Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

EU-alue

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Perussuomalaiset ampuvat alas hallituksen esityksen, joka pyrkii opiskelun varjolla helpottamaan kehitysmaista saapuvaa maahanmuuttoa. Hallituksen esityksen mukaisesti jopa kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut voisi jatkossa hakea opiskelijan oleskelulupaa edellytysten täyttyessä. &#8211; Miksi meillä edes on turvapaikkajärjestelmä, jos se voidaan lopulta kuitenkin tavalla tai toisella kiertää? Arja Juvonen kysyi eduskunnan eilisessä lähetekeskustelussa.

Eilisen lähetekeskustelun aluksi työministeri Tuula Haatainen (sd) väitti, että Suomea vaivaa työvoimapula, ja siihen pitäisi nyt vastata lisäämällä koulutus- ja työperäistä maahanmuuttoa.
Perussuomalaisten Arja Juvoselle demariministerin selitykset eivät kelvanneet.
&#8211; Käsittelyssä on lakiesitys, jossa ehdotetaan kansallista oleskelulupasääntelyä muutettavaksi. Kansainvälisen suojelun hakemisen taustaiset, mutta myös he, joille on tehty karkottamispäätös, voisivat hakea tässä laissa säädettyjä oleskelulupia.
&#8211; Kysyn teiltä, ministeri: mille aloille nämä kolmansien maiden esimerkiksi karkotuspäätöksen saaneet henkilöt mahdollisesti kouluttautuvat? Mikä on se koulutusala ja millä kielellä siellä alalla opiskellaan? Juvonen sanoi.
Opiskelupaikkoja tarvittaisiin suomalaisnuorille
Juvonen muistutti, että tällä hetkellä Suomessa monet suomalaisetkaan opiskelijat eivät pääse jatko-opintoihin.
&#8211; Ainoa ala, jolle on koko ajan auki paikkoja, on hoiva-ala. Haluatteko te ratkaista henkilöstömitoituksen sillä, että alatte kouluttamaan karkotuspäätöksen saaneita henkilöitä tälle alalle? Ei ole varmasti ihme, että usein pohditaan, että opposition suusta tulee totuus, kun hallitus tekee päättömiä esityksiä. Mutta tällä kertaa tämä teidän tuomanne esitys on jopa pelottava.
Ari Koponen toi esille, että hallituksen esitys vesittää entisestään maahantulon edellytyksiä koskevia sääntöjä
&#8211; Miksi meillä edes on turvapaikkajärjestelmä, jos se voidaan lopulta kuitenkin tavalla tai toisella kiertää? Aletaanko täällä seuraavaksi tehtailla lisää koulutuksia, jotka ylipäätänsä sopivat heille? Sekin maksaa. Ja kenen etu ylipäätänsä on, että laittomasti maassa olevat voivat jäädä vuosiksi pyörimään oppilaitoksiin suomalaisten veronmaksajien rahoilla, Koponen kysyi.
Sheikki Laakso oli samoilla linjoilla.
&#8211; Voidaanko me oikeasti Suomessa palkita yhteiskunnan rahoilla — suomalaisten veronmaksajien rahoilla — laittomasti maassa olevien ihmisten tänne jääminen?
Huijareilla ei oikeutta oleskeluun
Sebastian Tynkkynen kutsui hallituksen esitystä ”katastrofipaketiksi”.
&#8211; Työministerin pitäisi pitää kiinni siitä, että prioriteetti on suomalaisten nuorten ja aikuisten opiskelupaikoissa, niin mitä tapahtuu? Valtiopäivien avajaispäivänä lähdettiin puhumaan siitä, kuinka saataisiin helpotettua kolmansien maitten ihmisten tulemista Suomeen töihin ja sitten jopa sellaista, että jos tänne maahan on tullut ikään kuin huijaten eli toisin sanoen on hakenut turvapaikkaa, vaikkei näitä perusteita ole ollut, ja on saanut kielteisen päätöksen, niin kuinka sitten voisi kuitenkin opiskelun perusteella jäädä tähän maahan. Aivan käsittämätöntä.
Tynkkynen myös muistutti, että opiskelupaikoista on pulaa, ja että Suomessa on valtava määrä suomalaisnuoria, jotka tarvitsisivat opiskelupaikan.
Suomalaiset yritykset voivat rekrytoida EU-alueelta
Tynkkyselle eivät kelvanneet myöskään työministerin väitteet työvoimapulasta. Tynkkynen muistutti, että Suomen yrityksillä on jo nyt käytettävissään koko EU-alueen työvoimapooli.
&#8211; Työministeri puhui siitä, että me tarvitsemme paljon kolmansien maiden maahanmuuttoa Suomeen. Meillä on jo 500 miljoonan, puolen miljardin, yhteinen työssäkäymisalue täällä Euroopassa. Jos ei sieltä saada tarpeeksi, niin silloin kyse on oikeastaan siitä, että tänne otetaan ihmisiä polkemaan näitä palkkoja.
&#8211; Meidän suomalaisina päättäjinä pitää pitää siitä kiinni, että suomalaisilla on niitä työpaikkoja ja suomalaisilla on opiskelupaikkoja. Ei laiteta prioriteetteja muuhun maailmaan.

Hallitus haluaa laittomasti maassa olevien jäävän Suomeen opiskelun verukkeella – perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Pelottava ja katastrofaalinen esitys”

Suomi on EU:n jäsenmaana osa isoa työmarkkina-aluetta, jossa työvoima voi vapaasti liikkua työn perässä. Välimeren rannalta voi siis tulla Suomeen töihin ja toisinpäin. Ihmisiä alueella riittää, mutta nykyinen hallituksemme haluaisi laajentaa työhönottoalueen vielä suuremmaksi, kirjoittaa perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Slunga-Poutsalo.
Suomessa työttömyys kasvaa samaan aikaan kun työnantajapuoli valittelee työnhakijoiden puutetta. Avoimia työpaikkoja löytyy, mutta työnantajien mukaan hakijat puuttuvat.
&#8211; Maalaisjärjellä voisi kuvitella, että kyllähän maasta nyt esimerkiksi hitsareita ja koneistajia löytyy, ei kai niitä tarvitse Euroopan ulkopuolelta lähteä etsimään? Löytyyhän niitä, mutta vääristä paikoista, Riikka Slunga-Poutsalo kirjoittaa Maaseudun tulevaisuuden kolumnissaan.
Uskaltaako muuttaa työn perässä?
Slunga-Poutsalo ottaa esimerkkitapaukseksi vasta valmistuneen hitsarin.
&#8211; Olet valmistunut hitsariksi ja saanut työpaikan. Perustanut perheen, rakentanut omakotitalon ja sitten menee työ alta. Uusi työpaikka löytyisi 600 kilometrin päästä, lähdetkö sinne? Jos unohdetaan kylmästi lasten koulu- ja päiväkotiasiat, ystävät, sukulaiset ja muut henkilökohtaisemmat jutut, niin mikä estäisi muuttamasta maamme toiselle reunalle? Saako kumppani työpaikan uudelta paikka­kunnalta? Jos ei, niin kannattaako perheen talous huomioiden muuttaa?
&#8211; Entä kotitalo, josta on pahimmillaan velkaa jäljellä. Kuka sen ostaisi niin, että saisi velat maksettua ja jäljelle jäävällä rahalla uuden katon päänsä päälle toisella paikkakunnalla? Slunga-Poutsalo pohtii.
Keskittämispäätöksillä vaikutetaan
Hänen mukaansa ihanteellisin ratkaisu olisi, että omalle paikka­kunnalle tulisi työtä ja yrittäjyyttä. Suunta on kuitenkin aivan päinvastainen.
&#8211; Valtiollisilla ratkaisuilla vaikutetaan osaltaan siihen, onko koko maassa mahdollista asua, mutta viimeisen niitin oman paikkakunnan kehitykseen tai kehittymättömyyteen päättävät paikalliset kunnanvaltuustot.
&#8211; Kun katselee Tilasto­keskuksen karttoja vuosi­kymmenten päähän eri puolueiden päätäntävallasta kuntapuolella, voi todeta, että suuressa osassa maatamme on joko keskustalla tai demareilla enemmistövalta valtuustoissa. Joko yksin tai vähintään yhdessä. Näillä samoilla puolueilla, jotka ovat viime ajat toitottaneet koko maan asuttuna pitämistä, on takanaan vuosikymmenten paikalliset keskittämispäätökset ja työllistävien hankkeiden torppaukset, Slunga-Poutsalo muistuttaa.
Asuminen ja liikkuminen maksavat liikaa
Slunga-Poutsalo rökittää istuvaa hallitusta, joka ei ole toistaiseksi osoittanut minkäänlaista kiinnostusta korjata maan sisäistä työvoimatilannetta. Sitä, että työn perässä kannat­taisi muuttaa ja että töitä löytyisi myös omalta paikkakunnalta.
&#8211; Itse asiassa viimeaikaiset linjaukset näyttävät jatkavan keskittämistä, sillä aivan kohta ei ole varaa autolla ajella eikä polttoöljyllä mökkiä lämmittää.
&#8211; Asumisen ja liikkumisen kustannukset ovat maassamme sen verran korkeat, että täytyy olla aikamoinen velho, jos aikoo saada rahat riittämään arjen pyörittämiseen palkka­rahoilla. Ja kun palkan, jos sitä saa, lisäksi joutuu turvautumaan sosiaaliturvaan normaalin elämän kulujen kattamiseksi, yhtälö ei ole kansantaloudellisesti kestävä, Slunga-Poutsalo huomauttaa.
Suurin osa tulijoista ei ole huippuosaajia
Hallitus yrittää ratkaista työvoimapulaa hakemalla työntekijöitä maailmalta.
&#8211; Ei löydy kokkeja, ei tarjoilijoita. Ei raksamiehiä, hitsareita. Ei koko EU:n alueelta Suomeen tulijaksi. Olen aivan tavallinen tollukka, enkä mitenkään voi ymmärtää sitä, miten työperäisen maahanmuuton helpottaminen EU-alueen ulkopuolelta tilannetta korjaisi. Ei se filippiiniläinen kokki pärjää meillä palkallaan sen paremmin kuin espanjalainen, saati kotimainen, Slunga-Poutsalo toteaa.
&#8211; Ymmärrän sen, että jos olet yrittäjänä vailla jotain sellaista osaamista, jota todellakaan mistään ei löydy, voisit palkata maailmalta huippuosaajan ilman kuukausien byrokratiaa. Mutta kun suurin osa kaivatuista osaajista ei ole niitä huippuja vaan ihan tavallisia duunareita.

Slunga-Poutsalo: Työvoimapulaa ei ratkaista ulkomaisella halpatyövoimalla – ”Ei se filippiiniläinen kokki pärjää meillä palkallaan sen paremmin kuin suomalainenkaan”

EU-alue

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Hallitus haluaa laittomasti maassa olevien jäävän Suomeen opiskelun verukkeella – perussuomalaisilta täystyrmäys: ”Pelottava ja katastrofaalinen esitys”

Slunga-Poutsalo: Työvoimapulaa ei ratkaista ulkomaisella halpatyövoimalla – ”Ei se filippiiniläinen kokki pärjää meillä palkallaan sen paremmin kuin suomalainenkaan”

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025