Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

eteläiset maat

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio on tänään jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen Suomen suhtautumisesta Euroopan keskuspankin uuteen rahoitusinstrumenttiin TPI:hin. Tavio uskoo osto-ohjelman kannustavan Euroopan eteläisiä maita jatkamaan kelvotonta taloudenhoitoaan ja vaatii hallitusta vastustamaan uutta tukipakettia.

TPI on tukiväline, jolla Euroopan keskuspankki voi ostaa jonkin jäsenmaan joukkovelkakirjoja, jotka eivät muutoin menisi kaupaksi. Näin vaikkapa Italialle saadaan halvempaa valtionvelkaa, jotta maa ei ajaudu maksukyvyttömyyteen.
TPI:n luominen vahvistettiin Euroopan keskuspankin neuvoston kokouksessa Frankfurtissa heinäkuussa. Suomea kokouksessa edusti Olli Rehn (kesk.). Ville Tavio paheksuu sitä, että julkisuudessa tämä merkittävä päätös kuitattiin vain vähäisellä huomiolla. Tavio arvioi, että Suomessa osa päättäjistä toivookin asian pysyvän kansan tietämättömissä, koska järjestely on Suomelle epäedullinen.
Tavion mukaan EKP:stä uhkaa tulla roskapankki, joka ostaa valtionobligaatioita riskillä. Tämä olisi samalla suoraa tukea Italian kaltaisille taloutensa huonosti hoitaneille maille.
– TPI on räätälöity ylivelkaantuneita euromaita varten. Suomi ei tästäkään velkahimmelistä hyödy, vaan Suomen vastuut kasvavat, Tavio sanoo.
Kannustin kelvottoman taloudenhoidon jatkamiselle
Tavio katsoo, että TPI:llä jatketaan euroalueen taloudellisen moraalikadon ruokkimista, joka alkoi jo viime vuonna yli 700 miljardin euron elpymisvälineellä.
– Italialle ja muille pahasti velkaantuneille euromaille on annettu viesti, että maiden ei tarvitsekaan tehdä rakenteellisia uudistuksia taloutensa korjaamiseksi, vaan keskuspankki ja viime kädessä vauraammat euromaat auttavat niitä kerta toisensa jälkeen, Tavio moittii.
– Vaikka TPI:tä ei käytettäisi usein, jo pelkkä rahoitusinstrumentin olemassaolo antaa eteläisille maille kannustimen jatkaa kelvotonta taloudenhoitoaan, Tavio pohtii.
Suomen vastustettava uutta tukipakettia
Tavio katsoo, että TPI-arvopaperien osto-ohjelman toteuttaminen vaarantaisi Euroopan keskuspankin uskottavuuden. Tavio vaatii hallitukselta vastausta siihen, pitääkö Suomi tätä ongelmallisena.
– Jos markkinoilla ei luoteta Italian kykyyn hoitaa paisunutta velkataakkaansa, miksi EKP siihen luottaisi? Tavio sanoo.
Kirjallisessa kysymyksessä Tavio esittää Sanna Marinin hallitukselle vaatimuksen, että se nousisi vastustamaan TPI:tä uutena eurokriisin tukipakettina. Suomella tulisi Tavion mielestä myös olla oma hätäsuunnitelma euroalueen hajoamisen tilanteeseen.
&nbsp;

Pankkiirit ovat valmistelleet uutta tukipakettia kansalta salassa – Tavio vaatii hallitukselta vastauksia

Euroopan komissio ja Etelä-Euroopan maat käyttivät täysimääräisesti hyväkseen koronapandemian käyttämää poikkeustilannetta ajamalla läpi EU:ssa 750 miljardin euron yhteisvelkapaketin, josta 390 miljardia oli suoria rahalahjoja pääosin Italialle, Ranskalle ja muille Etelä-Euroopan maille, perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari kirjoittaa blogissaan.

&#8211; Niin sanotulla koronapaketilla ei ollut mitään tekemistä koronan aiheuttaman talouslaman kanssa, sillä jäsenmaiden saamat tukisummat mitoitettiin koronapandemiaa edeltävien vuosien talouskasvun mukaan. EU:n elvytyspaketilla siis palkittiin ne jäsenmaat, jotka olivat laiminlyöneet vastuullisen talouspolitiikan hoidon.
&#8211; Tällainen EU on! Se mahdollistaa ja suorastaan painostaa itsenäisiä valtioita tekemään yhä isompia tulonsiirtoja muille valtioille. Eihän tässä ole mitään järkeä! Suomalaiset osallistuvat ensin italialaisten taloremontteihin ja sen jälkeen direktiivin pakottamana remontoivat omat talonsa energiatehokkaiksi, jopa sellaiset talot, jotka ovat arvottomia. Joutuvatko pienituloiset myymään talonsa? Laura Huhtasaari kysyy.
Suomi innokkain ehdotusten tukija
Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan ovat EU:n kilpailukyvyttömät maat, Ranska etunenässä, taas vaatimassa yhteisvelkainstrumentin käyttöönottoa. Tällä kertaa maksatetaan suomalaisilla muiden maiden energialaskuja.
&#8211; EU:ssa on halua avata perussopimuksia. Perussopimusten primäärinen tavoite ei ole tehostaa päätöksentekoa, vaan lisätä komission valtaa sekä tehdä EU-ero jäsenvaltiolle mahdollisimman hankalaksi, jopa mahdottomaksi.
&#8211; Brysselin komissiolle on pakkomielle tarkastella kaikkea lainsäädäntöä ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta. EU:n sisällä Suomi on tehnyt strategisesti valtavan virheen olemalla kenties innokkain EU-komission ilmastoradikaalien ehdotusten tukija. Tästä syystä ei ole siis minkäänlainen yllätys, että EU on jyvittämässä Suomelle monta muuta EU-maata suuremman taakan unionin päästövähennystavoitteista, Huhtasaari toteaa.
EU haluaa lisätä tulojaan veroilla
Komission hampaissa ovat erityisesti Suomen metsät, joista kaavaillaan koko Euroopan hiilinieluja, jotta esimerkiksi Puolassa voidaan pitää kiinni kivihiilen poltosta.
&#8211; Keski-Euroopassa on viitattu kintaalla satoja vuosia harjoitetulle kestävälle suomalaiselle metsänhoidolle ja korkean ekologisen vastuun omaavalle metsäteollisuudellemme. Merkityksellistä näille byrokraateille on vain se, että Suomi ei hakkaa metsiään. Suomessa on noin 600 000 metsänomistajaa. Millä oikeudella EU kertoo, mitä suomalaiset saavat omaisuudellaan tehdä? Missä on perustuslain suojaama omaisuuden suoja? Huhtasaari kysyy ja jatkaa:
&#8211; EU-komissiolle on jo pitkään aiheuttanut harmaita hiuksia, että EU joutuu yhä rahankäytössään kysymään jäsenvaltioiden mielipidettä. Tämän vuoksi komissio pyrkii nyt erityisesti koronapaketin takaisinmaksussa lisäämään niin sanottujen EU-verojen osuutta tulonlähteenä.
On oltava kanttia sanoa ei
Huhtasaari toteaa, että mikäli EU:n budjetti koostuisi pitkälti vain jäsenmaiden maksamista EU-veroista, eikä jäsenmaksuista kuten nykyään, ei unionin rahankäytölle olisi mitään rajoja.
&#8211; Suomen on oltava niiden maiden joukossa, joilla on kanttia torpata EU:n verokanto-oikeus. Suomella on yksi maailman korkeimmista veroasteista, minkä vuoksi on kestämätöntä, että maamme veronmaksajien kuormaa lisättäisiin vielä unionitason verotuksella.
&#8211; Korona ja Ukrainan sota alleviivaavat sitä, että kansallismieliset ovat olleet koko ajan oikeassa. Omavaraisuus ruuan ja energian suhteen ovat rauhan ja vakauden tae. Vain noin 150 vuotta sitten joka kymmenes suomalainen kuoli nälkään. On hyvä pitää mielessä, että anarkia on kolmen lämpimän aterian päässä, Huhtasaari varoittaa.
Valtamedia on hegemonian puolustaja
Huhtasaari huomauttaa, että Kiina valloittaa ja käy sotaa talouden keinoin. Ihmisoikeuksien polkeminen, orjatyövoima, ympäristöstä piittaamattomuus ja monien muiden sääntöjen rikkominen tuo Kiinalle epäreilun kilpailuedun.
&#8211; Tämä on kapitalismia kiinalaisin piirtein. Samaan aikaan lännessä woke-ideologia yrittää saada kehittyneiden maiden enemmistön tuntemaan itsensä kelvottomaksi elämäntapojensa ja ihonvärinsä vuoksi. Viimeksi Yle (joka joutaa maksukortin taakse) syyllisti suomalaisia mökkeilystä.
&#8211; Valtamedia on hegemonian puolustaja. Asettumalla vastarintaan ei ole helpoin tapa saada kavereita, mutta se on ainoa tapa muuttaa asioita. Annetaan muiden kitistä, kohta he kuitenkin toistavat samoja asioita, mitä ennen paheksuivat. Kuten olemme jo voineet huomata, Alexander Stubb ei enää twiittaa, että Ruotsi on maailman turvallisin monikulttuurinen paratiisi.
Haluavatko suomalaiset oikeasti liittovaltiota?
Huhtasaaren mukaan EU ei pidä monipuolisesta keskustelusta.
&#8211; EU-digilain myötä vain punasilmäinen keskustelu sallitaan. Ihmiset, jotka kahlitaan sanallisesti, ovat orjia. Digilaissa on kyse sensuurista, ei muusta. Historia on opettanut, että ihminen ei opi historiasta mitään.
&#8211; Haluavatko suomalaiset oikeasti, että Suomesta tulee osa EU:n liittovaltiota? EU:n parlamentti hyväksyi ylikansalliset listat eurovaaleihin, eli koko EU:n laajuisen vaalipiirin. Tässä ei pelkästään mennä EU-liittovaltion suuntaan, vaan EU:n yhtenäisvaltion suuntaan. Tältä listalta valittaisiin 28 edustajaa nykyisten europarlamentaarikkojen päälle. Tämä on mullistava uudistus. Jopa Yhdysvalloissa ollaan hyvin tarkkoja osavaltiokeskeisyydestä, eikä siellä tällainen menettely tulisi kuuloonkaan, Huhtasaari painottaa.
Syytä hypätä ajoissa pois
Huhtasaari ei ole vakuuttunut, että Ruotsi tai Tanska haluavat olla loppuun asti EU-projektissa mukana.
&#8211; Minä en ainakaan halua, että Suomesta tulee osavaltio. EU-federalistit ovat jatkuvasti väittäneet EU:n olevan meille turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Jos näin on, niin miksi sitten liitymme Natoon? Natoon liittymisen jälkeen EU-federalisteilla ei ole enää mitään argumentteja sen puolesta, että EU toisi meille turvaa. Päinvastoin se aiheuttaa meille taloudellista turvattomuutta viemällä meidän rahamme, Huhtasaari kirjoittaa.
&#8211; Se, että EU toimii yhteisenä rintamana Venäjää vastaan ei vaadi liittovaltiota. Kyllä Sveitsi, Iso-Britannia ja Yhdysvallatkin ovat mukana ilman EU-jäsenyyttä. Pitäkäämme huoli, että Suomi hyppää riittävän ajoissa pois EU:n liittovaltioprojektista ennen kuin se on liian myöhäistä.

Suomalaiset maksavat ensin italialaisten taloremontit ja remontoivat pakosta omat talonsa energiatehokkaiksi – ”Suomi on tehnyt valtavan virheen olemalla innokkain EU-komission ehdotusten tukija”

Hallituspuolueiden kansanedustajat Atte Harjanne ja Jouni Ovaska selittelivät eilen Ylen A-Talkissa mutkikkailla lauseilla miksi Suomen pitää osallistua EU-elvytykseen, jonne Suomi joutuu maksamaan 6,6 miljardia ja saa takaisin vain 3,2 miljardia. Perussuomalaisten Jani Mäkelä huomautti, että kunkin EU-maan pitäisi elvyttää itsenäisesti omaa talouttaan. Mäkelä painotti, että elvytyspaketilla tosiasiassa vain korjataan Etelä-Euroopan maiden kuten Italian ja Espanjan rakenteellisia talousongelmia.
 
EU-johtajat tekivät kesällä poliittisen sopimuksen 750 miljardin elvytyspaketista, josta Suomen maksuosuus on 6,6 miljardia. EU:lle kanavoimistaan rahoista Suomi on saamassa takaisin vain 3,2 miljardia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä tiivisti eilen Ylen A-Talkissa, mitä EU-johtajien neuvottelema elvytyspaketti konkreettisesti tarkoittaa suomalaisten kannalta.
&#8211; Pohjimmainen havainto on, että suomalaiset joutuvat taas maksamaan. Kun monivuotinen EU-rahoituskehys ja elvytyspaketti toteutuvat, niin se tarkoittaa sitä, että suomalaisten miljardit lähtevät muille maille. Tästähän siinä on kyse, aivan riippumatta siitä, mitä mekanismeja on taustalla.
A-Talkissa vieraina olivat myös kansanedustajat Sari Essayah (kd), Atte Harjanne (vihr) ja Jouni Ovaska (kesk).
Suomi on vuodesta toiseen EU:n nettomaksaja, eli saa EU:lta vähemmän rahaa kuin sinne maksaa. Ovaskan mukaan nettomaksajan asema on Suomelle hyvä asia.
&#8211; Se kertoo siitä, että Suomen talous on mennyt paremmin, keskustaedustaja sanoi.
Keskusta: Suomen talous kaipaa yhteistä EU-velkaa
Essayah totesi, että elvytyspaketti muuttaa EU:n keskeisiä periaatteita.
&#8211; Tähän mennessä kunkin jäsenvaltion on pitänyt hoitaa omaa talouttaan ja EU ei itse ole voinut velkaantua eikä tehdä alijäämäistä budjettia. Nyt ollaan ottamassa yhteinen velka, joka tuodaan EU-budjettiin ja viedään jäsenvaltioille. Paketti on Suomelle kallis, Essayah sanoi.
Hän varoitti myös EU-verotusoikeudesta, joka on mahdollisesti tulossa myöhemmin.
&#8211; Tämä muuttaa EU:n luonnetta siitä, mihin suomalaiset ovat aikanaan antaneet mandaatin. EU:sta tulee tulonsiirto-, velka-, ja verounioni.
Ovaska vetosi koronatilanteeseen ja siihen, että myös Kiina ja USA elvyttävät.
&#8211; Meidän talous ja teollisuus kaipaavat tätä pakettia, Ovaska väitti.
Useat taloustieteilijät ovat kuitenkin elvytyspaketista eri mieltä. Esimerkiksi talouskasvua lähes 20 vuotta tutkinut Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen on todennut, että rahaston elvytysvaikutus on mitätön ja sillä pyritään vain luomaan tulonsiirtounioni EU-alueelle.
Pikavippi, jossa saadut rahat maksetaan tuplana takaisin
Perussuomalaiset torjuu elvytysrahaston. Suomen kannalta elvytysrahasto on kuin pikavippi, jossa saadut rahat joudutaan maksamaan tuplana takaisin.
Mäkelä havainnollisti tilannetta edustajakollegoilleen.
&#8211; Kuinka moni teistä suostuisi diiliin, että te annatte minulle kukin satasen ja minä annan teille takaisin 50 euroa ja se 50 euroa pitää käyttää sähköpyörän osamaksuihin? Tästähän käytännössä on kyse, Mäkelä sanoi.
Sähköpyörävertaus viittaa muun muassa EU-komission suunnitelmiin joiden mukaan jäsenvaltioille kanavoitavista rahoista tulisi käyttää kolmannes ilmastotoimiin. Suomen hallitus kuitenkin haluaisi käyttää rahoista ilmastohankkeisiin jopa puolet.
Mäkelä huomautti, että kunkin EU-maan pitäisi elvyttää itsenäisesti omaa talouttaan.
&#8211; Suomi voisi elvyttää talouttaan paljon kannattavammin kuin elvytyspaketin kautta. Tilanne on vielä se, että Suomen viennistä vain kuusi prosenttia kohdistuu niihin maihin jotka eniten hyötyvät elvytyspaketista, joten vientiargumentti ei tässä yhteydessä toimi.
&#8211; Etelä-Euroopassa talous oli kuralla jo ennen koronakriisiä. Elvytyspaketti ei ole koronapaketti, vaan tällä paketilla korjataan Etelä-Euroopan maiden kuten Italian ja Espanjan jo olemassa olevia rakenteellisia talousongelmia. Iso kuvio pohjalla on se, että Ranskan ja Saksan avulla Italia ja Espanja kiristivät paketin muilta EU-mailta. Suomi on tässä vain maksumiehenä.
Vihreille yhteinen EU-velka ei ole ongelma
Vihreä edustaja Harjanne ei näe mitään ongelmaa EU-jäsenvaltioiden yhteisessä velkaelvytyshankkeessa.
&#8211; On meidänkin etumme elvyttää nimenomaan Euroopan tasolla. Arvioiden mukaan elvytys auttaa myös Suomen vientivetoista taloutta. Jos kaikki maat elvyttäisivät itsenäisesti, lopputulos ei vastaisi sitä, mitä nyt tavoitellaan eli koordinoitua yhteistä Euroopan tason elvytystä, joka olisi myös Suomen etu, Harjanne väitti.
Essayah huomautti, että elvyttämistä itsessään ei vastusta kukaan, vaan kritiikki liittyy siihen, että elvytys tehdään yhteisellä velalla.
&#8211; Nyt joudutaan vastuuseen muiden maiden veloista ja samalla mennään kauemmaksi markkinakurista. Nyt ne jäsenvaltiot, jotka saavat elvytyspaketista kymmeniä, ehkä satoja miljardeja, niin miksi ne lähtisivät enää tekemään rakenteellisia uudistuksia omaan talouteensa, kun ne saavat yhteistä ilmaista rahaa. Tämä ei vaan ole järkevää.
Kannattaako antaa rahaa kilpailijamaille?
Mäkelä huomautti, että elvytyspaketin kautta Suomi tulisi myös &#8211; omilla rahoillaan &#8211; elvyttämään kilpailijamaita kuten Viroa.
&#8211; Viroon viedään yhdeksän miljardia EU:n toimesta, Unkariin ja Puolaan yhteensä sata miljardia. Ne maat kilpailevat Suomen kanssa EU-sisämarkkinoilla, joilla myydään tuotteita. Eihän ole mitään järkeä antaa rahaa kilpailijamaille, jotta ne pystyisivät kilpailemaan kanssamme paremmin.
Ovaska tivasi, mikä on perussuomalainen vaihtoehto elvytyspaketille.
&#8211; Suomi elpyy siten, että suomalaisen teollisuuden ja työllisyyden mahdollisuudet laitetaan kuntoon ja saadaan Suomen vientiteollisuus vetämään. Suomea pitäisi nostaa ennen kaikkea sillä, että alennetaan energian hintaa ja logistiikan hintaa ja parannetaan työllistämisen mahdollisuuksia, Mäkelä vastasi.
Perussuomalainen kansanedustaja vertasi elvytyspakettia narun työntämiseen eteenpäin.
&#8211; Eihän tämä toimi niin, että me annamme Italialle rahaa, jotta Italia ehkä ostaisi suomalaisia tuotteita. Italia elvyttäköön omalla rahallaan ja Suomi omalla rahallaan.
Elvytyspaketista tulossa pysyvä mekanismi
Elvytyspaketissa piilee myös se vaara, että yhteisestä velkaelvytyksestä tuleekin pysyvä tulonsiirtomekanismi. Essayah huomautti, että koska Suomi ei nytkään kyennyt vastustamaan elvytyspakettia, niin vastustamisen poliittinen hinta nousee koko ajan.
&#8211; Kun tulee seuraava kriisi, niin miten Suomi siinä tilanteessa enää kaataisi paketin, Essayah sanoi.
Mäkelä totesi, että kukaan ei enää usko argumenttiin, jonka mukaan elvytyspaketista tulisi ainutkertainen.
&#8211; Eihän siinä ole mitään uskottavuutta, että jos tämä paketti menee läpi, niin sitten seuraavassa kriisissä tuleva paketti jostain syystä kaatuisi. EU-integraatiota aina tiivistetään jokaista kriisiä hyväksi käyttäen. Agenda taustalla on se, että Eurooppaa viedään enemmän kohti liittovaltiota.
Vihreiden Harjanne myönsi itsekin, että uusi elvytyspaketti saattaa olla tulossa.
&#8211; Tämä (elvytyspaketti) on tehty kertaluontoiseksi, mutta voihan se olla että toinen tulee. EU kehittyy ajassa, Harjanne sanoi.
Mäkelä huomautti, että elvytyspaketti itsessään on vuosikymmenien sitoumus, eikä edes tiedetä, millä rahalla se maksettaisiin.
&#8211; Mahdollisesti se maksetaan jopa jäsenmaksujen korotuksilla. Siinä suomalainen maksaa aina vaan lisää.

Keskusta ylpeilee nettomaksajan roolilla, vihreät hahmottelevat jo seuraavaa EU-elvytyspakettia – Mäkelä: ”Suomalaisten miljardit lähtevät muille maille”

Perussuomalaisten, vihreiden ja vasemmistoliiton linjaerot EU-elvytyksestä ja liittovaltiokehityksestä tulivat selvästi esille keskiviikkona AlfaTV:llä. Europarlamentaarikkojen Ville Niinistön (vihr) ja Silvia Modigin (vas) mielestä EU-maiden yhteinen velanotto on järkevää ja se vahvistaisi Suomen taloutta. Perussuomalaisten meppi Laura Huhtasaari joutui huomauttamaan, että EU rikkoo jatkuvasti omia sääntöjään mielivaltaisilla tulkinnoilla, minkä vuoksi unionin uskottavuus on jo heikentynyt kansalaisten silmissä.

EU on jälleen ajautunut kriisiin. Unkari ja Puola torjuivat maanantaina EU:n budjetin ja samalla niin sanotun elpymispaketin hyväksymisen oikeusvaltioperiaatteesta syntyneen kiistan takia.
Perussuomalaisten europarlamentaarikko Laura Huhtasaari arvioi, että Unkarin ja Puolan vastustuksesta huolimatta 750 miljardin elpymispakettia yritetään EU:ssa hivuttaa läpi, tavalla tai toisella.
Oikeusvaltioperiaate viittaa valtion toiminnan sitomista oikeussäännöksiin ja että valtion toimielimet noudattavat oikeussäännöksiä toiminnassaan. Oikeusvaltioperiaate pitää sisällään myös tuomioistuimien riippumattomuuden.
Huhtasaari sanoo, että vaikka oikeusvaltioperiaate on tärkeä, EU on itsekin laittomuuden tilassa.
&#8211; Jo 2011 EU rikkoi ensimmäisen kerran no bailout -sääntöä Kreikka-paketissa, jolloin sanottiin, että järjestely olisi ainutkertainen joka ei toistu. No se toistui ja nyt jatkamme tällä tiellä, Huhtasaari sanoi keskiviikkona AlfaTV:n Sanna Ukkola Live -ajankohtaisohjelmassa.
Huhtasaari huomautti, että jos elpymispakettia ei kuitenkaan tule, kaikki EU-maat voivat edelleen ottaa itsenäisesti lainaa markkinoilta.
&#8211; Esimerkiksi Italia saa myös lainaa vapailta markkinoilta, Sehän olisi oikea ratkaisu ja parempi.
Elpymispaketin kaatuminen on Suomen etu
Huhtasaari painottaa, että elpymispaketin kaatuminen olisi Suomen etu.
&#8211; Minä toivon, että se kaatuu. Nimenomaan Suomen olisi kannattanut sitä vastustaa, koska sehän ei ole nettomaksajien etu.
Huhtasaaren viittaus elpymispaketin laittomuuteen johtuu siitä, että EU-perussopimusten no bailout -säännön mukaan jokaisen euromaan on huolehdittava itse omista taloudellisista velvollisuuksistaan eikä velkoja saa siirtää muiden maksettavaksi.
EU-talouden kriisitilanteesta olivat AlfaTV:llä keskustelemassa myös europarlamentaarikot Ville Niinistö (vihr) ja Silvia Modig (vas).
Modigin mielestä elpymispaketti olisi sinänsä laillinen huolimatta no bailout -säännöstä, koska elpymispakettia varten otettu laina ei olisi osa EU-budjettia. Modig kannattaa yhteistä EU-elvytystä.
&#8211; Meillä on nyt myös ilmastokriisi käsillä. Nyt on aika hyvät periaatteet, miten me voidaan huolehtia siitä, että se, mikä koronassa on menetetty, niin me voidaan huolehtia siitä, että koronan jälkeen me vauhditetaan siirtymää kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa, Modig sanoi.
Tulonsiirrot kasvavat pohjoisesta etelään
Elpymispakettia on kritisoitu myös siitä, että kyseessä on instrumentti, jonka rahanjakokriteerit eivät oikeastaan edes liity siihen, miten pahasti EU-jäsenvaltiot ovat kärsineet koronasta.
Huhtasaari huomautti, että komission vaatimusten mukaisesti elpymispaketista jaettavia rahoja tulee käyttää ilmastotoimiin.
&#8211; Rahoituksessa on kyse ilmastopainotteisesta politiikasta. Olen toki itsekin sitä mieltä, että tutkimukseen ja kehitykseen kannattaa laittaa rahaa, varsinkin energian varastoinnin teknologiaan.
Elpymispaketin on väitetty olevan kertaluontoinen, mutta jo nyt monet uskovat, että kyseessä olisikin pysyvä mekanismi, jota kerran sovellettuaan käytettäisiin myös jatkossa. Monet tahot myös haluaisivat sitä. Huhtasaari pelkää, että ratkaisusta tulee pysyvä.
&#8211; Tietenkään ratkaisu ei ole kertaluontoinen. EU on tulonsiirtounioni ja jatkossa tulonsiirrot vain kasvavat pohjoisesta etelään. Tällä elpymispaketilla nyt vain lahjotaan Italiaa. Oikeasti kauppaliitto ei tarvitsisi minkäänlaista tulonsiirtounionia.
Niinistö esitti monimutkaisesti, että elpymispaketti tulisi olemaan ”selkeästi kertaluonteinen”, mutta että osa ratkaisuista voisi olla ”pysyvästi EU:lle edullisia”.
Esimerkkinä mielestään pysyvästi edullisesta ratkaisusta Niinistö nosti esille EU-verotuksen, erityisesti ympäristöverot.
&#8211; Lentopolttoaineveroa olisi järkevää verottaa EU-tasolla, siitä saataisiin EU-budjettiin omia tuloja, Niinistö esitti.
EU-elvytys ei edes riittäisi tarkoituksiinsa
Niinistö väitti, että Suomen hyöty talouskasvussa laskettaisiin miljardeissa elpymispaketin vuoksi.
&#8211; Meidän vienti hyötyy valtavasti sisämarkkinoista. Italian romahtaminen ei ole meidän etu, joten on järkevää investoida Italian uudistukseen. Me (Suomi) hyödymme tästä lisää, Niinistö väitti.
Niinistö ei osannut sanoa, miksi kukin EU-maa ei voi elvyttää itsenäisesti omaa talouttaan. Niinistö ei liioin maininnut sitä, että Italia on EU:n johtava veronkiertomaa.
Huhtasaari huomautti, että jo laskelmien perusteella 750 miljardin EU elvytys ei tule riittämään tarkoituksiinsa. Perussuomalaisten europarlamentaarikko myös varoitti nollakorkoisesta tai jopa miinuskorkoisesta lainasta.
&#8211; Tilanne ei ole ollut pitkään aikaan terve. Velkaa on nyt enemmän kuin koskaan. Millainen talousmaailma meillä on, jos voi lainata sata euroa ja maksaa takaisin 99 euroa. Pelkään, että isompi romahdus on edessä, Huhtasaari sanoi.
Hän jatkoi, että Unkarin ja Puolan nostaminen ”tikun nokkaan” EU:ssa johtuu pitkälti siitä, että Unkari ja puola eivät halua islamilaista maahanmuuttoa.
&#8211; Heillä rajat ovat kiinni. Vastaavasti siellä ei sitten ole myöskään nähty pään katkaisuja, terrori-iskuja tai muitakaan lieveilmiöitä mitä esimerkiksi Ruotsissa on ollut, Huhtasaari sanoi.
EU:n uskottavuus heikentynyt
Niinistön mukaan Puolassa oltaisiin viemässä kansalaisten perusoikeuksia ”julmalla politiikalla”. Huhtasaari vastasi, että Puolassa toki on ongelmia.
&#8211; Kukaan ei kiistä, etteikö ongelmia olisi. Kuitenkin myös muissa maissa on ongelmia. Unkari ja Puola vain eivät halua islamilaista maahanmuuttoa, ja siksi joutuvat muita maita enemmän EU:n hampaisiin.
Huhtasaari huomautti myös, että perussopimuksien venyttämisen ja mielivaltaisten tulkintojen vuoksi EU:n uskottavuus on heikentynyt kansalaisten silmissä. Aiemmin myös presidentti Sauli Niinistö on varoittanut samasta asiasta.
Huhtasaari myös nosti esille, että EU:ssa halutaan jatkuvasti lisätä määräenemmistöpäätöksiä, jotka väistämättä kaventavat pienempien EU-maiden, kuten Suomen vaikutusvaltaa asioihinsa.
&#8211; EU on juuri tällainen, että se kerätä haluaa kaiken vallan.

Vihreät kannattaa EU-verotusta ja Italian talouden tukemista  – Huhtasaari: ”EU on laittomuuden tilassa”

Euroopan unionin eteläisten jäsenvaltioiden välinen huippukokous järjestettiin torstaina 10. Syyskuuta 2020 Ajacciossa, Korsikan saarella Ranskassa. Isäntänä toimineen Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ohella huippukokoukseen osallistuivat Espanjan, Italian, Kreikan, Kyproksen, Maltan ja Portugalin valtionpäämiehet tai hallituksen päämiehet.

Huippukokouksen päätteeksi EU:n eteläiset jäsenvaltiot julkaisivat 19 kohtaa sisältävän <a href="https://ue.delegfrance.org/nous-avons-un-agenda-commun-de#Declaration-a-l-issue-du-7e-Sommet-des-pays-du-sud-de-l-Union-nbsp">julistuksen</a>, joka korosti alueen omiin haasteisiin vastaamisen ohella Euroopan unionin tason yhdentymisen ja solidaarisuuden tärkeyttä.
Julistus tuo selvästi esille eteläisten jäsenvaltioiden tyytyväisyyden EU:n 21. heinäkuuta hyväksymään elvytyspakettiin, joka jakaa avokätisesti tukia ja lainoja erityisesti juuri niille.
Kohti sosialistista EU-imperiumia
Perussuomalaisten Euroopan parlamentin jäsenet Laura Huhtasaari ja Teuvo Hakkarainen kommentoivat etelävaltioiden suunnitelmia.
Huhtasaaren mukaan EU:n eteläisten jäsenmaiden linja olisi loppu Suomen itsenäisyydelle ja turmio suomalaisten hyvinvoinnille.
– Huippukokouksen julistuksen kohdat, jotka vetoavat EU:n sisäiseen solidaarisuuteen, jäsenmaiden väliseen laajempaan taloudelliseen ja sosiaaliseen lähentymiseen, solidaarisuuteen maahanmuuttopolitiikassa ja uusien verojen ja muiden tulonlähteiden hyväksymiseen EU-tasolla, viitoittavat tietä kohti keskusjohtoista sosialistista EU-imperiumia, näkee Huhtasaari.
Peli pitäisi viheltää poikki
Hakkarainen kertoo raivostuneensa nähtyään eteläisten maiden johtajien julistuksen sisällön.
– Etelän maiden poliitikot käyttävät taitavasti hyväkseen pohjoisen poliitikkojen hyväuskoisuutta ja EU-intoa. Nyt suomalaisten ja muiden pohjoiseurooppalaisten poliitikkojen on aika ilmoittaa, että tämä ei vetele ja viheltää peli poikki, vaatii Hakkarainen.
Huhtasaari ja Hakkarainen ovat yhtä mieltä siitä, että EU:n eteläiset jäsenvaltiot ajavat taitavasti omia etujaan liittoutumalla EU-tason asioissa.
Perussuomalaisten europarlamentaarikot ihmettelevätkin, miksi Suomen hallitus ei ole toiminut samoin ja liittoutunut Alankomaiden, Itävallan, Ruotsin ja Tanskan muodostaman ”nuukan nelikon” kanssa vastustaakseen EU-jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun ja EU-tason toimivallan kasvattamista.
&nbsp;

Etelän maat hamuavat lisää EU-solidaarisuutta – ”Käyttävät taitavasti hyväkseen pohjoisen poliitikkojen hyväuskoisuutta ja EU-intoa”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi torstai-iltana Ylen A-talkissa, että EU:n 750 miljardin elvytyspaketilla ei ole mitään tekemistä koronan EU-maille aiheuttamien vaurioiden kanssa. Halla-aho korosti, että rahaston hyötyjiksi nousevat ne EU-maat, jotka ovat jo ennen koronaa hoitaneet omaa talouttaan huonosti. &#8211; Elvytysrahastosta onkin tulossa pysyvä tulonsiirtomekanismi Suomen kaltaisista pienistä nettomaksajamaista muualle Eurooppaan, Halla-aho varoitti.
 
Jussi Halla-aho sanoi A-talkissa, että vaikka tilanteeseen liittyy sekä EU-oikeudellisia, perustuslaillisia että poliittisia aspekteja, pohjimmiltaan ratkaisu 750 miljardin rahastosta on poliittinen.
&#8211; Riippumatta siitä, miten asiat on kirjattu EU:n perussopimuksiin, Lissabonin sopimuksen henki on se, että unioni tai jäsenmaat eivät ota vastatakseen toistensa sitoumuksista ja veloista.
Elvytysrahastosta tehtiin kesällä poliittinen päätös EU-johtajien Eurooppa-neuvostossa, mutta rahoitusratkaisu tarvitsee vielä eduskunnan hyväksynnän.
Halla-aho sanoi, että Suomen olisi jo aiemmin kesällä pitänyt kieltäytyä osallistumasta elvytysrahastoon.
&#8211; Kieltäytymisen jälkeen olisi sitten voitu jatkaa keskustelemista. Jos sekään ei auta, niin sitten on vain todettava että Suomen paikka ei ole velkaunionissa.
Elvytysrahasto rikkoo hallituksen rivejä
Halla-aho huomautti, että jopa hallituspuolueissa on huomattu, että vaatii melkoista akrobatiaa saada elvytysrahasto sopimaan EU-perussopimusten piiriin.
Elvytysrahasto rikkookin jo nyt hallituspuolueiden rivejä, esimerkiksi keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen totesi äskettäin, ettei voi hyväksyä ratkaisua. Hoskonen korosti, että suomalaisten verorahat kuuluvat suomalaisille.
&#8211; Rahasto rikkoo EU-perussopimusten henkeä. Pidänkin irvokkaana sitä, että brexit-neuvotteluissa EU moittii Britanniaa kansainvälisen lain rikkomisesta, kun EU:n ei omasta mielestään tarvitse noudattaa edes omaa lakiaan, Halla-aho sanoi.
Hän painotti, että nimestään ja perusteluistaan huolimatta elvytysrahasto ei edes liity koronaan millään tavalla.
&#8211; Rahanjakokriteerit eivät ole sellaisia, että tästä paketista hyötyisivät eniten maat, jotka tosiasiassa ovat eniten kärsineet koronasta, vaan tästä hyötyvät ne maat joiden kansallinen kyky elvyttää on heikko, Halla-aho sanoi viitaten esimerkiksi Italiaan.
Keskustalla pitkät hampaat, hyväksyy silti paketin
Halla-aho jatkoi, että elvytysrahaston hyötyjämaiden, kuten Italian ja Espanjan heikko elpymiskyky johtuu nimenomaan näiden maiden rakenteellisista ongelmista.
&#8211; Etelä-Euroopan mailla on rikkinäisiä verotusjärjestelmiä, suuri osa taloudesta on harmaata taloutta, joka ei näy bruttokansantuotteessa. Elvytysrahastosta onkin tulossa pysyvä tulonsiirtomekanismi Suomen kaltaisista pienistä nettomaksajista muualle Eurooppaan. Tämänhän on muun muassa jo Saksan valtiovarainministeri sanonut ääneen tällä viikolla.
Halla-ahon lisäksi A-talkissa olivat keskustelemassa opetusministeri Li Andersson (vas.), kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sekä tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.).Huomiota herättävästi pääministeri Sanna Marin (sd.) ei saapunut tv-debattiin. Syyksi ilmoitettiin mahdollinen korona-altistuminen.
Saarikko muotoili, että hallituspuolue keskusta on mukana EU-elvytyksessä ”pitkin hampain.” Saarikon mukaan elvytysrahastoa on mietitty keskustan sisällä. Saarikon mukaan kokonaisuuteen olisi silti saatu mukaan ulottuvuuksia, jotka helpottavat kokonaisuuden hyväksymistä.
Orpo myönsi, että Halla-aho on oikeassa siinä, että elvytysrahaston varoja ei kohdisteta koronan perusteella, vaan rahaa menee eteläisille EU-maille, jotka ovat hoitaneet huonosti talouttaan. Orpon mukaan periaate pitäisi edelleen olla se, että jokainen EU-maa vastaa omista veloistaan.
EU lahjoo Etelä-Euroopan maat pysymään eurossa
Keskeinen epäilyksenaihe on se, auttaako elvytysrahasto ylipäätään Suomen vientiä ja onko vaikutus EU-talouteen todella elvyttävä, kuten väitetään. Useat taloustieteilijät ovat jo vastanneet molempiin kysymyksiin kieltävästi.
Esimerkiksi talouskasvua lähes 20 vuotta tutkinut Helsingin yliopiston taloustieteen dosentti Tuomas Malinen on todennut, että rahaston elvytysvaikutus on mitätön ja sillä todennäköisesti pyritäänkin vain luomaan tulonsiirtounioni EU-alueelle.
Ministeri Anderssonin mielestä elvytysrahasto kuitenkin olisi tarpeellinen. Anderssonin mukaan nyt ollaan kanavoimassa rahaa elvyttämiseen ja työllisyyttä edistäviin investointeihin.
Halla-aho muistutti, että Etelä-Euroopan maiden ongelmia on aiemmin yritetty ratkaista kansallisilla ”matokuureilla.”
&#8211; Näiden etelän maiden kansalaiset ymmärrettävästi eivät pitäneet siitä, ja seurauksena oli epämiellyttäviä poliittisia mullistuksia. EU onkin oppinut tästä virheestä, joten tilannetta lähestytään nyt toisesta kulmasta: EU pyrkii sosialisoimaan Etelä-Euroopan maiden ongelmat ja lahjomalla pysymään ne eurossa. Nyt ainoastaan maksaja vaihtuu, Halla-aho sanoi.
Hyvinvointia ei voi synnyttää tulonsiirroilla
Hallitus kokoontuu ensi viikolla budjettiriiheen, eli viimeistelemään valtion ensi vuoden talousarvioesityksen.
Anderssonin mukaan hallitus olisi luomassa näkymää tulevaisuuteen. Halla-aho kuitenkin sanoi, ettei hän usko, että hallitus saa aikaiseksi mitään työllisyyttä parantavia uudistuksia.
&#8211; Siihen on kaksi syytä, ensinnäkin on olemassa hallituksen sisäinen ristiveto keskustan ja muiden puolueiden välillä. Toisaalta hallitus ei myöskään ole ottanut riittävällä tavalla tavoitteekseen luoda edellytyksiä uuden tuottavan tuottavan työn syntymiselle Suomeen.
Halla-aho sanoi, että koronakriisin keskellä sosiaaliturva on tärkeä asia, mutta että hyvinvointia ei voi synnyttää tulonsiirroilla.
&#8211; Jotta me voimme jakaa vaurautta, sitä pitää ensin luoda. Puhutaan esimerkiksi vientiteollisuuden toimintaedellytyksistä, kustannusrakenteesta ja tavallisten ihmisten ostovoimasta, koska se vaikuttaa suoraan työn vastaanottamisen kannattavuuteen. Näihin asioihin täytyisi panostaa. On myös muistettava, että Suomen julkisen talouden rakenteelliset ongelmat eivät johdu koronakriisistä.
Saarikko vetosi siihen, että koronasta johtuen hallitus ei tulisi saavuttamaan 75 prosentin työllisyysastetta vuoteen 2023 mennessä.
Suomi elää kroonisesti yli varojensa
Halla-aho palasi Suomen rakenteellisiin, koronasta riippumattomiin ongelmiin.
&#8211; Me elämme kroonisesti yli varojemme. Sen takia tarvitaan rakenteellisia muutoksia, myös kulupuolelle. Meidän pitää lakata leikkimästä globaalia sosiaalitoimistoa sekä leikata sellaisia menoja, jotka eivät palvele suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toisaalta on samalla edistettävä työtä ja yrittämistä.
Halla-aho totesi, että pelkän työllisyysasteen tuijottaminen ei ole järkevää.
&#8211; Pelkään, että hallituksella on kiusaus nostaa työllisyysastetta tavoilla, jotka eivät ole kestäviä julkisen talouden kannalta, kuten laajamittaisella palkkatuella tai laajalla halpatyövoiman maahantuonnilla, joka on itse asiassa negatiivista julkisen talouden kannalta.

Halla-aho Ylellä: EU-elvytyspaketista olisi pitänyt kieltäytyä jo kesällä – ”Suomen paikka ei ole velkaunionissa”

Tämänhetkisten tietojen mukaan Suomi lahjoittaa EU-elvytysrahaston nimellä kulkevaan tukipakettiin 8,6 miljardia ja saa takaisin 3,7 miljardia, eli Suomi nettomaksaa lähes viisi miljardia euroa. Kansanedustaja Ville Tavio huomauttaa, että kyse on tulonsiirrosta, minkä olisi laitonta EU-perussopimusten mukaan ja todennäköisesti myös Suomen perustuslain mukaan. &#8211; Perussuomalaiset haluaakin pitää kiinni säännöstä, jonka mukaan jokainen EU-maa vastaa omista veloistaan, Tavio sanoo.

Tuumaustunnilla julkistettiin tänään perussuomalaisten Kantar TNS:llä teettämä tuore tutkimus, jonka tulokset osoittavat, että selvä enemmistö kansalaisista ei ole valmis antamaan euroakaan EU:n elvytysrahastolle eikä euron tukemiseen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio toteaa, että EU-elvytysrahasto on tosiasiassa peitelty etelän euromaiden tukipaketti. Tämänhetkisten tietojen mukaan Suomi lahjoittaa rahastoon 8,6 miljardia ja saa takaisin 3,7 miljardia, eli Suomi nettomaksaa lähes viisi miljardia euroa.
&#8211; Tämä on tulonsiirtoa, minkä ensinnäkin pitäisi olla laitonta EU-oikeuden mukaan ja nähdäkseni se on sitä myös Suomen perustuslain mukaan. Perussuomalaiset kuitenkin haluaa pitää kiinni säännöstä, jonka mukaan jokainen EU-maa vastaa omista veloistaan, Tavio sanoo.
Kymmenkertainen lisälasku
Hän huomauttaa, että Suomen viiden miljardin maksuosuus rahastossa tarkoittaa jopa 2 000 euron lisälaskua aivan jokaista työssäkäyvää suomalaista kohden. Summa on jopa kymmenen kertaa enemmän kuin mitä EU-jäsenmaksun osuus jokaista työssäkäyvää suomalaista kohden tällä hetkellä on.
&#8211; Tuoreiden tutkimustulosten perusteella ihmiset ovat valmiita maksamaan vuositasolla vain 10-50 euroa EU-menoihin, joten ne rahat eivät mitenkään riitä EU:n elvytysrahasto-nimellä kulkevaan, koronakriisin varjolla valmisteltuun tukipakettiin.
EU hamuaa tukipaketilla lisää valtaa
Tavion mukaan komission suunnittelema tukipaketti osoittaa myös, miten EU haluaa kahmia lisää talouspoliittista valtaa Ison-Britannian EU-eron jälkeen.
&#8211; Kun Brexit toteutui, siinä vaiheessa mietin itse, että nyt EU voisi lopettaa liittovaltiokehityksen ja kenties palata kohti kauppaliittoa. Kävi kuitenkin päinvastoin: komissio otti linjan, jonka mukaan liittovaltiota ajetaan entistä vahvemmin.
Tavion mukaan komission ajatus näyttää olevan, että tiukemmalla integraatiolla voidaan estää uudet Brexitit.
&#8211; Kun maat sidotaan taloudellisesti yhteen, se tarkoittaa samalla sitä , että liittovaltiosta lähteminen on vaikeampaa. Yhteisillä velkavastuilla komissio voi uhkailla maita sillä, että unionista lähteminen johtaisi maksukyvyttömyyteen. Uhkana olisivat EU:n kautta realisoituvat suuret takausvastuut.
Tavio laskee, että EU-tukipakettiin uppoavalla viidellä miljardilla saataisiin kotimaassa aikaiseksi paljon hyviä asioita.
&#8211; Sillä saataisiin rahoitettua hoitajamitoitus, voitaisiin korjata kaikki homekoulut ja päiväkodit ja kaikkiin eläkkeisiin saataisiin korotukset. Samoin olisi mahdollista toteuttaa veronalennukset työntekijöille ja yrittäjille. Nyt ne rahat ollaan lähettämässä EU:lle.
Suomalaisten rahaa veronmaksuhaluttomille italialaisille
EU-tukipaketin suurimpien edunsaajien joukkoon kuuluu Italia, jossa verotus on Suomea selvästi matalammalla tasolla. Italia on myös EU:n johtava veronkiertomaa.
Tavion mukaan Italia on köyhä maa, jossa on rikas kansa ja Suomi rikas maa, jossa on köyhä kansa. Hän antaa yhden lisäesimerkin.
&#8211; Suomessa yleinen arvonlisävero on 24 prosenttia ja Italiassa 22 prosenttia. Suomessa ruuan arvonlisävero on 14 prosenttia, kun Italiassa ruuan arvonlisävero on vain neljä prosenttia.
&#8211; Ruuan arvonlisäverotuksessa maiden välillä siis on jopa kymmenen prosenttiyksikön ero. Italialaisen ostovoima on matalamman verotuksen johdosta paljon parempi kuin suomalaisella.
Tavio on eduskunnassa usein kysynyt muilta kansanedustajilta, miksei Italia korjaa omaa verojärjestelmäänsä.
&#8211; On selvää, että Italian valtio hoitaa itse omaa talouttaan huonosti. Jos Italia on nyt talouskriisissä, niin voidaan kysyä, miksei se sitten nosta verotustaan esimerkiksi Suomen tasolle. Minulle on sanottu, että Italian poliittisessa ilmapiirissä veronkorotukset eivät vain ole mahdollisia. Minusta on silti käsittämätöntä, ettei Italiaa vaadita laittamaan omaa talouttaan kuntoon.
EU käyttää jo nyt taloudellista määräysvaltaa Suomeen
Perussuomalaiset on usein todennut, että EU:n tulisi olla ensisijaisesti kauppaliitto, ja vasta toissijaisesti jotain pidemmälle lainsäädännöllisesti menevää. Mutta onko EU jo nyt liittovaltio? Tavion mukaan määritelmä on makuasia. Tavio kuitenkin esittää eräitä keskeisiä huomioita EU:n nykytilasta.
&#8211; EU-lainsäädäntö on Suomen kansallisen lainsäädännön yläpuolella. EU:n tuomioistuimella on päätösvalta yli Suomen korkeimman oikeuden, eli EU jo pitkälti määrää Suomen oikeuskäytännöstä.
&#8211; EU myös määrää, miten saamme Suomessa käyttää osan rahoistamme, eli esimerkiksi maatalouden tukirahoitukselle pääsääntöisesti tarvitaan EU-komission hyväksyntä. On useita muitakin asioita, joissa EU nyt jo käyttää taloudellista määräysvaltaa Suomeen.
Suomen Pankki kuuluu Euroopan keskuspankkijärjestelmään.
&#8211; Keskuspankki onkin usein mainittu konkreettisena liittovaltion tunnusmerkkinä. On myös huomattava, että suomalaiset eivät voi vaikuttaa siihen, ketkä istuvat lainsäädäntöesityksiä tekevässä EU-komissiossa.
Tuliko Suomesta EU:n ajopuu?
Tavion mielestä EU on jo nyt liittovaltio.
&#8211; Tai vähintäänkin voidaan sanoa, että EU on voimakkaasti liittovaltion tunnusmerkkejä jo omaava valtioliitto.
Kansanedustaja pohtii, onko Suomesta tullut EU:n ajopuu.
&#8211; Jäsenyys ajopuuna merkitsee sitä, että Suomi hyväksyy kaikki komission ja EU:n metkut, maksaa kaikki ehdotukset eikä koskaan sano ei. Ja jos ei koskaan sano ei, niin silloin neuvotteluvoima EU:ssa on käytännössä olematon: ei ole mahdollisuutta pärjätä neuvotteluissa.

EU-elvytysrahastosta jopa 2 000 euron lisälasku joka ainoalle työssäkäyvälle suomalaiselle – tutkimuksen mukaan kansalaiset olisivat valmiita maksamaan korkeintaan 50 euroa

eteläiset maat

Pankkiirit ovat valmistelleet uutta tukipakettia kansalta salassa – Tavio vaatii hallitukselta vastauksia

Suomalaiset maksavat ensin italialaisten taloremontit ja remontoivat pakosta omat talonsa energiatehokkaiksi – ”Suomi on tehnyt valtavan virheen olemalla innokkain EU-komission ehdotusten tukija”

Keskusta ylpeilee nettomaksajan roolilla, vihreät hahmottelevat jo seuraavaa EU-elvytyspakettia – Mäkelä: ”Suomalaisten miljardit lähtevät muille maille”

Vihreät kannattaa EU-verotusta ja Italian talouden tukemista – Huhtasaari: ”EU on laittomuuden tilassa”

Etelän maat hamuavat lisää EU-solidaarisuutta – ”Käyttävät taitavasti hyväkseen pohjoisen poliitikkojen hyväuskoisuutta ja EU-intoa”

Halla-aho Ylellä: EU-elvytyspaketista olisi pitänyt kieltäytyä jo kesällä – ”Suomen paikka ei ole velkaunionissa”

EU-elvytysrahastosta jopa 2 000 euron lisälasku joka ainoalle työssäkäyvälle suomalaiselle – tutkimuksen mukaan kansalaiset olisivat valmiita maksamaan korkeintaan 50 euroa

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025