Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Etiopia

Saudi-Arabian ja Jemenin välisellä rajalla epäillään tapahtuneen vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan saudijoukot olisivat surmanneet satoja Saudi-Arabiaan laittomasti yrittäneitä afrikkalaisia. Maan hallitus kiistää väitteet. 
Rajavartijoiden epäillään surmanneen satoja Saudi-Arabiaan laittomasti yrittäneitä siirtolaisia maan etelärajalla, kertoo Britannian yleisradioyhtiö <a href="https://www.bbc.com/news/world-middle-east-66545787.amp">BBC</a>. Ihmissalakuljettajat kuljettavat laittomia maahantulijoita huthikapinallisten hallitsemasta Jemenin luoteiskolkasta Saudi-Arabiaan.
BBC:n artikkeli perustuu Human Rights Watch -ihmisoikeusjärjestön raporttiin, jossa siirtolaiset kertovat joutuneensa saudipoliisien ja -sotilaiden tulituksen kohteeksi. Saudi-Arabia on kiistänyt väitteet rajalla tapahtuvista järjestelmällisistä veriteoista.
Monet laittomasti Saudi-Arabiaan yrittävistä ovat Etiopiasta. Mukana on myös paljon naisia ja lapsia. He kertovat BBC:lle yrittävänsä päästää rikkaaseen Saudi-Arabiaan saadakseen töitä.
Ihmissalakuljettajat rikastuvat
YK:n kansainvälisen siirtolaisjärjestön mukaan kymmenet tuhannet etiopialaiset ja somalit pyrkivät joka vuosi Afrikan sarvesta Adenin lahden yli Jemeniin ja sieltä edelleen Saudi-Arabiaan. Jotkut hukkuvat jo merimatkan aikana.
Jemenissä laittomat siirtolaiset saattavat joutua pahoinpidellyiksi ja vangituiksi lunnaiden kiristämistä varten. Lunnaisiin ja ihmissalakuljettajien palkkioihin voi kulua tuhansia euroja, mikä on iso raha köyhille ihmisille. Siirtolaisia rahastavat ihmissalakuljettajien lisäksi myös huthikapinalliset, jotka pitävät valtaa Jemenin luoteisosassa.
Rajaseudun levottomuutta selittää Saudi-Arabian hallituksen ja Jemenin huthikapinallisten välinen aseellinen konflikti. Iranin tukemat huthit ovat shiiamuslimeja. Saudi-Arabia puolestaan tukee Jemenin hallitusta taistelussa kapinallisia vastaan. Saudit ovat valtaosin sunnimuslimeja.
Kuolleita jopa tuhansia
Human Rights Watch -ihmisoikeusjärjestön raportti kattaa maaliskuun 2022 ja tämän vuoden kesäkuun välisen ajanjakson. Siinä kuvataan 14 lähietäisyydeltä tapahtunutta ampumista ja 28 tapausta, joissa laittomat siirtolaiset ovat joutuneet tykistötulen kohteeksi.
Kuolonuhrien tarkkaa määrää on vaikea saada selville, mutta ihmisoikeusjärjestön mukaan kuolleita on vähintään 655, mahdollisesti tuhansia. Järjestön mukaan toiminta on niin laajaa ja järjestelmällistä, että kyseessä saattaa olla rikos ihmisyyttä vastaan.
Mixed Migration Centre -järjestön mukaan siirtolaisjoukkoihin kohdistetaan konekivääri- ja kranaatinheitintulta. Kiinni jääneiltä rajanylittäjiltä kysytään kumpaan jalkaan he haluavat tulla ammutuiksi. Monet ihmisoikeusjärjestöjen haastattelemat afrikkalaiset ovat kertoneet menettäneensä tällä tavoin toisen tai molemmat jalkansa.
Vallanpitäjät kiistävät kaiken
Myös YK:n asiantuntijat ovat raportoineet, että Saudi-Arabian turvallisuusjoukot kohdistavat järjestelmällisesti ja laajamittaisesti käsiaseiden ja tykistön tulta siirtolaisiin Jemenin vastaisella rajalla. Saudi-Arabian hallitus on kiistänyt, että tappaminen olisi järjestelmällistä tai laajamittaista.
Jemenin luoteisosaa hallussaan pitävät huthikapinalliset ovat kiistäneet toimivansa yhteistyössä ihmissalakuljettajien kanssa. He kertovat pitävänsä ihmissalakuljettajia rikollisina.

Rajavartijoiden epäillään surmanneen satoja Saudi-Arabiaan laittomasti yrittäneitä

Sudanissa alkoi kolmen vuorokauden tulitauko tiistain vastaisena yönä. Se pitää tai sitten ei. Länsimaille näyttää olevan tärkeätä saada väkensä ulos maasta, ennen kuin loppunäytös voi alkaa.

Asiantuntijoiden ja median edustajien poistuttua maasta Sudanin ylle laskeutuu pahaenteinen hiljaisuus. Paikalle saapuvat ja koloistaan nousevat voimat, jotka eivät muutenkaan pidä julkisuuden valokeilasta.
Valtaansa todennäköisimmin kasvattavat erityisesti he, jotka ovat olleet maassa ja <a href="https://stage.sudev.fi/sudan-on-venajan-liittolainen-ja-maan-sisallissota-voi-johtaa-pakolaisaaltoon-kohti-eurooppaa/">suhteissa</a> kahden sotilaallisen valtapoolin edustajien kanssa. Suuri mahdollisuus avun tarjoajalle ja vastaanottajalle on se, että tuki voidaan maksaa Sudanin omilla tuotteilla, kullalla ja muilla arvokaivannaisilla.
Kyseessä on todellinen win-win-tilanne. Paitsi maan 46 miljoonan tavallisen asukkaan kannalta, joista kolmannes tarvitsee YK:n <a href="https://news.un.org/en/story/2022/06/1120632">mukaan</a> ruoka-apua selvitäkseen arjessa. Sudanissa on jo valmiiksi neljä miljoonaa aliravittua lasta ja 11 miljoonalta ihmiseltä puuttuu myös puhdas vesi.
Valtio voi romahtaa
Taistelut Sudanissa ovat keskittyneet Afrikan suurimpiin kuuluvalle kaupunkimaiselle seudulle. Laajentuessaan sotatoimet aiheuttavat epävakautta alueelle, joka ulottuu Saheliin, Punaisenmereen ja Afrikan sarveen asti.
Sudanin armeijalla on aseissa 300 000 miestä ja ilmaherruus. Kilpailevalla RSF-joukolla on aseissa 100 000 miestä ja periaatteessa laadukkaammat varusteet. Uusimpien levottomuuksien alta Tshadiin on <a href="https://www.reuters.com/world/africa/whats-behind-sudans-crisis-2023-04-17/">paennut</a> 20 000 ihmistä, Etelä-Sudaniin 10 000 ja Egyptiin on matkalla määrittelemätön joukko ihmisiä.
Miljoonia pakolaisia
Nämä luvut ovat toki juuri nyt ajankohtaisia henkilökohtaisia tragedioita mutta suuremmassa kuvassa kärpästen surinaa Afrikan kolmanneksi suurimmassa maassa. Pakolaisuus on arkipäivää, mutta toistaiseksi se on suuntautunut lähelle.
Sudanin <a href="https://reporting.unhcr.org/sudan">tilannetta</a> kuvaa hyvin se, että maassa on miljoona muualta tullutta pakolaista. Maan sisäisiä pakolaisia on ollut viime vuosina luokkaa 7 miljoonaa, jos Etelä-Sudan lasketaan lukuihin mukaan.
Jos pakolaisvirrat suuntautuisivat Eurooppaan, sen pitäisi tapahtua naapurimaa Libyan kautta Välimerelle. Tämä toki Kremlissä hyvin tiedetään.
Mahdolliset tulijat olisivat nyt aitoja, kansainvälistä suojelua hakevia <a href="https://www.pakolaisneuvonta.fi/asiantuntijajarjesto/tietoa-pakolais-ja-ulkomaalaisoikeudesta/kansainvalinen-suojelu/">pakolaisia</a>. Se asettaisi maailmaa halaavan EU:n jälleen kerran totisen paikan eteen.
”Mikä tapahtuu Sudanissa, ei jää Sudaniin”
Sudan on Afrikan kolmanneksi suurin maa, joka jakaa Niilin vedet yhdessä 100 miljoonan asukkaan Egyptin sekä Etiopian kanssa. Egypti tuskin pysyy sivussa kuvioista, jos Sudanin armeija on menettämässä pelin Venäjän Wagnerin tukemille RSF-joukoille.
Sudanin naapurimailla on lähes kaikilla meneillään omat konfliktinsa, jotka usein tuppaavat läikkymään rajan yli Sudanin puolelle. Tämäkään ei lisää uskoa poliittisen ja demokraattisen ratkaisun löytymiseen Sudanin Gordionin solmussa.
&#8211; Mikä tapahtuu Sudanissa, ei jää Sudaniin, <a href="https://apnews.com/article/sudan-conflict-nile-africa-russia-03adebaff0c95992c6f90543dcb2c894">ennustaa</a> kriisien tutkimuslaitos ICG:n Alan Boswell AP:n uutisissa.
&#8211; Todennäköisintä on taistelujen leviäminen ensin Tsadiin ja Etelä-Sudaniin. Mutta mitä pidemmäksi taistelut venyvät, sitä todennäköisemmältä näyttää ulkopuolinen väliintulo.

Länsimaiden kansalaiset ovat pian poistuneet Sudanista – viimeinen näytös voi alkaa

Maailman kriisialueilla sijaitsee lukuisia maita, joihin turistilla ei <a href="https://www.swedenabroad.se/sv/om-utlandet-f%C3%B6r-svenska-medborgare/somalia/">matkustussuositusten</a> mukaan pitäisi olla asiaa. Kyseisistä valtioista on sen sijaan lähdetty sankoin joukoin hakemaan suojaa ja turvaa muun muassa Pohjoismaista. Näihin kriisimaihin tehtiin kuitenkin 100 000 matkaa pelkästään Ruotsista pandemiavuonna 2021.

Ruotsista tehtiin vuonna 2021 ulkoministeriön tietojen mukaan 54 750 matkaa Irakiin, 31 916 Iraniin ja 22 148 Somaliaan. Sen lisäksi tilastoitiin 12 000 matkaa Keniaan, joka perinteisesti on etappi matkalla Somaliaan.
Tuhansia reissuja tehtiin myös Afganistaniin, Etiopiaan, Eritreaan, Sudaniin ja Etelä-Sudaniin, <a href="https://kvartal.se/artiklar/stort-resande-till-asylsokandes-ursprungslander/">kirjoittaa</a> Kvartal-lehti. ”Emme tiedä, keitä matkustajat ovat eikä meillä ole pienintäkään intressiä ottaa asiasta selvää”, todetaan Ruotsin ulkoministeriöstä.
Porvarihallitus puuttuu väärinkäytöksiin
Ruotsidemokraattien tukema oikeistohallitus antaa Maahanmuuttovirastolle ohjeet, joiden perusteella väärin perustein myönnetty oleskelulupa voidaan perua. Erityisesti näin on, jos ihmiset lomailevat kotimaissaan, joista he ovat sanoneet paenneensa kokemansa uhan takia.
&#8211; Kyse on kaikenmoisten väärinkäytösten tunnistamisesta. Näyttää siltä, että opiskeluunkin liittyy laajamittaista huijausta. Tänne tullaan opiskelun sijasta puuhaamaan ihan muuta,<a href="https://www.expressen.se/nyheter/m-utred-dem-som-aker-till-sitt-hemland-pa-semester/"> sanoo</a> maahanmuuttoministeri Maria Malmer Stenergard Expressenissä.
&#8211; Silmiinpistävintä on se, että ruotsalaiset ovat valmiita antamaan turvaa sen tarpeessa oleville ihmisille ja sitten käykin ilmi, ettei suojelun tarvetta olekaan. Monet ovat tästä melkoisen otettuja.
Vaara on suhteellinen käsite
Vuodenvaihteessa perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas <a href="https://stage.sudev.fi/husun-videotervehdys-viehattavan-ja-aurinkoisen-mogadishun-hiekkarannoilta-tyyperryttaa-mauri-peltokangas-suomalaisille-on-valehdeltu-suut-ja-silmat-tayteen/">kommentoi</a> selkokielellä lomavideota Mogadishun aurinkorannoilta Suomen Uutisissa.
&#8211; Meille toitotetaan, että Somalia on vaarallinen maa. Siksi Abdirahim ”Husu” Hussein ja kymmenet tuhannet muut aikoinaan ilmeisesti Suomeen saapui. He saapuivat turvaan vaarallisesta maasta jossa useiden somalitaustaisten kertoman mukaan tapetaan heti, jos sinne muuttaa takaisin. ”Ei voi mennä! Ei voi mennä! Sota joka puolella! Pakko jäädä Suomeen, vaikka sitten (vastentahtoisesti) tulonsiirtojen varaan.” Näin kerrotaan.
Perussuomalaisten <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2019/02/Maahanmuuttopoliittinen-ohjelma-2019.pdf">maahanmuuttopoliittisen ohjelman</a> mukaan suojeluasema tulisi lakkauttaa, mikäli turvapaikan saanut lomailee kotimaassaan.

Turismi kriisialueille kukoistaa – 100 000 matkaa vuodessa turvapaikanhakijoiden tavallisimpiin lähtömaihin pelkästään Ruotsista

Maapallon väkiluku kasvaa edelleen ja suunta kääntyy vasta vuonna 2086. Väestö lisääntyy erityisen reippaasti Afrikassa. Ikärakenteeltaan nuori kansa tietää dynaamista yhteiskuntaa, mutta saattaa myös näkyä paineena muuttaa unelmien perässä ulkomaille.

Maailman väkimäärä jatkaa kasvamistaan ja porukkaa on pallolla jo 8 miljardia. Väestönkasvu on nopeaa, sillä 7 miljardin asukkaan raja meni rikki vuonna 2011. YK:n pääsihteeri António Guterresin mukaan kehitys <a href="https://www.un.org/development/desa/pd/sites/www.un.org.development.desa.pd/files/undesa_pd_2022_wpp_key-messages.pdf">johtuu</a> ravinnon ja hygienian parantumisesta sekä panostuksista kansanterveyteen.
Maailman väkiluku kasvaa teoriassa (ilman katastrofeja) 10,4 miljardiin vuonna 2086. Sen jälkeen populaatio alkaa hitaasti pienentyä. Eräs syy väkiluvun kasvuun on eliniän pidentyminen. Globaalisti naisten elinaikaodote on nyt 73,8 vuotta ja miesten 68,4 vuotta.
Puolet väestönkasvusta tapahtuu kahdeksassa maassa eli Nigeriassa, Tansaniassa, Kongossa, Egyptissä, Etiopiassa, Pakistanissa, Intiassa ja Filippiineillä. Intia on jo ensi vuonna maailman väkirikkain valtio yli 1,4 miljardilla asukkaallaan.
Väki pyrkii paremman elämän äärelle
Siirtolaisuus ja monentyyppinen maahanmuutto ovat olleet syynä siihen, että rikkaiden maiden väkiluku on noussut, vaikka kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän. Vuosien 2000–2020 välisenä aikana hyvinvointivaltioiden nettomuuttovoitto oli 80,5 miljoonaa henkilöä.
Maapallon väestönkasvu keskittyy tulevina vuosikymmeninä paljolti Afrikkaan. Jo nyt muuttopaine Afrikasta Eurooppaan on tasolla, josta näyttää olevan erittäin vaikeata löytää <a href="https://stage.sudev.fi/laiton-maahanmuutto-repii-italiaa-tuhat-valimerelta-saapunutta-paasi-maihin-perusongelma-ratkaisematta/">yhteistä linjaa</a> edes EU:n sisällä.
<a href="https://stage.sudev.fi/pako-afrikasta-on-alkanut-italiaan-saapui-jopa-tuhat-laitonta-maahantulijaa-muutamassa-tunnissa/">Painetta</a> ei helpota ainakaan se, että Afrikan väestömäärän odotetaan lähes kaksinkertaistuvan nykyisestä 2,5 miljardiin ihmiseen vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä Eurooppaan muuttamisesta haaveilee Afrobarometrin <a href="https://www.afrobarometer.org/wp-content/uploads/migrated/files/publications/Publications%20conjointes/partenaires/afrobarometer-moibrahim-updata-ing-the-narrative-about-african-migration.pdf">mukaan</a> runsas neljäsosa afrikkalaisista eli vajaat 400 miljoonaa ihmistä.

Maapallon väkiluku jo 8 miljardia – paine kasvaa hyvinvoivassa maailmassa

Jo kuukausia on kuultu varoituksia siitä, kuinka Ukrainan sodan katastrofaaliset seuraukset ajavat ihmisiä nälän runtelemista maista kohti Eurooppaa. Ennusteet alkavat käydä toteen, sillä Välimeren yli Italiaan on saapunut jopa tuhat laitonta maahantulijaa muutaman tunnin aikana.

Välimeren yli Italian rannikolle <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-62283202">saapui</a> sunnuntaina 1 200 laitonta maahantulijaa yhden vuorokauden aikana. Useita on kuollut riskialttiilla matkalla ja Italian rannikon ulkopuolella odottelee edelleen useita pelastusaluksia lupaa päästä satamaan. Laivoilla on mukanaan vähintään satoja mereltä pelastettuja ja parempaa elämää Euroopassa havittelevia ihmisiä.
Italiassa asuu jo yli puoli miljoonaa paperitonta siirtolaista. Kesän myötä parempaa elämää etsivien ja myös pakolaisten määrä on kasvanut maan rannoilla. Eurooppaan pyrkivien joukossa on väkeä muun muassa Afganistanista, Pakistanista, Sudanista, Etiopiasta ja Somaliasta.
&#8211; Useat näistä maista ovat sodan runtelemia ja monet pakenevat väkivaltaa ja köyhyyttä. Myös kuumuusjaksot ja niitä seuraava kuivuus sekä puute ruuasta ovat saaneet ihmiset liikkeelle, <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/nastan-1-200-migranter-anlande-i-italien-med-bat-pa-24-timmar">sanoo</a> meripelastaja Mattea Weihe Sea-Watch 3-alukselta.
Kreikalla tiukka linja laittomaan maahantuloon
Laittomien maahan yrittäjien virta Turkista Kreikkaan on kasvanut alkuvuonna 36 prosenttia. Kreikan viranomaiset ovat kesän myötä ottaneet tiukan suhtautumisen maahan laittomasti pyrkiviin ihmisiin. Vuodesta 2019 maassa on useampaan otteeseen tiukennettu pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyvää lainsäädäntöä.
<a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/grekland-stoppar-allt-fler-flyktingar-vid-granserna">Useimmat</a> Turkin kautta Eurooppaan yrittäjistä lähtevät matkaan veneellä Aigeianmeren ylitse. Heidän määränsä on kasvanut 56 prosenttia vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana.
Kreikan merivartioston mukaan he ovat estäneet samaan aikaan 12 000 Turkista tulleen henkilön rantautumisen. Määrä on kolminkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kreikan hallitus on jatkuvasti kieltänyt, että maa pakottaisi maahantulijoita vastoin lakia takaisin merelle.
Syyskuun vaalit näyttävät suuntaa
Euroopan eväät maailman sosiaalitoimistona toimimiseen ovat käytännössä kadonneet Ukrainan sodan, inflaation ja energiakriisin myötä. Ensi talvena saattaa olla kyseenalaista, riittääkö lämpöä ja murua rinnan alle edes kaikille kanta-asukkaille.
Syyskuun parlamenttivaaleissa Ruotsissa ja Italiassa talous on jo nousemassa turvallisuuspolitiikan rinnalle ja osaksi sitä. Maahanmuuttokriittisille voimille ennustetaan voittoa Italiassa ja vasemmistovalta saattaa vaihtua Ruotsissa.
EU:n selkeän ja kriittisen maahanmuuttopolitiikan puuttuminen saattaa hyvinkin jouduttaa ristivetoa unionin sisällä ja siten vähentää halukkuutta välttämättömiin ponnistuksiin yhtenäisyyden säilyttämiseksi.

Pako Afrikasta on alkanut – Italiaan saapui jopa tuhat laitonta maahantulijaa muutamassa tunnissa

Eduskunnassa käsiteltiin kuluvalla viikolla valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ihmetteli kovasti, miten hallitus voi pitää kehitysavun syytämistä Venäjän hyökkäystä tukeville maille Suomen ulkopoliittisten intressien mukaisena.

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen talouden suunnitelman sekä siihen sisältyvän valtiontalouden kehyspäätöksen valmistelusta tuleville vuosille. Julkisen talouden suunnitelma on hallituksen päätösasiakirja, joka koostuu finanssipolitiikan linjaa, julkisen talouden kokonaisuutta ja julkisen talouden alasektoreita koskevista päätöksistä.
&#8211; Haluaisin kiinnittää huomiota erityisesti hallinnonalakohtaisten linjausten kohdalla ulkoministeriön hallinnonalan erääseen osaan, nimittäin kehitysyhteistyöhön, Juha Mäenpää huomautti ja jatkoi:
&#8211; ”Hallitus tähtää pitkällä aikavälillä YK-sitoumuksen mukaiseen tavoitteeseen käyttää 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön. Varsinaiset kehitysyhteistyömäärärahat nousevat lähes 800 miljoonaan euroon vuonna 2026. Kehyskaudella kehitysyhteistyömäärärahat ovat noin 0,45 prosenttia suhteessa bruttokansantuloon vuosittain.”
Ottaako hallitus kestävyysvajetta tosissaan?
Mäenpää muistutti, että rahaa kanavoituu myös muita reittejä pitkin samaan tarkoitukseen. Jo selonteon alkupuolella todetaan, että julkisessa taloudessa on pitkällä aikavälillä kestävyysvaje: puhutaan jopa miljardeista euroista.
&#8211; Onkin hieman hullunkurista, että tästä huolimatta hallitus kaavailee pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyömäärärahojen lisäämistä. Nämä rahat ovat pois kaikesta muusta. Kotimaassakin olisi tarvetta joko suoraan erilaisiin menoeriin tai yksinkertaisesti nykyisen valtionvelan vähentämiseen. Rahojen lappaminen ulkomaille ei auta kumpaakaan. Otetaanko kestävyysvajetta siis Sanna Marinin hallituksessa ollenkaan tosissaan? ihmetteli Mäenpää.
Rahaa kehitysavusta jopa Venäjän tukijoille
Jos ei pelkästään Suomen etujen vastainen rahojen käyttö toissijaisiin asioihin itsessään vielä soita hälytyskelloja, niin kannattaa ottaa tarkasteluun kehitysyhteistyön kohdemaat ja niiden toiminta kansainvälisillä kentillä.
Venäjä erotettiin väliaikaisesti Ukrainan sodassa suorittamiensa toistuvien ihmisoikeusrikkomusten johdosta YK:n ihmisoikeusneuvostosta YK:n yleiskokouksessa huhtikuun alussa. 93 maata äänesti erottamisen puolesta, 24 sitä vastaan ja 58 maata pidättäytyi kokonaan äänestämästä. Käytännössä kaikki länsimaat, mukaan lukien Suomi, äänestivät Venäjän erottamisen puolesta.
Kummallista ja ristiriitaista
Päinvastoin kuin Suomi — eli erottamista vastaan — äänestäneiden joukossa oli sen sijaan sellaisia maita, joiden kanssa Suomi tekee kehitysyhteistyötä, eli maita, jotka saavat Suomelta rahallista kehitysapua: Etiopia, Kirgisia, Syyria, Tadžikistan ja Uzbekistan. Pidättäytyneitä maita olivat mm. Irak, Kenia, Mosambik, Nepal ja Tansania — nämäkin Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaita.
&#8211; Hyvät kollegat, eikö teistä ole kummallista ja perin ristiriitaista, että Suomi toisaalta tuomitsee jyrkästi Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja tukee puolustajaa monin tavoin, mutta samalla käyttää merkittäviä summia niiden valtioiden tukemiseen, jotka asettuvat hyökkääjän puolelle kansainvälisillä kentillä? Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista? kysyi Mäenpää vielä lopuksi kummastellen.
&nbsp;

Mäenpää julkisen talouden suunnitelman kehitysapukaavailuista: ”Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista?”

Suomi jakaa miljoonia euroja kehitysapurahaa monille maille, jotka YK:ssa tukevat Venäjän sotapolitiikkaa Ukrainassa.

YK:n yleiskokous päätti eilen erottaa Venäjän väliaikaisesti YK:n ihmisoikeusneuvostosta. Syynä ovat Venäjän ihmisoikeusrikkomukset Ukrainassa. Päätös tarkoittaa, että päätöksen voimassaoloaikana Venäjä ei voi osallistua ihmisoikeusneuvoston äänestyksiin tai pitää siellä puheenvuoroja.
93 YK-jäsenmaata äänesti erottamisen puolesta ja 24 jäsenmaata vastaan. 58 maata pidättäytyi äänestämästä. Erottamiseen vaadittiin YK:n yleiskokouksessa kahden kolmasosan enemmistö.
Suomi mukaan lukien, lähes kaikki länsimaat äänestivät Venäjän erottamisen puolesta. Erottamista vastaan äänestäneet olivat enimmäkseen Afrikan maita sekä muita Venäjän liittolaisia tai tukijoita Aasiasta ja Euroopasta.
Venäjän kaverille patoaltaisiin miljoonia
Useat YK:n äänestyksessä Venäjän puolelle asettuvat &#8211; ja siten Venäjän sotapolitiikkaa Ukrainassa tukevat &#8211; maat myös vastaanottavat Suomesta kehitysapurahaa.
Yksi Venäjän tukijoista YK:ssa on Etiopia, jonne kanavoidaan suuria summia Suomen veronmaksajilta kerättyä rahaa.
Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) johtama ulkoministeriö myönsi viime vuonna 7 386 062 euron investointituen Etiopian ilmatieteenlaitokselle. Rahoituspäätöksen mukaan hanke vahvistaa Etiopian ilmatieteen laitoksen (NMA) kapasiteettia varhaisvaroitusten ja muiden sääpalveluiden tarjoamisessa. Hanke keskittyy Etiopian läntisiin alueisiin sekä alueisiin, joissa on merkittäviä patoaltaita ja sademääriä.
Etiopia on yksi maista, jotka tällä viikolla YK:n äänestyksessä vastustivat Venäjän erottamista YK:n ihmisoikeusneuvostosta.
Ihmisoikeudet mainittu
Venäjää YK:ssa tukee myös esimerkiksi Vietnam, jolle helmikuussa päätettiin irrottaa ulkoministeriön kassasta 50 000 euroa hankevalmisteluun. Rahoituspäätöksen mukaan kyse olisi kehitysyhteistyöhankkeiden valmistelusta ja seurannasta.
Huomiota herättää, että Suomen ulkoministeriön rahoituspäätöksessä mainitaan sana ”ihmisoikeudet”.
Määrärahojen käytön tavoitteena on edistää hankkeiden ohjausta ja monitorointia, vahvistaa tulosohjausta ja ihmisoikeusperustaisuutta Suomen ja Vietnamin kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttamisessa sekä vahvistaa edustuston kehitysyhteistyötiimin kapasiteettia, rahoituspäätöksessä sanotaan.
Venäjän YK-tukijoihin lukeutuu myös Iran, jolle viime vuonna päätettiin kanavoida kolme miljoonaa euroa suomalaisilta veronmaksajilta kerättyä rahaa toiminnoille sekä akuutteihin tarpeisiin Afganistanissa.
Ulkoministeriön rahoituspäätöksessä perustellaan rahoitusta vuolassanaisesti Iranin humanitaarisilla tarpeilla.
&nbsp;

Suomi lähettää miljoonien eurojen rahasäkkejä YK:ssa Venäjää tukeville maille – veronmaksajilta Etiopian ilmatieteilyyn lähes 7,4 miljoonaa euroa

Tanska jatkaa edelleen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkansa kiristämistä. Maan parlamentti, kansankäräjät, hyväksyi tänään torstaina lain, jonka nojalla turvapaikan­hakijat voidaan lennättää EU-alueen ulkopuolisiin keskuksiin odottamaan hakemuksensa käsittelyä. Perussuomalaisten Riikka Purra toivoo Suomen seuraavan pikaisesti Tanskan esimerkkiä.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra on tyytyväinen Tanskan puolesta.
&#8211; Nolla turvapaikanhakijaa Tanskaan -esitys meni Tanskan parlamentissa eli kansankäräjillä läpi! Varsinaisia sopimuksia ei ole vielä tehty, mutta esimerkiksi Ruandasta puhutaan maana, johon turvapaikanhakija siirrettäisiin odottamaan päätöstä, Purra sanoo.
Alustavia neuvotteluja mahdollisesti jo käyty
Tanskan ulkoministeri kävi vaivihkaa Ruandassa huhtikuussa. Matkan ei ilmeisesti pitänyt tulla julkisuuteen, mutta se tuli kuitenkin, kun Ruandan presidentti sometti vierailusta.
Muita esillä olleita maita ovat esimerkiksi Egypti, Eritrea ja Etiopia.
&#8211; Alustavia neuvotteluja maiden kanssa on siis mahdollisesti jo käyty. Vaikka konkretia vielä puuttuu, on parlamentin hyväksyntä kuitenkin merkittävä askel eteenpäin Pohjoismaiden ylivoimaisesti järkevimmässä maahanmuuttopolitiikassa, Purra sanoo.
Suomen kiristettävä nopeasti
Purra huomauttaa, että Tanskan liikkumatila maahanmuuttopolitiikassa on paljon suurempi kuin esimerkiksi Suomella, koska se ei osallistu oikeus- ja sisäasiainneuvoston toimiin turvapaikka- tai maahanmuuttoasioissa. Tanskan maahanmuuttopolitiikkaa on käsitelty tarkemmin Purran Suomen Perustalle vuonna 2016 laatimassa raportissa Kansainvälinen pakolaisinstituutio ja valtioiden mahdollisuudet.
Tanskan tekemä päätös saattaa kuitenkin muodostua ongelmaksi Suomelle.
&#8211; Vaikka olen tyytyväinen Tanskan puolesta, on syytä ymmärtää realiteetit Suomen kannalta. Ihmiset, jotka tulevat pohjoiseen asti jättämään hakemuksensa, eivät jätä sitä maahan, joka lähettää ihmiset Afrikkaan. He jättävät hakemuksensa esimerkiksi Suomeen, jonne saa jäädä ilman positiivistakin päätöstä, Purra varoittaa.
&#8211; Suomen pitäisi olla nopea ja merkittävästi kiristää turvapaikkapolitiikkaansa Tanskan tapaan, Purra sanoo.
&nbsp;

Tanska jälleen kiristämässä maahanmuuttopolitiikkaansa – Purra: Suomen seurattava Tanskaa

Kovin harva kielteisen turvapaikkapäätöksen EU:n alueella saaneista palaa lähtömaahansa. Unioni haluaisi nyt nopeuttaa karkotuksia osana yhteisön uutta maahanmuuttopolitiikkaa. Monet, erityisesti Lähi-idän ja Afrikan valtiot eivät syystä tai toisesta halua kansalaisiaan takaisin ja sekin on todellinen ongelma.

EU:n sisäasioiden komissaari Ylva Johansson käy parhaillaan neuvotteluja jäsenmaiden kanssa unionin yhteisestä maahanmuuttopolitiikasta. Hän yrittää saada turvapaikanhakijoihin nihkeästi suhtautuvat Puolan ja Unkarin mukaan yhteiseen rintamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palauttamiseksi takaisin lähtömaihinsa.
Vuonna 2020 Eurooppaan saapui laittomasti noin 120 000 henkilöä. Paperittomien tarkkaa kokonaismäärää unionin alueella ei tiedä kukaan. Harva ilmoittautuu vapaaehtoisesti laittomasti maassa olevaksi ja paperittomat vaihtavat usein maata EU:n sisällä.
&#8221;Meillä on oltava toimiva karkotusjärjestelmä&#8221;
Sekä EU:n raja- ja merivartiovirasto Frontexia että eräiden jäsenmaiden rajaviranomaisia on kritisoitu siitä, että nämä ovat käännyttäneet laittomia maahan yrittäjiä saman tien paluumatkalle, vailla mahdollisuutta ilmoittautua pakolaiseksi ja turvapaikanhakijaksi.
&#8211; Ihmisille on oikeus saada hakemuksensa käsitellyksi mutta siihen liittyen meillä on oltava myös toimiva karkotusjärjestelmä, <a href="https://www.svt.se/nyheter/ylva-johansson-vi-maste-ha-ett-fungerande-atervandande-system">sanoo</a> komissaari Johansson SVT:lle.
&#8211; Jäsenmaat voisivat parantaa toimiaan niin, että kielteinen turvapaikkapäätös ja karkotuspäätös tehtäisiin saman aikaan, jolloin luppoaika päätösten väliltä jäisi pois.
Paperittoman henkilöllisyys usein arvoitus
Ilman viranomaisyhteistyötä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden henkilöiden palauttaminen lähtömaahansa on hankalaa tai mahdotonta. Eritoten, jos henkilöt itsekin vastustavat palauttamista. Umpikuja on valmis.
&#8211; Monet valtiot ovat haluttomia ottamaan vastaan pakolaisiksi lähteneitä kansalaisiaan, <a href="https://sverigesradio.se/artikel/migranter-i-europa-som-ska-utvisas-och-inte-vill-aka-hem">toteaa</a> Ruotsin rajapoliisin päällikkö Patrik Engström Ruotsin yleisradion haastattelussa.
&#8211; Syitä on paljon ja vuonna 2020 eräs merkittävä syy oli pandemia. Henkilöitä ei ole vaikeata löytää mutta on vaikeata tietää, kenestä on kyse, Engström toteaa.
Väliaikainen työlupa voisi vähentää pakolaisuutta
Viranomaiset eivät siis tiedä, mihin maahan henkilö pitäisi palauttaa. Ja valtiot vastaanottavat – jos ylipäänsä niin tekevät &#8211; vain todistettavasti omia kansalaisiaan. Tilanne on tosin jonkin verran parantunut ja esimerkiksi Afganistanin ja Etiopian viranomaisten kanssa viranomaisten yhteistyö on alkanut sujua. Viimeisin positiivinen reaktio palautuksiin on tullut Marokosta.
Keskeinen kysymys voisi viranomaisten mukaan olla väliaikaisen työlupakäytännön luominen, jolloin teollisuus, maatalous sekä palvelusektori saisivat tarvitsemansa sesonkityöntekijät turvautumatta pimeään työvoimaan eli käytännössä paperittomiin. Rikollisten työvoiman välittäjien ansaintamahdollisuudet kutistuisivat samalla.
&nbsp;

EU haluaa paperittomat pois unionin alueelta – harva lähtee vapaaehtoisesti

Etiopiassa on meneillään outo konflikti. Nobelin rauhanpalkinnon saaja, pääministeri Abiy Ahmed kylvää kuolemaa oman kansansa keskuuteen hävittäjien ja panssarien avulla. Taistelussa Tigrayn maakunnasta on kuollut tuhansia ja pakolaisia on jo 40 000.

Pääministeri Abiy Ahmed on ilmoittanut, että konflikti Tigrayn alueella Etiopiassa on päättynyt. Kapinalliset ovat toista mieltä.
&#8211; Kapinalliset ovat vetäytyneet provinssin muihin osiin ja vuorille. He sanovat, etteivät antaudu ikinä, <a href="https://www.svt.se/nyheter/utrikes/samir-abu-eid-han-ar-kanske-inte-den-fredsivraren-som-manga-trodde">raportoi</a> SVT:n kirjeenvaihtaja Samir Abu Eid naapurimaa Sudanista.
Etiopian hallituksen joukkojen ja Kansan Vapautusrintaman (TPLF) välisissä taisteluissa Tigrayn maakunnasta on kuollut tuhansia ja rajan yli Sudaniin on paennut yli 40 000 ihmistä. Etiopian levottomuudet heijastuvat koko Afrikan sarven hauraaseen turvallisuustilanteeseen ja taas kerran uuden, Eurooppan kohdistuvan pakolaisaallon syntyminen on mahdollista.
Kivikova rauhannobelisti
Monet ovat oudoksuneet pääministeri Abiy Ahmedin kivenkovaa retoriikkaa oman maansa kriisissä, koska hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vain vuosi sitten.
Rauhannobelisti ei ole suostunut muun maailman painostuksesta huolimatta vuoropuheluun kapinallisten TPLF-järjestön kanssa. Hallituksen joukkojen sanotaan sen sijaan syyllistyneen siviilien tappamiseen. Abiy Ahmed on kiistänyt TPLF:n väitteet.
&#8211; Monet Etiopian asioita seuraavat ovat tulleet siihen tulokseen, ettei hän ehkä ole sellainen rauhantekijä, kuin monet uskoivat, toteaa SVT:n kirjeenvaihtaja.
&nbsp;

Rauhannobelisti käy veristä sotaa Etiopiassa: ”Hän ei ehkä ole sellainen rauhantekijä kuin monet uskoivat”

Suomen Uutiset selvitti ulkoministeriön hallinnoimien kehitysyhteistyövarojen käyttöä kolmen kuukauden ajalta. Selvityksen perusteella voi todeta, että rahanmenoa ei voi mitenkään estää. Kehitysyhteistyöhankkeisiin hupeni tarkastelujaksolla huimat 29 431 605 euroa.

Etiopian vaalien ohella muita hankkeita ovat esimerkiksi Somalian kehitysyhteistyön suunnittelu, Tansanian verohallinnon tuki sekä Yangonin suurlähetystön kehitysyhteistyön hallinnointi.
Etiopiassa järjestetään vaalit toukokuussa 2020 ja Suomi on tapahtumassa vahvasti mukana – maksajan roolissa. Pekka Haaviston (vihr.) johtama ulkoministeriö on päättänyt osallistua Etiopian vaalien tukemiseen 800 000 eurolla. Suomen rahoitus on samalla osa YK:n kehitysohjelman UNDP:n koordinoimaa vaalitukihanketta, jolla tuetaan Etiopian vaalilautakuntaa.
Ulkoministeriön mukaan Suomelta kanavoitu rahasumma ohjataan erityisesti naisten poliittiseen voimaannuttamiseen, jonka toteutuksesta yhteisrahoitusohjelmassa vastaa UNWOMEN. Päätös Etiopian vaalirahoituksesta on tehty 27. syyskuuta.
Somaliaan vajaa puoli miljoonaa euroa
Ulkoministeriön hallinnoimat kehitysyhteistyövarat käytetään esimerkiksi Suomen ja kumppanimaan väliseen kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön, kehityspankkien ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen työn tukemiseen sekä humanitaariseen apuun.
Ulkoministeriö tekee erillisen rahoituspäätöksen jokaisesta hankkeesta tai ohjelmasta, jonka tukemiseen se päättää osallistua. Suomen Uutiset kävi läpi ulkoministeriössä päätetyt rahoitushankkeet vajaan kolmen kuukauden ajalta, eli syyskuun alusta marraskuun loppuun.
Syyskuussa rahoituspäätös tehtiin viidelle hankkeelle. Rahoitettavia kohteita ovat Somalian kehitysyhteistyön suunnitteluvarat 75 000 euroa, kansallisen ja paikallisen tason sovintoprosessien tuki Somaliassa, vaihe II 461 384 euroa, kehitysmaiden kiertotalous, kauppa ja kehitys 50 000 euroa, Suomen vesifoorumin kehitysyhteistyötoiminta 120 000 euroa sekä jutun alussa mainittu Etiopian vaalituki 800 000 euroa. Syyskuun osalta kehitysyhteistyöhankkeisiin siis hupeni yhteensä 1 506 384 euroa.
Lokakuussa paloi yli 25 miljoonaa euroa
Lokakuussa kehitysyhteistyöprojekteihin käytettiin uskomattomat yli 25 miljoonaa euroa. Tarkalleen 25 485 221 euroa. Rahoitusta saivat Extractive Industries Transparency Initiativen läpinäkyvän toimintatavan standardi 700 000 euroa, Yangonin suurlähetystön kehitysyhteistyön hallinnointi, suunnittelu ja seuranta sekä henkilöstön kehitysyhteistyökoulutus 50 000 euroa, kohdentamaton vapaaehtoinen rahoitus eli yleisavustus YK:n väestörahasto UNFPA:lle 18 250 000 euroa, Suomen tuki Nairobin ICPD25 huippukokoukselle 450 000 euroa, Burundin resilienssihanke 35 221 euroa ja tuki Afganistanin UN Womenille 6 000 000 euroa.
Marraskuussa kehitysyhteistyötä rahoitettiin 2 440 000 eurolla. Rahansaajia olivat Mosambikin jälleenrakennusrahasto 2 000 000 euroa, Suomen tuki International Peace Institutelle konfliktien ennaltaehkäisyyn ja ratkaisuun 160 000 euroa, Tansanian verohallinnon tuki 230 000 euroa sekä yksityisen sektorin kehityksen avunantajakomitea 50 000 euroa.
Kehitysapuun tänä vuonna 989 miljoonaa euroa
Tänä vuonna valtion budjetin kehitysyhteistyön määrärahat ovat kaikkiaan 989 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön hallinnoiman kehitysyhteistyön osuus on summasta 577 miljoonaa euroa.
Määrärahat jaetaan kahteen kategoriaan: ulkoministeriön hallinnoimaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja muuhun kehitysyhteistyöhön. Muulla kehitysyhteistyöllä tarkoitetaan esimerkiksi pakolaisten vastaanottokuluja, kehitysyhteistyön osuutta EU:n talousarviosta sekä eräitä muita kehitysavuksi katsottavia maksuja eri hallinnonaloilta.
Pääministeri Antti Rinteen johtama hallitus on ensi vuonna lisäämässä kehitysyhteistyöhön käytettäviä varoja entisestään. Hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksessä kehitysyhteistyön määrärahoja nostetaan noin 100 miljoonaa euroa. Päätös varmasti ilahduttaa ainakin kehitysyhteistyöjärjestöissä työskenteleviä palkansaajia.
Kehitysyhteistyöhön, kuten muihinkin hallituksen hankkeisiin tarvittavat varat hallitus aikoo kattaa muun muassa myymällä valtion omaisuutta. Myös verotus kiristyy. Erityisesti asumisen, liikkumisen ja ruuan hinta tulee nousemaan, mikä heikentää tuntuvasti tavallisen palkansaajan ostovoimaa ja nostaa elinkustannuksia.
Hallitus kasvattaa veronmaksajien taakkaa
Kehitysyhteistyö on hallitukselle vain yksi avoin kuluerä, johon on mahdollista kylvää veronmaksajien rahaa rajattomia määriä. Rinteen hallituksen tavoitteena on tulevaisuudessa nostaa kehitysapurahoja jopa 0,7 prosentin osuuteen Suomen bruttokansantuotteesta, mikä kasvattaisi tuntuvasti veronmaksajien taakkaa.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan perussuomalaiset suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti kehitysyhteistyöhön, kunhan se palvelee myös Suomen intressejä.
Halla-aho muistutti kesällä Paasikivi-Seura ry:n kokouksessa, että kehitysyhteistyön määrärahojen nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta tarkoittaisi joka vuosi jopa 600 miljoonan euron lisäystä valtion kuluihin.
&#8211; Tätä summaa pidettäisiin aika suurena, jos puhuttaisiin melkein mistä tahansa muusta, kuten vanhusten hoivapalveluista tai tieverkon ylläpidosta. Kehitysyhteistyössä ei usein edes esitetä kysymystä, mistä se raha otetaan, Halla-aho sanoi.
Perussuomalaiset: Rahan kippaaminen lopettava
Halla-aho on myös todennut, että Suomen kannattaisi pyrkiä kahdenvälisiin kehitysyhteistyösuhteisiin, joissa muun muassa pyrittäisiin edistämään paikallista taloudellista toimeliaisuutta, ja investoinnit myös sidottaisiin siihen, että kehitysapua vastaanottava maa ottaa kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneet kansalaisensa takaisin.
Kansanedustaja Leena Meri totesi viime viikolla Ylen tv-haastattelussa, että perussuomalaiset haluaa perua hallituksen suunnitteleman korotuksen kehitysapuun.
&#8211; Haluamme lopettaa rahan kippaamisen sellaisiin asioihin, jotka eivät ole ensisijaisen tärkeitä suomalaisille. Kyllä meidän täytyy ajatella ensisijaisesti suomalaisia, Meri sanoi.
&nbsp;

Etiopia

Rajavartijoiden epäillään surmanneen satoja Saudi-Arabiaan laittomasti yrittäneitä

Länsimaiden kansalaiset ovat pian poistuneet Sudanista – viimeinen näytös voi alkaa

Turismi kriisialueille kukoistaa – 100 000 matkaa vuodessa turvapaikanhakijoiden tavallisimpiin lähtömaihin pelkästään Ruotsista

Maapallon väkiluku jo 8 miljardia – paine kasvaa hyvinvoivassa maailmassa

Pako Afrikasta on alkanut – Italiaan saapui jopa tuhat laitonta maahantulijaa muutamassa tunnissa

Mäenpää julkisen talouden suunnitelman kehitysapukaavailuista: ”Millä tavalla tämä on Suomen ulkopoliittisten intressien mukaista?”

Suomi lähettää miljoonien eurojen rahasäkkejä YK:ssa Venäjää tukeville maille – veronmaksajilta Etiopian ilmatieteilyyn lähes 7,4 miljoonaa euroa

Tanska jälleen kiristämässä maahanmuuttopolitiikkaansa – Purra: Suomen seurattava Tanskaa

EU haluaa paperittomat pois unionin alueelta – harva lähtee vapaaehtoisesti

Rauhannobelisti käy veristä sotaa Etiopiassa: ”Hän ei ehkä ole sellainen rauhantekijä kuin monet uskoivat”

Hallitus myy valtion omaisuutta ja kiristää suomalaisten verotusta – rahoittaa Etiopian vaaleja ja Nairobin huippukokousta

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025