. Pakotteiden asettaminen suurvallalle ei ole viisasta: se vaarantaa lähinaapureiden talouden. Jos Venäjä katkaisee kauppasuhteitaan Suomeen EU:n pakotteiden takia, merkitsee se Suomelle talouden romahtamista. EU:n olisi syytä ottaa turvallisuuspolitiikkansa toteuttamisessa huomioon kaikki jäsenmaansa. Pakotteet Venäjää kohtaan vaarantavat jäsenmaiden turvallisuuden. &#8211; Maria Tolppanen
EU on kauppaliitto eikä sillä ole yhtenäistä turvallisuuspolitiikkaa. Sitä osoittaa EU:n menettely Ukraina-kysymyksessä. Oli huonoa turvallisuuspolitiikkaa ajaa Ukrainalle vapaakauppaa samaan aikaan kun Putin neuvotteli Euraasian vapaakauppasopimuksesta. &#8211; Mauno Vanhala
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-042014/">Perussuomalainen 4/2014</a> -lehdessä.

Mitä mieltä EU:n turvallisuuspolitiikasta? – eurovaaliehdokkaat vastaavat

Kuvakavalkadi perussuomalaisten kenttäjuhlasta

Huonosti. &#8212; Juho Eerola
Hallituksen ainoa linja on seurata Saksan pääministerin Angela Merkelin liittovaltiomyönteistä linjaa. Perussuomalaisena käännän katseeni Britanniaan ja David Cameroniin. &#8212; Simon Elo
Hyvä EU-politiikka on tiukkaa ja kansallisesta edusta kiinnipitävää mutta rakentavaa. Hollanti on viime vuosina ollut tässä lajissa taitava. Kataisen hallituksen EU-politiikan tavoitteena on ollut lähinnä katteettomia vaalilupauksia jakaneen SDP:n kasvojen pelastaminen. Kosmeettisella vakuuskiukuttelulla romutettiin se arvostus, jota Suomi ehkä joskus nautti, mutta ei saatu vastineeksi tosiasiallisesti yhtään mitään. &#8212; Jussi Halla-aho
Huonosti. Kataisen sateenkaarihallitus on taipuillut antamaan pala palalta pois sitä päätäntävaltaa, jota itsenäisellä valtiolla tulisi olla omista asioistaan ja veronmaksajiensa rahojen käytöstä. Kataisen komissaarihalu ja Stubbin nyrpeys supisuomalaisuutta kohtaan ovat käyneet meille kalliiksi. Heidän virheisiin ja vihreisiin meillä ei ole varaa. &#8212; Erkki Havansi
Hallitus on epäonnistunut EU-politiikassa. Tilastoista paljastuu, että Suomella ei pitäisi olla mitään tekemistä kriisitoimien kanssa. Suomi ei ole osallistunut velkakuplan puhaltamiseen tai sen rahastamiseen. Silti Suomi rahoittaa eurokriisiä tukipaketeilla. Saksa ja Ranska olisivat saaneet pääomittaa pankkinsa itse. Tolkuttomat EU-maksut ja direktiivit tulevat kalliiksi sekä heikentävät kilpailukykyämme. Onkin surullista, että hallitus on tukenut toimia, jotka vievät Suomea kohti syvempää liittovaltiota. &#8212; Laura Huhtasaari
Kataisen hallitus on jatkanut edeltäjiensä liittovaltio-, eurotukipaketti- ja yhteisvastuupolitiikkaa kritiikittä. Suomen talous ja päätösvalta on kaventunut entisestään. Moni hallituspuolue on unohtanut vaalilupauksensa. Arvosana heikko. &#8212; Toimi Kankaanniemi
Hallitus on ainoastaan onnistunut ajamallaan EU-politiikalla syventämään Suomen vastuuta kriisimaiden veloista. Sitä ei suomalaisten enemmistö hyväksy, emmehän? &#8212; Jani Kolehmainen
Hallitus on onnistunut erittäin hyvin: vientiteollisuus on pienentynyt ja työpaikkoja menetetty. Energia-asiat ovat hakusessa, suomalainen työ ja yrittäminen ovat saaneet tämän hallituksen toimesta kovan, kovan kolauksen. Ja hallitus vielä kehuu itseään konsensushengestä! &#8212; Marko Kulpakko
Hallituksen EU-politiikassa ei ole ollut riittävän korkeaa ja rohkeaa profiilia. Olisi uskallettava ajaa voimaperäisesti kansallisen etuun tähtäävää linjaa. Kiltisti vain on lopulta taivuttu, vaikka toisin on annettu ymmärtää koti-Suomessa. &#8212; Kimmo Kivelä
Hallituksen EU-linja on epäselvä. Puhutaan ytimessä olemisesta, mutta miten se näkyy? Missä ovat konkreettiset tulokset? Takuut, joita kukaan muu ei halunnut eivät sellaisiksi riitä. &#8212; Maria Lohela
Hallitus tekee pelkurimaista ”joo-joo, me ei haluta olla vaikeita neuvottelijoita” -EU-politiikkaa. Ylimielisyydestä kertoo se, että käsiteltäessä valtioneuvoston EU-selontekoa eduskunnassa ei eurooppaministeri Stubbilta löytynyt aikaa puheenvuorojen kuunteluun. Hallituksen antaman EU-selonteon perusteella vaikuttaa siltä, ettei hallituksella ole tavoitteita eikä mielenkiintoa EU-politiikassaan. On vaikea arvioida sellaista mitä ei ole. &#8212; Anne Louhelainen
Suomen hallituksen EU-politiikka on ajopuustrategia eli mennään valtavirran mukana kritiikittömästi ja ilman omaa näkemystä siitä, mikä on oikeasti Suomen ja suomalaisten paras etu. Suurin epäonnistuminen on osallistuminen ns. euron tukipaketteihin. Sen estämiseksi olisi riittänyt kohtelias ja selkeä ilmoitus, että noudatamme olemassa olevia sopimuksia. Mutta edes tähän ei riittänyt rohkeutta ja seurauksena tästä on nyt sitten miljardilasku suomalaisille! &#8212; Ilkka Matinpalo
Hallituksen EU-politiikka on ollut haparoivaa. Durbanin ilmastoneuvotteluista tuli durpaan, EU (komissio) lupasi meille kompensaation metsiemme joutumisesta laskennallisen, siis näennäisen hiilipäästön kohteeksi. Vieläkään komission lupaamaa hyvitystä ei ole saatu. Maataloudessa ollaan menettämässä mm. ympäristötukia alueilla, jotka ovat muutoinkin kärsineet maatalouden tukirakenteiden muutoksesta. &#8212; Pirkko Mattila
Omasta mielestään varmaan hyvin: Suomi on viety yhä syvemmälle EU:n syövereihin alistamalla kotimainen talouspolitiikka Brysselin määräysten ja valvonnan alle. Paniikkitunnelma on toiminut sopivasti sumuverhona ja hallituksen politiikan selvä liittovaltiotavoite kiistetään kiivaasti. Perussuomalaiset on ainoa todellinen vaihtoehto tälle menolle! &#8212; Piritta Poikonen
Hallitus toimii kaksoismandaatilla: ministerien tulisi ajaa suomalaisten etua ensisijaisesti, mutta kritiikitön vallankiima EU:n pöytiin ajaa periaatteiden yli ja sumentaa järjenkäytön. &#8212; Sakari Puisto
Hallitus on epäonnistunut EU-politiikassaan. Suomen velkapiikki avattiin Euroopan kriisimaille keskustan ollessa pääministeripuolue vuonna 2010. Piikki on edelleen auki. Tällä hetkellä Suomen vastuut muiden euromaiden veloista ovat useita kymmeniä miljardeja euroja ja Kreikan seuraava tukipaketti on jo oven takana odottamassa. Suomen nettomaksu EU:lle on noin 650 Me vuodessa. &#8212; Pirkko Ruohonen-Lerner
Jos tarkoitus on ollut viedä Suomi liittovaltioon, lisätä yhteisvastuuta ja lähettää mahdollisimman paljon suomalaisen veronmaksajan rahoja ulkomaille, tavoitteet ovat onnistuneet varsin hyvin. Jos tarkoitus on ollut joku muu, kuten kansallisen etumme puolustaminen, niin tavoitteet ovat epäonnistuneet täysin. &#8212; Sampo Terho
Hallitus ei ole onnistunut EU-politiikassaan. Hallituksen pitäisi valvoa Suomen etuja, se on kuitenkin unohtanut omat kansalaisensa. EU:n merkitys on muuttunut alkuperäisestä rauhan rakentajasta ja vapaakauppaliiton ylläpitäjästä aktiiviseksi liittovaltion rakentajaksi. Hallitus on unohtanut, että unioniin kuuluu nyt ja pitäisi kuulua myös vastaisuudessa pelkästään itsenäisiä valtioita. EU ei nykyisellään noudata edes omia sääntöjään. Tästä esimerkkinä tukipaketit pankeille ja valitettavasti myös Euroopan suurimmille rahanpesumaille. &#8212; Maria Tolppanen
Hallitus on onnistunut huonosti pitämään Suomen puolia tukipaketeissa, tai yleensä tukiessaan tukipaketteja. Ei maataloustukienkaan osalta voi henkseleitä paukutella. Myös direktiivien innokas implementointi, eli istuttaminen suomalaiseen lakiin (esimerkiksi rikkidirektiivi), on teollisuudellemme tuhoisaa politiikkaa. &#8212; Mauno Vanhala
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-032014/">Perussuomalainen 3/2014</a> -lehdessä.

Miten hallitus on onnistunut EU-politiikassaan – eurovaaliehdokkaat vastaavat

Perussuomalaisen lehden toimitus kysyi eurovaaliehdokkailta, miten he estäisivät EU:ssa tapahtuvaa veronkiertoa. Näin he vastasivat:
VEROHALLINNON arvion mukaan yritysten siirtohinnoittelun kautta Suomesta valuu veroparatiiseihin noin 320 miljoonaa euroa. Kokonaisuuden kannalta summa on aika pieni, mutta siihen näyttävästi puuttumalla saataisiin rivikansalaistenkin moraalia harmaantalouden suhteen parannettua. &#8212; Juho Eerola
HYVÄ alku olisi panna kuriin EU:n oma musta lammas eli alueellinen kääpiö mutta hämärien finanssioperaatioiden jättiläinen Luxemburg. &#8212; Erkki Havansi
VERONKIERTO tulisi estää lainsäädännöllä. Verottajan tulisi pyydettäessä saada tietoja pankeilta. Tämä tarkoittaisi pankkien osittaista pankkisalaisuuden avaamista. Verottajan tulisi olla myös itse aktiivinen hakemaan tietoja. Media tekemään tutkivaa journalismia ja pitämään meteliä yritysten veronkierroista. &#8212; Laura Huhtasaari
KYLLÄ tämä on todella vaikea estää. Kun tiedetään, että useassa EU-maassa vaaditaan käteismaksua eikä anneta kuittia! Sanontoja löytyy: ”Olet tyhmä, kun maksat veroja”. Tehtävä on siten mahdoton. &#8212; Marko Kulpakko
VEROPARATIISILLE tai aggressiiviselle verosuunnittelulle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää. Tärkeä periaate verotuksessa on, että verot maksetaan sinne, missä tulo syntyy. EU voisi aloittaa taistelun veronkiertoa vastaan näyttämällä esimerkkiä omissa toimissaan, se ei ole 18 vuoteen saanut tilintarkastuksesta puhtaita papereita. Rahanpesusta tunnettu Kypros sai tukipaketin, mutta vasta myöntämisen jälkeen siellä suoritettiin rahanpesuselvitys! Vastaavia selvityksiä olisi syytä tehdä myös tukipaketin saaneille tai euroon liittyville maille. Joillakin jäsenmailla esim. Bulgarialla ja Romanialla korruptio ja veronkierto ovat maan tapa ja syvällä kulttuurissa, joten täsmätoimia tarvitaan. &#8212; Anne Louhelainen
VERONKIERRON estämisessä tarvitaan ennen kaikkea kansainvälistä yhteistyötä saadaksemme kattavat globaalit pelisäännöt, jotka sitoisivat sitten kaikkia. Neuvottelu näistä sopii kerrankin hyvin EU:n vastuulle. Sen lisäksi tulee parantaa Suomen verojärjestelmää tukkimalla porsaanreikiä ja muuttamalla sitä kilpailukykyisemmäksi, jolloin myös motivaatio yltiöpäiseen verosuunnitteluun vähenee. Epätoivoisena ylilyöntinä tässä keskustelussa pidän esim. Alankomaiden tai Belgian tapaisten eurooppalaisten hyvinvointivaltioiden leimaamista veroparatiiseiksi. &#8212; Ilkka Matinpalo
UUSIMALLA lainsäädäntöä. On etsittävä ne reiät, joista vene vuotaa. &#8212; Pirkko Mattila
HARTIAPANKKILAISUUS opetti käytännössä, kuinka suuri paperisota verojen ja maksujen tilittäminen on. Siinä todella testattiin veronmaksuhalukkuutta! Yksityistalouksien osalta jo pelkkä tilitysten tekeminen käteväksi vähentää veronkiertoa. Nykyään on onneksi palkka.fi:n kaltaisia palveluja, joiden avulla on helppo suorittaa palkat, verot ja erilaiset pakolliset maksut. &#8212; Piritta Poikonen
ESTÄMÄLLÄ ja rajoittamalla veroparatiisiyritysten toimintaa lainsäädännöllä kaikin mahdollisin keinoin. Tekemällä  julkisiksi kaikki yritykset, jotka toimivat Suomessa ja joilla veroparatiisikytkentöjä. Näin kansalaiset voisivat välttää veroparatiisiyritysten tuotteiden ja palvelujen ostamista. Harmaan talouden yrityksille, yrittäjille ja työntekijöille tehokkaampaa viranomaisten kenttävalvontaa ja ankarammat sanktiot. &#8212; Pirkko Ruohonen-Lerner
TÄMÄ on tärkeä tavoite, joka vaatii tietojenvaihtoa, valvontaa ja ennen kaikkea jäsenmaiden sitoutumista yhdessä päätettäviin toimenpiteisiin. Veroja voidaan välttää monella tavoin, riippuen mm. puhutaanko yksityishenkilöstä vai suuryrityksestä. EU-tasolla voidaan yrittää puuttua veroparatiiseihin ja yritysten ns. aggressiiviseen verosuunnitteluun, mutta yksityishenkilöiden veronkierto puolestaan on ensisijaisesti kansallinen kysymys. EU voi lähinnä järjestää tiedotuskampanjoita tai välittää parhaita käytäntöjä eri jäsenmaiden verottajien välillä. Kaikkein tärkeintä EU:ssa on vastustaa sellaista yhteisvastuuta, jossa toisen jäsenmaan veronmaksajat joutuvat kärsimään toisen maan kansalaisten veronkierrosta. &#8212; Sampo Terho
EU:SSA yritysverotus olisi saatava samalle tasolle kaikissa jäsenmaissa, jolloin verokikkailu &#8211; perustamalla tytäryhtiöitä toisiin (ja kolmansiin) maihin &#8211; ei kannata. Veroparatiiseihin on puututtava lailla EU:n sisällä ja maailmanlaajuisilla sopimuksilla. Rahanpesusta olisi säädettävä kovemmat rangaistukset ja aina rahojen menetys valtiolle. &#8212; Mauno Vanhala
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-12014/">Perussuomalainen 1/2014</a> –lehdessä.

Miten estäisit veronkierron EU:ssa – eurovaaliehdokkaat vastaavat

Kokoomus on ministeriensä lisäksi menettänyt hermonsa. Kokoomusvetoinen hallitus on täysin ristiriitainen toimissaan. Stubb puhuu yhtä ja Arhinmäki toista. Linja on hukassa asias­sa jos toisessa.
Julkisuus päästää kokoomuksen helpolla. Ehdokasvyörytys täyttää median. Hallituspolitiikan tulokset ovat heppoiset, mut­ta EU-vaalien palkintoja jaetaan. Viisi vuotta sitten olin itse eh­dolla. Meillä oli oma linja ja taktiikka. Se toimi silloin ja toimii nyt, kun tehdään oikein. Tämä on tärkeä asia ja vaatii keskitty­mistä ja kurinalaisuutta.
Oma työ ratkaisee. Kaikki muut syyt ovat tekosyitä. Ehdokkai­ta on autettava ja lähdettävä liikkeelle. EU-linjallamme on pal­jon kannatusta, se on saatava ulos koloistaan. Kansanedustajien on näytettävä esimerkkiä. Se on perusvelvollisuus.
Olin ehdokkaiden Mauno Vanhalan ja Erkki Havansin avaustilaisuudessa Jyväskylässä. Väkeä oli hyvin liikkeellä ja pu­heet korkeatasoisia. Kyllä ihmiset tulevat kuuntelemaan, kun on oikea viesti ja jotakin sanottavaa. Kävin sitä ennen Keuruulla ja kahvila oli ääriään myöten täynnä. Piirit ja osastot tekevät hyvät pohjat, kun otetaan yhteyttä.
Kentän työ on kaiken avain. Kuntapolitiikassa meillä on muu­tamia kuplivia paikkakuntia. Tässä olen nyt aika tyly. Aikuisten ihmisten on sovittava asiat ja toimittava ryhdikkäästi. Muu on äänestäjien pettämistä. Toimin omalta osaltani niin, että pukarit eivät ole pelipaikoilla, kun eduskuntavaaliehdokkaita valitaan. Tämä on kentän puurtajien viesti minulle.
Politiikka on aika yksinkertaista. Sinulla on linja ja tavoi­te. Idea. Sitten viet sen kansan puntaroitavaksi ja perille. Siihen tarvitset apua. Yksin ei voi voittaa. Tiedän tämän kokemukses­ta. Julkisuudessa mesoaminen ei pottia kasvata. Perusteltu poli­tiikka tuo potin. Se saa myös julkisuutta. Tiedän kokemuksesta.
Perussuomalaiset on puolueena nuori. Saamme koko ajan uusia ihmisiä mukaan. Se on suuri voima. Kaikki työ vaa­tii pitkäjänteisyyttä. Olen ollut puolueen puheenjohtaja kohta 17 vuotta. Kannattaa miettiä tarkkaan mitä tekee. Tuumaustunti on tärkeä, silloin ei tee turhaa työtä ja tulee vähemmän virheitä.
Puoluetyö on vapaaehtoistoimintaa. Arvokasta kansalais­palvelua. Korostan jäsenistön ja kannattajien voimaa. Perus­työ on kunnolla. Seuraavia vaaleja emme voita julkisuuspelillä tai Timolla televisiossa. Se voitetaan kentällä. Tähän luo oman suolansa se, että uusilla, kovan työn tekijöillä, on mahdollisuus nousta eduskuntaan.
Vaalit kerrallaan 
Perussuomalaiset voittivat viime eduskuntavaalit koval­la ja hyvin ajoitetulla työllä. Sähläys oli minimissään.
Nyt on oltava tarkkana. Käydään vaalit kerrallaan. Perussuo­malaisten EU-vaalilista valmistuu helmikuussa. Sen jälkeen al­kaa vaalitaistelun loppukiri. Urakka ei ole helppo, mutta euro­jytky on saavutettavissa.
Huomio ensin EU-vaaleihin ja sitten eduskuntavaaleihin. En ymmärrä, enkä hyväksy sitä, että eduskuntavaaliehdokkaita ni­metään ennen EU-vaaleja. Siinä vaalityö kärsii ja osa jättää EU-vaalityön tekemättä. Tätä en vastuullisena puolueen puheenjoh­tajana voi katsoa läpi sormien.
EU-vaalien jälkeen voidaan ehdokasasettelu aloittaa, jotta vaa­lityö voi olla käynnissä jo lukuisissa kesätapahtumissa. Uskon, että ymmärrät tämän, kun hetken pohdit asiaa. Otetaan vaalit kerrallaan.
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-12014/">Perussuomalainen 1/2014</a> -lehdessä.

Soini: Kenttä ratkaisee oman työn ohella

Perussuomalaiset ja Kokoomus ovat EU-vaalien päävaihtoehdot. Kyseessä on selkeä linjavaali kansalliseen päätöksentekoon tukeutuvien perussuomalaisten ja liittovaltiosuuntausta edustavan kokoomuksen välillä. Molemmat puolueet ovat johdonmukaisia politiikassaan. Perussuomalaisten ovat vastustaneet tukipaketteja ja kokoomus on niitä kannattanut. Keskusta on kannattanut niitä hallituksessa ja vastustanut oppositiossa. SDP taas ensin vastusti niitä oppositiossa ja on kannattanut hallituksessa.
Perussuomalaisilla on hyvät suhteet kansanvaltaisiin eurokriittisiin ryhmiin Euroopan Parlamentissa. Kävin kuluneella viikolla henkilökohtaisesti Strasburgissa hoitamassa näitä asioita. Ministeri Alexander Stubb osoitti karkeaa tietämättömyyttä puhuessaan omassa kampanja-avauksessaan perussuomalaisten tilanteesta &#8211; tai sitten kyse oli tahallisesta provokaatiosta. Stubb joutuu vaalien jälkeen häpeämään ylimielistä lausuntoaan.
EU- vaaleissa on tehtävä Euroopanlaajuinen Jatko-Jytky. Perussuomalaiset on Suomen tunnetuin puolue Euroopassa. Nyt tarvitaan lisää poliittista voimaa. Perussuomalaisilla on eri ammatteja edustavat, pätevät ja hyvät ehdokkaat kattavasti koko maassa. Tänään olen mukana kahden perussuomalaisen professorin Mauno Vanhalan ja Erkki Havansin kampanja-avauksessa Jyväskylässä.
Timo Soini 
Perussuomalaisten puheenjohtaja

Soini: Perussuomalaiset ja kokoomus EU-vaalien päävaihtoehdot

Vaikea vastata, kun on runsauden pulaa. Suopellonraivauskieltodirektiivi häviää niukasti klassikolle eli komission asetukselle 1677/88/ETY (kurkun käyryys). &#8212; Erkki Havansi 
Hehkulamppukielto on hölmö direktiivi. Hehkulamppukiellosta hyötyvät isot lamppujen valmistajat. Yritykset myöntävät itsekin, että se on fantastinen bisnes. Energiansäästölampun sisältämän elohopean vuoksi se on ongelmajätettä ja vaatii erityishävityksen &#8211; energiaa kuluu siis elinkaaren lopussakin. Hehkulamppujen lasi ja rauta eivät saastuta luontoa, koska ne voidaan kierrättää. &#8212; Laura Huhtasaari
Säädökset koskien hiilidioksidipäästöjen vähentämistä globaalin lämpenemisen torjumiseksi. &#8212; Marko Kulpakko
Komission asetus (EU) N:o 666/2013 pölynimurien ekologista suunnittelua koskevien vaatimusten osalta komissio on tehnyt taustaselvityksen, jossa analysoidaan kotitalouksissa ja liiketiloissa käytettäviin pölynimureihin liittyviä teknisiä, taloudellisia ja ympäristönäkö kohtia; ”Pölynimurilla tarkoitetaan laitetta, joka poistaa puhdistet tavalta pinnalta likaa laitteen sisällä syntyvästä alipaineesta johtuvan ilmavirran avulla. Komissio tarkastelee uudelleen imuriletkun kestävyyttä ja moottorin operatiivista elinikää koskevia erityisiä ekosuunnitteluvaatimuksia ja esittää tämän uudelleentarkastelun tulokset kuulemisfoorumille viimeistään 1.9.2016.” Kysymys: Tarvitaanko tätä todella, kun rahaa ei ole edes perusterveydenhuoltoon? &#8212; Anne Louhelainen
Onhan näitä älyttömiä kurkku- ja kumisaapasdirektiivejä vaikka kuinka paljon! Talousihmisenä olen ollut huolissani EU:n päästökaupan aiheuttamista ongelmista eurooppalaisille yrityksille ja työpaikoille. Näin joulun kunniaksi nimeän kuitenkin ajankohtaisena, kansalaisten kodinvaihtoa haittaavana asiana EU:n energiatehokkuusdirektiivin. Sen seurauksenahan Suomeen tuli energiatodistuspakko pientaloille. Tämä on merkittävä, mutta täysin turha lisäkustannus kodinvaihtotilanteessa, kun jokaisen talon todellinen energiankulutus on helposti selvitettävissä energialaskuista, kaukoluennan yleistyttyä jopa kuukausitasolla. &#8212; Ilkka Matinpalo
Tuore älyttömyys on tekeillä pankkiunioniin. Vaikka sijoittajanvastuu on tarkoitettu ensisijaiseksi vastuuksi, kuten pitääkin, tämä sijoittajanvastuu tulee ehkä voimaan vasta muutama vuosi sen jälkeen kun yhteisvastuuseen perustuva kriisirahasto on jo perustettu. Yhteisvastuu on jo itsessään huono asia ja kaiken lisäksi se tulisi voimaan ensin. Lähdetään siis heti väärässä järjestyksessä liikkeelle! &#8212; Piritta Poikonen
Uusi EU-säännös leikkaa pölynimurien imutehoa 2000 watista 1600 wattiin. Tämä energiatehokkuuden nimissä! &#8212; Pirkko Ruohonen-Lerner
Näitä osin haitallisia, osin lähinnä hassuja  säädöksiä riittää satamäärin. Lehdissäkin on kerrottu muun muassa WC-pönttöjen ja pesukoneiden sääntelystä, samoin esimerkiksi viinikaapin ohjekirjaan on vaadittu ilmoitus, että kaappi on tarkoitettu viinin säilömiseen. Eräs vähemmän tunnettu klassikko on europarlamentin hyväksymä mietintö ”Naisten rooli vihreässä taloudessa”, jossa mm. todisteltiin että ilmastonmuutos vaikuttaa enemmän naisiin kuin miehiin. &#8212; Sampo Terho
Terva on luokiteltu EU-säännöksissä haitallisten puunsuoja-aineiden joukkoon ja EU:n mukaan puuveneen tervaamisessa on parasta suojautua maskeilla ja hupuilla. &#8212; Mauno Vanhala
Taitaa olla niin, että suurehko osa säädöksistä ja direktiiveistäkin ovat täyttä byrokraattista potaskaa; esimerkkinä säädösluonnos siitä, minkälaisia korkokenkiä parturi-kampaajat saisivat työssään käyttää! Hei haloo, eivätköhän he itse tiedä käyttökenkiensä valintaperusteet paremmin kuin Brysselin lakeijat! &#8212; Juha Väätäinen
Kirjoitus on julkaistu <a href="https://stage.sudev.fi/lehtiarkisto/perussuomalainen-162013/">Perussuomalainen 16/2013</a> -lehdessä. &gt;

Mikä on älyttömin EU-säädös – eurovaaliehdokkaat vastaavat

Kymmeniä kieliä opiskelleel­la Erkki Havansilla on kykyä ymmärtää EU-lainsäädännön vi­noutumia ja korjausmahdolli­suuksia. EU tuottaa jo nyt noin 75 prosenttia Suomen lainsää­dännöstä joko suoraan tai direk­tiivien kautta. Lakitulvan myötä Suomen itsemääräämisoikeut­ta on koko ajan luovutettu EU-byrokraattien käsiin. Havansi vastustaa voimakkaasti unio­nin liittovaltiokehitystä ja halu­aisi saada perattua lakiviidakkoa pienemmäksi.
&#8211; Suomen itsenäisyydestä on annettu pois jo niin paljon, että joissain suhteissa Suomella on vähemmän sanavaltaa omiin asi­oihinsa kuin Yhdysvaltain osa­valtioilla. Yksi naula lisää Suo­men itsemääräämisoikeuden arkkuun on pankkiunionihanke, jos se toteutuu koko laajuudes­saan, Havansi painottaa.
&#8211; Haluaisin vaikuttaa siihen, että EU:n lakitulva ja kalakuk­kojen kylmäsäilytysdirektiivit loppuisivat. EU rikkoo omaa lä­heisyysperiaatesääntöään puut­tumalla yksityiskohtiin, jotka suomalaiset osaisivat itse hoitaa parhaiten. Toinen sääntö, josta EU on alkanut lipsua, on se, että EU-maat eivät vastaa toistensa veloista. Suomi on taipunut tä­hän myöntämällä Kreikalle lai­noja, jotka pian täytyy antaa an­teeksi.
<h4>EU tarvitsee tuottavuusohjelman </h4>
EU:hun tarvitaan myös saman­lainen tuottavuusohjelma, joka Suomessa ajettiin vuosina 2007- 11 hallintobyrokratian karsimi­seksi. Brysselissä on pöhöttynyt byrokraattikunta, jossa pikku­virkamiehet tehtailevat hyvillä palkoilla kurkunkäyrädirektii­vejä. Byrokratia ruokkii itseään ja koneiston kustannukset kas­vavat koko ajan, jos asialle ei mi­tään tehdä.
&#8211; Vuonna 1995 Suomi liittyi ai­van toisenlaiseen unioniin. Sen jälkeen EU on kehittynyt koko ajan enemmän liittovaltion suuntaan, jossa Saksa, komissio ja jossain määrin myös Ranska sanelevat, mitä mallioppilasmaa Suomen pitää tehdä. EU:ta pitää pystyä korjaamaan lähemmäksi sen alkuperäisiä, hyväksyttäviä lähtökohtia.
Euron valuviat ovat olleet sel­villä jo kauan. Ruotsi ja Tans­ka ovat välttyneet eurokriisiltä ja niiden taloudet terveitä, koska ne aikoinaan jättäytyivät euron ulkopuolelle. Myös Suomella tu­lisi olla valmius harkita eurosta lähtemistä, erityisesti jos pank­kiunioni ja tulonsiirrot alkavat yhä enemmän kasvattaa Suo­men yhteisvastuita.
&#8211; Myös EU:n perustajamaa Lu­xemburg on otettava tulilinjal­le. Miksi EU sallii valtion toimia veronkierron tukipisteenä, josta Luxemburg on maailmankuulu? Havansi kysyy.
<h4>Professorit kiertueella </h4>
Liperissä syntyneen Erkki Ha­vansin juuret ovat isän puolel­ta Etelä-Hämeessä ja Viipurissa, äidin puolelta Laatokan Karja­lassa. Hän on ehtinyt asua Joen­suussa, Kuopiossa, Haminassa, Helsingissä ja Espoossa. Ensim­mäisestä avioliitostaan hän jäi leskeksi vuonna 1996, vuodes­ta 1999 hän on ollut naimisissa keravalaisen kaupungin­valtuutettu Lahja Havansin kanssa. Hänellä on kolme ai­kuista lasta, neljä omaa ja seit­semän vaimon lastenlasta.
Lastenlasten paapomisen li­säksi Havansi harrastaa shakkia, kieltenopiskelua, Karjala-seura­toimintaa, tennistä, sudokua ja sarjakuvia. Hän puhuu sujuvasti ruotsia, saksaa ja englantia, koh­talaisesti ranskaa, espanjaa ja vi­roa, joten kuten venäjää, italiaa, tanskaa ja norjaa ja on opetel­lut alkeet myös karjalan kielestä, hollannista ja puolasta.
&#8211; Olen jo ollut hyvin aktiivi­nen vaaliteltoilla. Tammikuusta alkaen minä ja toinen eurovaa­liehdokas Mauno Vanhala ai­omme aloittaa perussuomalai­sen professorikiertueen, jossa Vanhalan teemat ovat terveys-ja sosiaalihuollon asiat, minul­la laki ja oikeus. Vaalilehti tulee ohjelmistoon, paneelikeskuste­lut, blogit, facebook-päivitykset ja niin edelleen. Toivon saavani sen verran tukea, että vaalikas­saan kertyisi noin 40 000 euroa, joista reilut puolet tulee omas­ta pussista.

EU-vaaliehdokas Erkki Havansi: Suomella vähemmän itsenäisyyttä kuin USA:n osavaltioilla

Perussuomalainen-lehti haastatteli vastanimettyjä EU-vaaliehdokkaita kohta puoluehallituksen valinnan jälkeen. Ehdokkaita pyydettiin kertomaan vaalibudjettinsa, vaaliteemansa sekä sen, mikä EU:ssa heidän mielestään on hyvää ja mikä huonoa.
Erkki Havansi
Keravalainen Erkki Havansi paljastaa vaalibudjettinsa olevan kaikkiaan 40 000 euron luokkaa. Kampanjateemoikseen hän mainitsee EU:n budjetin pienentämisen ja byrokratian vähentämisen. Suomen perustuslakia pitää noudattaa ja direktiivitulva on padottava.
&#8211; Parasta EU:ssa on rauha talousalueen sisällä sekä vapaan liikkuvuuden ja kaupan mahdollistaminen, sanoo Erkki.
Pahinta EU:ssa on viime vuosien huono suunta liittovaltiokehityksineen, joka nakertaa Suomen itsenäisyyttä. Kriisimaiden velat maksetaan hyvin taloutensa hoitaneiden maiden – kuten Suomen – yhteisestä kassasta.
Laura Huhtasaari
Porilainen Laura Huhtasaari ei paljasta vielä vaalibudjettiaan. Tärkeimmiksi vaaliteemoikseen hän kertoo tukipakettien ja yhteisvastuiden vastustamisen ja liittovaltiokehityksen pysäyttämisen.
&#8211;  Euroopan Unionia on kehitettävä kohti itsenäisten kansallisvaltioiden kauppaliittoa. Suomen kilpailukykyä rajoittaville direktiiveille on sanottava ei.
Parasta EU:ssa on Lauran mielestä yhdessä tekemisen idea – se että käydään yhdessä kauppaa ja eletään rauhassa, samoin EU-valtioiden väliset hyvät suhteet. Huonointa on harvainvalta, demokratian etääntyminen kansalaisista ja kansallisesti valittujen parlamenttien riisuminen vallasta.
&#8211; Suomen kannalta on huono puoli, että meillä on liian vähän vaikutusvaltaa omiin asioihimme. Suurin osa päätösvallastamme on EU-säännösten toimeenpanoa.
Piritta Poikonen
&#8211; Olisiko budjettini jotain 30 tuhannen euron luokkaa, arvioi lohjalainen Piritta Poikonen. Keskeiseksi vaaliteemakseen Piritta mainitsee Euroopan pelastamisen liialliselta EU:lta.
&#8211; Suomen etuja on puolustettava, kuten myös suomalaista sosiaalipolitiikkaa. Ei kiitos yhteisvastuille.
Pirittan mielestä tietyt asiat on hyvä vastaisuudessakin hoitaa yhdessä. Jos esimerkiksi ympäristöasiat hoidetaan samoin säännöin eri Euroopan maissa, saadaan tasapuolisempi pelikenttä kaikille maille. EU:n demokratiavaje ja yhteisvastuuongelmat eivät kuitenkaan saa häneltä kiitosta.
Ilkka Matinpalo
Helsinkiläisen Ilkka Matinpalon vaalibudjetti on noin 50 000 euroa. Kaikkein tärkeimpänä vaaliteemanaan hän pitää euroon liittyviä asioita. Hyvänä kakkosena tulee eurobyrokratian, erityisesti yritystoimintaa ja yrittäjyyttä haittaavan byrokratian vähentäminen.
&#8211; Parasta EU:ssa on se, että se on instituutio, joka mahdollistaa kansainvälisen yhteistyön sellaisissa asioissa, jotka on hoidettava yhdessä.
Ilkka pitää myös ihmisten ja pääomien vapaata liikkuvuutta euroalueen sisällä hyvänä asiana. Huonoimpana puolena hän sitä vastoin pitää juuri liiallista byrokratiaa ja tärkeiden talousasioiden politisoitumista, esimerkkinä kriisimaille suunnatut pelastuspaketit, joiden taustalla vaikuttavat poliittiset syyt.
&#8211; Jos olisimme edenneet taloudelliselta ja rationaaliselta pohjalta, olisimme päätyneet muihin ratkaisuihin.
Mauno Vanhala
Mauno Vanhala Jyväskylästä uskoo pärjäävänsä noin 50 000 euron vaalibudjetilla. Vaalikampanjassaan hän aikoo nostaa esiin EU-päätösten vaikutukset ja kertoa kansalaisille, miten ne vaikuttavat heidän arkeensa. EU:n nykyinen sosiaali- ja terveyspolitiikka ajaa unionia kohti liittovaltiota.
&#8211; Parasta EU:ssa on vapaa liikkuvuus ja euron hyvät ominaisuudet, esimerkiksi asuntolainojen alhaiset korot, Mauno toteaa.
Tukipolitiikkaa hän sen sijaan pitää virheenä. Euroon on hyväksytty maita, jotka eivät täyttäneetkään niille asetettuja kriteerejä. Suomi maksaa tästä hintaa seuraavat kaksikymmentä vuotta.
Lue myös: <a href="https://stage.sudev.fi/?p=7680">Perussuomalaisille viisi uutta eurovaaliehdokasta </a>&gt;
Kaikkien euroehdokkaiden henkilöhaastattelut ilmestyvät syksyn ja tulevan talven aikana Perussuomalainen-lehdessä.

Tuoreimmat euroehdokkaat ensitentissä

Perussuomalaisten puoluehallitus on nimennyt tiistain kokouksessaan uusia eurovaaliehdokkaita. Nyt nimettiin seuraavat henkilöt: Erkki Havansi, Laura Huhtasaari, Ilkka Matinpalo, Piritta Poikonen ja Mauno Vanhala.  
Erkki Havansi on  vuonna -41 syntynyt prosessioikeuden professori (emeritus) Keravalta.
Laura Huhtasaari on 34-vuotias erityisopettaja ja kasvatustieteiden maisteri. Hän on Porin kaupunginhallituksen jäsen. Lauralla on kaksi tytärtä, toinen on iältään 7 kuukautta, toinen 7 vuotta.
Ilkka Matinpalo 47-vuotias Helsingissä asuva kauppatieteiden maisteri. Hän on toiminut keskisuurten kansainvälisten teollisuusyritysten toimitusjohtajana vuodesta 1998, pääasiassa Saksassa.
Piritta Poikonen on lohjalainen 38-vuotias oikeustieteiden maisteri, joka työskentelee Finanssialan keskusliitossa.  Hän toimii Lohjan kaupunginvaltuutettuna.
Mauno Vanhala on pitkään perusterveydenhuollossa toiminut yleislääketieteen professori. Vuonna -49 syntynyt Vanhala on jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu.
Puolue on aikaisemmin nimennyt eurovaaliehdokkaikseen seuraavat henkilöt: Jussi Halla-aho,  Anne Louhelainen, Pirkko Mattila, Pirkko Ruohonen-Lerner, Sampo Terho ja Juha Väätäinen.

Erkki Havansi

Ministeriö haluaa henkilötunnukset sukupuolineutraaleiksi – PS-kansanedustajat: Kallis hanke, ei mitään järkeä

Yle-pomo Jääskeläinen esittää Ylen aseman kirjaamista perustuslakiin – perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Ei missään tapauksessa!”

Hallitusneuvotteluissa väännetään nyt suurista rahoista, valmista toivotaan keskiviikoksi

Soini kurmottaa Matti Vanhasta, jonka mukaan Kreikka-paketeilla ”voidaan jopa tienata”

Eurovaaliehdokkaat vastaavat: kuinka palauttaisit päätösvallan takaisin suomalaisille?

Ehdokkaat vastaavat: Mitä mieltä EU:n yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta?

Mitä mieltä EU:n turvallisuuspolitiikasta? – eurovaaliehdokkaat vastaavat

Kuvakavalkadi perussuomalaisten kenttäjuhlasta

Miten hallitus on onnistunut EU-politiikassaan – eurovaaliehdokkaat vastaavat

Miten estäisit veronkierron EU:ssa – eurovaaliehdokkaat vastaavat

Soini: Kenttä ratkaisee oman työn ohella

Soini: Perussuomalaiset ja kokoomus EU-vaalien päävaihtoehdot

Mikä on älyttömin EU-säädös – eurovaaliehdokkaat vastaavat

EU-vaaliehdokas Erkki Havansi: Suomella vähemmän itsenäisyyttä kuin USA:n osavaltioilla

Tuoreimmat euroehdokkaat ensitentissä

Perussuomalaisille viisi uutta eurovaaliehdokasta

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025