Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

EU- ja ETA-maat

Suomalaisten veronmaksajien ei tarvitse jatkossa enää rahoittaa kiinalaisten opiskelijoiden toisen asteen opintoja – keskusta närkästyi

Uusi hallitus on tehostamassa työperäiseen maahanmuuttoon liittyvää valvontaa ja alkaa estää väärinkäytöksiä. Jatkossa tavoitteena on, että työperäisen maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta. Työperäinen maahanmuutto katsotaan muita työllisyystoimia täydentäväksi, sillä ensisijaisesti huolehditaan Suomessa jo olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisestä.

Hallitusneuvottelujen päätteeksi eilen julkaistu neuvottelutulos hallitusohjelmasta sisältää merkittäviä muutoksia Suomen maahanmuuttopolitiikkaan.
Maahanmuuttopolitiikka kiristyy monella tasolla, ja perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuvaakin käännettä maahanmuuttopolitiikan paradigman muutokseksi.
Työperusteista maahanmuuttoa sujuvoitetaan, hallitaan ja väärinkäytökset estetään monilla eri toimenpiteillä. Tavoitteena on, että jatkossa työperäisen maahanmuuton on vahvistettava julkista taloutta.
Suomesta poistumista tehostetaan
Siinä missä työn tekemisen verukkeella on aiemmin ollut helpompaa siirtyä maasta toiseen, jatkossa näin ei enää ole, sillä työperusteinen oleskelulupa sidotaan nykyistä vahvemmin kiinni työhön siten, että Suomesta on poistuttava, jos henkilön työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta.
Suomesta poistumista tehostetaan myös työnantajatasolla säätämällä laissa, että työnantajan on ilmoitettava työperäisellä oleskeluluvalla Suomessa oleskelevan työsuhteen loppumisesta Maahanmuuttovirastolle sanktion uhalla. Jatkossa on tarkoitus selvittää ja ottaa käyttöön tehokkaampi luvan ehtojen valvontajärjestelmä.
Aiempaa valikoidumpi linja
Uuden hallituksen politiikassa työperäinen maahanmuutto katsotaan muita työllisyystoimia täydentäväksi.
Hallitus säilyttää nykymuotoisen saatavuusharkintajärjestelmän ja pyrkii siihen, että ensisijaisesti huolehditaan Suomessa jo olevien työttömien työnhakijoiden työllistymisestä. Lisäksi hallitus täydentää työvoimaa ensisijaisesti EU- ja ETA-alueelta.
Työperäinen maahanmuutto tulee jatkossa myös olemaan hieman valikoidumpaa, sillä painopisteenä kolmansista maista ovat korkeakoulutetut ja työntekijät sellaisilla aloilla, jotka voidaan aidosti todentaa työvoimapula-aloiksi.
Hyväksikäytöstä tiukemmat rangaistukset
Työperäiseen maahanmuuttoon on tähän mennessä liittynyt runsaasti ulkomaalaisten työntekijöiden <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/74972cb4-8282-44ed-916c-463db2b71dfb">hyväksikäyttöä</a>. Tilannetta on pahentanut se, että monet tapaukset eivät koskaan tule viranomaisten tietoon.
Työntekijöiden hyväksikäytön estämiseksi hallitus onkin selvästi kiristämässä väärinkäytöksistä määrättäviä rangaistuksia ja tehostamassa valvontaa. Työelämässä tapahtuvan hyväksikäytön rangaistavuutta esimerkiksi ollaan korottamassa korvaamalla nykyinen kiskonnantapaista työsyrjintää koskeva pykälä kiskonnalla työelämässä ja törkeällä kiskonnalla työelämässä. Törkeän tekomuodon rangaistusminimiksi säädetään vankeusrangaistus.
Opiskelumaahanmuutto hallintaan
Matalapalkkamaahanmuuttoa hillitään siten, että työntekijän oleskeluluvan tuloraja nostetaan alakohtaiseksi TES:n minimiksi, joka on kuitenkin vähintään 1 600 euroa kuukaudessa. Hallitus selvityttää nopealla aikataululla oleskelulupien tulorajojen korottamisen ottaen huomioon vaikutukset työvoiman saatavuuteen ja julkiseen talouteen.
Työperäisen maahanmuuton kontrollin lisäksi hallitus varmistaa, että myös opiskeluperusteinen maahantulo on hallittua. Opiskeluperusteisissa oleskeluluvissa siirrytään käytäntöön, jossa suomalaiseen toimeentulotukeen turvautuminen johtaa luvan peruuttamiseen.
Kelalle asetetaan velvollisuus luovuttaa sekä pyydettäessä että oma-aloitteisesti Maahanmuuttovirastolle tätä koskevat tiedot tietosuojalainsäädäntö huomioiden. Myös muiden viranomaisten rekisteritietojen hyödyntäminen jälkivalvonnassa selvitetään.

Työperäiseen maahanmuuttoon tulossa tiukennuksia: Suomesta täytyy lähteä pois, kun työt loppuvat

Useilta eduskuntapuolueiden johtajilta kuultiin MTV:n puheenjohtajatentissä todellisuudesta irrallaan olevaa maahanmuuttopuhetta. Petteri Orpo, Sanna Marin, Annika Saarikko ja Li Andersson ilmoittivat olevansa valmiita jopa kolminkertaistamaan Suomeen saapuvien maahanmuuttajien määrän – tällä kertaa sillä verukkeella, että Suomeen saataisiin lisää työikäistä väestöä.

Suomessa on satojatuhansia työttömiä ja runsaasti vajaatyöllistettyjä. Samaan aikaan kuitenkin Suomessa sanotaan olevan työvoimapula.
MTV:n eilisessä puheenjohtajatentissä kävi jälleen hyvin ilmi, että vanhojen puolueiden puheenjohtajat viis veisaavat Suomessa olevien työttömien ja vajaatyöllistettyjen asemasta, eikä vanhoja puolueita juurikaan kiinnosta, miten tätä varsin suurta joukkoa suomalaisia autettaisiin työllistymään.
Sen sijaan vanhat puolueet haluavat täyttää avoimet työpaikat maahanmuuttajilla. Kokoomuksen Petteri Orpo, SDP:n Sanna Marin, keskustan Annika Saarikko ja vasemmistoliiton Li Andersson ilmoittivat kaikki olevansa valmiita jopa kolminkertaistamaan Suomeen saapuvien maahanmuuttajien määrän – tällä kertaa sillä verukkeella, että Suomeen saataisiin lisää työikäistä väestöä.
Tuttuja taikasanoja ja hokemia työvoimapulasta
Sekä Andersson ja Marin lausuivat MTV:n puheenjohtajatentissä tuttuja taikasanoja ja hokemia työvoimapulasta sekä siitä, kuinka Suomessa ei muka ole tarpeeksi työntekijöitä.
&#8211; On olennaista, että maahanmuuton määrä kasvaa, Andersson sanoi, ja Marin komppasi:
&#8211; Talouskasvun suurin este on se, että meillä ei ole riittävästi työvoimaa. Keskeisiä asioita tilanteen korjaamiseksi ovat työperäinen ja opintoperäinen maahanmuutto.
Sekä Anderssonin että Marinin puheet olivat kuin saavillinen kylmää vettä kaikkien satojentuhansien suomalaisten työnhakijoiden ja vajaatyöllistettyjen niskaan. Myöskään kokoomuspomo Orpolta ei löytynyt myötätuntoa suomalaisille työttömille, vaan hän esitti samaa todellisuudesta irrallaan olevaa työvoimapulapuhetta.
&#8211; Me emme pärjää ilman työperäistä maahanmuuttoa. Suomessa on valtavasti työpaikkoja, julkisella puolella esimerkiksi hoivatyötä, joita töitä ei pystyttäisi tekemään ilman työperäistä maahanmuuttoa. Meiltä jää asioita hoitamatta, jos ei hyväksytä työperäistä maahanmuuttoa, Orpo julisti silmät kiiluen.
Myös Kepun Saarikko lausui tutut hokemat siitä, kuinka Suomessa on työvoimapula ja ”osaajia” tarvitaan ulkomailta.
Maahanmuutto ei ollut ratkaisu Ruotsissakaan
Mikäli Suomessa jo olevat työnhakijat eivät – jostain syystä – kelpaa suomalaisille yrityksille, mikään ei estä yrityksiä rekrytoimasta EU-alueelta, jossa on tarjolla satoja miljoonia työntekijöitä. Toistaiseksi ei ole tiedossa, miksi vain EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät olisivat ratkaisu väitettyyn työvoimapulaan.
Perussuomalaisten Riikka Purra huomauttikin, että EU:n ulkopuolelta saapuva, työperäiseksi sanottu maahanmuutto ei ole ratkaissut työvoiman saatavuuden ongelmia esimerkiksi Ruotsissa.
&#8211; Ruotsissa on työvoimapula täysin samoilla sektoreilla kuin Suomessakin on, vaikka Ruotsi on ottanut vastaan sekä humanitaarista että työperäistä maahanmuuttoa, erityisesti matalapalkkasektoreille.
Purra totesi, että tällä hetkellä työpaikoilla kaivattaisiin erityisesti ammatillisia osaajia.
&#8211; Perussuomalaisten mielestä osaajia löytyy myös tästä maasta, eikä työntekijöitä tarvitse hakea EU:n ulkopuolelta. Niin sanottu työvoimapula johtuu todellisuudessa siitä, että työn kannustimet ovat heikkoja. Työ ei siis ole tarpeeksi kannattavaa, etenkään kalliin asumisen alueilla.
Työn kannustimet kuntoon
Purra kehottikin kollegoitaan kiinnittämään huomiota palkansaajan ostovoiman parantamiseen ja työn kannustimien vahvistamiseen.
&#8211; Tämä on se asia, jolle meidän pitäisi nyt tehdä jotain. Julkisen talouden kannalta tai työmarkkinoiden toiminnan kannalta ei ole järkevää, että maahan tuodaan runsaasti lisää maahanmuuttajia. Suuri osa heistä päätyy sosiaaliturvan piiriin, koska työnteko ei ole kannattavaa, Purra sanoi.
Suomeen saapuu työperäistä maahanmuuttoa lähinnä matalapalkka-aloille, joiden alojen työntekijöistä ei ole pulaa tälläkään hetkellä. Maahanmuuttajat ovat yliedustettuina sosiaaliturvan vastaanottajien joukossa. Kela maksaa hieman yli <a href="https://yle.fi/a/3-11680542">kaksinkertaisen määrän </a>etuuksia maahanmuuttajille verrattuna syntyperäisiin suomalaisiin.

Menikö kokoomuksen ja vihervasemmiston maahanmuuttounelmointi jo överiksi? Petteri Orpo, Sanna Marin, Annika Saarikko ja Li Andersson haluavat kolminkertaistaa maahanmuuttajien määrän

Perussuomalaiset katsoo, että työperäiselle maahanmuutolle Suomessa asetetut tavoitteet ovat todellisuudesta irrallaan. Nykyinen todellisuus on sitä, että EU:n ulkopuolelta Suomeen tullaan töihin lähinnä matalapalkka-aloille, ja paljon kaivattujen huippuosaajien ja erityisasiantuntijoiden määrä on jäänyt pieneksi. Perussuomalaisten mielestä ratkaisuja työmarkkinaongelmiin on tarjottava samanaikaisesti useilla eri keinoilla. Keskeistä on työn kannustimien parantaminen, eli palkasta pitää jäädä tekijälle enemmän käteen.

Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki eduskuntapuolueet, työmarkkinajärjestöt ja erilaiset ajatuspajat ovat lietsoneet viime vuosina keskustelua siitä, että ellei Suomi nyt avaa rajojaan täysin auki työperäiselle maahanmuutolle lähtömaasta tai tulijoiden koulutustasosta riippumatta, hyvinvoinniltamme putoaa pohja pois.
Työperäinen maahanmuutto on myös yksi Marinin-Saarikon punavihreän hallituksen kärkihankkeista, sillä hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä vuoteen 2030 mennessä 50 000 yksilöön ja siitä eteenpäin nostaa tulijoiden määrää 10 000:lla vuodessa.
Marinin hallitus onkin politiikkatoimillaan lähes romuttanut työvoiman saatavuusharkinnan, jonka tarkoitus on suojella suomalaisia matalapalkka-alan työntekijöitä joutumasta kilpailuun työpaikoista koko maailman työntekijöiden kanssa.
Työperäiset tulijat eivät tule palkallaan toimeen
Perussuomalaisten tänään julkaistussa <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/psn-uusi-maahanmuuttopoliittinen-ohjelma-on-julkaistu/">maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa</a> kuitenkin tuodaan esille, ettei työvoiman kasvattamisessa maahanmuutolla ole paljoakaan järkeä julkisen talouden kannalta, sillä Suomeen suuntautuva työperäinen maahanmuutto heikentää huoltosuhdetta.
Tulijat työllistyvät lähes pääsääntöisesti matalapalkka-aloille, jolloin työstä saatavalla vastikkeella ei tulla toimeen, vaan palkan päälle on haettava Kelan tulonsiirtoja. Myös jopa Kelan oman tutkimuksen mukaan maahanmuuttajat saavat kaksinkertaisen määrän<a href="https://yle.fi/a/3-11680542"> etuisuuksia</a> syntyperäisiin suomalaisiin nähden.
Maahanmuuttajille maksettavista palkoista kertyy vain vähän veroja yhteiseen kassaan, mutta samaan aikaan maahanmuuttajat käyttävät runsaasti julkisia palveluja.
Perussuomalaiset huomauttaakin, että työperäisen maahanmuuton lisäämiskaavailuissa &#8211; joita punavihreän hallituksen ohella on esittänyt muun muassa Teknologiateollisuus &#8211; ei ole kiinnitetty huomiota siihen, että maahanmuuttajaväestön tuotannontekijätulot ovat huomattavasti kantaväestöä alhaisemmat.
Esimerkiksi vuonna 2020 palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot olivat Suomen maahanmuuttajaväestöllä vain noin 21 960 euroa henkeä kohden. Tällä tulotasolla maksetaan veroa 6 741 euroa ja saadaan tulonsiirtoja 11 131 euroa, jolloin julkistalous jää tappiolle 4 390 euroa per henkilö. Helsingin seudulla taas, jossa maahanmuuttajaväestön enemmistö asuu, oli maahanmuuttajataustaisen väestön työllisyysaste vuonna 2020 vain 54 prosenttia.
Mikseivät yritykset rekrytoi työvoimaa EU:sta?
Työvoimapulapuheen, johon ratkaisuksi usein tarjotaan työperäistä maahanmuuttoa, keskellä usein unohtuu, että työvoimasta ei ole varsinaisesti pulaa tälläkään hetkellä.
Suomi on osa EU:n 450 miljoonan ihmisen sisämarkkinoita, ja toisista EU-maista saa vapaasti tulla Suomeen hakemaan töitä. Lisäksi Suomi on vapauttanut jo 2000-luvun alkupuolella korkeakoulutettujen henkilöiden maahanmuuton EU:n ulkopuolelta. Erityisasiantuntijalupaan edellytetään vain 3 400 euron kuukausipalkka.
Työvoimapulakeskustelussa eniten ääntä pitävät tahot puhuvat usein kauniisti kansainvälisistä osaajista tai huippuosaajista. Oikeasti on kuitenkin kyse siitä, että tietyt intressiryhmät haluavat vauhdittaa kouluttamattomien tai matalasti koulutettujen ihmisten, kuten siivoajien, kokkien tai kasvitarhatyöntekijöiden, tuloa EU:n ulkopuolelta Suomeen. Näin siksi, että Suomessa on useita tahoja jotka hyötyvät yhteiskunnalle haitallisesta ja veronmaksajille kalliiksi käyvästä maahanmuutosta.
Toisille halpatyövoimaa, toisille äänestäjiä
Paradoksaalisesti matalapalkkamaahanmuutto hyödyttääkin sekä oikeistoa että vasemmistoa. Oikeistoa edustava elinkeinoelämä on havainnut, että matalien palkkojen ja työolojen parantamista edullisemmaksi yrityksille tulee ulkomainen halpatyövoima. Se onkin yrityksille kannattavaa, mutta käytännössä matalapalkkamaahanmuutto on myös veronmaksajien kustantama yritystuki, sillä veronmaksajat heiltä kerätyistä veroista rahoitettavien sosiaalitukien muodossa joutuvat kompensoimaan tulijoiden elämiseen riittämättömiä palkkoja.
Vasemmistopuolueilla sen sijaan on valtapoliittinen intressi kannattaa kaikenlaisen maahanmuuton lisäämistä ja edistämistä, sillä vasemmisto on havainnut, että tulijoita voi käyttää vasemmiston äänestäjinä. Vaikka maahanmuuttajat ovatkin usein kantaväestöä laiskempia äänestäjiä, kannattavat maahanmuuttajat usein vasemmistoa, joka lupaa edistää sosiaalitukia ja maahanmuuttajille tarjottavia erityispalveluja.
Suomesta ei työvoima lopu kesken
Perussuomalaisten mielestä työperäiseen maahanmuuttoon on palautettava kontrolli, hyvinvointivaltio on sopeutettava nykyiseen väestökehitykseen ja lopetettava välittömästi työikäisen väestön paisuttaminen maahanmuutolla. Perussuomalaiset katsoo, että ratkaisu työvoimapulaan löytyy kotimaisesta reservistä.
Perussuomalaisten maahanmuutto-ohjelmaa tänään Tuumaustunnilla esitellyt poliittinen suunnittelija Mikael Lith huomauttaa, että työvoima ei ole Suomesta loppumassa.
&#8211; Pelkästään Suomessa on tällä hetkellä yli 350 000 ihmistä työttöminä työnhakijoina. Lisäksi on vajaat 200 000 ihmistä vasten tahtoaan osa-aikatyössä. Tuoreen ammattibarometrin mukaan tällä hetkellä Suomeen tarvittaisiin väkeä erityisesti sotealalle, kuten hoitajia, psykologeja, puheterapeutteja ja hammaslääkäreitä. Jokainen ymmärtää, että ratkaisuna ei voi olla tuoda suuria määriä matalasti koulutettua väkeä EU:n ulkopuolelta, eikä tällaisesta keskustella muissakaan EU-maissa.
Palkasta pitää jäädä enemmän käteen
Perussuomalaiset näkee seuraavan hallituskauden prioriteettina Suomessa jo olevan työvoiman paremman työllistämisen. Aktiivisen työvoimapolitiikan ohella ammattikoulutukseen panostamalla saadaan kantaväestöön kuuluvien nuorten ohella myös monia maahanmuuttajanuoria koulutusputkeen, jolloin työmarkkinoille saadaan suorittaviin töihin tarvittavaa työvoimaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korostaa, että ratkaisuja on tarjottava usealla eri tasolla ja erilaisilla keinoilla eri sektorien työvoimapulaan.
&#8211; Ei siis ole pelkkää yhtä keinoa, vaan tarvitaan useampia toimia. Kuitenkin työn heikko kannustavuus on juuri nyt keskeinen tekijä siinä, että matalasti palkatut työt eivät vedä suomalaisia työntekijöitä. Työstä siis jää monille käteen niin vähän, että työn tekeminen ei ole kannattavaa esimerkiksi suhteessa sosiaaliturvaan.
&#8211; Työn kannustavuutta voidaan lisätä sillä, että palkasta verojen jälkeen jäävä summa kasvaa. Siihen voidaan vaikuttaa veroja alentamalla, mihin puolestaan päästään valtion menoja vähentämällä. Korkea veroaste näivettää Suomea kaikilla tasoilla, myös matalapalkkatöissä, Purra painottaa.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 30.1, Purra ja Lith: Maahanmuuttopoliittinen ohjelma" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/g-4cJs_tdEw?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hän huomauttaa, että myös asumisen korkeat kustannukset, etenkin pääkaupunkiseudulla, vaikuttavat siihen, että monista ammattilaisista, kuten varhaiskasvatuksen työntekijöistä on nyt pulaa.
&#8211; Tätä ei kuitenkaan voi korjata sillä, että Suomeen tuodaan lisää ihmisiä EU:n ulkopuolelta. Samat työn heikon kannustavuuden ja kalliin asumisen ongelmat ovat kaikilla edessä.

Työperäiseen maahanmuuttoon palautettava kontrolli – ratkaisu työvoimapulaan löytyy kotimaisesta reservistä ja EU-alueella olevasta työvoimasta

Suomessa sanotaan olevan työvoimapula, mutta suurilla puolueilla on keskenään hyvin erilaisia keinoja tilanteeseen vastaamiseksi. Perussuomalaiset korjaisi järjestelmätason ongelmia, kuten työn heikkoa kannustavuutta. Puheenjohtaja Riikka Purra sanoo, että myös perusduunarialoille tarvitaan kunnianpalautus. &#8211; Kaikkien ei tarvitse mennä korkeakouluun, vaan työmarkkinoille tarvitaan myös osaavia ihmisiä, jotka valmistuvat ammatillisesta koulutuksesta.

Suomessa usein väitetään olevan pulaa osaavasta työvoimasta. Kuitenkin samaan aikaan Suomessa on satojatuhansia työttömiä työnhakijoita ja paljon vajaatyöllistettyjä, eli monet eivät pääse edes tekemään täysiä työviikkoja vaikka haluaisivat.
Perussuomalaiset lähtisi korjaamaan tilannetta ennen kaikkea parantamalla työn kannustimia ja muita järjestelmätason ongelmia.
&#8211; Ylivoimaisesti tärkeintä on korjata työn heikko kannustavuus Suomessa. Jos ihmisellä ei ole taloudellisesti järkevää ottaa työtä vastaan, esimerkiksi kalliin asumisen alueilla, niin se on se ongelma, puheenjohtaja Riikka Purra sanoo. Hän osallistui tänään Keskuskauppakamarin puoluejohtajatenttiin.
Koulutusta todellisen tarpeen mukaan 
Toisena merkittävänä keinona Purra nosti esille ammatillisen koulutusjärjestelmän korjaamisen.
&#8211; Nyt tarvitaan perusduunarialoille kunnianpalautus. Kaikkien ei tarvitse mennä korkeakouluun, vaan tarvitaan myös osaavia ihmisiä, jotka valmistuvat ammatillisesta koulutuksesta, joilla on se osaaminen jota yritykset ja elinkeinoelämä tarvitsevat. Yhteyttä tulee tiivistää niin, että oppilaitokset koluttavat ihmisiä sinne, missä työvoimalle on tarvetta – ja mielellään myös oikeille alueille tässä maassa.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo myönsi, että työn kannustavuudessa on ongelmia. Orpo patisteli kotimaisia työikäisiä töihin, mutta Orpon mielestä tarvittaisiin myös ”moninkertainen määrä osaamisperusteista maahanmuuttoa”.
Tukiin nojaava maahanmuutto ei kannata
Keskustan Annika Saarikko keventäisi eläkeikäisten työn verotusta, jotta työssä voisivat jatkaa kannattavasti pidempään ne, joilla siihen haluja on. Tosin Saarikon mielestä tarvitaan myös lisää työperäistä maahanmuuttoa, ja Saarikko haluaisi uudistuksia yhdessä Migrin kanssa.
Myös vasemmistoliiton Li Anderssonin mielestä tarvittaisiin ”muualta tulevaa työvoimaa”.
&#8211; Tämän on oltava vastaanottavainen maa niille, jotka tulevat tänne muualta, Andersson sanoi.
Purra totesi, että perussuomalaiset ei vastusta koulutettujen tai erityisasiantuntijoiden saapumista Suomeen tekemään töitä, josta saatavalla palkalla tulee toimeen. Perussuomalaiset ei kuitenkaan kannata sosiaaliturvaan nojaavaa, matalapalkka-aloille suuntautuvaa maahanmuuttoa.
Ruotsinkin ongelmat johtuvat järjestelmästä
Purra perusteli näkemystä esimerkillä:
&#8211; Ruotsi luopui työvoiman saatavuusharkinnasta, ja siitä on seurannut huonoja asioita, joten nyt siitä ollaan peruuttamassa ja sääntelyä lisäämässä. Kannattaakin huomata, että Ruotsissa on myös työvoimapulaa tietyillä aloilla. Se, että Ruotsissa on ollut hyvin vapaata, matalapalkkasektoreille suuntautuvaa työperäistä maahanmuuttoa, ei ole ratkaissut ongelmia. Ja miksi olisikaan, koska ongelmat siellä ovat järjestelmässä, kuten ne ovat Suomessakin.
&#8211; Työperäisen maahanmuuton tuominen saattaa toimia laastarina ja auttaa yksittäisiä yrityksiä, mutta kokonaisuutena, verotuottojen ja julkisen talouden kannalta se ei toimi. Tämän ovat onneksi myös valtiovarainministeriön virkamiehetkin uudessa raportissaan todenneet.
EU-alueella satoja miljoonia työntekijöitä
Saarikon mielestä työvoiman saatavuusharkinnasta tulisi kuitenkin luopua väestön ikääntymisen vuoksi.
&#8211; Kahdeksan vuoden kuluttua tässä maassa joka neljäs ihminen on yli 65-vuotias. Haluan, että iäkkäät suomalaiset hoidetaan ja lapset hoidetaan. Oleellista on se, että jo saisimme vauhtia työperäiseen maahanmuuttoon, mitä myös itse ajan, rakentamalla toimintoja työvoiman houkuttelemiseksi. On huolehdittava myös siitä, että tulijat kotiutuvat Suomeen, Saarikko sanoi.
Purra totesi, että saatavuusharkinta koskee kuitenkin pääasiassa tulijoita, jotka työllistyvät alle 2 000 euron palkoille.
&#8211; Suomalaisen sosiaaliturvan pariin pääsee, kun tienaa 700 euroa kuukaudessa. Mielestäni meidän tulisikin hoitaa nyt kuntoon omat järjestelmätason ongelmat siten, että suomalaiselle on kannustavaa mennä töihin.
Purra huomautti Saarikolle myös, että EU-alueella on jo nyt satoja miljoonia työntekijöitä, ja ihmetteli miksei se riitä vastaukseksi työvoimapulaan.
&#8211; Sen lisäksikö vielä tarvittaisiin saatavuusharkinnan poisto? Tarkoitatko siis, että EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tulisi ihmisiä tekemään töitä, jotka ei kelpaa suomalaisille? Purra kysyi.
Pääministeri jätti jälleen tentin väliin
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittävät tuoreessa raportissaan, että Suomen valtiontaloutta pitäisi kahdella seuraavalla vaalikaudella vahvistaa yhteensä yhdeksän miljardin euron edestä sopeutustoimilla, eli myös menoleikkauksilla.
Puoluejohtajilta kysyttiinkin myös leikkauksista. Valitettavasti pääministeripuolue SDP:n leikkausesityksistä ei saatu tietoa, sillä pääministeri Sanna Marin jätti tämänkin poliittisen keskustelun väliin.
Vasemmistoliiton Andersson leikkaisi puoli miljardia euroa yritystuista. Keskustan Saarikko nosti esille leikkauksina ansiosidonnaisen työttömyysturvan muutokset sekä asumistuet.
Purra totesi, että julkisen talouden tulojen ja menojen epätasapaino johtaa siihen, että hyvinvointijärjestelmän ylläpito muuttuu mahdottomaksi.
&#8211; Siksi pitäisi käydä keskustelua siitä, kenelle hyvinvointijärjestelmämme on tarkoitettu, koska suurin osa menoista liittyy sosiaaliturvaan tai muihin sotemenoihin, Purra sanoi.
Kohti kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa
Perussuomalaisten tuoreessa vaihtoehtobudjetissa esitetään <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/11/Perussuomalaisetn-vaihtoehtobudjetti_-2023_Netti.pdf">leikkauksia</a> muun muassa Sitraan, Yleisradioon, kehitysapuun ja maahanmuuttoon.
Purra arvioi leikkaustarpeeksi seuraavalla vaalikaudella 2,5-3,5 tai jopa 4 miljardia. Perussuomalaiset esittää kuitenkin muitakin toimia kuin vain leikkauksia.
Perussuomalaisten mielestä sosiaaliturvaa ei ole mielekästä heikentää Suomen kansalaisilta siksi, että tänne hyvän sosiaaliturvan perässä muuttavat henkilöt käyttävät järjestelmää hyväkseen.
Perussuomalaisten tavoite onkin siirtyä nykyisestä asumisperusteisesta sosiaaliturvasta kohti kansalaisuusperusteista sosiaaliturvaa.

Kokoomus ja vihervasemmisto kaipaavat työperäistä maahanmuuttoa – perussuomalaiset parantaisi työn kannattavuutta ja toteuttaisi duunarialojen kunnianpalautuksen

Vaikka Suomessa ei ole pulaa työvoimasta, kokoomus ja vihreät ovat valmiita haalimaan Suomeen uutta halpatyövoimaa ulkomailta, selvisi Pörssisäätiön kansanedustajille järjestämässä tulevaisuuskeskustelussa. Perussuomalaiset keskittyisi mieluummin korjaamaan työmarkkinoiden järjestelmätason ongelmia, kuten kannustimia ja vääränlaista koulutuspolitiikkaa.

Suomessa sanotaan olevan työvoimapula, vaikka maassa on satojen tuhansien työvoimareservi, ja samaan aikaan moni työssä oleva joutuu sinnittelemään vajailla työtunneilla. Myös EU-alueen työvoima on suomalaisten yritysten käytettävissä.
Pörssisäätiön kansanedustajille järjestämässä <a href="https://www.youtube.com/watch?v=AjUinzqy5_o">tulevaisuuskeskustelussa</a> kokoomuksen Petteri Orpolta ja vihreiden Iiris Suomelalta ei kuultu sanaakaan työtä hakevien suomalaisten työllistämiseksi tai työmarkkinoiden ongelmien korjaamiseksi. Molemmat olisivat sen sijaan valmiita haalimaan Suomeen lisää halpatyövoimaa ulkomailta.
Kokoomus ja vihreät unohtivat suomalaiset
Suomela vauhtiin päästyään luetteli ensiksi pitkän litanian matalapalkka-alojen työtehtäviä, joiden tekijöistä ei ole Suomessa pulaa, mutta joiden työllistymisen esteenä ovat kannustinloukut ja monet muut työmarkkinoiden valuviat. Suomelan mielestä maahanmuuttajia tarvitaan myös kaikille muille aloille.
Suomelan vinoutuneessa talous- ja työllisyysajattelussa on siis kansantaloudellisesti järkevää täyttää avoimet työpaikat maahanmuuttajilla ja samaan aikaan ylläpitää yhä suuremmaksi paisuvaa työttömien työnhakijoiden joukkoa, josta kertyy valtavat kustannukset veronmaksajille.
&#8211; Suomeen tarvitaan siivoojia, ravintola-alan työntekijöitä, me tarvitaan koodareita ja saatavuusharkinnasta pitää luopua, Suomela päästeli ja muisti myös nuhdella veronmaksajia rasistisista asenteista.
Kokoomuksen Orpon linja on sama. Myös hänen mielestään Suomessa työvoimapula on ”täyttä totta”.
&#8211; Suomeen tarvitaan runsaasti työperäistä maahanmuuttoa, joka puolelle Suomea, lähestulkoon kaikille aloille, Orpo hehkutti.
Orpokaan ei sanonut mitään työn kannustavuuden ongelmista. Orpon kokoomuslainen ajattelu lähteekin ilmeisimmin siitä, että halpatyövoiman maahan tuominen hyödyttää yrityksiä, jotka saavat käyttöönsä vähään tyytyvää, puoli-ilmaista työvoimaa.
Sen paremmin kokoomus kuin vihreätkään eivät luota siihen, että suomalaiset työntekijät kykenisivät tekemään työt Suomessa.
Kallis asuminen osa ongelmaa
Perussuomalaisten Riikka Purra huomautti, että sana ”työvoimapula” ei kuvaa työmarkkinatilannetta kovinkaan hyvin.
&#8211; Eri aloilla ja sektoreilla on erilaiset työvoimapulat. Esimerkiksi Helsingissä asuminen maksaa jo niin paljon, että normaalilla duunarilla ei ole mahdollista asua pääkaupungissa, mistä seuraa työvoimapulaa esimerkiksi päiväkoteihin, sairaaloihin ja ravintola-alalle.
Purra huomautti, että työvoiman saatavuuden vaikeuksien taustalla ovat myös järjestelmätason ongelmat, kuten vääränlainen koulutuspolitiikka.
&#8211; Esimerkiksi eräille ammattialoille ei ole työvoimaa, koska ammatillinen koulutus ei tuota riittävästi osaajia. Koulutuksen sisältöihin on siis kiinnitettävä huomiota, Purra sanoi.
Hän totesi, että todellisista huippuosaajista käydään kovaa kilpailua yrityksissä ympäri maailmaa, ja mikäli heitä haluttaisiin Suomeen, monen asian yhtälössä pitäisi osua kohdalleen.
Myös kannustinloukuista tulisi päästä eroon.
&#8211; Työn tekeminen ei ole tällä hetkellä kannattavaa, Purra sanoi.
Hän on pitänyt aiemminkin esillä kannustinloukkuongelmaa ja maininnut, että jos <a href="https://stage.sudev.fi/purra-jos-tyon-kannustimet-olisivat-kunnossa-ei-olisi-tarvetta-tyoperaiselle-maahanmuutolle-eun-ulkopuolelta/">työn kannustimet</a> olisivat kunnossa, ei olisi tarvetta työperäiselle maahanmuutolle EU:n ulkopuolelta.
Vasemmisto haukkuu viranomaisia
Vasemmistoliiton Veronika Honkasalon mukaan Suomeen ei tule huippuosaajia muun muassa viisumien saamiseen liittyvien ongelmien ja huonon asenteen vuoksi. Purra vastasi Honkasalolle, että tämän lausunto oli käsittämätön.
&#8211; Migri tutkii turvapaikkahakemuksia nopeasti. Jos päätökset eivät miellytä teitä, se on eri asia. Migrin tehtävä on tutkia maahantulon edellytyksiä ja päätöksiä ei ole syytä kyseenalaistaa, koska siellä noudatetaan voimassa olevaan lainsäädäntöä. Migri tekee turvapaikkaselvitykset ja työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät selvitykset, Purra sanoi.
Hän huomautti myös, että Suomeen ei ole tarkoituksenmukaista tuoda rajattomasti uutta työvoimaa, koska työvoimareserviä on maassa jo valmiiksi.
&#8211; Meillä on Suomessa edelleen saatavuusharkinta, jolla on tarkoitus suojata maamme työmarkkinoita. Myös sosialidemokraatit ovat &#8211; ainakin aiemmin &#8211; halunneet pitää siitä kiinni.
<a href="https://www.sak.fi/ajankohtaista/uutiset/kymmenen-faktaa-ulkomaisen-tyovoiman-saatavuusharkinnasta">Saatavuusharkinta</a> on suorittavan tason työtehtäviin kohdistuvaa työvoimapoliittista harkintaa, jossa selvitetään ennen oleskeluluvan myöntämistä EU:n tai ETA-alueen ulkopuolelta tulevalle työntekijälle, onko Suomessa jo saatavilla sopivaa työvoimaa.

Vihreät hinkuu Suomeen lisää halpatyövoimaa, kokoomus komppaa vieressä – perussuomalaiset haluaa korjata työn kannustimia ja muita järjestelmätason ongelmia

Venäläisten maakaupat ovat toistuvasti nousseet julkisen keskustelun aiheeksi Suomessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii tuoreessa toimenpidealoitteessaan venäläisten kiinteistökauppojen taustojen perusteellista selvittämistä ja tarvittaessa kiinteistöjen pakkolunastusta, jos niiden katsotaan uhkaavan kansallista turvallisuutta.

Venäläisten tekemistä maakaupoista eniten julkisuutta on saanut Paraisilla sijaitsevan Airiston Helmen tapaus poliisin tehtyä ratsian kiinteistöön vuonna 2018. Kiinteistö sijaitsee strategisesti tärkeän Turun ja Naantalin satamiin johtavan laivaväylän varrella.
Toinen samantyyppinen hanke löytyy Puumalasta, jossa venäläinen miljardööri Igor Kesaev omistaa Saimaan syväväylän varrella sijaitsevan Kotasaaren. Saimaan syväväylää pitkin pääsee Mikkelin Ristiinaan, Joensuuhun ja Kuopioon sekä Saimaan kanavan kautta Itämerelle.
&#8211; Suomessa on 2000-luvun alusta lähtien myyty huolettomasti maata sekä kiinteistöjä Venäjän kansalaisille todella heppoisilla perusteilla. Iltalehden vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan kiinteistöjä on myyty sekä sotilaallisesti että huoltovarmuuden kannalta tärkeiden alueiden lähiympäristöstä. Verukkeena on käytetty mökkikyliä ja muita investointeja, mutta suurin osa hankkeista on jätetty puolitiehen, kertoo perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen.
&#8211; Tähän on havahduttu vasta muutama vuosi sitten muuttamalla EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten kansalaisten maakaupat luvanvaraisiksi. Yhtäkään lupaa ei tiettävästi tähän mennessä ole evätty siitä huolimatta, että tärkeiden laivaväylien varrella olevien venäläisomisteisten kiinteistöjen pihoille alkoi ilmestyä helikopterikenttiä.
Kansallinen turvallisuus saattaa olla uhattuna
Suojelupoliisi antoi vuonna 2016 eduskunnan hallintovaliokunnalle lausunnon, jossa todettiin ulkomaisessa omistuksessa olevien kiinteistöjen olevan mahdollisia kohteita kriisitilanteiden vaikuttamisyrityksille muun muassa liikenneväylien sulkemisen ja tunnuksettomien joukkojen sijoittamisen muodossa. Etenkin omistukset, joilla ei ole liiketaloudellista tai kiinteistön tavanomaiseen käyttöarvoon liittyvää logiikkaa, saattavat kuulua vaikutusyritysten piiriin.
&#8211; Vastikään julkisuuteen tulleen Hangon Lappohjassa sijaitsevan vuokrataloyhtiön tapaus on vain yksi satojen, ellei tuhansien vastaavien kiinteistöjen joukossa. Taloudellisesti kannattamattomia hankintoja tehdään pöytälaatikkofirmojen, kotimaisten välikäsien, kaksoiskansalaisuuden tai jopa investointeja epätoivoisesti kaipaavien kuntien avustuksella, ja ostajien todelliset motiivit jäävät hämärän peittoon. Nämä kiinteistökaupat ja niiden taustat tulee selvittää perinpohjaisesti ja kiinteistöt tarvittaessa pakkolunastaa, mikäli ne vaarantavat maamme kansallisen turvallisuuden, Antikainen vaatii.
Antikainen on laatinut parhaillaan eduskunnassa allekirjoitettavissa olevan toimenpidealoitteen koskien Venäjän sekä Venäjän ja EU-maan kaksoiskansalaisten Suomessa tekemiä kiinteistökauppoja ja niiden taustojen selvitystä sekä Suomen turvallisuutta uhkaavien maa- ja kiinteistöomistuksien pakkolunastusta.
&nbsp;

Antikainen: Venäläisten kiinteistöomistukset syyniin, kansallista turvallisuutta uhkaavat pakkolunastukseen

Kansaedustaja Ari Koponen ihmettelee Suomen tiukan alkoholilainsäädännön kansainvälisen markkinoinnin rajoituksia ja kysyy kirjallisessa kysymyksessään hallitukselta, miksi se haluaa kieltää suomalaisten alkoholialan toimijoiden tuotteiden markkinoinnin ja viestinnän muissa EU- ja ETA-maissa.

&#8211; Suomeen sijoittautunut alkoholijuomien valmistaja ei voi markkinoida väkeviä alkoholijuomia toisessa EU- tai ETA-valtiossa verkossa tai digitaalisen palveluna, vaikka markkinoitua tuotetta ei edes myytäisi kotimaan markkinoilla. Alkoholilain nykytulkinnan mukaan kansainvälinen markkinointi on lähtökohtaisesti kiellettyä alkuperämaaperiaatteeseen vetoamisen vuoksi, perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen kertoo.
Kotimaiset yritykset menestyvät maailmalla
Nykyisellään lainsäädäntö asettaa kotimaiset yhtiöt täysin eriarvoiseen asemaan muiden kyseisten maiden alkoholivalmistajien ja -merkkien kanssa.
Suomalaiset alkoholituotemerkit ovat pärjänneet erinomaisesti kansainvälisissä alkoholikilpailuissa. Ala onkin nopeimmin kasvava elintarvikealan viennin osa-alueemme Suomessa yli kymmenen prosentin osuudella kokonaisviennistä ja kaiken lisäksi jatkuvassa kasvussa. Alkoholijuomien viennin arvo on jo tällä hetkellä noin 150 miljoonaa euroa vuodessa.
Sääntö-Suomi ajaa alan yritykset ulkomaille
Koponen hämmästelee miksi nykyinen lainsäädäntö haluaa ajaa menestyvät, verotuloja runsaasti tuovat yritykset ulkomaille.
Nykyiset alkoholilain markkinointirajoitukset johtavat pahimmillaan siihen, että kotimaiset alkoholialan toimijat siirtyvät muihin EU- ja ETA-maihin, jotta omien tuotteiden ja brändien mainonta on mahdollista. Suomelle tämä tarkoittaa mittavien verotulojen menetystä yritysten siirtäessä toimintansa esimerkiksi Viroon.
Rajoitusten pitäisi koskea vain kotimaata
Suomen alkoholipolitiikan tulisikin Koposen mielestä kohdistua vain Suomeen. Ei ole perusteltua, että Suomen alkoholilaki estää ja rajoittaa alkoholijuomien markkinointia ulkomailla, varsinkin kun sen seurauksena Suomeen sijoittautuneen alkoholiteollisuuden toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä heikennetään merkittävästi ETA -vientimarkkinoilla.
Alkoholilakia tulisi Koposen mielestä muuttaa siten, että alkoholilain markkinointirajoituksia sovelletaan vain alkoholijuomien markkinointiin Suomessa.
&#8211; Kuka oikeasti uskoo, että ongelmallinen alkoholinkäyttö kasvaisi Suomessa, jos suomalaisen yrityksen tuotteiden mainonta ja markkinointi olisi sallittua ulkomailla? kysyy Koponen.

Koponen: Maamme alkoholilaki estää ja rajoittaa alkoholijuomien markkinointia ulkomailla – ajaa yrityksiä pois Suomesta

Hallituksen ja työnantajien himoitsema työntekijöiden saatavuusharkinnan poisto hyödyttäisi vain lähinnä matalapalkka-alojen työnantajia sekä EU-alueen ulkopuolelta työllistyvää henkilöä itseään, selviää Suomen Perustan tuoreesta tutkimuksesta.

Perjantain Työmiehen tuumaustunnilla julkaistiin Suomen Perusta -ajatuspajan raportti, joka osoittaa, että halpatyövoima käy erittäin kalliiksi Suomen julkiselle taloudelle. Raporttia esitteli tutkija Samuli Salminen.
<iframe loading="lazy" title="Työmiehen tuumaustunti 26.10.2018 - Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee?" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/n0oHXURi0cE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Raportti pureutuu kysymykseen EU-/ETA-alueen ulkopuolisen työvoiman saatavuusharkinnan poistosta, jota hallitus ja työnantajaleiri ajavat. Toteutuessaan tämä ratkaisu kuitenkin toisi Suomeen kahdet työmarkkinat, lisärasitusta veronmaksajille sekä entistä enemmän kilpailua sellaisista työpaikoista, joille muutenkin on ylitarjontaa.
Saatavuusharkinta ehkäisee halpatyövoiman tuontia
Saatavuusharkinta viittaa siihen, että työnantajan on palkattava matalapalkkaisiin suorittaviin töihin ensisijaisesti Suomen tai muun EU-/ETA-maan kansalainen.
&#8211; Tässä kategoriassa ei siis ole kyse turvapaikanhakijoista, vaan kyse on Euroopan ulkopuolelta Suomeen matalapalkkatöihin tulevista henkilöistä, joilla jo on tiedossa työpaikka matalapalkka-alalta. Tulijoiden tyypillisiä lähtömaita ovat esimerkiksi Venäjä, Nigeria, Pakistan ja Kiina, Salminen kertoi tuumaustunnilla.
Saatavuusharkinnan tarkoituksena on karsia matalasti kouluttautuneiden muuttoliikettä Suomeen EU-/ETA-maiden ulkopuolelta.
Matalapalkka-aloilla, kuten siivoojina, ravintolatyöntekijöinä ja puutarhureina työskentelevien tulijoiden kilpailuvalttina vähän koulutusta vaativilla aloilla ovat usein pienemmät vaatimukset palkkaa ja muita työehtoja koskien. Saatavuusharkintaa siis ehkäisee halpatyövoiman tuontia.
&#8211; Saatavuusharkinta varmistaa osaltaan, että suomalaiset matalapalkka-alojen töitä tekevät eivät joudu kilpailemaan Suomessa olevista työpaikoista koko muun maailman kanssa.
Korkeasti koulutetut eivät kiinnostu Suomesta
Johtavat ministerit, kuten sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) kannattavat kuitenkin saatavuusharkinnan poistamista. Usein kuultu perustelu on ollut se, että ”Suomi tarvitsee osaajia.”
&#8211; Tosiasiassa korkeasti koulutetut ihmiset ja muut erityisasiantuntijat kuten koodaajat pääsevät jo nyt Suomeen. EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tuleva koulutettu henkilö voi hakea Suomesta oleskelulupaa esimerkiksi erityisasiantuntijana, startup-yrittäjänä, tutkijana tai yrityksen sisäisenä siirtona.
&#8211; Suomeen ei kuitenkaan juuri hakeudu erityisosaajia. Syy voi olla esimerkiksi se, että erityisosaajien palkat eivät ole Suomessa niin korkeita kuin vaikkapa Saksassa, ja toisaalta Suomessa työtä verotetaan kovemmin kuin monessa EU-maassa.
Jos EU-/ETA-maiden ulkopuolelta tuleva ei voi hakea työn perusteella muuta oleskelulupaa, hän hakee työntekijän oleskelulupaa. Hakemusta varten tarvitaan TE-toimiston osapäätös, sisältäen saatavuusharkinnan.
&#8211; Työntekijän oleskelulupa on työperusteisten lupien &#8221;kaatoluokka&#8221; jossa kysymys on matalapalkka-alojen töistä. Saatavuusharkinta koskee vain tätä kaatoluokkaa sekä 6—9 kuukauden kausitöitä, Salminen kertoi.
Matalapalkka-aloilla esiintyy paljon väärinkäytöksiä
Saatavuusharkinta poistettiin Ruotsissa jo 2008, jolloin matalasti koulutetuille avautui uusi reitti muuttaa Ruotsiin EU-/ETA-maiden ulkopuolelta. Matalapalkka-aloilla esiintyy yleisesti paljon väärinkäytöksiä.
&#8211; Tuoreiden tutkimustulosten mukaan Suomen matalapalkka-aloille keskittyvät väärinkäytökset ovat samanlaisia kuin Ruotsissa. Useimmiten kyse on joko siitä, että työnantaja ei noudata työsopimusta tai työlupia on myyty valetyöpaikkoihin.
Työsopimuksen rikkominen tarkoittaa liian pieniä palkkoja, liian paljon työtunteja sekä liian suuria työmääriä. Työntekijä on voinut myös ostaa työpaikan velaksi.
&#8211; Työntekijällä on kuitenkin tällaisessa tilanteessa korkea kynnys valittaa väärinkäytöksistä viranomaisille: siihen sisältyy riski menettää työ ja samalla oleskeluoikeus lähtömaata paremmissa olosuhteissa. Matalapalkka-alan työpaikka Suomeen tai Ruotsiin on saatu usein sukulaisten ja tuttavien muodostamien epävirallisten verkostojen kautta. Ammattiliitot varoittivat Ruotsissa väärinkäytöksistä jo ennen saatavuusharkinnan poistamista.
Liitot ovat myös julkaisseet omia selvityksiään väärinkäytöksistä.
&#8211; Suomessa on paljastunut pahoja ravintola-alan väärinkäytöksiä kebab- ja pizzaravintoloissa sekä aasialaisissa ravintoloissa, joissa hyväksikäytetty samoista lähtömaista kotoisin olevia. Suomessa erityisesti rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas on varoittanut, että saatavuusharkinnan poistaminen toisi monia ongelmia, Salminen kertoi.
Tulot pienemmät kuin kantaväestöllä
Suomen Perustan tutkimuksessa oli tutkimuskäytössä Tilastokeskuksen ylläpitämät henkilövuositasoiset rekisteriaineistot. Tutkittava joukko muodostui Suomeen EU-/ETA-maiden ulkopuolelta alle 3 000 euron bruttopalkalla töihin tulleista ja heidän puolisoistaan.
Keskeinen johtopäätös tulosten perusteella on, että matalapalkka-aloille töihin tulevien julkisen talouden vaikutukset jäävät negatiivisiksi.
&#8211; Tilastokeskuksen rekisteritilastot purkavat myyttiä siitä, että kaikki työperäinen maahanmuutto olisi hyödyllistä Suomen julkiselle taloudelle. Ensinnäkin matalapalkka-aloille töihin tulevien henkilöiden maksettujen ja saatujen suorien tulonsiirtojen välinen erotus jää negatiiviseksi, kun verrataan kantaväestöön.
&#8211; Toinen keskeinen mittari ovat bruttotyötulot. Kun vertaillaan eri ryhmien tulojen keskiarvoja (mediaaneja), eli kuinka suuria maahanmuuttajaryhmien tulot ovat verrattuna suomalaisten tuloihin, niin jokaisessa ryhmässä &#8211; vaikka henkilöt olisivat tulleet Suomeen töihin &#8211; tulot ovat pienempiä kuin kantaväestöllä. Kun huomioidaan myös perheenyhdistetyt puolisot, tulokset ovat yleisesti ottaen vielä negatiivisempia, Salminen kertoi.
PS vastustaa yksin saatavuusharkinnan poistoa
Työvoiman saatavuusharkinnan poisto olisi toteutuessaan lähinnä vain matalasti koulutetuille tarjoutuva uusi väylä muuttaa Suomeen Euroopan ulkopuolelta.
&#8211; Tulijoiden kilpailuetuna olisi heikkoon palkkaan ja työehtosopimusten minimiehtoihin tyytyminen. Palkka on silti usein moninkertainen lähtömaan palkkoihin verrattuna. Lisäksi elintasoerot toimivat vetovoimatekijänä: muutto Suomeen voi tulijalle olla tavoite itsessään, Salminen esitti.
Saatavuusharkinnan poiston häviäjiä olisivat matalapalkka-alalla jo nyt työskentelevät suomalaiset työntekijät, joiden työtehtävistä tulisi ylitarjontaa. Lisäksi matalapalkka-alojen palkat ja muut työehdot siirtyisivät kohti minimiä. Häviäjänä olisi myös Suomen julkinen talous.
&#8211; Tilastotulokset osoittavat, että tulijoiden nettotulonsiirrot muuttuvat muutaman vuoden maassaoloajan jälkeen keskimäärin tuhansia euroja negatiivisemmiksi kuin kantaväestöllä.
&#8211; Hyötyjiä tällaisessa tilanteessa olisivat vain matalapalkka-alojen työnantajat joilla ei olisi painetta nostaa palkkoja ja parantaa muita työehtoja työvoiman kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti niin, että työtä kannattaisi ottaa vastaan. Toki hyötyjänä olisi myös yksittäinen matalapalkka-alalle työllistyvä henkilö itse, Salminen esitti.
Poliittiset jakolinjat saatavuusharkinnan ja halpatyövoiman tuonnin suhteen ovat selvät: perussuomalaiset vastustaa saatavuusharkinnan poistoa. Lähes kaikki muut puolueet, kuten kokoomus, keskusta, vihreät, RKP ja kristillisdemokraatit kannattavat sitä.

EU- ja ETA-maat

Suomalaisten veronmaksajien ei tarvitse jatkossa enää rahoittaa kiinalaisten opiskelijoiden toisen asteen opintoja – keskusta närkästyi

Työperäiseen maahanmuuttoon tulossa tiukennuksia: Suomesta täytyy lähteä pois, kun työt loppuvat

Menikö kokoomuksen ja vihervasemmiston maahanmuuttounelmointi jo överiksi? Petteri Orpo, Sanna Marin, Annika Saarikko ja Li Andersson haluavat kolminkertaistaa maahanmuuttajien määrän

Työperäiseen maahanmuuttoon palautettava kontrolli – ratkaisu työvoimapulaan löytyy kotimaisesta reservistä ja EU-alueella olevasta työvoimasta

Kokoomus ja vihervasemmisto kaipaavat työperäistä maahanmuuttoa – perussuomalaiset parantaisi työn kannattavuutta ja toteuttaisi duunarialojen kunnianpalautuksen

Vihreät hinkuu Suomeen lisää halpatyövoimaa, kokoomus komppaa vieressä – perussuomalaiset haluaa korjata työn kannustimia ja muita järjestelmätason ongelmia

Antikainen: Venäläisten kiinteistöomistukset syyniin, kansallista turvallisuutta uhkaavat pakkolunastukseen

Koponen: Maamme alkoholilaki estää ja rajoittaa alkoholijuomien markkinointia ulkomailla – ajaa yrityksiä pois Suomesta

Suomen perusta tutki: Työvoiman saatavuusharkinnan poistamisessa häviäjiä olisivat julkinen talous sekä matalapalkka-alalla työskentelevä duunari

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025