Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Esko Repo

Kansanedustaja Ville Tavio (ps.) jätti viime viikon keskiviikkona <a href="https://stage.sudev.fi/ville-tavio-eritrea-ei-kay-sotaa-miksi-yli-95-hakijoista-saa-turvapaikan/">kirjallisen kysymyksen</a> Eritrean kansalaisten myönteisistä turvapaikkapäätöksistä. Kansanedustaja <a href="https://stage.sudev.fi/ville-tavio-eritrea-ei-kay-sotaa-miksi-yli-95-hakijoista-saa-turvapaikan/">ihmettelee</a>, miksi yli 95 prosenttia eritrealaisten turvapaikkahakemuksista hyväksytään Suomessa, vaikka maa ei ole sotatilassa. Suomen Uutiset tiedusteli asian laitaa Maahanmuuttovirastolta.

Eritrealaisten turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut Suomessa yli kolminkertaiseksi kolmessa vuodessa. Viime vuonna Eritrean kansalaiset olivat lukumäärältään jo kolmanneksi suurin turvapaikanhakijaryhmä. Heidän edellään tilastossa olivat vain Irakin ja Syyrian kansalaiset.
<h4>Lennätetään Suomeen Italiasta</h4>
Eritrealaisten turvapaikanhakijoiden määrän valtavan kasvun syyksi paljastuvat EU:n taakanjaon nimissä tehdyt siirrot Italiasta ja Kreikasta Suomeen.
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo Suomen Uutisille, että kesän 2015 turvapaikanhakijakriisin alkamisen jälkeen eritrealaisia on tuotu Suomeen EU:n sisäisinä siirtoina Italiasta 755 ja Kreikasta 9 henkilöä. Samalla aikavälillä muutamia kymmeniä eritrealaisia on tullut itsenäisesti suoraan Suomeen hakemaan turvapaikkaa.
Siirtolentojen kustannuksista vastaa siirtävä valtio, joka saa EU:lta siirtokulujen vastineeksi 500 euron kertakorvauksen per siirretty, Repo kertoo sähköpostiviestissään. Turvapaikanhakijoiden saavuttua Suomeen kaikki kulut ovat tietenkin Suomen vastuulla.
<h4>Hakuperuste: armeijakarkuruus</h4>
Suurimmalla osalla hakijoista ensisijainen hakuperuste on armeijakarkuruus tai kansallispalvelukseen joutumisen ja sen välttelystä aiheutuvien rangaistusten vaara.
&#8211; Suurin osa hakijoista ilmoittaa perusteeksi myös luvattoman maasta poistumisen ja siitä aiheutuvan rangaistuksen pelon, Repo kertoo.
Maahanmuuttoviraston mukaan kansallispalveluksesta karanneilla ja palvelusikäisillä Eritreasta laittomasti lähteneillä henkilöillä on todellinen vaara joutua ankarien, epäinhimilliseksi kohteluksi katsottavien rangaistusten kohteeksi.
Määrittelemättömän kestoiseen ja henkilön liikkumisvapautta rajoittavaan palvelukseen joutumisen voidaan katsoa aiheuttavan Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisen kohtelun vaaran. Virallisesti <a href="http://www.ohchr.org/EN/NewsEvents/Pages/DisplayNews.aspx?NewsID=16054&amp;LangID=E">kansallispalveluksen kesto</a> Eritreassa on 18 kuukautta, mutta käytännössä se saattaa kestää vuosia.
&#8211; Edellä mainitut riskit ovat puhtaasti maatiedon valossa valtaosalle eritrealaisista varsin todennäköisiä, Repo kertoo.
Tämän vuoksi eritrealaisille myönnetään EU-tasolla syyrialaisten jälkeen toiseksi yleisimmin suojelua. Eurostatin tilastojen mukaan vuonna 2017 eritrealaisten hakemuksista 92 % tehtiin myönteinen päätös. Suomessa hakemuksista hyväksytään yli 95 %, eli turvapaikka on käytännössä varma.
&#8211; Jokainen hakemus tutkitaan kuitenkin yksilöllisesti ja hakijalla on selvittämisvelvollisuus henkilökohtaisten olosuhteidensa ja kokemustensa osalta, Repo kertoo. Mikäli hakija ei riittävästi asiaansa selvitä, myös kielteisiä päätöksiä eritrealaisille voidaan tehdä.

Maahanmuuttovirasto: Suurin osa Suomeen lennätettävistä eritrealaisista hakee turvapaikkaa vältelläkseen armeijapalvelusta – vaikka sotaa ei ole, lähes kaikki saavat turvapaikan

Marokkolaisille myönnetään vuosittain satoja oleskelulupia, mutta varsinainen turvapaikka heltiää harvemmin, koska Marokko on luokiteltu turvalliseksi ja yhteiskunnallisesti vakaaksi valtioksi.

Suomesta turvapaikkaa hakeneiden henkilöiden määrä ei numeroiden valossa juurikaan ole vähenemään päin. Vuonna 2016 turvapaikkahakemuksia, eli hakemuksia kansainvälisen suojelun perusteella, jätettiin 5 657 kappaletta.
Kuluvan vuoden 2017 tammikuun alusta kesäkuun loppuun jatkuneella puolen vuoden tarkastelujaksolla turvapaikkahakemuksia jätettiin 2 797 kappaletta, eli suhteellisesti vain hieman vähemmän kuin viime vuonna.
Turvapaikkoja eniten irakilaisille
Tänä vuonna myönteinen turvapaikkapäätös on tehty 1 564 hakemuksen kohdalla ja toissijaisen suojelun kohdalla 432 hakemuksessa.
Määrällisesti eniten turvapaikkoja on tänä vuonna tammi-kesäkuussa myönnetty irakilaisille, yhteensä 874 kappaletta. Samoin irakilaiset olivat tilastokärjessä koko viime vuoden osalta, jolloin heille myönnettiin 2 977 turvapaikkaa.
Tänä vuonna myönnetty 31 097 oleskelulupaa
Kansainvälisellä suojelulla tarkoitetaan EU-direktiivien ja Suomen lain mukaan pakolaisasemaa tai toissijaista suojeluasemaa.
He, jotka saavat myönteisen päätöksen, saavat myös oleskeluluvan. Kuitenkin henkilö voi päästä Suomeen myös pelkän myönnetyn oleskeluluvan perusteella.
Tänä vuonna oleskelulupia on myönnetty 31 097 kappaletta. Suhteellisesti määrä on vain hieman vähäisempi kuin viime vuonna, jolloin oleskelulupia myönnettiin kaikkiaan 62 972 kappaletta. Eniten oleskelulupia on myönnetty venäläisille.
Oleskeluluvan voi saada usealla erilaisella perusteella, esimerkiksi sen vuoksi, että hakija on avioliitossa Suomen kansalaisen kanssa, joka asuu Suomessa. Oleskeluluvan voi saada myös työpaikan tai opiskelupaikan perusteella. Nämä kolme ovat myös yleisimmät perusteet, joilla oleskelulupa heltiää.
Marokkolaisille 360 oleskelulupaa
Viime viikon perjantain Turun puukkoiskuihin liittyen poliisi esittää vangittavaksi viittä Marokon kansalaista. Päätekijää Abderrahman Mechkahia epäillään kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhan yrityksestä.
Päätekijä on tullut Suomeen turvapaikanhakijana viime vuonna ja saanut sittemmin kielteisen turvapaikkapäätöksen.
Marokkolaisille ei ole 2016 myönnetty ainuttakaan turvapaikkaa. Sen sijaan heille myönnettiin 360 oleskelulupaa. Tämän vuoden 2017 tammi-kesäkuun välisenä aikana marokkolaiselle on myönnetty oleskelulupa 195 kertaa, joten määrä on suhteellisesti hieman nousussa.
Kansainvälistä suojelua eli turvapaikkaa hakeneista 22 oli tämän vuoden tarkastelujaksolla marokkolaisia. Heistä vain kolme henkilöä sai myönteisen päätöksen.
Turvapaikka myönnetty 32 kertaa
Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo kertoo, että vuoden 2015 alusta vuoden 2017 heinäkuun loppuun mennessä yhteensä 247 Marokon kansalaista on hakenut turvapaikkaa Suomesta.
Tällä aikavälillä turvapaikka on myönnetty vain 32 kertaa.
&#8211; Tänä vuonna turvapaikkojen myöntäminen on vähentynyt ylipäätään, kun turvapaikkaratkaisuihin alkaa jo vaikuttaa uusi oikeuskäytäntö, korkein hallinto-oikeus (KHO) on ottanut tiettyjä kantoja, joita nyt sovelletaan päätöksissä, Repo sanoo.
Suurimpana turvallisuusuhkana liikenne
Ulkoministeriön luokittelun mukaan Marokko on yhteiskunnallisesti vakaa ja myös ulkomaalaiselle vierailijalle suhteellisen turvallinen maa. Suurin turvallisuusuhka on liikenne. Tähän nähden on selvää, että varsinaisia turvapaikkoja marokkolaiset eivät yleensä saa.
Turvapaikka voidaan kuitenkin myöntää, jos hakija ei saa suojelua omasta maastaan ja häntä vainotaan alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Tällainen tilanne voi periaatteessa olla myös suhteellisen vakaassa valtiossa.

Marokkolaisten oleskeluluvat nousussa – tänä vuonna jo 195 myönteistä päätöstä

Esko Repo

Maahanmuuttovirasto: Suurin osa Suomeen lennätettävistä eritrealaisista hakee turvapaikkaa vältelläkseen armeijapalvelusta – vaikka sotaa ei ole, lähes kaikki saavat turvapaikan

Marokkolaisten oleskeluluvat nousussa – tänä vuonna jo 195 myönteistä päätöstä

Uusimmat

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025