Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Esteellisyys

Rajoitusten ja sulkujen vuoksi ravintola-alan yrittäjät ja työntekijät ovat epätoivoisessa tilanteessa. Yhden kriisi on kuitenkin toisen mahdollisuus, sillä vasemmistojohtoisen Tradekan omistama ravintolayhtiö Restel on jo ostanut hädässä olevia yrityksiä itselleen ja pois markkinoilta. Äskettäin Restel ilmoitti jopa kotisivullaan halukkuudestaan ostaa vielä lisää ravintolayrityksiä, mutta ostoilmoitus katosi sen jälkeen, kun siihen kiinnitettiin huomiota sosiaalisessa mediassa.

Ravintola-alan koronakriisi on viime viikkoina syventynyt. Sanna Marinin (sd) vasemmistohallituksen siunaamilla ravintolatoiminnan liiketoiminnan estämisillä ja rajoittamisilla monen ravintolapalveluja tarjoavan yrityksen tulovirta on hidastunut tai katkennut.
Valtioneuvosto jälleen ilmoitti viime viikolla muuttaneensa asetusta, jolla <a href="https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/muutoksia-ravintoloiden-aukioloaikoihin-ja-koronapassin-kayttoon">rajoitetaan</a> ravitsemusliikkeiden toimintaa. Jatkossa anniskelun tulee päättyä kello 17 mennessä ja kaikki ravintolat tulee sulkea kello 18. Anniskelupainotteisilla baareilla, pubeilla, karaokeravintoloilla ja yökerhoilla ei siten juurikaan ole asiakkaita niukan anniskeluajan vuoksi.
Samalla hallitus rajoitti myös asiakaspaikkojen määrää: ravitsemisliikkeissä, joissa alkoholin anniskelu on päätoimiala, sisä- ja ulkotiloissa on käytössä vain puolet asiakaspaikoista. Muissa ravitsemisliikkeissä on sisätiloissa käytössä vain 75 % asiakaspaikoista.
Hivenen sekavasti hallituksen tiedotteessa myös todetaan: huolimatta siitä, että koronapassin edellyttäminen ei enää vapauta rajoituksista kuten ennen, ravintoloilla on oikeus edellyttää koronapassin käyttöä koko aukiolonsa ajan koko maassa.
Monilla ravintolayrittäjillä hallituksen päätöksistä on mennyt kuppi nurin, sillä on hankala ymmärtää, miksi juuri ravintoloiden pitää olla kiinni, vaikka korona tarttuu muuallakin.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Ravintolayrittäjä Sirly Ylläsjärven terveiset <a href="https://twitter.com/KristaKiuru?ref_src=twsrc%5Etfw">@KristaKiuru</a>&#39;lle.
En itsekään kyllä ymmärrä, miksi ruokaravintolat pitää olla kiinni, jos kouluja ei laiteta kiinni, kun korona kuitenkin tarttuu kaikkialla (Yle TXT-TV s. 107, 6.1.2022). 
Miksi ravintolat ovat kiinni?<a href="https://twitter.com/hashtag/NytRiitt%C3%A4%C3%A4?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#NytRiittää</a> <a href="https://t.co/UsZpL7hXxL">pic.twitter.com/UsZpL7hXxL</a>
&mdash; Jussi Ikkelä (@IkkelaJussi) <a href="https://twitter.com/IkkelaJussi/status/1482072359360106497?ref_src=twsrc%5Etfw">January 14, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Tilaisuudet on käytetty hyväksi
Yhden kriisi on kuitenkin markkinoilla toisen mahdollisuus. Ravintola-alan yhtiö Restel ilmoitti viime viikolla ostaneensa Hangon Makaronitehtaan ja Classic Pizza -ravintolaketjut. Kaupassa Restelille siirtyy 23 ravintolaa. Ravintolaketjujen liikevaihto oli vuonna 2019 eli ennen koronapandemiaa yhteensä noin 15 miljoonaa euroa.
Restel Oy on Suomen johtava ravintola-alan konserni ja osa Tradeka-osuuskuntaa, jota on kutsuttu <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ihmiset-kulttuuri/artikkeli-1.1674113">”punapääoman linnakkeeksi”</a>. Tradeka hallinnoi Restelin kautta useita ravintolaketjuja ja yksittäisiä ravintoloita. Restel kertoo kotisivullaan yhtiön operoivan noin 200 ravintolaa eri puolilla Suomea.
Osuuskunta Tradekan hallituksen puheenjohtaja on europarlamentaarikko Eero Heinäluoma (sd) ja varapuheenjohtajina istuvat Mikko Raudaskoski (vas) sekä Heinäluoman puoluetoveri, SDP:n puoluehallituksen jäsen Miia Nahkuri.
Tradekan <a href="https://www.tradeka.fi/osuuskunta-tradeka/organisaatio-ja-hallinto">hallitukseen</a> kuuluvat myös esimerkiksi vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki sekä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd).
Tradekan edustajistossa on 85 jäsentä, joukossa useita vasemmistopoliitikkoja, joista moni on tai on ollut kansanedustaja, esimerkiksi Maria Guzenina (sd), Antti Lindtman (sd), Pilvi Torsti (sd), Jukka Gustafsson (sd), Johannes Yrttiaho (vas) ja Merja Kyllönen (vas).
Käytännössä jokaisella Tradekan hallituksen ja edustajiston jäsenellä on kytkentä joko demareihin tai vasemmistoliittoon.
Kotimaisten ravintolayritysten ahdingossa Restelille on tarjoutunut jo useita tilaisuuksia ”koronashoppailuun”, jotka on myös tehokkaasti käytetty hyväksi.
Jo aiemmin marraskuussa Restel tiedotti<a href="https://www.restel.fi/ajankohtaista/restelin-foodandevents-tapahtumaravintolat-on-ostanut-ravintola-keisarinsataman-liiketoiminnan"> ostaneensa</a> kotkalaisen Ravintola Keisarinsataman, jonka koko liiketoiminta siirtyi yrittäjäpariskunta Anne ja Juha Savoselta Restelille 3. tammikuuta.
Ostoilmoitus katosi vaivihkaa
Samaan aikaan, kun Marinin vihervasemmistohallitus kurittaa ravintola-alan yrittäjiä ja työntekijöitä, Restel on pyrkinyt ja myös onnistunut laajentamaan toimintojaan yrityskaupoilla.
Alalla tiedetään erittäin hyvin, että Restel on juuri nyt kiinnostunut ostamaan lisää ravintolayrityksiä. Vielä muutamia päiviä sitten yhtiö ilmoitti itsekin aikeistaan kotisivullaan, ja pyysi jopa vinkkaamaan mahdollisesti myyntiin tulevista ravintola-alan yrityksistä.
Ilmoitus on kuitenkin yllättäen äskettäin poistettu Restelin sivuilta. Samaan aikaan sosiaaliseen mediaan alkoi ilmestyä kitkeränsävyisiä huomioita yhtiön opportunistisesta toiminnasta.
https://twitter.com/Sarkkuli/status/148048157929839
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Vasemmistohallitus sulkee ensin ravintolat ja sitten vasemmiston Tradekan omistama Restel tarjoutuu ostamaan konkurssikypsät yritykset. Vallan väärinkäyttöä tämäkin.
&mdash; Hjallis Harkimo (@hjallisharkimo) <a href="https://twitter.com/hjallisharkimo/status/1476289063909052421?ref_src=twsrc%5Etfw">December 29, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Toverit hallituksessa pistävät ravintolat kyykkyyn, jotta toverit Tradekassa saavat ostaa alennuksella. Tämä <a href="https://twitter.com/Demarit?ref_src=twsrc%5Etfw">@Demarit</a> ja <a href="https://twitter.com/vasemmisto?ref_src=twsrc%5Etfw">@vasemmisto</a>&#39;liiton vallankaappaus ravintola-alalla muistuttaa hieman sitä, miten Putin silovikeineen kaappasi Venäjän öljyteollisuuden.<a href="https://t.co/QLbvUOsof6">https://t.co/QLbvUOsof6</a>
&mdash; Tere Sammallahti 🇫🇮💙🇺🇦 (@TereSammallahti) <a href="https://twitter.com/TereSammallahti/status/1480538566157557761?ref_src=twsrc%5Etfw">January 10, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Demarikansanedustaja kulisseissa tuplaroolissa
Restel Oy:n siis omistaa vasemmistovetoinen Tradeka, jonka johdossa toimii demari- ja vasemmistopoliitikkoja.
Restel pyrkii aktiivisesti ostamaan ravintolaliiketoimintaa alan yrityksiltä, jotka pitkään ovat olleet vaikeuksissa rajoitustoimien vuoksi. Monelle yrittäjälle tilaisuus myydä ravintolayritys pois saattaakin juuri nyt näyttäytyä houkuttelevana vaihtoehtona.
Kaupankäynti ravintolatoiminnoilla ja Restelin laajentuminen johtaa alan yksipuolistumiseen, kun yksityisomistuksessa olevia paikallisia yrityksiä liitetään vahvassa markkina-asemassa olevaan omistajaan.
Miksi ja mistä syystä tilanne on tällä hetkellä se, mikä se nyt on? Kysymystä voidaan tarkastella monelta kantilta.
Emo-Tradekan hallituksessa istuva demarikansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä toimii kaksoisroolissa, sillä hän samaan aikaan muotoilee eduskunnan perustuslakivaliokunnassa linjauksia ravintolatoiminnan aukiolon rajoituksista.
Ojala-Niemelän sidonnaisuudet ravintolabisnekseen herättivät huomiota jo ensimmäisenä koronakeväänä 2020, kun hallitus päätti koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi sulkea määräajaksi kaikki kahvilat, ravintolat ja yökerhot. Tuolloin Ojala-Niemelän johtama eduskunnan perustuslakivaliokunta esitti eduskunnan talousvaliokunnalle<a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_7+2020.aspx"> lausunnon</a>, jossa suositeltiin taloudellisia tukitoimia ravintolayrityksille. Sittemmin hallitus esittikin ravintola-alalle 150 miljoonan euron korvauspakettia.
Ojala-Niemelä kertoi Iltalehdelle pyytäneensä etukäteen eduskunnan virkamiehiltä selvityksen siitä, oliko hän <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7fda2e2d-6741-4d6d-862a-1171d5a5f9c4">esteellinen</a> tekemään ravintoloita koskevia linjauksia. Ojala-Niemelän mukaan hänelle kerrottiin, että näin ei ollut. Silti toisenlaisiakin näkemyksiä on esitetty.
Eduskunnassa moni kansanedustaja on pitänyt outona sitä, että perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja linjaa jättituesta yritykselle, jonka hallituksessa hän itse istuu.
Tradeka jakaa auliisti vaalitukea &#8221;omilleen&#8221;
Onko punapääoma rakentamassa Suomeen ravintolamonopolia, jonka liikevoittojen turvin kanavoidaan rahaa vasemmiston vaalikampanjointiin ja vasemmistoideologian levitykseen? Vasemmiston miehittämä Tradeka on ainakin selvästi hyötynyt ravintoloita koskevista koronarajoituksista.
Kun Tradeka hyötyy, samalla myös vasemmistopoliitikot hyötyvät, sillä Tradekan kanavoimien rahavirtojen kautta vapautuu taloudellista voimaa tueksi vaalikentille.
Esimerkiksi vuoden 2017 kuntavaaleissa Tradeka jakoi 52 500 euroa tukea 105 vasemmistoliiton ja SDP:n kuntavaaliehdokkaalle. Vaalirahan ehtona oli toimiminen osuuskunnan hallintoelimissä tai osuuskunnan yhtiön pääluottamusmiehenä tai työsuojeluvaltuutettuna.
Demaritaustaisia <a href="https://www.verkkouutiset.fi/vasemmiston-vaalirahoittaja-on-hoivabisneksen-jatti/#bbf1ad32">tuen saajia</a> olivat esimerkiksi Heinäluoma, Gustafsson, Guzenina, Ilkka Kantola, Anneli Kiljunen, Ojala-Niemelä ja Tytti Tuppurainen.
Vuoden 2018 presidentinvaaleihin annetussa tuessa demarien Tuula Haataisen tukiryhmä sai 12 000 euroa ja vasemmistoliiton Merja Kyllösen tukiryhmä 8 000 euroa.
Satoja tuhansia suoraan tai mutkan kautta
Vuosina 2007-2009 Tradeka <a href="https://www.kaleva.fi/tradekalta-vasemmistoliitolle-viime-vuosina-100-00/2413253">lahjoitti vasemmistoliitolle</a> 100 000 euroa. Vasemmistolle antamaansa tukea Tradeka perustelee esimerkiksi puolueiden kanssa tekemillään <a href="https://yle.fi/uutiset/3-5862298">yhteistyösopimuksilla</a>.
Puolue- ja vaaliavustusten lisäksi Tradeka myös tukee huomattavilla summilla vasemmistopuolueita lähellä olevia järjestöjä ja säätiöitä. Suomen Kuvalehden selvityksen mukaan tällöinkin rahaa vasemmistopuolueille ja poliitikoille saattaa virrata myös mutkan kautta, jolloin rahan jäljet vähitellen haalistuvat.
Esimerkiksi kommunistinen Spartacus-säätiö, jonka hallituksen nimittää Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitea, sai Tradekalta tukea 15 000 euroa vuonna 2017 ja 5 000 euroa vuonna 2018. Spartacus-säätiö puolestaan tukee Suomen kommunistisen puolueen toimintaa.
Suomen Kuvalehden jutussa Tradekan silloinen hallituksen puheenjohtaja, entinen demarien kansanedustaja Markus Aaltonen myöntää olevan mahdollista, että tukea annetaan myös sellaisille tahoille, jotka edelleen <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/politiikka/vasemmiston-oma-rahakone-tradeka-jakaa-puolueille-miljoonia-yhteiskuntavastuun-nimissa-raha-kulkee-myos-mutkan-kautta/?shared=1066380-e7c8e55d-4">rahoittavat puolueita</a>. Aaltosen mukaan Tradekassa ja säätiöissä kuitenkin valvotaan, että lahjoitukset käytetään siihen, mihin ne on myönnetty.
&nbsp;
&nbsp;

Demareilla taas näppinsä pelissä: Ravintolat ahdingossa koronarajoitusten vuoksi, vasemmiston hallitsema yhtiö shoppailee alan yrityksiä itselleen – ja jakaa vaalitukea

Helsingin pormestarikisaa käyvän Anni Sinnemäen (vihr) rikosepäily kuohuttaa vaalipäivän lähestyessä kovaa vauhtia. Sinnemäkeä epäillään esteellisenä toimimisesta tuttavansa Pihla Viitalan rakennuslupa-asiassa. Sinnemäki on vähätellyt suhdettaan Viitalaan esteellisyysepäilyksien hälventämiseksi. Nyt on käynyt ilmi, että Pihla Viitala on tukenut Sinnemäen vaalikampanjaa. 

Sinnemäen julkaisemassa mainoksessa lukee:
&#8221;Tervetuloa kampanjani avajaisiin tänään lauantaina Cafe Engeliin kello 19!
Omasta Helsingistään puhuvat Pekka Haavisto, metsäaktivisti Sini Harkki ja Berliinistä takaisin Helsinkiin muuttanut näyttelijä Pihla Viitala. Minä kerron, mitä olen Helsingissä saanut aikaan, mitä tavoittelen tulevina vuosina ja kuuntelen mitä ihmiset kaupungilta haluavat.
Anni Sinnemäki 1012 
Vihreät De Gröna.&#8221;
Mainos on kuntavaalimainos vuodelta 2012. Sinnemäki on itse twiitannut mainoksen:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Tänään kampnajani avaus klo 19 Englelissä. Puhumassa karismaattiset Pekka Haavisto, Sini Harkki ja Pihla Viitala! <a href="http://t.co/cnyYfUOR">pic.twitter.com/cnyYfUOR</a>
&mdash; Anni Sinnemäki (@AnniSinnemaki) <a href="https://twitter.com/AnniSinnemaki/status/254531758970765313?ref_src=twsrc%5Etfw">October 6, 2012</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<hr />
Twiitin <a href="https://paivanbyrokraatti.com/2021/06/12/pb-epailtyna-anni-sinnemaki/">nosti ensimmäisenä julkisuuteen</a> Päivän Byrokraatti -sivusto.

Pihla Viitala on tukenut Anni Sinnemäen vaalikampanjaa – mukana kampanja-avauksessa

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri vaatii oikeuskanslerilta ratkaisua Helsingin poliisin rikoskomisario Pekka Hätösen mahdollisesta esteellisyydestä liittyen kolmen kansanedustajan rikostutkintoihin.

&#8211; Pekka Hätönen on ollut vihreiden aktiivipoliitikko ja nyt hän tutkii muiden poliitikkojen sanomisia nimenomaan politiikassa. Hän itse ei koe olevansa esteellinen annettuaan eroilmoituksen vihreiden luottamustehtävistä, Leena Meri ihmettelee.
Missä menee raja?
Esitutkintalaki lähtee siitä, että poliisi on esteellinen, jos hänen puolueettomuutensa vaarantuu muusta erityisestä syystä.
&#8211; Minusta meidän tulisi saada ratkaisu siitä, missä menee esteellisyyden ja puolueettomuuden raja tässä kyseisessä tapauksessa. Kyse on yleisellä tasolla kansalaisten oikeudesta voida luottaa siihen, että rikoksia tutkivat ja päätöksiä tekevät esteettömät virkamiehet, Meri perustelee.
Ratkaisua odotellessa
Meren mukaan oikeuskanslerin tulee toimia oma-aloitteisesti ja ohjata oikeuskäytäntöjä enemmän.
&#8211; Ylimmät laillisuusvalvojat ovat merkittävässä asemassa 
esteellisyyden oikeuskäytäntöä luotaessa. Nyt jos koskaan olisi tarve oikeuskanslerin ratkaisulle. Olisi ryhdikästä, jos oikeuskansleri ottaisi asioita myös itse ratkaistavaksi, ettei asioiden vireille tuleminen ja ratkaisuja saaminen olisi pelkästään kansalaisten kantelujen varassa, Meri sanoo.
Muutos 30.8.2019 klo 20.36 lisätty &#8221;tutkivat&#8221;-sana.

Meri: Oikeuskanslerin otettava kantaa Hätösen esteellisyyteen

Virkarikoksesta tuomittu valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen palasi torstaina työpaikalleen kuin mitään ei olisi tapahtunut, kirjoittaa <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005498288.html?share=904442a5cfed45391b3bfeafb349cd0f">Helsingin Sanomien</a> oikeustoimittaja Susanna Reinboth. Myös Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho hämmästelee, miksi tapaus Nissinen ei ole saanut pääkirjoitustoimittajien tuomiota.
Nissinen sai Korkeimmalta oikeudelta sakkotuomion syyttäjälaitoksen koulutuspäätösten hoitamisesta esteellisenä. Tuomio ei kuitenkaan ole saanut Nissistä harkitsemaan asemaansa, mikä hämmästyttää sekä Helsingin Sanomien toimittaja Susanna Reinbothia että Jussi Halla-ahoa.
&#8211; Viime päivinä on käyty paljon keskustelua yhteiskunnallisten instituutioiden arvovallasta ja uskottavuudesta sekä erilaisten ihmisten soveltuvuudesta tai soveltumattomuudesta niihin tehtäviin, joissa he toimivat, Halla-aho huomautti Facebookissa.
Halla-aho epäilee, että tapaus Nissinen saa paljon vähemmän palstatilaa kuin &#8221;eräs toinen tapaus&#8221;, vaikka aihetta ehkä olisi enempään.
&#8211; Nissinen on tuomittu tahallisesta teosta, joka liittyy suoraan hänen asemaansa ja tehtäviinsä. Lisäksi hänet on valittu tehtäväänsä nimenomaan soveltuvuutensa nojalla eikä esimerkiksi vaalilla, Halla-aho perustelee.
&#8211; Jään odottelemaan pääkirjoituksia. Voi olla, että saan odottaa pitkään ja turhaan.

Valtakunnansyyttäjä palasi tuomion jälkeen työpaikalleen kuin mitään ei olisi tapahtunut –  Halla-aho odottaa median tuomiota

Esteellisyyskysymyksiin syvällisesti perehtynyt oikeustieteen tohtori Kari Uoti kuvaa valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen (sdp.) esteellisyyttä EVM:n miljardiluokan päätöksessä:
&#8211; Valtioneuvoston jäsen ei saa ministeriaikanaan hoitaa julkista virkaa eikä muutakaan tehtävää, joka voi haitata ministerin tehtävien hoitamista tai vaarantaa luottamusta hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä, Uoti siteeraa perustuslakia.
Ministerin on lain mukaan annettava eduskunnalle selvitys sellaisista ministerin työhön kuulumattomista tehtävistä, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.
Jokainen jäsenvaltio nimitti EVM:n hallintoneuvoston jäseneksi valtion raha-asioista vastaavan ministerin. Suomi nimitti hallintoneuvostoon Jutta Urpilaisen kesällä 2012. Uotin mukaan kyse on selkeästi ministerin virkaan liittyvästä tehtävästä, jota ei erikseen tarvitse ilmoittaa sidonnaisuusilmoituksessa.
EVM-sopimus astui voimaan 8. lokakuuta 2012, kun kaikki jäsenvaltiot olivat ratifioineet sopimuksen.
Lokakuun 4. päivänä 2012 valtioneuvosto teki päätöksen, jolla Suomi merkitsi EVM:n osakkeita yhteensä noin 1,437 miljardilla eurolla. Valtioneuvoston istunnossa puhetta johti valtiovarainministeri Urpilainen. Hän myös esitteli asian, joka kuuluu hänen hallinnonalaansa.
Uoti nostaa esiin entisen pääministerin Matti Vanhasen esteellisyyttä koskeneen oikeuskanslerin tekemän ratkaisun. Siinä arvioitiin perusteellisesti ministerin esteellisyyssäännöksiä. Ratkaisu muodostaa Uotin mukaan hyvän pohjan Urpilaisen esteellisyyskysymyksen arvioimiseksi.
Esteellinen sekä valmistelussa että käsittelyssä
Uoti siteeraa hallintolain 28. pykälää, jossa säädetään ministerin esteellisyydestä. Sen mukaan virkamies on esteellinen, jos hän on hallintoneuvoston jäsenenä sellaisessa yhteisössä, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.
&#8211; Jos yhteisön hallintoneuvoston jäsenenä toimiva virkamies joutuu tekemään ratkaisun asiassa, jonka asianosaisena on yhteisö itse, virkamies on yksiselitteisesti esteellinen.  Lain mukaan virkamies ei saa tällaisessa tilanteessa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Tämä tarkoittaa esteellisyyttä myös asian valmistelussa, Uoti summaa.
Jos kyseessä olisi kotimainen yhteisö, asia olisi Uotin mielestä varsin selvä. Kun kyse on kansainvälisestä valtioiden välisestä yhteisöstä, johon sovelletaan kansainvälistä lakia ja jonka hallintoon ministerit ovat ”joutuneet” suoraan virkansa puolesta, on asia hänen tulkintansa mukaan hieman monimutkaisempi.
EVM on Uotin mukaan muodoltaan samantyyppinen kuin EU, kansainvälinen valtioiden välinen sopimus, joka sisältää yksityisoikeudellisia piirteitä. Mekanismilla on muun muassa osakkeita, joita valtiot merkitsevät ja maksavat.
Esteellisyysnäkökohtia ei huomioitu
&#8211; Ministeri voi perustella toimintaansa sillä, että hän ei ole ollut toteuttamassa omaa tahtoaan, vaan toiminut asiassa toisaalta valtioiden välisen sopimuksen mukaisesti ja toisaalta eduskunnan enemmistön tahdon mukaisesti, ikään kuin kumileimasimena, laittamassa asioita pakettiin. Tämä on tällainen ”mun oli vaan hoidettava tämä”-argumentti, Uoti kuvailee.
Tätä vastaan puhuu hänen mukaansa kuitenkin se, että tällaisessa uudessa kansainvälisessä järjestelyssä, jossa valmisteluvastuu on ollut valtiovarainministerillä, olisi valmistelun yhteydessä pitänyt huomioida esteellisyysnäkökohdat.
&#8211; Hallintoneuvostoon olisi pitänyt nimetä joku muu henkilö &#8211; tai jonkun muun kuin valtiovarainministerin olisi pitänyt vastata valmistelusta.
Uotin mukaan Urpilaisen olisi pitänyt jäävätä itsensä:
&#8211; Esteellisyyssäännösten tarkoituksen näkökulmasta tässä asiassa olisi tullut huolehtia siitä, että valtion osallistuminen näin suureen investointiin tapahtuu menettelyssä, jossa esteetön valtioneuvoston kokoonpano tekee valtion puolesta päätöksen ilman asiaa valmistellutta valtiovarainministeriä. Näin valtiovallan käytön kontrolli olisi edes muodollisesti säilynyt, Uoti summaa.
Perussuomalaisen toimitus ei tavoittanut Urpilaista kommenttia varten.
PS TYÖRYHMÄ 

<table width="100%">
<tbody>
<tr>
<td style="padding: 15px; color: white; background: #065f97;">FAKTABOKSI &#8211; KARI UOTI</td>
</tr>
<tr>
<td style="padding: 15px; color: white; background: #065f97;">Oikeustieteen tohtori Kari Uoti on ollut viime vuosina mukana runsaasti julkisuutta saaneen Jippii-oikeudenkäynnin yhteydessä. Uotin tekemä tuomiovirhekantelu osoitti Jippii-oikeudenkäyntiä johtaneen hovioikeuden tuomarin esteelliseksi. Uotin väitöskirja ”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin &#8211; lainkäyttäjä oikeuden tekijänä” julkaistiin vuonna 2004. Uoti työskentelee Lakiasiaintoimisto Kari Uoti Oy:ssa.</td>
</tr>
</tbody>
</table>

Esteellisyys

Demareilla taas näppinsä pelissä: Ravintolat ahdingossa koronarajoitusten vuoksi, vasemmiston hallitsema yhtiö shoppailee alan yrityksiä itselleen – ja jakaa vaalitukea

Pihla Viitala on tukenut Anni Sinnemäen vaalikampanjaa – mukana kampanja-avauksessa

Meri: Oikeuskanslerin otettava kantaa Hätösen esteellisyyteen

Valtakunnansyyttäjä palasi tuomion jälkeen työpaikalleen kuin mitään ei olisi tapahtunut – Halla-aho odottaa median tuomiota

Oikeustieteen tohtori: Urpilainen oli esteellinen EVM-päätöksessä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025