Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Etelä-Eurooppa

Suomen eduskunta järjestää Naton parlamentaarisen yleiskokouksen syysistunnon marraskuussa 2027. Kokouskutsun esitti Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Tomi Immonen puhuessaan yleiskokouksen kevätistunnossa Bulgarian Sofiassa sunnuntaina.

Tomi Immonen ilmoitti puheenjohtajiston kokouksessa, että Suomi on valmis järjestämään Naton parlamentaarisen syysistunnon Suomessa vuonna 2027. Tämä ilmoitus otettiin puheenjohtajiston kokouksessa vastaan raikuvin suosionosoituksin.
&#8211; Yhdessäkään kokouksessa ei ole tapahtunut aikaisemmin sitä, että puhuja joutuu keskeyttämään puheensa kolmeen kertaan suosionosoitusten vuoksi, kertoo Immonen.
Tämä lämmin ja vilpitön tapa osoittaa Suomelle kunnioitusta hiukan yllätti Immosen.
&#8211; Suomen rooli ja esiintyminen Nato PA:n kokouksissa on ollut vahva, ja muiden maiden vastaanotto on ollut erittäin kunnioittava ja ystävällinen, kuvailee Immonen.
Suomi näyttää, minkälainen jäsenmaa se on
&#8211; Suomi haluaa uutena Naton jäsenmaana kantaa vastuunsa myös parlamentaarisessa yhteistyössä ja näyttää liittolaisille ja kumppaneille, millaisen jäsenmaan Nato Suomesta sai, Immonen perustelee.
&#8211; Täysjäsenyyttä Natossa ei toteuteta ”kirjekurssilla”, vaan se edellyttää aitoa vastuunkantoa ja uskottavaa osallistumista organisaation toimintaan, toteaa Immonen.
Arktinen turvallisuus isosti esillä
Kokouksessa katsottiin myös tulevaisuuteen ja toteutettiin ensimmäinen tapaaminen Kanadan ja Ruotsin delegaatioiden kanssa, ajatuksena luoda yhteistyöverkosto, jonka tärkeimpänä asiana olisi edistää arktisen alueen turvallisuutta Natossa. Osallistujiksi edellä mainittujen lisäksi suunniteltiin kutsuttavan Iso-Britannia, Islanti, Tanska, Grönlanti ja Norja.
Arktisen alueen turvallisuus tulee olemaan jo lähitulevaisuudessa merkittävä asia, koska Venäjä ja Kiina ovat lähteneet liikkeelle saadakseen vaikutusvaltaa alueella sekä strategisen sijainnin että myös alueen luonnonvarojen vuoksi.
&#8211; Konfliktin vaara arktisella alueella kasvaa samalla tavalla kuin Taiwanin merialueilla, joissa Kiina jo osoittaa voimaansa kansainvälisistä sopimuksista piittaamatta. Kiinan selän takana Venäjä varmistelee myös asemiaan ja pyrkii palauttamaan arktisella alueella muualla menettämäänsä valta-asemaa, arvioi Immonen.
Etelän turvallisuusongelmat konkretisoituvat nopeasti
Naton parlamentaarisessa kokoonpanossahan on jo olemassa oma verkostonsa, jonka tehtävänä on seurata ja kehittää turvallisuutta Välimeren alueella, Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Euroopassa.
&#8211; Alueen turvallisuusongelmat konkretisoituvat yllättävän nopeasti Euroopassa ja Suomessa pakolais- ja siirtolaisongelmina, kertoo Immonen.
Syyskokous on Naton parlamentaarisen yleiskokouksen vuoden tärkein istunto. Siihen odotetaan noin 700–800 osanottajaa jäsen- ja kumppanimaista sekä lukuisista tarkkailijavaltioista ja -järjestöistä. Kyseessä on suurin eduskunnan koskaan järjestämä kansainvälinen kokous.
Suomi osallistui Naton parlamentaarisen kokoonpanon kokouksiin Sofiassa 25.-27.5.2024. Suomen Naton parlamentaarisen yleiskokouksen valtuuskuntaa johti puheenjohtajana perussuomalaisten Tomi Immonen, ja siihen kuuluivat hänen lisäkseen Jukka Kopra (kok.), Mikko Savola (kesk.) ja Mika Kari (sd.).
&nbsp;

Naton parlamentaarinen yleiskokous Suomeen 2027 – perussuomalaisten Immonen: Täysjäsenyyttä ei toteuteta kirjekurssilla

Jo alunperin suomalaisille epäreilun elpymispaketin Suomessa tapahtuvien hankkeiden hallinnointi ja valvonta tulee aiheuttamaan valtiolle 75 miljoonan euron kulut ja henkilötyövuosia tulee 723 lisää.

Kun puhutaan miljardien euroja jakamisesta, on ymmärrettävää, että hallinnoinnista ja valvonnasta syntyy kuluja. Valvontaa tulisi kuitenkin suunnata paremmin.
&#8211; Paketista saamamme moninkertaisesti maksamamme rahat pitää luonnollisesti jakaa huolellisesti. Valvonta on välttämätöntä väärinkäytösten estämiseksi. Arkijärjellä rahojen jakajan ei tulisi itse valvoa rahojen jakamista ja nettomaksajamailla tulisi olla oikeus tarkastaa nettosaajamaissa tapahtuvaa rahojen jakamista. Suomeksi sanottuna on outoa, että valvomme varojen käyttöä Suomessa, vaikka rahamme ovat Italiassa, edustaja Jari Koskela sanoo.
Vedätyspaketit kasvattavat virkakoneistoa
Paisuva hallinto on kallista ja jää helposti pysyväksi.
&#8211; Nyt kun vedätyspaketin hallinnointimekanismi ja virat on luotu ja on ilmeistä, että EU ei tule lopettamaan uusien pakettien esittämistä, on vaara, että virkakoneiston paisumisesta tulee pysyvä, ja että tämän koneiston etu olisi saada tulevaisuudessa yhä uusia paketteja. Kansallista etua ja itsemääräämisoikeutta edistävien tahojen ääni vaimenee ja EU:n liittovaltiokehitys syvenee koko ajan, edustaja Sami Savio sanoo.
Hallitus antamassa verotusoikeuden EU:lle
Ilmastokulujen kasvattamisen ja verotusoikeuden luovuttamisen seurauksena nouseva verorasite ja kohonneet hinnat aiheuttavat myös taloudellista ahdinkoa.
&#8211; Elpymispaketin yhteydessä sovittiin, että paketin takaisinmaksamiseksi pohditaan otettavaksi käyttöön EU:n jäsenmailta keräämiä veroja. Nyt hallitus on ajamassa neuvotteluihin kannattaen verotusoikeuden siirtämistä EU:lle, mikä nostaa kansalaistemme kokonaisverorasitetta aikana, jolloin kustannukset ovat jo valmiiksi karkaamassa käsistä, Ville Vähämäki sanoo.
Liittovaltiokehitys on oravanpyörä
Aiempien esitysten aiheuttamia vahinkoja pyritään korjaamaan uusilla esityksillä.
&#8211; EU:n toteuttamien esitysten seurauksena yrityksille ja kotitalouksille syntyy paikoitellen merkittävää taloudellista ahdinkoa. Tämän seurauksena EU pääsee sitten esittämään ilmastosolidaarisuusrahastoa ja kaikenlaisia muita solidaarisuushankkeita. EU luo esityksillään ongelman ja sen jälkeen tarjoutuu ratkaisemaan ongelman uudella esityksellä. Liittovaltiokehityksen varsinainen oravanpyörä, edustaja Lulu Ranne puuskahtaa.
Suomalaisten rahat valuvat muualle
Kiireellä ja tekosyiden varjolla toteutettu paketti on moraalisesti ongelmallinen.
&#8211; Hallitus antoi EU:lle oikeuden ottaa yhteistä velkaa ja jakaa rahat epäreilusti siten, että Suomen nettomaksu on lähemmäs viisi miljardia euroa. Suomalaiset päätyivät maksamaan italialaisten ikkunaremontteja, ja italialaiset valvovat itse, jakoivatko rahat oikein. Elpymispaketilla ei ollut juuri tekemistä koronan tai elvyttämisen kanssa, vaan se oli lahja Etelä-Euroopalle. Tämä on väärin, edustaja Vilhelm Junnila sanoo.

Perussuomalaiset elpymispaketin valvonnasta: Suomen pitäisi valvoa Italiaa, koska siellä meidän rahat ovat

Kertaluonteisen koronaelpymispaketin erikoinen piirre on, että se ei ole kertaluonteinen, se ei liity koronaan, eikä se elvytä. Lukuisat päätöksentekijät Euroopassa, sellaiset, joilla oikeasti on vaikutusvaltaa, ovat lausuneet julki, että paketti siirtää Euroopan unionin uuteen aikaan &#8211; ja että se toimii mallina tuleville vastaaville järjestelyille, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho muistuttaa.

Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt Jussi Halla-aho huomautti, että jokseenkin kaikki talouselämän asiantuntijat jakavat tämän analyysin.
&#8211; Riippumatta siitä, mitä mieltä itse kukin on budjettiunionista, velkaunionista ja tulonsiirtounionista, olisi hyvä, että päättäjillä olisi yhteinen näkemys siitä, mistä ollaan päättämässä, ja että ratkaisua ei pyrittäisi myymään kansalaisille esittämällä se joksikin sellaiseksi, mitä se ei ole.
Kertaluonteisuus pelkkä tyhjä sana
Hallitus on usein korostanut, että jos vastaavia järjestelyjä tulevaisuudessa esitetään, Suomi päättää kustakin erikseen.
&#8211; Huomautan kuitenkin, että hyvin harva hallituspuolueidenkaan edustaja on suoranaisesti kehunut nyt käsittelyssä olevaa pakettia. Pikemminkin ajatuksenkulku on ollut se, että elpymisväline on hyväksyttävä huonoudestaan huolimatta, koska sen hylkäämisen seuraukset olisivat vielä pahemmat.
&#8211; Menen näihin seurauksiin aivan kohta, mutta kysyn tässä kohdassa sen, mitä perussuomalaiset ovat kysyneet monesti ennenkin, saamatta vastausta: jos Suomi ei poliittisista syistä voi kieltäytyä tästä maallemme haitallisesta paketista, miten se voisi kieltäytyä mistään tulevastakaan maallemme haitallisesta paketista?
&#8211; &#8221;Kertaluonteisuus” on pelkkä tyhjä sana, jos jokaiseen kertaluonteiseen järjestelyyn on käytännössä pakko osallistua, Halla-aho huomautti.
Lahjaraha kannustaa jatkamaan holtitonta talouspolitiikkaa
Halla-aho muistutti, ettei elpymispaketti liity koronaan. Rahanjakoperusteet liittyvät pääosin jäsenmaiden taloudelliseen tilanteeseen ennen koronaa. Korona on keppihevonen, jonka avulla toteutetaan tulonsiirtounionia, yhteistä budjettia ja kansallisvaltioiden alasajoa.
&#8211; Etelä-Euroopan maiden kroonisia talousvaikeuksia ei pystytty viimeisen vuosikymmenen aikana ratkaisemaan pakotetulla talouskurilla, ja siksi niitä pyritään nyt ratkaisemaan ongelmien sosialisoinnilla. Tästä elpymispaketissa on kyse.
&#8211; Tällainen lähestymistapa ja lahjarahan pumppaaminen talouttaan vastuuttomasti hoitaneille maille vie niiltä kaikki kannusteet korjata rakenteellisia ongelmiaan, esimerkiksi rikkinäisiä verotusjärjestelmiä. Päinvastoin, ne suunnittelevat lahjarahan turvin veronalennuksia, työajan lyhentämistä ja jopa kansalaispalkkaa. Paketti nostaa Suomen jäsenmaksuja merkittävästi. Suomalainen duunari ja yrittäjä maksavat yhä korkeampia veroja, jotta joku muu voi alentaa omiaan, Halla-aho totesi.
Uhkailut ovat alhaista harhaanjohtamista
Hallitus ja media pyrkivät luomaan mielikuvaa, että vaihtoehtona ovat elpymispaketin hyväksyminen tai ero Euroopan unionista.
&#8211; Kuvitteleeko joku tosissaan, että EU erottaisi mallioppilaansa ja ikuisen nettomaksajan, jos tämä kieltäytyy lisäämästä omaa nettomaksuosuuttaan?
&#8211; Pohditaanpa historiaa. Tanska tyrmäsi kansanäänestyksessä Maastrichtin sopimuksen 1992. Tanskaa ei erotettu, vaan palattiin neuvottelupöytään, jossa Tanska sai erivapauden olla liittymättä tulevaan yhteisvaluuttaan. Se jättäytyi myös esimerkiksi yhteisen maahanmuuttopolitiikan ulkopuolelle. Kumpikin päätös on myöhemmin osoittautunut erittäin viisaaksi, Halla-aho muistutti.
&#8211; Vuonna 2005 Ranska ja Alankomaat tyrmäsivät kansanäänestyksessä Euroopan unionin perustuslain. Näitäkään maita ei erotettu, vaan vedettiin henkeä. Kaksi vuotta myöhemmin perustuslakiprojekti haudattiin.
Haluaako Suomi olla jatkossakin hyväuskoinen hölmö?
Halla-aho painotti, että jonkun pitää uskaltaa näyttää esimerkkiä silloin, kun yhteinen paatti on ajamassa päin jäävuorta.
&#8211; Liittovaltiointoilijat korostavat usein, että Suomen on oltava kokoaan suurempi vaikuttaja, ja että rakentavalla asenteella voidaan EU:ssa kerätä poliittista pääomaa, jota voidaan käyttää sitten, kun käsillä on meille tärkeitä asioita. Me olemme samaa mieltä. Nyt on sellainen tilanne.
&#8211; Nyökyttelemällä ja häntää heiluttamalla Suomi ei kerää poliittista pääomaa vaan vahvistaa mainettaan hyväuskoisena hölmönä, jota ei tarvitse ottaa päätöksenteossa huomioon.

Keskustelu elpymispaketista alkoi – Halla-aho tyrmäsi hallituksen ja kokoomuksen väitteet: Paketti ei liity koronaan, ei ole kertaluonteinen eikä elvytä

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen selitti eilen MTV:llä ryhmänsä venkoilua EU-elvytyspakettia koskevassa äänestyksessä. Mykkäsen mukaan kokoomus ei voi ottaa vastuuta paketista. Perussuomalaisten Riikka Purralle kansanedustajakollegan selitykset eivät menneet läpi. &#8211; Kokoomuksen oppositiopolitiikka on epäuskottavaa, Purra sanoi.

Kai Mykkäsen mukaan kokoomuksen eduskuntaryhmä tulee äänestämään tyhjää, kun eduskunta päättää elvytyspaketista.
&#8211; Me ollaan tilanteessa, jossa hallituksen neuvottelemassa sopimuksessa on pahoja valuvikoja. Me emme voi sitä kannattaa, Mykkänen sanoi eilen Jaakko Loikkasen vetämässä Asian ytimessä -ohjelmassa MTV:llä.
Mykkäsen ontot selitykset eivät mene läpi
Mykkänen vihjaili myös olevansa huolissaan Venäjän ja Kiinan Eurooppaan kohdistuvista pyrkimyksistä. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajalle Riikka Purralle kansanedustajakollega Mykkäsen selittelyt eivät menneet läpi.
&#8211; Kokoomuksen oppositiopolitiikka on epäuskottavaa. Tyhjän äänestäminen sataa vain hallituksen laariin. Sen sijaan, että uskallettaisiin ottaa kantaa elvytyspaketin puolesta, niin tällainen tyhjä kanta ei ole millään tavalla järkevä. Toki se on eräänlainen poliittinen valinta, jolla yritetään tasapainoilla erilaisten kantojen välillä, Purra kuittasi.
Mykkäsen mielestä perussuomalaisten torjuva linja tarkoittaa vastuun ottamista siitä, että EU alkaisi hajota.
&#8211; Miksi te ette sitten äänestä elvytyspaketin puolesta? Purra kysyi Mykkäseltä.
Mykkänen toisti useaan kertaan kuullut lauseet siitä, että kokoomus ei halua ottaa vastuuta hallituksen neuvottelemasta paketista.
PS saa taakseen myös muiden puolueiden edustajia
Elvytyspaketti kuitenkin hajottaa kokoomuksen rivejä, sillä huhujen mukaan ainakin kolme kokoomusedustajaa olisi äänestämässä elvytyspakettia vastaan. Ainakin kansanedustaja Wille Rydman on jo kertonut aikeistaan myös julkisesti.
Perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien ei-äänet eivät vielä riitä kaatamaan elvytyspakettia. Purra kuitenkin vakuutti, että perussuomalaiset neuvottelee eri foorumeilla ja kasaa painetta sen puolesta, että mahdollisimman moni keskustan ja kokoomuksen kansanedustaja, jotka eivät EU-elvytystä kannata, kääntyvät äänestämään perussuomalaisten linjan mukaisesti.
Purra korostaa, että perussuomalaiset eivät kyseenalaista elvyttämisen merkitystä koronasta toipumisessa.
&#8211; Tarkoituksenmukaista ei kuitenkaan ole, että suomalainen veronmaksaja – kerta toisensa jälkeen – kustantaa Etelä-Euroopan holtitonta taloudenpitoa tai rahoittaa kilpailijamaita, Purra selvensi.
Paketti olisi pitänyt kaataa jo viime kesänä
Purra ei usko elvytyspaketin kaatumisesta seuraavan dramaattisia tai pitkäkestoisia markkinareaktioita &#8211; tai muitakaan isompia ongelmia.
&#8211; Elvytyspaketti olisi toki pitänyt kaataa jo viime kesänä, eikä neuvotteluissa olisi pitänyt edetä tähän pisteeseen. Perussuomalaiset kannattavat sitä, että jäsenvaltiot elvyttävät itse.
Mykkänen pelotteli, että elvytyspaketin torjuminen tässä vaiheessa ajaisi Suomen pitkään riitelyyn muiden EU-jäsenvaltioiden kanssa Kiinan ja Venäjän seuratessa tilannetta vieressä.
Aina voidaan kaivaa uusia selityksiä
Purran mukaan Suomen taloudellinen itsemääräämisoikeus ei voi olla vangittuna Mykkäsen esittämään ajattelutapaan.
&#8211; Toki voidaan aina löytää uusia selityksiä, miksi Suomen pitää jälleen suostua uusiin paketteihin. Mutta eikö nyt jo olisi syytä miettiä, onko tämä meidän etumme mukaista? Aina voidaan vetää Kiina-kortti tai Venäjäkortti.
&#8211; Euroopan ongelmat liittyvät pääasiassa nyt siihen, että EU-alueella eräillä jäsenvaltioilla ei ole edellytyksiä huolehtia omasta taloudestaan tai demokraattisesta kehityksestä, Purra muistutti.

Kokoomuksen Mykkänen pelotteli Venäjällä ja Kiinalla sekä EU:n hajoamisella, jos elvytyspaketti kaadetaan – Purra: ”Miksi ette sitten äänestä paketin puolesta?”

Italia on päättänyt käyttää EU:n koronatuesta saamansa rahat muun muassa maan alhaisen syntyvyyden nostamiseksi samaan aikaan kun Espanja käyttää oman osuutensa teollisuuden parantamiseen ja nelipäiväisen työviikon kokeiluun. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ihmettelee, eikö myös Suomessa olisi lapsiperheitä, joille tukirahat kelpaisivat.

Italian pääministeri Mario Draghi hyväksyi tukiasetuksen, jossa hahmotellaan EU:n koronatuen käyttämiseen liittyvät suunnitelmat. Italia käyttää tukea muun muassa alhaisen syntyvyyden nostamiseksi ja on hyväksynyt lain, jonka turvin Italian valtio maksaa jokaisesta lapsesta vanhemmille 250 euroa kuukaudessa raskauden seitsemännestä kuukaudesta aina 21. ikävuoteen asti.
Uudistus on merkittävä, sillä tuen arvo on yli 63 000 euroa lasta kohti. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen mukaan myös Suomessa olisi lapsiperheitä, joille tällainen summa kelpaisi.
— Onko meillä Suomessa tosiaan asiat tällä hetkellä niin hyvällä mallilla, että voimme olla mukana tällaisessa hulluudessa? Olisiko Suomessa lapsiperheitä, joille kelpaisi 250 euron lisä joka kuukausi? Me maksamme veroja ja kärsimme, jotta nämä jo pitkään huonosti talouttaan hoitaneet maat saavat jatkaa tätä hulluutta.
Suomalaiset jälleen maksumiehinä
Italia on EU:n historiallisen suuren koronatukipaketin suurin vastaanottaja, sillä se on saamassa tukipaketista yli 200 miljardia euroa. Italian saama budjettituki ja lainat muodostavat yhteensä yli kymmenen prosenttia maan koko vuoden bruttokansantuotteesta. Tämä johtuu siitä, että Italian talous oli jo ennen koronaa todella huonossa kunnossa.
Myös Espanja vastaanottaa elvytysrahastosta merkittävän summan. Espanja on käyttämässä tukirahoja muun muassa teollisuuden parantamiseen ja neljän päivän työviikon pilotoimiseen. Pilottihanketta rahoitetaan EU-elvytysrahastosta.
Suomi taas on tukipaketissa nettomaksajan roolissa 6,6 miljardilla eurolla, eli käytännössä Italiassa syntyvyyttä nostetaan ja Espanjassa lomaillaan suomalaisten piikkiin.
— Tämä saattaa kuulostaa suomalaisten korvaan todella omituiselta, sillä myös Suomessa väestökehitys on ollut rajussa laskussa jo pitkään. Sen lisäksi, että suomalaiset pääsevät maksamaan italialaisista lapsista, pääsemme maksamaan myös espanjalaisten kokeilua nelipäiväisestä työviikosta. Tunnolliset suomalaiset joutuvat raatamaan, ja meidät pakotetaan maksamaan Etelä-Euroopan maiden huonosta taloudenhoidosta, Koponen ärähtää.
&nbsp;

Suomalaiset rahoittavat Italian lapsitalkoot ja Espanjan lyhennetyn työviikon – Koponen: ”Miksi hallitus tekee tämän meille?”

Eduskunta hyväksyi tänään kolmannen niin sanotun kustannustukipaketin yrityksille koronan aiheuttamien vaikeuksien hoitoon. Perussuomalaiset yritti vastalauseessaan parantaa yritystukipaketin ehtoja etenkin pienimpien yritysten osalta, mutta hallitus ei antanut armoa pienyrittäjille. Kansanedustaja Veikko Vallin pohtii, mahtaako Marinin hallitus olla yrittämässä konkurssien Euroopan ennätystä.

Perussuomalaiset vaativat, että koska pienimmät yritykset jätettiin aikaisemmissa kustannustuissa hallituksen toimesta tukien ulkopuolelle, ne voisivat nyt taannehtivasti hakea tukea.
&#8211; Olisi ollut oikeudenmukaista, että hallitus mahdollistaa aiempien kustannustukien tukikausien ajalta uuden haun siten, että ne, joiden laskennalliset tuet jäivät alle 2 000 euron tai liikevaihto alle 60 000 euron rajan, voisivat saada korvauksia taannehtivasti, perussuomalaisten kansanedustaja ja talousvaliokunnan jäsen Veikko Vallin summaa.
Hallitukselta ei armoa pienimmille yrityksille
Hallitus ei kuitenkaan hyväksynyt tätä esitystä ja äänesti sen nurin. Pienimmät yritykset jäävät siis kuluneen koronavuoden osalta nuolemaan näppejään.
&#8211; Alkaa näyttää siltä, että tämä pääministeri Sanna Marinin hallitus pyrkii tekemään konkurssien Euroopan ennätystä. Aikaisempien kustannustukien hakukriteerit tehtiin tarkoituksella tai osaamattomuuden takia liian vaikeiksi. Siitä seurasi, että yli 70 prosenttia yrityksistä, jotka hakivat tukea koronasta johtuvaan ahdinkoonsa, jäivät ilman tukea, Vallin kritisoi.
Perussuomalaiset yritti vaikuttaa kriteereihin alusta asti
Vallin lisää, että moni yritys jätti hakematta tukea, koska huomasi kriteerit itselleen mahdottomiksi. Hänen mukaansa moni ennen koronaa taloudeltaan terve yritys sai tukea vain 10 prosenttia siitä, mitä olisi tarvinnut selviytyäkseen.
&#8211; Sanna Marinin hallitus viittasi kintaalla meidän muutosvaatimuksillemme jo aikaisemmissa kustannustukipaketeissa, jotka jo silloin huomasimme kelvottomiksi. Erityisesti keskusta suhtautui ylimielisesti esityksiin ja jopa piikitteli perussuomalaisia esityksistä, jotka olisivat tukeneet kaikkein heikoimmassa asemassa olevia yrityksiä.
Suomi lahjoittaa miljardien yritystuet muille maille
Vallin huomautti, että viime päivien tietojen mukaan Suomi on kaikista EU-maista lähes heikoiten tukenut omia yrityksiään suhteessa bruttokansantuotteeseen. Eniten yrityksiään ovat tukeneet sellaiset maat kuin Espanja, Ranska, Italia ja Kreikka.
&#8211; Eikö olekin hämmentävä tieto? Tämä on EU-komission tilastoista saatua faktaa. Suomi on antamassa miljardeja koronatukea juuri näille maille.
&#8211; Pääministeri Sanna Marin totesi, että Suomen pitää tukea Etelä-Euroopan maita avokätisesti miljardien eurojen lahjoituksilla elpymispaketin kautta, koska olemme niin vauras maa, Vallin ihmetteli.
&#8211; Hallitukselle kilpailijamaiden tukeminen näyttää tulevan ennen oman maan pienyrittäjiä. Tämä on vihervasemmistolainen ja keskustalainen linjaus.
&nbsp;

Veikko Vallin moittii hallituksen kolmatta kustannustukipakettia: Hallitus haluaa tukea Euroopan kilpailijamaita ennemmin kuin suomalaista yrittäjää

Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan komission esittämä avustuspaketti ei edes millään tavalla liity koronaan ja sen taloudellisiin seurauksiin.
 
Jussi Halla-ahon mukaan komission esittämä rahasto pikemminkin on vain komission yritys sysätä vaikeita EU-integraatiohankkeita eteenpäin koronan varjolla.
&#8211; Tämä ei ole mitään salaliittoteoriaa, vaan varsin yleisesti, jopa EU-myönteisissä piireissä todettu tosiasia, Halla-aho sanoo.
Suurimmat edunsaajat Italia ja Espanja
Komission esityksen mukaisesti EU-maiden yhteisvastuulla olevan rahaston koko olisi 750 miljardia euroa.
Osa summasta on suoraa tukea jäsenmaille, osa lainaa. Suurimmat edunsaajat olisivat Italia, joka saisi 173 miljardia ja Espanja 140 miljardia.
<iframe loading="lazy" title="Kokouksen avaus ja poliittinen tilannekatsaus: puheenjohtaja Jussi Halla-aho" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/Ck-pDApvDWk?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Suomen maksuosuus olisi ainakin 9 miljardia euroa, josta takaisin olisi tulossa vain noin 3 miljardia. Suomi joutuisi siis jälleen nettomaksajaksi.
Huonoa kansallista talouspolitiikkaa
Halla-aho huomauttaa, että rahasto ei edes kohdistu niihin maihin jotka ovat kärsineet pahiten koronaepidemiasta.
&#8211; Ne maat, jotka ovat hoitaneet vastuullisesti omaa talouttaan, ovat jo pystyneet lievittämään koronan seurauksia ja elvyttämään omaa talouttaan omilla kansallisilla toimenpiteillään – ja näin pitääkin olla.
&#8211; Ei kuitenkaan voi olla niin, että kourallinen EU-nettomaksajamaita elvyttää paitsi itsensä, myös eteläisen Euroopan, jonka puutteellinen elvytyskyky johtuu pitkään harjoitetusta huonosta kansallisesta talouspolitiikasta.

Halla-aho tyrmää komission esittämän 750 miljardin elvytysrahaston: ”Ei voi olla niin, että kourallinen EU-nettomaksajamaita elvyttää eteläisen Euroopan”

Eurostatin mukaan vuonna 2018 Suomen julkisen talouden ja valtion talouden takausten suhde kokonaistuotantoon oli euromaiden korkein. Samalla kunnat ja kotitaloudet olivat velkaantuneimpia kuin koskaan aikaisemmin. Tämä kaikki ennen koronaa.

&#8211; Järkyttävää. Velkaa on siis otettu hyvinä aikoina, ja huonoina aikoina sitäkin enemmän. Mitä hallituksemme tekee tässä tilanteessa? Sen hallitusohjelma oli jo aluksi täysin ylioptimistinen, mielikuvituksellisiin työllisyyden ja talouden kasvuoletuksiin nojaava elvytyshirmu, joka korotti kaikkia menoja kutsuen tekemisiään sijoituksiksi tulevaisuuteen. Mistä rahat? No velkaa ottamalla, taas, tietenkin! perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron eduskunnassa pitänyt Jari Koskela puuskahtaa.
Miljardeja kaikille halukkaille
Hallitus ei voi Koskelan mielestä verhota loputtomiin omia poliittisia tavoitteitaan asiantuntijoiden suosituksiksi.
&#8211; Jokaiselle menolle löytyy hallituksessa kannattajia. Siksi olisikin hyvä kuunnella joskus myös julkisen taloutemme tilaa kokonaisuutena tarkastelevia tahoja.
&#8211; Heidän terveisensä eivät ole niin mukavia. Mitä tekee hallitus, tämän kaiken tietäen? Se tekee politiikkaa, joka on viiden kokin keittämä soppa, johon jokainen kokki on heittänyt mukaan omat mausteensa, omat apukokkinsa paikalle raahanneena. On helppo kosia äänestäjiä, kun sangolla heitetään miljardeja euroja kaikille halukkaille. Mutta mitä sitten tapahtuu, kun jonain päivänä koittaa maksun aika? Koskela kysyy.
Ongelmamaissa matalampi verotus kuin Suomessa
&#8211; Kun EU-liittovaltiossa jokin jäsenmaa on päätynyt ylivelkaiseksi, otamme lainaa ja myönnämme muka lainaksi, oikeasti siis lahjaksi, rahaa kyseiselle jäsenmaalle. Kun matalan alvin ja suurien kultavarantojen Etelä-Euroopan maat saavat meiltä tukea, elättekö todella siinä uskossa, että he ostaisivat meidän vientituotteitamme? Miksi se ei sitten näy meidän vientitilastoissamme?
Italian osuus Suomen kokonaisviennistä on runsaat 3 prosenttia, Espanjan ja Kreikan osuudet vielä merkittävästi pienempiä.
&#8211; Muut siis saavat omansa, me maksamme, olemme kaiken aikaa nettomaksajia, Koskela sanoo ja jatkaa:
&#8211; Nyt näyttääkin siltä, Suomen valtio takaa kaiken ja kenelle tahansa, joka kehtaa pyytää.
Ilmaisia lounaita ei ole
Julkisten menojen leikkaaminen on poliittisesti vaikeaa. Harva haluaa luopua saavutetuista eduista.
&#8211; Leikkaaminen on vaikeaa myös taloudellisesti, koska jokainen budjetista leikattu euro on myös jonkun tuloista leikattu euro.
&#8211; Tarpeemme ottaa velkaa johtuu siitä, että suomalaiset haluavat kuluttaa enemmän kuin mihin meillä on kansakuntana tulojen puolesta varaa. Hallitus on tarjonnut äänestäjilleen sitä, mitä on tilattu – elintasoa nyt, hinnalla millä hyvänsä, niin sanottuja ilmaisia lounaita. Otetaan siis nollakorkoista lainaa eikä koskaan makseta takaisin. Me perussuomalaiset emme ajattele näin, emme usko ilmaisiin lounaisiin, emme halua maksattaa velkoja tulevilla sukupolvilla, perussuomalaiset painottavat.
Rahanjako priorisoitava
Perussuomalaiset eivät halua veronkorotuksia ja menoleikkaukset pitää harkita huolella.
&#8211; Olemme nyt kuitenkin tilanteessa, jossa asiat on tehtävä eri tavalla ja paremmin. Nyt tarvitaan uudistuksia ja uutta ajattelutapaa. Elvytystä kieltämättä tarvitsemme, mutta rahaa ei pidä jakaa väärin eikä väärässä järjestyksessä, kuten vaikkapa Business Finlandin kohdalla kävi. Yleinen tuki, tärkeä apu akuutissa kriisissä, olisi tarvittu ensimmäisenä, eikä nyt vasta 3 kuukautta myöhemmin.
&#8211; Meidän perussuomalaisten mielestä kustannuskilpailusta huolehtiminen ja julkisen sektorin menojen kohtuullistaminen sekä parempi suuntautuminen kotimaista ja kansainvälistä kilpailukykyä vaalien, on ainoa oikea tie talouden kestävyyttä tavoiteltaessa. Edullisen ja toimitusvarman energian, liikenteen, työvoiman ja nopeiden viranomaispalvelujen ja päätösten turvaaminen on tärkeää.
Euro ei sovi kaikille
Koskela muistuttaa, ettei euroon liittymisestä kysytty kansalta, kun äänestettiin aikoinaan Euroopan unionin jäsenyydestä, vaan liittyminen tapahtui pääministerin ilmoituksella.
&#8211; Elämme nyt historiallisen vaikeita aikoja, olemme ahdingossa. Ovatko pääministeri ja hallitus valmiita hyväksymään sen, että kaikkien maiden ei ehkä ole hyvä olla eurossa? Miten niiden maiden tilannetta voitaisiin helpottaa tässä vaikeassa tilanteessa? Koskela kysyy.
&#8211; Teen ehdotuksen, että eduskunta hyväksyy vastalauseen numero 1 sisältyvän kannanottoehdotuksen, joka sisältää 18 kohtaa.

PS: Suomen julkisen talouden tila on järkyttävä – ”Velkaa on otettu hyvinä aikoina ja huonoina otetaan vielä enemmän”

Perussuomalaiset riepotteli hallitusta tänään suullisella kyselytunnilla EU:n uusista jopa 750 miljardin euron tukipaketeista ja vaati, ettei Suomi osallistu rahanjakoon. Tämän hetkisen tiedon mukaan hallitus hyväksyy euroalueen yhteisvastuulle uuden 750 miljardin euron paketin, josta iso osa on suoraa tukea jäsenmaille.

&#8211; Suurin osa on menossa Etelä-Euroopan huonosti taloutta hoitaneille maille, kuten Italialle, jonka osuus elvytyksestä olisi huimat 173 miljardia. Vertailun vuoksi on hyvä̈ mainita, että italia on Euroopan selvä ykkösmaa veronkierrossa ja menettää vuosittain tämän takia jopa 190 miljardia euroa. Ja tätä hallitus haluaa lähteä tukemaan! perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ihmetteli.
&#8211; Arvoisa ministeri, miksi te haluatte järkyttävän suuren yhteisvastuun taakan tulevien suomalaisten sukupolvien harteille? Vastatkaa rehellisesti. Miksi?
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) selitti, että komission esitys ei sellaisenaan Suomelle käy, vaan Suomi alkaa neuvottelemaan siitä korostaen pakettien määräaikaisuutta ja tarkkarajaisuutta.
Italiassa lasketaan veroja – suomalaisten piikkiin
Perussuomalaiset pitää härskinä sitä, että parhaillaan Italia suunnittelee jo verohelpotuksia ja Espanja vasemmistohallituksineen on ottamassa käyttöön perustulon.
&#8211; Rahaa tuntuu siis olevan jaettavaksi. EU maksaa &#8211; Suomi maksaa. Ei näiden valtioiden tarvitse jatkossakaan tehdä mitään menoleikkauksia tai maksaa rehellisesti veroja.
&#8211; Meillä Suomessa saadaan valmistautua päinvastaiseen toimintaan: korotetaan veroja, jotta saamme lahjoitettua euroja Etelä-Euroopan korruptoituneiden maiden loputtomaan piikkiin, joiden kotitaloudetkin ovat nettovauraampia kuin me suomalaiset!
Pääministeri Sanna Marin (sd.) kierteli, ettei niin sanotussa elpymisrahastossa ole kyse yksittäisten maiden talouksien pelastamisesta, vaan yhteisten eurooppalaisten ratkaisujen hakemisesta koko Euroopan talouden elvyttämiseksi.
Miksi etelän maat korjaisivat tapojaan?
Tulonsiirrot ja yhteisvastuu kannustavat perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mukaan eteläisiä jäsenmaita jatkamaan sellaista talouspolitiikkaa, josta niiden ongelmat pohjimmiltaan johtuvat.
&#8211; Miksi ne tekisivät poliittisesti vaikeita rakenteellisia uudistuksia, kun ne tietävät, että joku muu viime kädessä kuittaa laskut? Halla-aho kyseenalaisti.
&#8211; Voidaan myös kysyä, miten uskottavaa on EU:n puhe oikeusvaltiosta ja sääntöperusteisesta maailmasta, jos se ei noudata edes omia sääntöjään. Mitä merkitystä on säännöillä, jos ne ovat aina alisteisia politiikalle?
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mielestä kyse ei ole tulonsiirroista vaan investoinneista Euroopan elpymiseen.

Hallitus lähdössä tukemaan Euroopan valtavia tukipaketteja – perussuomalaisilta täystyrmäys

Euroopan talous on koronan jälkeen kuralla ja jälleenrakennukseen ollaan lappamassa isolla kädellä satoja miljardeja euroja. EU-tukitulva on erityisen iloinen uutinen Etelä-Euroopan mafialle, joka yrittää pomminvarmasti hyötyä miljardisateesta. Europol ja Italian sisäministeriö ovat SVT:n mukaan tietoisia uhasta.

Italian järjestäytynyt rikollisuus koostuu 700 ryhmästä, perheestä ja klaanista, joista useimmat kuuluvat Sisilian Cosa Nostraan, Napolin seudun Camorraan tai Calabrian Ndranghetaan. Italian sisäministeri Luciana Lamorgese <a href="https://www.repubblica.it/cronaca/2020/04/22/news/coronavirus_lamorgese_prima_il_certificato_antimafia_e_poi_i_soldi_pubblici_-254695472/">varoitti</a> äskettäin La Repubblica -verkkojulkaisussa, että mafia on ryömimässä ulos koloistaan ja valmistautuu vahvistamaan asemiaan yhteiskunnassa.
Mafia suuntaa pohjoiseen
Mafian <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/analys-maffian-stiger-fram-ur-coronakrisens-skuggor">liikevaihto</a> on arviolta 60 miljardia euroa, laskee Italian antimafiavirasto DIA. Yhä suurempi osa järjestäytyneen rikollisuuden tuloista tulee Pohjois-Italiasta, erityisesti 10 miljoonan asukkaan Lombardiasta. Alue on maan rikkainta ja se on tullut tunnetuksi koronaviruksen pahiten arpeuttamana osana Italiaa.
Koronakriisin seurauksena 10 miljoonaa italialaista uhkaa pudota köyhyyteen. Yhteiskunnallinen kriisitilanne auttaa mafiaa hankkimaan tuoreita jäseniä ja valtaamaan takaisin kadottamiaan markkinoita. Mafian pääelinkeino on edelleen huumekauppa, mutta se on tiettävästi mukana lähes kaikissa Italian yhteiskunnallisissa hankkeissa sekä kansainvälisessä asekaupassa.
Mafia pienyritysten avuksi
Italian sisäministeriö ja Europol varoittavat mahdollisuudesta, että EU:n tuet talouden jälleenrakentamiseksi voivat merkittävässä määrin valua mafian pohjattomaan kassaan. Järjestäytynyt rikollisuus tulee hyödyntämään huijausten koko kirjoa valeyrityksistä rahanpesuun. Mukana on mafian koko yhteiskunnan läpikäyvä verkosto.
Myös tavalliset tallaajat ovat vaarassa joutua mafian vaikutuspiiriin, sillä rikollisjärjestöt tarjoavat yksityisille ihmisille ja pienyrityksille avokätistä lainaa tilapäisten talousvaikeuksien voittamiseksi. Sen verran italialaiset ovat kuitenkin oppineet maansa historiasta, että jo maaliskuussa maan yleisen turvallisuuden virasto aloitti selvityksen keinoista, joilla mafian koronakuppausta voitaisiin kahlita.
&nbsp;
&nbsp;

EU:n tukimiljardit jättipotti Etelä-Euroopan järjestäytyneelle rikollisuudelle  – mafialla edessään kissanpäivät

Perussuomalaiset Naiset vastustaa jyrkästi hallituksen aikeita taata lisää velkaa euroalueen kriiseihin. Käytännössä uusilla paketeilla lainoitettaisiin esimerkiksi Italiaa, pankkeja ja muiden maiden yrityksiä. Kaikki varat tulisi käyttää nyt oman kansan hyvinvointiin ja takausriskit minimoida.

&#8211; Kaiken kaikkiaan Suomen vastuita ollaan kasvattamassa yli kahdella miljardilla eurolla monimutkaisten ”koronapakettien” kautta. Suomi ei tästä hyödy mitään, vaan varat menevät jo ennen koronaa asiat huonosti hoitaneille maille kuten Italialle ja sen velkojille.
&#8211; Kyse ei siis ole duunareiden tai vaikka pienyritysten pelastamisesta. Kyseessä on jälleen kerran uusi osa euron murhenäytelmään, jossa etelän löyhä talouspolitiikka ja Eurooppalaiset pikavippipankit kohtaavat, sanoo Perussuomalaisten Naisten puheenjohtaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.
Euroalueen takaukset aina riski
Elomaan mielestä asiaa kritisoivia syytetään nurkkakuntaisuudesta ja perustellaan, että vakaa euroalue on Suomen etu.
&#8211; Euroon ei olisi koskaan pitänyt liittyä. Suomessa on enää vain yksi eduskuntapuolue, joka suhtautuu rahaliittoon kriittisesti. Muut näyttävät haluavan tekohengittää euroa jatkossakin.
&#8211; Euroalueen takaukset ovat aina riski. Kaikki tuskin toteutuvat, mutta satojen miljoonien tai jopa miljardien riskit ovat mahdollisia. Hoitajamitoitukseen lasketaan kuluvan reilut 200 miljoonaa vuodessa. Tänä vuonna hallitus haluaa taata 800 miljoonalla eurolla euroalueen koronapaketteja. Siinä vähän vertailupohjaa, naiset toteavat.
Yhteistyö ei vaadi yhteisvastuuta veloista
Maailman talous kyykkää syvään koronan vuoksi, mutta ennusteet huonommista ajoista olivat jo viime vuoden puolella tiedossa. Suomen tuleekin PS-Naisten mielestä valmistautua euron hajoamiseen tai itsenäisesti siitä irtautumiseen.
&#8211; Neuvostoliittokaan ei ollut ikuinen. Ei ole eurokaan.
&#8211; Itsenäiset kansat voivat tehdä hyvää yhteistyötä ja pitää huolta kansalaisistaan ilman yhteisvastuuta veloista. Tämä yhteisvastuu on EU:n omienkin sääntöjen vastainen, mutta EU on luonut säännöt sääntöjen kiertämiseksi. Tämä taas kertoo EU:sta kaiken oleellisen, Elomaa toteaa.

Etelä-Eurooppa

Naton parlamentaarinen yleiskokous Suomeen 2027 – perussuomalaisten Immonen: Täysjäsenyyttä ei toteuteta kirjekurssilla

Perussuomalaiset elpymispaketin valvonnasta: Suomen pitäisi valvoa Italiaa, koska siellä meidän rahat ovat

Keskustelu elpymispaketista alkoi – Halla-aho tyrmäsi hallituksen ja kokoomuksen väitteet: Paketti ei liity koronaan, ei ole kertaluonteinen eikä elvytä

Kokoomuksen Mykkänen pelotteli Venäjällä ja Kiinalla sekä EU:n hajoamisella, jos elvytyspaketti kaadetaan – Purra: ”Miksi ette sitten äänestä paketin puolesta?”

Suomalaiset rahoittavat Italian lapsitalkoot ja Espanjan lyhennetyn työviikon – Koponen: ”Miksi hallitus tekee tämän meille?”

Veikko Vallin moittii hallituksen kolmatta kustannustukipakettia: Hallitus haluaa tukea Euroopan kilpailijamaita ennemmin kuin suomalaista yrittäjää

Halla-aho tyrmää komission esittämän 750 miljardin elvytysrahaston: ”Ei voi olla niin, että kourallinen EU-nettomaksajamaita elvyttää eteläisen Euroopan”

PS: Suomen julkisen talouden tila on järkyttävä – ”Velkaa on otettu hyvinä aikoina ja huonoina otetaan vielä enemmän”

Hallitus lähdössä tukemaan Euroopan valtavia tukipaketteja – perussuomalaisilta täystyrmäys

EU:n tukimiljardit jättipotti Etelä-Euroopan järjestäytyneelle rikollisuudelle – mafialla edessään kissanpäivät

PS-Naiset: Suomalaisten varat suomalaisille – ei Etelä-Euroopan vastuuttomuudelle ja pikavippipankeille

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025