Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

etätyö

Presidentti Vladimir Putin julisti osittaisen liikekannallepanon alkaneeksi Venäjällä 21. syyskuuta 2022. Hyökkäysota Ukrainassa tuli saman tien lähemmäksi suurkaupunkien isovenäläisiä, jotka siihen asti olivat tuhonneet Ukrainaa lähinnä syrjäseuduilta kotoisin olevien edustajiensa välityksellä. Tiedostaville kansalaisille ja hyvinvoivalle keskiluokalle tuli kiire ottaa hatkat kohti aurinkorantoja.

Pelko joutumisesta tykinruoaksi sai aikaan ryntäyksen, jonka seurauksena 700 000 venäläistä <a href="https://www.reuters.com/world/europe/kremlin-rejects-reports-that-700000-have-fled-russia-2022-10-06/">jätti</a> viime syksynä isänmaan taakseen ja suuntasi maailmalle määräämättömäksi ajaksi. Mukana joukossa oli toki myös heitä, jotka saivat tarpeekseen valtion totalitaarisesta linjasta ja päättivät lähteä, ennen kuin olisi liian myöhäistä.
Venäläisiä löytyy maanapaosta isommin joukoin ainakin Kazakstanista, Serbiasta, Turkista, Emiraateista sekä Thaimaasta. Luvut kannattaa toki <a href="https://www.rbc.ru/society/05/11/2022/6363d2d49a794742e4a5e6cb">suhteuttaa</a> Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n tilastoihin, joiden mukaan maasta tehtiin 9,7 miljoonaa matkaa ulkomaille heinä-syyskuun välisenä aikana.
Venäläiset valtasivat Thaimaan
Yhdysvaltain ja Euroopan suljettua ovensa Thaimaa on avannut sylinsä venäläisille. Lomaparatiisiin suuntaavat nyt niin keskiluokka, kuin kutsuntoja välttävä nuorempi polvikin. Pelkästään tammikuun ensimmäisillä viikoilla Thaimaahan suuntasi 100 000 venäläisturistia ja he olivat suurin turistiryhmä kuningaskunnassa.
Thaimaa on pidättäytynyt ottamasta kantaa Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa ja haluaa pitää ilmeisen hyvät välit isoon asiakkaaseen. Turismi on Thaimaalle erityisen tärkeä elinkeino, sillä se muodostaa 12 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Venäläiset voivat oleskella Thaimaassa 45 vuorokautta ilman viisumia. Jos lyö tiskiin 17 000 euroa, maassa voi oleskella viisi vuotta.
”Ajattelin olla täällä sodan loppuun asti”
Thaimaa on kelpo paikka etätyön tekijöille ja heitä kutsuntoja pakenevassa kohderyhmässä saattaa olla paljon. Jopa Venäjän hallinto on puuttunut ilmiöön ja yrittää lainsäädännöllä estää maan rajojen ulkopuolelta äiti-Venäjälle tehtävän työn. Kremlin arvion mukaan venäläisyhtiöillä on ulkomailla 100 000 etäosaajaa, <a href="https://www.reuters.com/world/europe/russia-risks-causing-new-year-it-worker-flight-with-remote-working-law-2023-01-02/">kertoo</a> Reuters.
Dagens Nyheter on <a href="https://www.dn.se/varlden/phuket-ar-paradiset-for-ryssar-pa-flykt-undan-kriget/">tavoittanut</a> Thaimaasta 30-vuotiaan Romanin. Tämä raportoi etänä urheilusta ja tekee työtä venäläismedialle. Ikänsä puolesta hän olisi hyvinkin saattanut joutua rintamalle. Hän oli alun perin ajatellut olla Thaimaassa vain muutaman kuukauden mutta aika saattaa venyä pitemmäksi.
&#8211; Ukrainalaiset ovat naapureitamme, veljiämme, en halua taistella heitä vastaan.
&#8211; Ajattelin olla täällä sodan loppuun asti. Voi mennä siihen saakka, kunnes Putin kuolee.

Hyökkäyssota sai kansan liikkeelle – venäläinen keskiluokka ja kutsuntoja välttelevät suurin turistiryhmä Thaimaassa

Perussuomalaiset julkaisi viime viikolla uuden maaseutupoliittisen ohjelman. Kansanedustaja Jari Koskela on tyytyväinen ohjelmaan ja siinä esitettyihin toimiin maaseudun ja maatalouden elinvoiman parantamiseksi.

&#8211; Ohjelmassa tulee hyvin esiin se, että maaseutu ei kosketa ainoastaan maaseudun asukkaita, vaan koko Suomea. Suomen vientiteollisuus nojaa maaseudun ja maaseutumaisten alueiden luonnonvarojen varaan. Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden suhteen maaseutu ja elinvoimainen maa- ja metsätalous ovat aivan avainasemassa, Jari Koskela muistuttaa.
Koko Suomi pidettävä asumiskelpoisena
Perussuomalaiset haluaa pitää koko Suomen asumiskelpoisena. Tämä tarkoittaa riittävien asumisen ja elämisen edellytysten turvaamista myös kaupunkien ulkopuolella. Koskela muistuttaa, että <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/ecc7a371-b451-544b-9255-18a1bdf38990">yhä useampi suomalainen haluaa asua maalla</a>. Hänen mukaansa voidaan kysyä, onko hallitus riittävästi antanut ihmisille mahdollisuuksia toteuttaa omia haaveitaan. Erityisesti korona-aikana lisääntynyt etätyö olisi tarjonnut tilaisuuden laajemmillekin asumis- ja elämäntapamuutoksille.
&#8211; Valitettavasti hallitus on tietoisella politiikallaan lähinnä näivettänyt maaseutua entisestään. Liikkumisen kustannukset ovat nousseet, mikä vaikuttaa mahdollisuuksiin elää maalla, koska auto on siellä välttämättömyys.
&#8211; Maaseudun monia elinkeinomuotoja on myös aktiivisesti ajettu alas. Esimerkkinä voidaan nostaa niin turveala, maatalous kuin metsäteollisuuskin. Samalla on myös tehty esimerkiksi politiikkaa, joka ajaa alas niin kyläkouluja kuin pienten paikkakuntien lukioitakin. Tämä vähentää pienten kuntien pito- ja vetovoimaa, Koskela harmittelee.
Yhteistyötä lisättävä yli kuntarajojen
Perussuomalaiset esittää ohjelmassaan lähikoululisää maaseutujen alakouluille, jotta vielä olemassa olevia kyläkouluja ei lakkautettaisi. Puolue haluaa myös tarkastella oppilaaksiottoalueita uudelleen niin, että koulun voisi valita myös kuntarajojen yli.
&#8211; Olen pitänyt esillä lisääntyvän seutuyhteistyön merkitystä. Pienten kuntien pitää jatkossa varmasti tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä, ja koulutussektori on aivan olennainen alue, jossa yhteistyötä yli kuntarajojen on lisättävä, Koskela linjaa.
Maanviljelijän toimeentulo turvattava
Perussuomalaiset haluaa ohjelmassaan tarkastella kaupan asemaa sekä kaupan ja tuottajien välisiä pitkiä sopimuksia. Puolueen mielestä sopimuksiin pitää tehdä aito mahdollisuus hinnantarkastuksiin, jotta nopeasti kasvavat tuotantokustannukset eivät ajaisi viljelijöitä konkurssiin.
&#8211; Maanviljelijän asema on aivan liian huono suhteessa kaupan asemaan. Tähän on yksinkertaisesti saatava muutos, jotta meillä on maataloutta vielä tulevaisuudessakin, Koskela sanoo.
Myös valtion on tehtävä oma osansa
Koskela muistuttaa, että myös valtion on tehtävä oma osansa maatalouden helpottamiseksi. Maatalousyrittäjät eivät voi elää jatkuvassa epävarmuudessa siitä, tuleeko alalle lisää tukipaketteja vai ei.
&#8211; Tarvitsemme maataloutta suosivaa veropolitiikkaa. Lisäksi maataloudelle ei voi enää asettaa epärealistisia päästötavoitteita, jotka vain ajavat tiloja mahdottoman eteen. Maa- ja myös metsätaloutta on viime vuosien keskustelussa käsitelty liikaa vain päästölähteinä ja luonnon monimuotoisuuden tuhoajina. Tällaisesta ajattelusta on päästävä eroon. Maa- ja metsätalous ovat hyvinvointivaltiomme selkäranka, joka vihdoin ja viimein tarvitsee ansaitsemansa kunnioituksen, Koskela sanoo.
&nbsp;

Koskela tyytyväinen perussuomalaisten maaseutupoliittiseen ohjelmaan – ”Maaseutu ei kosketa ainoastaan maaseudun asukkaita, vaan koko Suomea”

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää otti osaa Landemia-hankkeen osana järjestettävään Maaseutuasumisen tulevaisuus -tilaisuuden paneeliin Seinäjoella keskiviikkona. Jo ennen tapahtumaa Mäenpää korosti maaseudun asukkaana arvostavansa elinympäristöään huoltovarmuuden mahdollistajana ja hyvänä lasten kasvupaikkana. <a href="https://www.youtube.com/watch?v=T8HyKeMcm_s">Paneelin</a> aikana kansanedustaja arvioi, että Suomen sisäisessä muuttoliikkeessä jo lähitulevaisuudessa maaseutukylien tärkeimmäksi vetovoimatekijäksi nousee turvallisuus.

Paneelissa käsiteltiin kolmea suurempaa aihealuetta. Ensiksi puhuttiin työelämän murroksesta, paikkariippumattomuudesta ja näihin liittyvästä asuinpaikan valinnasta. Panelisteilta kysyttiin keinoja etä- ja paikkariippumatonta työtä tekevien houkuttelemiseksi ja pitämiseksi Etelä-Pohjanmaan alueella.
Vastauksissa korostuivat peruspalvelut, kunnolliset etätyöpuitteet ja toimivat tietoliikenneyhteydet. Myös Juha Mäenpää huomautti asuinpaikan valinnassa peruspalveluiden ja tiestön olevan merkittäviä tekijöitä. Palveluista hän korosti erityisesti kyläkoulujen ja koulukyytien merkitystä.
&#8211; Tiedetään, että maaseutu on täynnä upeita taloja, mutta sitten jos kulkeminen on jonkun ”kuratien” varressa, niin silloin ei paljoa etätyökään houkuta, kun lapsia kuitenkin joutuu kuskaamaan kouluun tai linja-autolle kyseistä tietä pitkin, Mäenpää selvensi ydinongelmaa.
Tyhjien asuntojen ongelma
Samassa aihepiirissä käsiteltiin myös maaseudun tyhjien asuntojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Panelistien vastauksissa nostettiin esille muun muassa halpojen tonttien, kyläyhteisöjen aktiivisuuden ja markkinoinnin merkitys. Mäenpää aloitti ongelman tarkastelun muista poikkeavasta näkökulmasta: hän muistutti, että mikäli talosta löytyy jälkeenpäin ongelmia, saattaa siitä myyjä joutua vastuuseen pitkänkin ajan jälkeen.
&#8211; Esimerkiksi perikunta ei välttämättä uskalla myydä vanhuksen jälkeensä jättämää taloa, minkä vuoksi talo menee pilalle, kun se jätetään kylmäksi, hän avasi kuviota.
Turpeen merkitys nuorten työllistäjänä
Paneelin toinen aihealue koski nuorten muuttohalukkuutta ja tulevaisuutta. Tarkoituksena oli pohtia toimenpiteitä opiskelijoiden vahvempien sidosten luomiseksi kotipaikkakunnilleen sekä keinoja nuorten alueella kiinni pitämiseen ja jo lähteneiden nuorten takaisin houkutteluun. Vastauksissa huomautettiin, että tärkeää on, miten jokainen puhuu maaseudusta: viestin pitäisi olla myönteinen.
Lisäksi korostettiin yhteydenpidon tärkeyttä poismuuttaneiden nuorten mahdollisen paluumuuton toivossa ja muuta markkinointia. Mäenpää otti keskustelussa esille kaksi nuorten työllisyyteen liittyvää seikkaa: työnteon saamisen vaikeuden alaikäisenä ja turpeen merkityksen työllistäjänä.
&#8211; Enää ei helposti oteta alaikäisiä lautapojiksi, Mäenpää huomautti.
&#8211; Turpeella on ollut valtavan hyvä sosiaalinen vaikutus niille nuorille, jotka eivät ole oikein &#8221;opiskelutyyppiä&#8221;. He ovat olleet turvesuolla töissä kesät ja korjanneet turvekoneita talvet. Jos turve jää fossiilisena energiana pois Etelä-Pohjanmaalta, se saattaa lisätä kylien autioitumista, hän jatkoi huolestuneena.
Myös vapaa-ajan asukkaat huomioitava
Lopuksi paneelissa puhuttiin monipaikkaisuudesta maaseudun vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta. Keskustelussa oli vapaa-ajan asukkaiden huomioiminen alueiden kehittämisessä ja kysymys vapaa-ajan asukkaista tulevina pysyvinä asukkaina. Erityisesti kaavoituksen merkitystä korostettiin. Panelistien joukosta huomautettiin, että esimerkiksi suhtautuminen siihen, saako rannalla asua vakituisesti, on keskeinen.
&#8211; Toivoisin rohkeutta siihen, että mökkejä voisi muuttaa kodeiksi, Mäenpää linjasi.
Turvallisuus vaikuttaa perheiden muuttosuunnitelmiin
Lopuksi eteläpohjalainen kansanedustaja otti puheeksi tärkeän huomion: maaseutukylien turvallisuus tulee olemaan vetovoimatekijä. Puheenvuoronsa aikana hän havainnollisti asiaa vertailemalla Helsingin turvallisuustilannetta Seinäjokeen ja toisaalta Seinäjoen mahdollista tulevaisuuden turvallisuustilannetta pienempiin paikkakuntiin.
Erityisesti viimeaikaisten <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/f151c6fa-c723-4e49-a859-73434ad72667">katujengikeskusteluiden ja -uutisten</a> vuoksi Mäenpään huomio on perusteltu. Turvallisuus toden totta vaikuttanee yhä enenevässä määrin perheiden muuttosuunnitelmiin.
<a href="https://www.landemia.fi/hanke/">Landemia-hankkeen</a> päätavoite on edistää Etelä-Pohjanmaan vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta. Hanke pyrkii saamaan alueelle uusia pysyviä asukkaita sekä tukea ja mahdollistaa monipaikkaista asumista. Lisäksi tavoitteena on edistää osaltaan myös paikkariippumatonta työskentelyä.
Paneelissa oli mukana runsas kattaus vaikuttajia ja asiantuntijoita: eteläpohjalaisia paikallis-, alue- ja valtakunnanpoliitikkoja sekä edustusta yhdistyskentältä ja tutkimuksen saralta.
&nbsp;

Mäenpää maaseutukylien vahvuuksista: Turvallisuus on maaseudun tärkein vetovoimatekijä

Jos valtakunnan vahvuus ovat sen koulutetut ihmiset, niin sotaisa suurvalta alkaa olla vaikeuksissa. Vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana nimittäin jo neljä miljoonaa ammattilaista on jättänyt äiti-Venäjän, kertoo Al Jazeera.

Helmikuun 24. Venäjä aloitti ”sotilaallisen erikoisoperaation” hyökkäämällä Ukrainaan. Maaliskuun loppuun mennessä jo 70 000 it-ammattilaista oli äänestänyt jaloillaan, kertoo venäläinen alan etujärjestö. Nämä ovat huippukoulutettuja, hyväpalkkaisia ja etätöihin tottunutta ammattiväkeä. Joilla on usein myös vankkaa kyber-kokemusta.
&#8211; Päivää ennen suunniteltua lähtöä ilmoitettiin, etteivät venäläisten Visa ja Mastercard enää toimi. Olen siinä mielessä etuoikeutettu, että omaisuuteni on kryptovaluutoissa. Joten riitti, että sujautin muistitikun taskuuni, <a href="https://www.aljazeera.com/news/2022/5/23/many-leave-russia-as-ukraine-war-drags-on">kertoo</a> Berliiniin muuttanut sovelluskehittäjä Artur Al Jazeeralle.
&#8211; Venäjä on lähtenyt rikolliseen seikkailuun, koska kaikki tärkeimmät päätökset tekee täysin todellisuudesta vieraantunut henkilö, perustelee Artur Saksaan muuttoaan.
”Nyt lähdön syyt ovat poliittisia”
Venäjän virallisten tilastojen mukaan maasta on lähtenyt vuoden 2022 alusta lukien lähes neljä miljoonaa kansalaista.
Englannin Bath Spa -yliopiston ekonomisti Inna Pomorina sanoo, että koulutettujen venäläisten maastapako muistuttaa 1990-luvun alun Neuvostoliiton hajoamista:
&#8211; 1990-luvulla lähdön syyt olivat enimmäkseen taloudellisia mutta nyt syyt näyttävät poliittisilta. Monet lähtijöistä ovat it-asiantuntijoita, tutkijoita, analyytikkoja sekä toimittajia.
&#8211; Tällä on pitkän aikavälin vaikutuksia talouteen, kuten millä hyvänsä aivovuodolla, Pomorina arvelee.
Maastamuuttajat suuntaavat usein Baltian maihin tai Saksaan, jos heillä on Schengen-viisumi. Jos EU:n alueelle ei ole pääsyä, kohteena ovat Turkki, Israel tai entiset neuvostotasavallat Kaukasuksella ja Keski-Aasiassa.

Ukrainan sota on johtanut massiiviseen aivovuotoon Venäjältä – jopa 4 miljoonaa kansalaista äänesti jaloillaan alkuvuonna

Kuntien ja alueiden päättäjillä on käytössään tuhansia yhteiskunnan kustantamia tietokoneita, jotka ovat usein hyvin vähällä käytöllä tai jopa käyttämättömiä. Aluevaalien jälkeen valituille luottamushenkilöille tulevat käyttöön taas uudet it-laitteet. Asiasta toimenpidealoitteen tehnyt Minna Reijonen vaatii hallitusta puuttumaan tuhlailuun.

Vuoden 2022 aluevaaleissa valituista aluevaltuutetuista 77 % on istuvia kunnanvaltuutettuja, joista monilla on enemmän kuin yksi luottamustoimi. Kuntien ja alueiden sisällä on jokaiseen eri tehtävään omat it-laitteet eli kannettavat tietokoneet. Kunnan, kaupungin, aluevaltuuston tai kuntien osakeyhtiöiden koneita ei saa käyttää kuin juuri määritellyn tehtävänsä hoitoon.
Jo pitkän aikaa on ollut tavoitteena paperiton yhteiskunta. Tämä saattaa jopa toteutuakin kuntien ja alueiden päättäjillä. Paperien sijaan kuntien ja alueiden päättäjillä on usein läjäpäin tietokoneita. Asia on noussut aina välillä esille, mutta mitään ei ole tehty.
&#8211; Eihän kotiinkaan osteta omaa televisiota jokaista kanavaa varten, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
Miljoonien säästöt pelkistä laitehankinnoista
Nyt aluevaalien jälkeen luottamushenkilöille tulevat taas uudet it-laitteet. Luottamushenkilöillä on käytössään tuhansia yhteiskunnan kustantamia laitteita, jotka ovat hyvin vähällä käytöllä tai käytännössä jopa käyttämättömiä.
Kunnissa on 8 859 valtuutettua, 1 379 aluevaltuutettua ja valtava määrä lautakuntien jäseniä. Kansanedustajia on 200. Tietokoneita on myös sairaanhoitopiireissä ja kuntien osakeyhtiöissä.
Kustannuksia ei tule pelkästään koneiden hinnoista. Myös päivitykset, ohjelmat ja it-tuen palvelut maksavat.
&#8211; Jos yksi tietokone maksaa 500–1 000 euroa per kone, niin säästöt ovat jo pelkästään laitehankinnoissa miljoonia, sanoo Reijonen.
Rahaa käytetään toissijaisiin asioihin
Tänä päivänä voidaan esimerkiksi pankkitunnuksilla hoitaa tietoturvallisesti pankki- ja terveysasioita. Todennäköisesti myös yhteiskunnan asioita voi hoitaa samoilla laitteilla, kunhan tietoturva hoidetaan kuntoon.
Ennen koronapandemiaa monella työpaikalla ei voitu ajatellakaan työntekijöiden tekevän etätöitä tietoturvan takia. Nyt etätöiden vakiintumisen jälkeen monessa kunnassa tai yrityksessä ajatukset ovat muuttuneet käytännön osoitettua pelot turhiksi tai ratkaistaviksi. Etätöitä on tehty myös valtiolla ja eduskunnassa.
Aluevaltuustot tulevat olemaan taas yksi it-laitteiden suurhankija. Sekä aluevaltuustot että kuntapäättäjät kamppailevat rahan riittävyyden kanssa. Nyt rahaa käytetään täysin toissijaiseen asiaan. Mahdollistamalla usean luottamustoimen hoitamisen yhdellä tietokoneella tietoturvallisesti olisi mahdollista saada aikaan suuria säästöjä.
Reijonen teki asiasta toimenpidealoitteen ja vaatii hallitusta heti puuttumaan asiaan.
&nbsp;

Kuntien ja alueiden päättäjillä läjäpäin alikäyttöisia läppäreitä – Reijonen: Mahdollisuus miljoonien säästöön

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaan mielestä kroppa tarvitsee liikuntaa, eikä siitä tutkimustulosten valossa ole haittaa mielellekään. Elomaa pitääkin koronapandemian aikana kuntosaleihin ja koko liikunta-alaan kohdistuneita rajoituksia kohtuuttoman tiukkoina, kun ajatellaan pandemiatilannetta isossa kuvassa.

Liikuntatottumuksia on yhtä paljon kuin on ihmisiäkin. Usein vertaillaan kovasti eri lajeja ja kuntoilumuotoja keskenään, mutta Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaan mielestä kaikki liikunta on hyvää liikuntaa. Unohtaa ei pidä myöskään arkiliikunnan merkitystä terveyden kannalta. Arjen pikku siirtymät ja askareet ovat yllättävän isossa roolissa liikkeen kokonaismäärän suhteen, uskoo Elomaa.
&#8211; Nyt koronan aikana etätöiden aikakautena monelta on pudonnut pois jalan tai pyörällä taitettavat työmatkasiirtymät. Samoin harrastustoiminta on ollut epidemian aikaan vaihtelevasti jäissä. Juuri nyt tilanne on suoraan sanottuna ankea, Elomaa pahoittelee.
&#8211; Liikunnan vaikutukset ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin ovat tutkitusti merkittäviä. Kun ajatellaan kansanterveyttä sairauksien ennaltaehkäisyn kannalta, ei liikuntaa voida sivuuttaa. Terveydenhuollon jatkuvasti kasvaviin kustannuksiin ainoa kestävä ratkaisu on pyrkiä edistämään terveellistä elämäntapaa, jossa myös liikunta on väistämättä keskeisessä roolissa. Tämä olisi muistettava myös koronarajoituksia sorvattaessa, hallitus! Kansanterveys tarvitsee liikuntaa.
Kuntosaliyrittäjien tilanne on mahdoton
Vaikea koronatilanne on ollut jättihaaste suomalaiselle liikunta-alalle. Rajoitusten ennakointi ja käytännön soveltaminen ovat osoittautuneet haastaviksi. Tällä hetkellä lastenkin harrastustoiminta on jäissä, ja epidemian aikana moni on pudonnut pois urheiluharrastusten parista pysyvästi. Harrastamisen rajoittamisen vaikutukset ovat olleet kovia kaikilla mittareilla, eikä Elomaan mukaan voi kuin toivoa, ettei stoppi jatkuisi pitkään.
&#8211; Liikunta-ala työllistää suuren joukon suomalaisia, joiden leivän tienaamiseen koronarajoitukset vaikuttavat poikkeuksellisen tylysti. Otan esimerkiksi kuntosaliyrittäjät, joiden haastavasta tilanteesta on kirjoiteltukin paljon mediassa. Punttikset ovat lähellä sydäntäni, ja olen ollut aikanaan mukana perustamassa ja pyörittämässä saleja sekä vauhdittanut kuntosalibuumin rantautumista Suomeen 80-luvulla.
&#8211; Tällä hetkellä tilanne on aivan mahdoton. Vuokrat ja muut juoksevat menot rullaavat jatkuvasti, mutta myyntiä ei ole ja kassakoneen lokerot ovat tyhjillään. Tulevaisuus on hämärän peitossa, ja riski rajoitusten jatkumisesta pitkään on todellinen. Ja mikä pahinta, itse et voi asioiden kulkuun suoraan vaikuttaa. Miettikää itsenne kuntosaliyrittäjien tilanteeseen. Ei ole helppoa, Elomaa pohtii.
Terveyshaasteet ovat jo ennestään suuret
Jokainen kuntosaleilla vuotanut hikipisara valuu kansanterveyden laariin. Terveyshaasteet ovat suuret ja terveydenhuollon menojen nousupaine kova. Ennaltaehkäisyyn olisi panostettava nyt voimalla, jos asiaan halutaan muutosta tulevaisuudessa. Elomaa pitää koko liikunta-alaan ja kuntosaleihin kohdistuneita rajoituksia kohtuuttoman tiukkoina.
&#8211; Kuntosaleilla on koronaepidemian aikana jo ehditty tehdä tarvittavat toimet terveysturvallisuuden parantamiseksi, esimerkiksi hygieniasta huolehditaan viimeisen päälle ja kävijämääriä kontrolloidaan riittävien turvavälien varmistamiseksi. Kuntosalit eivät ole koronalinkoja. Hallituksen tulisi nyt katsoa peiliin ja pohtia, ovatko liikuntaan kohdistuvat rajoitukset sittenkin yliampuvia, kun ajatellaan pandemiatilannetta isossa kuvassa? Elomaa kysyy.
&nbsp;

Liikunnan merkitystä ei saa aliarvioida koronarajoituksista päätettäessä – Elomaa: Kuntosalit eivät ole koronalinkoja

Suomessa on valtavasti käyttökelpoisia asuinrakennuksia ja liikekiinteistöjä tyhjillään. Palveluiden keskittäminen keskustoihin on tyhjentänyt taajamista isojakin liikekiinteistöjä. Kansanedustaja Minna Reijonen näkee tyhjillään olevissa kiinteistöissä käyttämättömän voimavaran maaseudun pitämiseksi asuttuna.

&#8211; Osa kiinteistöistä on huonokuntoisia, eikä niitä ole kustannusten takia järkevää remontoida. Monet ovat kuitenkin vielä hyvässä kunnossa, sanoo Minna Reijonen.
Suuriakin liikekiinteistöjä saa omistukseen pilkkahinnalla. Ostajia ei tahdo löytyä, koska ylläpitokulut ovat suuria. Yksi suuri menoerä on kiinteistövero. Kunnat laskevat, että on halvempaa purkaa kiinteistö kuin ylläpitää sitä, ellei käyttöä kohteelle ole.
Ei keskitetä kaikkea kaupunkeihin
&#8211; Asiaa voisi lähestyä siten, että meillä Suomessa on valtava voimavara, joka jää käyttämättä, toteaa Reijonen.
Kiinteistöjen käyttö voisi muuttua houkuttelevammaksi, jos ylläpitokuluihin, kuten kiinteistöveroihin, kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Liikekiinteistöjen verohelpotuksia voisi lisätä silloin, kun vuokralaisia ei vielä ole tai kiinteistössä oleva yritys ei ole vielä kovinkaan kannattava. Kiinteistön käyttötarkoituksen muutosta voisi ehkä helpottaa myös.
&#8211; Maaseututaajamissa voisi olla merkitystä sillä, jos vaikka tyhjä liikekiinteistö saataisiin helpommin muutettua vaikka asuinkiinteistökäyttöön, sanoo Reijonen.
Pidetään maaseutu asuttuna
&#8211; Pitäisi pohtia, voisiko antaa vero- tai muita helpotuksia, jos henkilö muuttaa tyhjillään olevaan asuinkiinteistöön ja asuttaa sitä, miettii Reijonen.
Korona-aika lisäsi etätyötä, ja moni pohtii etätyön mahdollisuutta. Maaseudulle asialla olisi suuri merkitys. Jokainen uusi asukas elävöittää maaseudun kyliä. On kaikkien etu, jos käyttökelpoisia kiinteistöjä saadaan järkevään käyttöön.
Asiasta jättämässään kirjallisessa kysymyksessä Reijonen kysyy, onko pohdittu keinoja, joiden avulla valtava määrä Suomessa nykyisin tyhjillään olevia käyttökelpoisia liike- ja asuinkiinteistöjä voitaisiin estää jäämästä autioiksi ja saataisiin takaisin järkevään käyttöön.
&nbsp;

Reijonen: Tyhjillään olevia kiinteistöjä käyttöön vaikka verohuojennuksilla

Perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen lisääntyneen etätyönteon vaikutuksista liikenteen vähenemiseen ja ruuhkamaksuihin.

Moni työntekijä ja koululainen on tehnyt etätöitä kotoa käsin Covid-19-epidemian aikana. Varsinkin keväällä jouduttiin tekemään nopeasti muutoksia kohti laajempaa etätöiden tekemistä.
&#8211; Pääasiassa kansalaiset ovat ottaneet etätyöt hyvin vastaan ja esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriön Digiloikasta vauhtia uuteen kasvuun ja hyvinvointiin. Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa –työryhmän loppuraportissa todetaan, että aiemmassa kyselytutkimuksessa peräti 40 prosenttia etätöitä tehneistä ei haluaisi palata vanhan toimistotyöskentelyn pariin, perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen kertoo.
&#8211; Positiivisten kokemusten perusteella on nähtävillä, että etätyöt tulevat lisääntymään ja jatkumaan koronaepidemiasta selviämisen jälkeenkin.
Työmatkaliikenne vähentymässä
Etätyö vaikuttaa paitsi työskentelyyn toimistoissa ja kouluissa, myös liikenteen määriin. Ministeriön raporttikin toteaa, että jos etätyön ja etäosallistumisen suosio pysyy kriisin jälkeen korkealla tasolla, tulee tämä vähentämään ihmisten päivittäistä liikkumisen tarvetta.
&#8211; Työmatkaliikenteessä ei olla palattu koronaepidemiaa edeltäviin ruuhkahuippuihin. Etätöiden yleistyessä onkin odotettavissa, että työmatkaliikenteen määrä vähenee, Wihonen arvioi.
&#8211; Koronaepidemia vaikuttaa raportin mukaan joukkoliikenteen matkustajamääriin, kun ihmiset välttävät ihmisjoukkoja. Etätöiden lisääntyessä työmatkaliikenne vähenee myös joukkoliikenteessä. Epidemiasta toipumiseen ja joukkoliikenteen matkustusmäärien palautumisessa kestänee tovin.
Uusi vero työssäkäyville
Hallitus on tuomassa liikenteelle ruuhkamaksuja, joiden perimmäiseksi tavoitteeksi on ilmoitettu kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. Käytännössä linjaus tarkoittaa autoilijoiden jo korkeiden kustannusten lisäämistä.
&#8211; Ruuhkamaksujen on esitetty olevan jopa uusi vero työhön kulkemisesta. Miten hallitus on huomioinut etätöiden lisääntymisen omissa linjauksissaan ja 
onko vähentyvän työmatkaliikenteen määrä huomioitu suunnitelmissa tuoda ruuhkamaksuja autoilijoille ja millaisena hallitus näkee joukkoliikenteen tulevaisuuden, erityisesti maakuntien pienemmissä kaupungeissa? Wihonen kysyy.

Wihonen: Etätyö yleistyy ja työmatkaliikenne vähenee – miten hallitus huomioi tämän suunnitellessaan ruuhkamaksuja autoilijoille?

Monissa kunnissa on paljon vapaa-ajan asuntoja. Useat mökillä aikaansa viettävistä henkilöistä pohtivat vapaa-ajan asuntonsa muuttamista vakituiseksi asunnoksi. Korona-aika on lisännyt etätyötä ja haja-asutusalueen arvostusta.

&#8211; Olisi järkevää ja asukasystävällistä helpottaa vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi. Tarvittaisiin myös valtakunnallinen ohjeistus kunnille, kansanedustaja Minna Reijonen sanoo.
Kuntien käytännöissä eroja
Koska rakennuksen käyttötarkoitus on määritelty ja hyväksytty rakennusluvassa, ei asunnon omistaja voi vapaasti määritellä tai muokata jälkikäteen asunnon käyttötarkoitusta. Kesämökille ei voi muuttaa vakituisesti ilman lupamenettelyä.
Käyttötarkoituksen muuttaminen vaatii joko rakennusluvan tai poikkeamispäätöksen. Tämä määritellään maankäyttö- ja rakennuslaissa, mutta kunnat tekevät itse päätökset poikkeusluvista.
&#8211; Kaikissa kaupungeissa tai kunnissa käyttötarkoituksen muuttaminen ei onnistu helposti, vaan kunnissa on eroja. Osa kunnista vaatii, että vapaa-ajan asunnon käyttötarkoitus muutetaan vakituiseksi asunnoksi, kun taas osa kunnista hyväksyy vakituisen asumisen vapaa-ajan asunnolla ilman käyttötarkoituksen muuttamista.
&#8211; Se, mikä kiinteistöverossa menetetään voi tulla toisaalla takaisin kunnille, Reijonen arvio.
Luvatta asuvat irtilaisina
Kiinteistöveroissa on yleensä vaihtelua vapaa-ajan asunnon ja vakituisen asunnon osalta.
&#8211; Toisaalta mahdollisuus muuttaa vapaa-ajan asunto vakituiseksi asunnoksi voisi tuoda paikkakunnalla lisää vakituisia asukkaita, vaikka se vähentäisikin kunnassa kiinteistöveron tuottoa.
Jos henkilö asuu vapaa-ajan asunnossa ilman, että se on muutettu vakituiseksi asunnoksi, hänet voidaan luokitella maistraatin tiedoissa kunnassa vailla vakinaista asuntoa olevien ryhmään eli irtolaiseksi. Tällöin tavallisten asioiden hoitaminen voi hankaloitua.
&#8211; Saako asukas lainaa, laajakaistaliittymää, Kelan asumistukea tai edes kirjastokorttia? Ei todennäköisesti ainakaan ilman erillisiä selvityksiä, Reijonen toteaa.
Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyi, mitä hallitus aikoo tehdä helpottaakseen vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi ja millaisella aikataululla.

etätyö

Hyökkäyssota sai kansan liikkeelle – venäläinen keskiluokka ja kutsuntoja välttelevät suurin turistiryhmä Thaimaassa

Koskela tyytyväinen perussuomalaisten maaseutupoliittiseen ohjelmaan – ”Maaseutu ei kosketa ainoastaan maaseudun asukkaita, vaan koko Suomea”

Mäenpää maaseutukylien vahvuuksista: Turvallisuus on maaseudun tärkein vetovoimatekijä

Ukrainan sota on johtanut massiiviseen aivovuotoon Venäjältä – jopa 4 miljoonaa kansalaista äänesti jaloillaan alkuvuonna

Kuntien ja alueiden päättäjillä läjäpäin alikäyttöisia läppäreitä – Reijonen: Mahdollisuus miljoonien säästöön

Liikunnan merkitystä ei saa aliarvioida koronarajoituksista päätettäessä – Elomaa: Kuntosalit eivät ole koronalinkoja

Reijonen: Tyhjillään olevia kiinteistöjä käyttöön vaikka verohuojennuksilla

Wihonen: Etätyö yleistyy ja työmatkaliikenne vähenee – miten hallitus huomioi tämän suunnitellessaan ruuhkamaksuja autoilijoille?

Reijonen: Vapaa-ajan asunnon muuttamista vakituiseksi asunnoksi tulee helpottaa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025