Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

etniset ryhmät

Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi

Brittitutkimus: Etninen tausta vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen

Tilastokeskuksen eilen YouTubessa järjestämä striimi otsikolla <a href="https://www.youtube.com/watch?v=axGQWiKrguI">”Suuri maahanmuuttokeskustelu”</a> ei ollut suuri mediatapahtuma parin sadan katsomiskerran puolesta eikä myöskään siinä esitettyjen näkökulmien takia, jotka koostuivat ”meillä on huutava työvoimapula” ja ”Suomi tarvitsee maahanmuuttoa” -kaltaisista kliseistä. Keskustelu herätti kuitenkin asiasta <a href="https://www.facebook.com/SimoGronroosPS/?locale=fi_FI">Facebookiin</a> kirjoittaneen ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin huomion.

Viime vuonna Suomeen muuttaneiden 72 000 maahanmuuttajan määrä &#8211; josta esimerkiksi Helsingin Sanomat julkaisi riviuutisen kohdassa ”Lyhyesti” &#8211; ei ole herättänyt juuri vastaavanlaisia keskusteluja televisiossa tai radiossa, vaikka maahanmuuton määrän nopean kasvun luulisi olevan väitetystä maahanmuuton tarpeesta päivittäin huutavien ajankohtaisohjelmien vakioaihe, kertoo ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos Facebook-kirjoituksessaan.
&#8211; Kyseisessä striimissä Janne Antikainen aluekehityksen konsulttitoimisto MDI:stä ja Tilastokeskuksen erikoistutkija Hanna Sutela iloitsivat maahanmuuton kasvusta ja toivat samalla esille tilastotietoa muuttoliikkeestä, Grönroos kirjoittaa.
Tulijat eivät ole nettoveronmaksajia
Isompaa maahanmuuton määrää pidettiin keskustelun puheenvuoroissa tärkeämpänä kuin korkeaa työllisyysastetta, ja Suomen väkiluvun riemuittiin voivan olla parissa vuosikymmenessä lähemmäs seitsemää miljoonaa, mikäli maahanmuutto jatkuisi nykyisellä korkealla tasolla. Ravintola-alan ja sote-alan väitettiin olevan työvoimapula-aloja, koska kotimaasta ei muka löydy tekijöitä, vaikka tosiasiassa osaavia tekijöitä löytyisi kyllä molemmille aloille myös Suomesta, mutta heikot palkat ovat ajaneet kymmenet tuhannet suomalaiset ammattilaiset muille aloille.
&#8211; Korkea maahanmuutto toi keskustelijoiden mukaan ”valoa tilanteeseen” myös siksi, että sen nähtiin ratkaisevan hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen ongelmat, vaikka todellisuudessa Euroopan ulkopuolelta tulevat muuttajat eivät ole nettoveronmaksajia ja he näin ollen päinvastoin kasvattavat julkisen talouden rahoituksen ongelmia, Grönroos huomauttaa.
Suomessa ei ole työvoimapulaa
Maahanmuuton todettiin tulevan monia eri väyliä pitkin, ja aasialaisten valtioiden todettiin korostuvan lähtömaiden joukossa. Etenkin opiskelijamaahanmuuton todettiin nousseen isoksi maahanmuuton osa-alueeksi, jonka kautta Suomeen tulee väkeä hyvinkin eksoottisista maista, kuten Bangladeshista ja Sri Lankasta, joista jälkimmäisestä tulevat muuttajat ovat myös kärjessä perheenyhdistämiseen liittyvän maahanmuuton saralla.
&#8211; Esitetyt väitteet maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista eivät pidä paikkaansa, sillä tilastot kertovat karua kieltään maahanmuuttajien maksamista veroista ja saamista tulonsiirroista, joiden summa on julkisen talouden kannalta negatiivinen. Tiedämme yhtä lailla, että Suomessa ei ole työvoimapulaa, joka vaatisi maahanmuuttoa, Grönroos toteaa.
Taloudellisten kysymysten lisäksi maahanmuutto vaikuttaa yhteiskuntaan myös monilla muilla tavoilla, jotka jätetään usein keskustelussa huomioimatta. Grönroos kehottaa miettimään hetken sitä, minkälaiseksi maaksi monikulttuuristuva Suomi muuttuu yhteiskuntarauhan kannalta, jos nykyisille tulijavirroille ei saada laitettua stoppia. Tämä onnistuu vaikka hieman silmäilemällä monikulttuurisuuden onnistumista uusien, hieman eksoottisten ja paljon hehkutettujen maahanmuuttajaryhmien kotimaiden tilanteen kautta.
Intian etniset levottomuudet
Intian eteläpuolella sijaitseva Sri Lankan saarivaltio on tullut teelippujen lisäksi suomalaisille parhaiten tunnetuksi uutisissa aika ajoin käsiteltävistä etnisistä levottomuuksista ja aikanaan vuosikymmeniä käydystä sisällissodasta, joiden osapuolina ovat olleet maan valtaväestönä olevat buddhalaiset singaleesit ja brittien siirtomaakaudella teeplantaaseille työvoimaksi tuomat hindulaiset tamilit. Konfliktin luonnetta kuvaa osaltaan se, että stereotyyppinen terroristien käyttämä dynamiittivyö ei ole Lähi-idässä kehitetty varuste, vaan todellisuudessa tamilikapinallisten lanseeraama väline.
Sri Lankan naapurissa sijaitsevan Intian ja tämän koillisnaapurin Bangladeshin yhteinen historia taas katkesi Britannian vallan päättymiseen alueella vuonna 1947. Tuolloin brittiläisen Intian alueella asuneiden hindujen ja muslimien kärjistynyt konflikti johti Intian itsenäistyessä alueen islamilaisten osien erkaantumiseen Pakistaniksi, josta Itä-Pakistanina tunnettu Bangladesh taas itsenäistyi 1970-luvun alussa.
&#8211; Gandhi ja muut Intian itsenäisyysaktivistit katsoivat rauhanomaisen vastarinnan oikeaksi tieksi, kun kamppailtiin aikansa suurinta imperiumia vastaan, mutta väkivallattomat keinot unohtuivat taas nopeasti, kun uskonnolliset ryhmät alkoivat selvittää välejään siirtomaavallan otteen antaessa periksi, Grönroos kirjoittaa.
Myös kiinalaisten maahanmuutto kasvussa
Suomeen tulevien maahanmuuttajien kasvavaan joukkoon kuuluvat myös intialaisten kanssa maailman väkirikkaimman kansakunnan tittelistä kilpailevat kiinalaiset, joiden kohtaamiset muiden alueen kansojen kanssa ovat myös olleet usein vähemmän positiivisia. Islamilaisten uiguurialueiden kiinalaistaminen on noteerattu usein kriittisesti länsimaissakin, mutta kiinalaisen maahanmuuton myötä tapahtuva miehitetyn Tiibetin kiinalaistaminen taas on saanut länsimaisen yleisön keskuudessa osakseen vähemmän huomiota.
&#8211; Jos siis maahanmuuttajien lähtömaissa hindut, buddhalaiset ja muslimit eivät tule keskenään toimeen – tai kiinalaisten maahanmuutto ei välttämättä rikastuta pienempien kansojen kulttuuria &#8211; niin miten 5,5 miljoonan ihmisen Suomi voisi säilyttää yhteiskuntarauhansa ja välttää uskonnolliset ja etniset konfliktit, jos se ottaa vuosittain vastaan kymmeniä tuhansia maahanmuuttajia mitä kaukaisimmista maailman kolkista? Grönroos kysyy.
Tilastoja ei käytetä riittävästi
Grönroosin vetää hiljaiseksi, kun hän näkee koulutettujen ihmisten hurraavan ennätyksellisen suuria maahanmuuttolukuja, selittävän maahanmuuton tuomat taloudelliset vaikutukset päinvastaisiksi kuin mitä ne todellisuudessa ovat ja leikkivän, että maahanmuuton aiheuttamia kulttuurillisia ja etnisiä ristiriitoja ei ole olemassa.
&#8211; Jos jotain positiivista halutaan nähdä, niin kiitokset Tilastokeskukselle maahanmuuton määrien tilastoinnista ja esillä pitämisestä. Ongelma ei ole siinä, etteikö tietoa ja tilastoja olisi olemassa, vaan siinä, että niitä ei käytetä riittävästi, Grönroos huomauttaa lopuksi.
&nbsp;

Suomen Perustan Simo Grönroos suuresta maahanmuuttokeskustelusta: Maahanmuutto ei ratkaise hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen ongelmia – päinvastoin

Viime viikonloppuna pienessä ranskalaiskylässä tapahtunut veitsihyökkäys ja nuorukaisen surma kiihdyttävät mieliä Ranskassa. Viranomaiset vaikenevat rikollisten taustoista, mikä lietsoo raivoa sosiaalisessa mediassa. Viha väestöryhmien välillä kasvaa ja väkivaltaan saatetaan turvautua yhä useammin.

Runsaan kolmensadan 16–17-vuotiaan juhlijan joukko oli kokoontunut tanssihalliin eteläranskalaisessa Crépolin kylässä, kun paikalle hyökännyt ja veitsin aseistautunut jengi sai festivaalikansan paniikin valtaan.
Kymmenhenkinen <a href="https://www.dailymail.co.uk/news/article-12776141/Gang-launched-savage-knife-attack-French-villages-winter-ball-killing-boy-16-injuring-17-told-guests-stab-white-people-rampage.html">joukko</a> ryntäsi väkivalloin sisälle halliin ja puukotti heitä estäneitä vartijoita sekä juhlaväkeä. Syntyneessä sekasorrossa rikolliset iskivät machete-veitsellä 16-vuotiasta nuorukaista rintaan ja kaulaan. Tämä kuoli myöhemmin matkalla sairaalaan. <a href="https://www.thelocal.fr/20231121/french-far-right-seizes-on-shock-killing-of-teen-at-village-party">Iskussa</a> haavoittui kaikkiaan 18 juhlijaa, joista kaksi joutui tehohoitoon.
Taustoista vaietaan
Hyökkääjät <a href="https://europeanconservative.com/articles/analysis/crepols-tragedy-village-brawl-or-ethnic-war/">olivat</a> The European Conservative-julkaisun mukaan taustaltaan paljolti pohjoisafrikkalaisia läheisestä Romans-sur-Isèren kaupungista. Viranomaiset eivät ole vahvistaneet tietoa, eikä valtamedia ole kommentoinut asiaa.
Poliisi on pidättänyt hyökkäyksestä epäiltynä yhdeksän henkilöä, joiden joukossa on epäilty 16-vuotiaan surmaaja. Joillakin pidätetyistä on rikollista taustaa, lähinnä varkauksia ja huumerikoksia.
Poliisi sai osan epäillyistä kiinni näiden yrittäessä paeta Ranskasta Espanjaan ja Pohjois-Afrikkaan.
Yhteentörmäysten vaara kasvaa
Ranskankielisessä sosiaalisessa mediassa &#8211; varsinkin sen äärilaidoilla &#8211; pureskellaan käsitettä ”etninen sota”, josko se jo olisi todellisuutta. Rasismia saattaa sitäkin olla <a href="https://www.france24.com/en/live-news/20231121-far-right-fans-controversy-after-french-teen-killed-at-village-party">muutakin</a> kuin perinteistä ja vielä monen monituisella ryhmällä toisiaan kohtaan.
&#8211; Tämä on yhteiskuntamme totaalinen epäonnistuminen, <a href="https://www.francetvinfo.fr/faits-divers/video-rixe-mortelle-a-crepol-c-est-une-faillite-generale-de-notre-societe-declare-gerald-darmanin_6196107.html">kommentoi</a> Ranskan sisäministeri Gérald Darman Crépolin veitsi-iskua enteellisesti valtion TV5-kanavalla.
Nykyisinä epävakaina aikoina ja maahanmuuton sekä osattomuuden kasvaessa eri asemassa olevien väestöryhmien yhteentörmäykset eivät ole yllätys. Kuviteltavissa on sekin, että kaikkein huonoimmassa asemassa olevat kansalaiset vielä nousevat toisiaan vastaan yhteiskunnan tukijärjestelmän rapautuessa väestöpaineen alla.

16-vuotias kuoli veitseniskuihin Ranskassa – viranomaiset vaikenevat tekijöiden motiiveista

Ruotsin tunnetuin rikostoimittaja on maahanmuuttaja. Hänen osoitteensa on salainen mutta puheensa on aina ollut suoraa ja avointa. Siitäkin huolimatta, että maahanmuuton ongelmista puhuneet on pitkään leimattu rasisteiksi.

Kun Diamant Salihu muutti vuonna 1990 perheensä mukana Kosovosta Ruotsiin, hän oli seitsemän vanha. Borlängen Tjärna Ängar -lähiössä asui tuolloin sekoitus yksinhuoltajia, ”ruotsalaisia sosiaalitapauksia” sekä maahanmuuttajia.
Rikollisuutta oli sen verran, että poikien korkeintaan onnistui varastaa ”tai lainata” polkupyörä.
-Nyt suuri joukko samasta maasta lähtöisin olevia ihmisiä kerääntyy yhteen ja eristäytyy muusta yhteiskunnasta, <a href="https://www.dn.se/kultur/diamant-salihu-alla-som-ville-prata-om-problem-med-invandring-fick-rasiststampel/">toteaa</a> rikostoimittaja Salihu Dagens Nyheterin haastattelussa.
<h4 style="font-weight: 400;">Maahanmuuton ongelmista vaiettiin</h4>
Ruotsalaistoimittajaksi Salihu on aina ollut suorapuheinen. Jo vuonna 2018 hän toi julki ongelmat, jotka koskivat tiettyjä etnisiä ryhmiä Rinkebyn ongelmalähiössä. Kosto, kunnia ja miesvalta olivat käsitteitä, jotka piti ymmärtää pysyäkseen kärryillä alueen tapahtumista.
Salihun mielestä asioilla oli yhteys ja muut toimittajat olivat samaa mieltä. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut eikä asioista puhuttu mediassa niiden oikeilla nimillä. ”Mitä muka voisimme tehdä?”
-Journalismi jäi vain pintaraapaisuksi. Maahanmuuton ongelmista puhuneet leimattiin rasisteiksi, Salihu muistelee.
<h4 style="font-weight: 400;">”Uskallan seistä sanojeni takana”</h4>
Salihu on kirjoittanut useita <a href="https://journalisti.fi/artikkelit/2023/05/katujengeista-kirjoittavan-pitaisi-kuulla-heita-joihin-vakivalta-vaikuttaa-sanoo-palkittu-tutkiva-journalisti/">palkittuja</a> teoksia rikollisten salatusta elämästä. Uusin <a href="https://www.gp.se/kultur/recension-n%C3%A4r-ingen-lyssnar-av-diamant-salihu-1.97421648">teos</a> on nimeltään ”När ingen lyssnar” (suom: Kun kukaan ei kuuntele). Kirjailija on saanut käyttöönsä chattikeskusteluja, jotka valottavat rikollisten arkea ja ajatusmaailmaa poikkeuksellisella tavalla.
Kaiken huumekaupan, väkivallan ja ammuskelun keskelläkin Salihu kiistää pelkäävänsä, vaikka hän kertoo asioista vailla holhousyhteiskunnan hopeista pilvenreunaa. Moni haluaisi hänen vaikenevan.
-Yritykset vaientaa minut johtavat päinvastaiseen tulokseen. Kaikkein pahinta olisi yrittää saada minut pitämään turpani kiinni. Olen valinnut ammatin, joka edellyttää sitä, että uskallan seisoa sanojeni takana.

Ruotsin tunnetuin rikostoimittaja on maahanmuuttaja, joka ei pelkää jengien väkivaltaa, ja joka ei suostu vaikenemaan – ”ongelmista puhuneet leimattiin rasisteiksi”

Rokotekattavuudessa on Ruotsissa selkeät erot etnisten ryhmien välillä, ikäänkin katsomatta. Eroja on pyritty selittämään alhaisimmilla tuloilla ja koulutuksen puutteilla, mutta Dagens Nyheterin mukaan lopullinen vastaus uupuu vielä.

Koko Ruotsin yli 16-vuotiaasta väestöstä 75 prosenttia on saanut kaksi annosta koronarokotetta. Erityisesti vanhat ihmiset ovat käyneet joukolla piikitettävinä: 60–69-vuotiaista tuplarokotettuja on 89 prosenttia ja yli 70-vuotiailla rokotuskattavuus on jo yli 90 prosenttia.
Kaikista alle 18–24-vuotiaista puolet oli saanut kaksi rokoteannosta viikolla 35. Ruotsin rokotekattavuus on Pohjoismaiden alhaisin, mutta korkeampi kuin EU:ssa keskimäärin. Ruotsi ja Suomi ovat nuorten rokotekattavuudessa selvästi Norjaa ja Tanskaa jäljessä.
Alhaisen rokotekattavuuden kolme pointtia
Rokotekattavuus on <a href="https://www.dn.se/sverige/fakta-i-fragan-vilka-ar-de-ovaccinerade/">Dagens Nyheteri</a>n mukaan periaatteessa sidoksissa henkilön syntymämaahan, tuloihin ja koulutukseen. Suurimmat eroavaisuudet näkyvät ulkomailla ja Ruotsissa syntyneiden välillä. Mitä alhaisempi ikä, sitä suurempi on ero rokotekattavuudessa etnisten ryhmien välillä.
20–29-vuotiaista Ruotsissa syntyneistä ainakin yhden rokoteannoksen on saanut 77 prosenttia porukasta. Muualla Euroopassa syntyneillä kattavuus on 42 prosenttia ja Euroopan ulkopuolella syntyneillä 49 prosenttia. Vielä 30–39-vuotiailla luvut ovat Ruotsi-muu Eurooppa-muu maailma 82-48-59. Erot ovat selkeitä myös vanhemmissa ikäryhmissä.
DN ei ole löytänyt selitystä rokotekattavuuden eroille etnisten ryhmien väillä. Terveysviranomaiset eivät ole analysoineet lukuja. Sikainfluenssarokotusten (vuosina 2009–2010) datassa tulokset ovat samansuuntaisia.

Ulkomailla syntyneet kaihtavat rokotteita Ruotsissa – nuorista alle puolet vailla suojaa pandemiaa vastaan

etniset ryhmät

Tappelut ”mustien ja valkoisten” oppilaiden välillä jatkuneet koko syksyn ruotsalaiskoulussa – ”Traagista”, valittaa paikallispoliisi

Brittitutkimus: Etninen tausta vaikuttaa äänestyskäyttäytymiseen

Suomen Perustan Simo Grönroos suuresta maahanmuuttokeskustelusta: Maahanmuutto ei ratkaise hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen ongelmia – päinvastoin

16-vuotias kuoli veitseniskuihin Ranskassa – viranomaiset vaikenevat tekijöiden motiiveista

Ruotsin tunnetuin rikostoimittaja on maahanmuuttaja, joka ei pelkää jengien väkivaltaa, ja joka ei suostu vaikenemaan – ”ongelmista puhuneet leimattiin rasisteiksi”

Ulkomailla syntyneet kaihtavat rokotteita Ruotsissa – nuorista alle puolet vailla suojaa pandemiaa vastaan

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025