Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

EU-jäsenmaksu

Tavio ajaa Suomelle kahdeksan miljoonan euron säästöä EU-jäsenmaksuun – hallitus kannattaa esitystä

Komission ehdottama strategisten teknologioiden kehysväline STEP nostaisi EU:n budjettia ja Suomen EU-jäsenmaksuosuutta sekä jättäisi suomalaiset toimijat viiden miljardin euron lisärahoituksen ulkopuolelle. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner suhtautuu kriittisesti komission ehdottamiin budjettilisäyksiin, joissa Suomelle jäisi maksajan ja sivustakatsojan rooli.

Euroopan unionissa keskustellaan parhaillaan EU:n budjetin eli monivuotisen rahoituskehyksen 2021-2027 välitarkastelusta. Osana talousarvion tarkastamista on komission kesäkuussa 2023 antama esitys Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineestä. Välineen tarkoitus on tukea Euroopan johtoasemaa kriittisten teknologioiden alalla.
Kehysvälineen on määrä tehostaa nykyisten EU:n rahoitusvälineiden hyödyntämistä, jotta rahoitustuki voidaan ottaa käyttöön nopeammin. Tämä puolestaan edistää yritysten investointeja. Kehysväline mahdollistaa myös olemassa olevan rahoituksen kohdentamisen niihin teknologian aloihin, jotka ovat keskeisen tärkeitä Euroopan kilpailukyvyn kannalta.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti esityksen tärkeyttä myös syyskuussa pitämässään &#8221;Unionin tila&#8221; -puheessaan todeten, että ”EU:n teollisuuspolitiikka edellyttää myös yhteistä eurooppalaista rahoitusta”.
Suomi saisi vain maksaa
Osana esitystä komissio ehdottaa yhteensä 10 miljardin euron lisärahaa eri EU-ohjelmiin vuosille 2024-2027. Tämä tarkoittaisi, että Suomen EU-jäsenmaksu nousisi keskimäärin noin 41 miljoonaa euroa vuodessa kyseisen ajanjakson aikana.
Innovaatiorahastolle komissio ehdottaa viiden miljardin euron lisärahoitusta. Tämä ei olisi komission ehdotuksen mukaan suomalaisten toimijoiden haettavissa, sillä innovaatiorahaston STEP-lisärahoituksen hyödyntäminen rajattaisiin jäsenvaltioihin, joiden bruttokansantuote on alle EU:n keskiarvon.
Euroopan parlamentin jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) suhtautuu kriittisesti komission ehdottamiin budjettilisäyksiin. Hän toimi STEP-välinettä koskevan lausunnon varjovalmistelijana työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa.
– Läpi mennessään komission esitys merkitsisi, että Suomelle jäisi sivustakatsojan ja maksajan rooli, kommentoi Ruohonen-Lerner.
Rahoitus hoidettava olemassa olevista varoista
Ruohonen-Lerner ei sinällään vastusta esityksen tavoitteita.
– EU:n kilpailukyky strategisten teknologioiden alalla on tärkeää, mutta välineen rahoitustarpeet tulisi hoitaa jo olemassa olevien varojen uudelleenkohdennuksilla, toteaa Ruohonen-Lerner.
Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta hyväksyi lausuntonsa 2. lokakuuta äänin 35 puolesta, 5 vastaan, 4 tyhjää. Seuraavaksi asia etenee budjetti- ja teollisuusvaliokunnan käsittelyyn. Täysistunnon on määrä äänestää asiasta myöhemmin lokakuussa.
&nbsp;

Uusi väline uhkaa nostaa Suomen EU-jäsenmaksuosuutta entisestään – ”Suomelle jäisi sivustakatsojan rooli”

Eduskunta on jo usean yön yli käynyt keskustelua EU:n elpymisvälineestä. Perussuomalaisten Ville Tavio korostaa, että asian mittakaava on niin valtava, että perussuomalaiset haluaa käydä kunnon keskustelun, jolloin epävarmat kansanedustajat saavat vielä tilaisuuden pohtia omaa kantaansa. &#8211; Kysymys on nyt siitä, olemmeko me EU:ssa mukana hinnalla millä hyvänsä.

Eduskunnan oli aluksi tarkoitus käydä keskustelu tiistaina ja äänestää keskiviikkona, hyväksyykö Suomi elpymisvälineen käyttöönoton. Perussuomalaiset ovat kuitenkin jatkaneet keskustelua ja pitäneet huolta siitä, että salissa on riittänyt läpi yön puheenvuorojen pitäjiä.
Helatorstain iltana keskustelu EU:n elvytyspaketista eduskunnassa oli jatkunut jo kolmatta päivää peräkkäin. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio vakuuttaa, että asian käsittely jatkuu niin kauan kuin on tarpeen ja niin kauan kuin puheenvuoroja riittää.
&#8211; Kansanedustajalla on vapaus puhua niin paljon kuin haluaa. Siellä on eräitä innokkaampia puhujia, ja sitten on heitä, jotka ovat käyneet vähemmän puhumassa. Päämäärä on tietenkin se, että elvytyspaketti kaatuu, Tavio sanoi torstaina kansanedustajakollegansa Harry Harkimon isännöimässä HJALLIS &#8211; Lisää rahaa -puheohjelmassa ALfaTV:llä.
Asia on poikkeuksellisen tärkeä
Tavio korostaa, että käsiteltävä asia on nyt poikkeuksellisen tärkeä.
&#8211; Ensinnäkin nyt Suomen itsemääräämisoikeutta ollaan luovuttamassa Euroopan unionille ja siinä on perustuslain lukko, eli päätös vaatii kahden kolmasosan määräenemmistöä. Asian mittakaava on niin valtava, että me haluamme käydä kunnon eduskuntakeskustelun, jolloin epävarmat kansanedustajat saavat vielä tilaisuuden pohtia omaa kantaansa.
&#8211; Olen kysynyt monilta kansanedustajilta, mikä on riittävä syy sille, että Suomen itsemääräämisoikeudesta viimeisetkin rippeet, eli budjettivalta näin vain luovutetaan pois. En ole saanut keneltäkään kunnon perusteluja, Tavio sanoo.
EU:sta tullut Saksan ja Ranskan projekti
Tavio korostaa, että elvytyspaketin kaatuminen edellyttää sitä, että kokoomuksen ja keskustan, ehkä demareidenkin kansanedustajista riittävän moni havahtuu ja nousee puolustamaan Suomen itsenäisyyttä, eikä halua luovuttaa sitä EU:lle.
&#8211; Me emme hyödy mitään siitä, että itsenäisyytemme luovutetaan EU:lle.
Tavio sanoi ohjelmassa, että hän aikoinaan liittyi perussuomalaisiin juuri kansallismielisen aatteen vuoksi, joten perussuomalaiset oli ainoa varteenotettava vaihtoehto. Tavio katsoo, että brexitin jälkeen EU on valunut pitkälti Saksan ja Ranskan vetämäksi projektiksi.
&#8211; Jo alun alkaenkin 750 miljardin yhteisvelka oli Saksan Merkelin ja Ranskan Macronin ehdotus. Bryssel on ikään kuin keskuskomitea, mutta kulisseissa Saksa ja Ranska kuitenkin ovat entistä vahvemmin päättämässä asioista. EU:ssa mennään niiden etujen mukaisesti.
Euro on köyhdyttänyt Suomea
Tavio katsoo, että EU:n tulisi olla lähinnä vain vapaakauppaan perustuva kauppaliitto. Tällä hetkellä Suomi on ainoa Pohjoismaa eurovaluutassa, ja Tavio sanoo eron köyhdyttäneen Suomea.
&#8211; Oma finanssipolitiikka on poissa, emmekä voi devalvoida.
Tavion mukaan Suomen EU-jäsenyyttä ja mahdollista eroa unionista ei ole syytä tarkastella mustavalkoisesti kyllä vai ei -tyylisesti.
&#8211; Kysymys on nyt siitä, olemmeko me EU:ssa mukana hinnalla millä hyvänsä.
Valtion velka paisunut EU-jäsenyyden aikana
Perussuomalaisten keskeinen tavoite on käyttää viisaasti veronmaksajien rahoja, jolloin julkiset menot samalla pannaan tärkeysjärjestykseen ja verotus voidaan pitää maltillisella tasolla. Marinin hallituksen aikana valtion budjetit ovat kuitenkin alijäämäisiä, ja hallitus ottaa surutta uutta velkaa menojen kattamiseksi.
Tavio sanoo, että vaikka koronan vuoksi velanotto on ollut ymmärrettävää, lähtökohtaisesti perussuomalaiset suhtautuu jyrkän kriittisesti paisuvaan valtion velkaan. Tavio huomauttaakin, että velka on kasvanut nimenomaan EU-jäsenyyden aikana.
Kansanedustaja suhteuttaa EU-elvytyspaketin kokoa Suomen tähän saakka maksamiin jäsenmaksuihin.
&#8211; Olemme tähän mennessä maksaneet EU-jäsenmaksuja 6-7 miljardia ja elvytyspaketin hinta on noin seitsemän miljardia, eli elvytyspaketti on samanhintainen kuin jäsenmaksujen määrä koko EU-jäsenyyden ajalta. Samaan aikaan meillä on vanhaa EVM-lainaa yli 10 miljardia.
Suomalaisen työn, yrittäjyyden ja teollisuuden ehdoilla
Tavio toteaa, että EU:hun uppoavista rahoista kannattaa puhua siksi, koska kansanedustajilta usein tivataan säästökohteita.
&#8211; Hyvä alku olisi säästää EU-tulonsiirroista ja elvytyspaketista, joka on Suomen kannalta aivan turha. Näin Suomen velkaantuminen olisi vähemmän holtitonta.
Vaikka elvytyspaketista ei ole vielä edes päätetty eduskunnassa, Suomen hallitus on jo esittänyt, että paketista Suomelle tulevia rahoja käytettäisiin ilmastotoimiin ja vihreän siirtymän hankkeisiin. Tavion mukaan perussuomalaiset kuitenkin edellyttää ilmatotoimien tekemistä suomalaisen työn, yrittäjyyden ja teollisuuden ehdoilla.
&#8211; Suomalainen tehtaanpiippu on ekoteko. Kun Suomen teollisuudella menee hyvin, niin se on parempi tilanne kuin se, että tuotanto siirtyisi enemmän saastuttaviin maihin, Tavio sanoo.
Keskustan Hoskonen kapinoi hallitusta vastaan
HJALLIS &#8211; Lisää rahaa -ohjelman vieraana oli myös hallituspuolue keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen, joka eduskuntaryhmänsä linjasta poiketen aikoo antaa ei-äänen elvytyspakettiäänestyksessä.
Hoskonen ei aio perääntyä päätöksestään, jonka hän ilmoitti jo hyvissä ajoin viime vuonna.
&#8211; Se ei vaan käy, että me antaisimme EU:lle oikeuden verottaa suomalaisia. Olen myös keskustan ryhmässä ilmoittanut, että en voi hyväksyä ratkaisua, josta ei mainita hallitusohjelmassa eikä missään keskustan ohjelmissakaan, vaan koko elvytyspakettihanke on tullut täysin puskista.
Hoskonen esittää, että jos Suomi lähtee takaamaan EU:n lainoja tai antamaan EU:lle verotusoikeutta, siltä tieltä ei ole paluuta.
&#8211; Sen kun kerran tekee, niin siitä se lähtee menemään, kuitteja tulee aina vaan lisää.
Finanssivallan voi luovuttaa EU:lle vain kerran
Tavio esitti Hoskoselle, että juuri siitä syystä, koska hallitusohjelmassa ei mainita elvytyspakettia, se ei sido keskustaa.
&#8211; Keskusta on nyt ratkaisijan paikalla. Keskustalla on edelleen mahdollisuus irtautua elvytyspaketista ja pelastaa Suomi historialliselta vääryydeltä.
Hoskonen myönsi, että myös keskustan kenttäväkeä hiertää verotusoikeuden antaminen EU:lle.
Tavio painotti, että finanssivallan ja verotusoikeuden voi luovuttaa EU:lle vain yhden kerran.
&#8211; Finanssivallan luovuttaminen EU:lle on vähän sama asia kuin jos polttaisi talon ja toteaisi sen jälkeen, että eihän se haittaa, kun talon polttaminen oli ainutkertainen teko. Talo kuitenkin on jo poissa.
&nbsp;

Tavio: Kansanedustajilta usein kysytään säästökohteita – ”Hyvä alku olisi säästää EU-tulonsiirroista ja elvytyspaketista, joka on Suomen kannalta aivan turha”

Kansanedustaja Leena Meri oli eilen Yleisradion politiikkaradion vieraana keskustelemassa hallituksen ensi vuoden budjetista. Keskustelussa olivat mukana Sari Essayah (kd.), Piia Viitanen (sd.) sekä Paavo Arhinmäki (vas.).

Leena Mereltä kysyttiin, pitääkö hän hallituksen talouspolitiikkaa hyvänä.
&#8211; Pidän huolestuttavana sitä, että menojen rahoitus pohjautuu työllisyyden kasvuun &#8211; tosin kaikki toimet työllisyyden edistämiseksi tehdään myöhemmin. Jopa valtiovarainministeriön virkamiehet ovat sanoneet, että tavoitteisiin ei päästä sovituilla päätöksillä. Kakku on syöty, vaikka aineksia kakun tekemiseen ei ole.
Autoilijat jälleen maksumiehinä
Meri kritisoi myös voimakkaasti hallituksen elvytyspolitiikasta puhumista.
&#8211; Miten elvytetään työllisyyttä ja kotimaista ostovoimaa, kun lisätään 100 miljoonaa kehitysapuun, 100 miljoonaa luonnonsuojeluohjelmiin, 137 miljoonaa EU:n jäsenmaksuihin ja 85 miljoonaa ohjelmiin tasa-arvoon? Tämä tekee noin 400 miljoonaa. Autoilijoilta kerätään 250 miljoonaa polttoainekorotuksilla ja hoitajamitoitukseen ei laiteta tarvittavia rahoja. Edellä mainitut 400 miljoonaa olisi voinut käyttää näihin. Nämä ovat arvovalintoja.
Kotitalousvähennystä ei olisi saanut leikata
Meri sanoo kotitalousvähennykseen kohdistuvan leikkauksen olevan huono asia, sillä vähennys on toiminut hyvänä kannustimena esimerkiksi siihen, että lapset ovat voineet ostaa ikääntyville vanhemmilleen koti- ja siivouspalveluita.
&#8211; Lisäksi vähennyksellä on ollut myös työllistävä vaikutus, Meri sanoo.
Kiitosta Meri antoi toimintamenojen lisäyksestä oikeudenhoitoon niin poliisille, syyttäjille kuin tuomioistuimiinkin, jotka ovat pahasti ruuhkautuneet.

Leena Meri Ylen politiikkaradiossa: Suomalaista ostovoimaa heikennetään

Perussuomalaisten uusi kansanedustaja Ano Turtiainen lupaa eduskunnassa tarkastella kaikkea päätöksentekoa nimenomaan suomalaisten edun kannalta. &#8211; Suomen eduskunnan kuuluu ajaa kaikessa ensisijaisesti suomalaisten etua.

Juvan kunnanvaltuutettu ja tunnettu voimamies Ano Turtiainen nousi eduskuntaan Kaakkois-Suomesta. Ensimmäisellä yrittämällään valittu mies sai tuen 3  265 äänestäjältä.
&#8211; Kiersin vaalipiiriä noin vuoden, melko massiivisesti, ja jossain vaiheessa ennen vaaleja syntyi käsitys läpimenon mahdollisuudesta. Toisaalta, Juva on kuitenkin keskustan valta-aluetta ja melko pieni paikkakunta. Tiedän, että monelle on tärkeää äänestää nimenomaan oman kotipaikkakuntansa ehdokkaita, joten olen oikein tyytyväinen.
Turtiainen meni läpi ensimmäisellä kerralla myös vuoden 2017 kuntavaaleissa. Poliittiseen vaikuttamiseen hän tuli vähitellen mukaan jo vuosina 2014-2015. Siihen aikaan hän oli Yhdysvalloissa pyörittämässä voimailutuotteita valmistavan yrityksensä liiketoimintaa.
&#8211; Ryhdyin ensin kirjoittamaan mielipidekirjoituksia. Vuonna 2016 liityin perussuomalaisiin, kun minua pyydettiin mukaan kuntapolitiikkaan.
Kaikki peliin
Turtiainen on kilpaillut voimanostossa kansainvälisellä tasolla ja voittanut muun muassa kuusi maailmanmestaruutta ja viisi Euroopan mestaruutta. Turtiaisella on metallialan koulutus ja hän alkoi harjoitella aikoinaan voimanostoa työskennellessään Wärtsilän telakalla.
&#8211; Olen sellainen on/off –tyyppi, joten voimanosto vei mukanaan. Siitä tuli tavallaan elämäntapa, kun minusta tuli myöhemmin myös voimailualan yrittäjä. Yritykseni Metal-voimailutuotebrändi tunnetaan laajasti maailmallakin, Turtiainen sanoo.
Eduskunnassa Turtiainen on liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen sekä puolustusvaliokunnan varajäsen Turtiainen toteaa, että hän tekee politiikkaa samalla periaatteella kuin urheileekin: kaikki laitetaan peliin.
&#8211; Töitä tehdään pitkäjänteisesti ja periksi antamatta. Koskaan ei vain saisi olla liian tyytyväinen itseensä ja omaan työhönsä, sillä maailma ympärillä muuttuu nopeasti. Siihen on osattava reagoida.
Työssä käyvät kurituksen kohteena
Turtiainen lupaa, että hän tarkastelee kaikkea päätöksentekoa suomalaisten edun näkökulmasta, ja tulee reagoimaan, mikäli hänelle tuodaan suomalaisten kannalta haitallisia esityksiä.
Tästä Turtiainen antoi näytteen jo ensimmäisessä puheenvuorossaan, jossa hän arvosteli pääministeri Antti Rinteen johtaman hallituksen ohjelmaa.
Turtiaisen mielestä hallituksen intohimona näyttäisi olevan maailmanparantaminen, haitallisen maahanmuuton kasvattaminen ja julkisen sektorin ei-suorittavan portaan paisuttaminen.
&#8211; Suomen eduskunnan kuuluisi ajaa kaikessa ensisijaisesti suomalaisten etua ja luonnollisesti sen pitäisi myös näkyä vahvasti hallitusohjelmassa. Nyt hallitusohjelman häviäjiä ovat tavalliset, pienituloiset suomalaiset. Erityisesti ohjelmasta kärsivät ne suomalaiset, jotka käyvät vielä töissä ja maksavat itse asumisensa, ja varsinkin ne, jotka käyttävät autoa työmatkoihinsa ja lämmittävät Caruna-huijauksen jälkeen velkaista taloaan puuklapeilla, Turtiainen sanoi puheenvuorossaan.
Hallitus antaa haittamaahanmuuton rehottaa
Hallituksessa on jo nyt erimielisyyttä siitä, onko tarkoitus laitattaa jalkapannat kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneille henkilöille vai ei.
&#8211; Haittamaahanmuutolle hallitus ei ole ilmeisesti tekemässä mitään. Ministeri Maria Ohisalo vihjasi, ettei jalkapantoja otettaisi käyttöön vaan sen sijaan voitaisiin käyttää jotain puhelinsovellusta. En ymmärrä tällaista. Eihän missään maassa pidä hyväksyä sitä, että maassa laittomasti olevat ihmiset saavat liikkua täällä vapaasti.
&#8211; Tämän tyylinen välinpitämättömyys on myös omiaan lisäämään rikollisuutta ja ylipäätään heikentämään koko turvapaikkajärjestelmän uskottavuutta. Sehän kannustaa yleisesti ihmisiä epärehellisyyteen, jos maassa saa vapaasti liikkua myös laittomasti, Turtiainen ihmettelee.
Maaseudun tiet kuntoon
Turtiainen on huolissaan Suomen tieverkon rapistumisesta. Liikennevaliokunnassa Turtiainen lupaakin tehdä kaikkensa sen eteen, että teiden kunnossapitoon ja uusien teiden rakentamiseen kohdistetaan tarvittavat resurssit.
Turtiaista harmittaa erityisesti se, että Baltian maissa ja Itä-Euroopassa tienpitoon käytetään EU-rahaa, teitä kunnostetaan ripeästi ja vanhoja hiekkateitä asfaltoidaan.
&#8211; Suomessa on nykyään sellaista kulttuuria, että maaseudulla huonokuntoisia pikiteitä haluttaisiin muuttaa hiekkateiksi. Vaikka olemme EU:n nettomaksajia, niin meillä ei muka olisi varaa tienpitoon omassa maassamme. Sen sijaan rahoitamme Itä-Euroopan tiehankkeita. Ei tämä voi jatkossa enää näin mennä. Suomalaiset maksavat niin paljon veroja, että meillä täytyy olla varaa pitää oma tieverkko kunnossa, Turtiainen painottaa.
Hän jatkaa, että tälläkin hetkellä monessa maaseudun kunnan valtuustossa keskeinen puheenaihe on maaseudun elinvoiman säilyttäminen. Tienpito liittyy olennaisesti asiaan.
&#8211; Jos tiet menevät huonoon kuntoon, se vaikuttaa suoraan maaseudun peruspalveluihin ja välillisesti myös elinkeinoelämään, viime kädessä myös asuntojen arvon laskemiseen. Kyse on myös liikenneturvallisuudesta, sillä maaseudulla auto on yleensä välttämätön kulkuväline, Turtiainen sanoo.
Työpaikkoja yksityissektorille
Turtiainen ihmettelee, millä tavalla hallitus aikoo toteuttaa tavoitteensa julkisen talouden tasapainottamisesta ja 60 000 uuden työpaikan luomisesta. Turtiainen sanoo, että julkisen talouden kestävyyden kannalta työpaikkojen olisi synnyttävä nimenomaan yksityissektorille.
&#8211; Hallitus ei kuitenkaan ole esittänyt mitään keinoja yritystoiminnan ja työllistämisen helpottamiseksi. Yrityksen käynnistäminen on muutenkin raskasta ja byrokraattista. Nyt yritysten kiusaksi on tulossa uusia veroja ja byrokratiaa.
&#8211; Meidän pitäisi luoda Suomeen sellaiset puitteet, että myös ulkomaiset sijoittajat kiinnostuisivat Suomesta ja tänne tehtäisiin investointeja. Tarvittaisiin kannustimia, ennen kaikkea verohelpotuksia. Hallituksessa ei vain näytä olevan yritysosaamista, Turtiainen harmittelee.

Turtiainen ihmettelee hallituksen intoa maailmanparantamiseen ja julkisen sektorin paisuttamiseen: ”Häviäjiä ovat tavalliset, pienituloiset suomalaiset”

Kun Iso-Britannia lähtee EU:sta, on Suomella unionissa yksi samanhenkinen yhteistyökumppani vähemmän. Sen lisäksi lankeaa Suomen maksettavaksi brittien jäsenmaksuosuus eli noin 300 miljoonan euron lisälasku, edellyttäen että muut kulut pysyvät ennallaan.

Euroopan parlamentissa viimeiset neljä vuotta meppinä toiminut eurovaaliehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner tietää, että Iso-Britannia on ollut Suomen kannalta hyvä toimija EU:ssa.
Britit ovat yleensä kannattaneet järkevää talouspolitiikkaa ja olleet liittovaltiokehitystä vastaan. Brexitin johdosta Suomen jäsenmaksuosuus EU:ssa kasvaa arviolta 300 miljoonaa euroa vuodessa.
&#8211; Se on paljon rahaa. Suomalaiset veronmaksajat maksavat erilaisina maksuina EU:lle joka vuosi yli kaksi miljardia euroa, joista saamme takaisin arviolta 1,5 miljardia. Suomen nettojäsenmaksuosuus on pitkään ollut 300-800 miljoonaa euroa vuodessa. Kun brexit toteutuu, kasvaa jäsenmaksun suuruus kolmellasadalla miljoonalla, jos muut kulut pysyvät ennallaan, sanoo Ruohonen-Lerner.
Kustannusten kaataminen suomalaisille on kohtuutonta
Suomi siis rahoittaa Euroopan unionia valtavilla summilla. Lopputulos on se, että suomalaiset veronmaksajat maksavat muiden maiden kustannuksia esimerkiksi rautateihin, maanteihin ja muuhun perusinfraan, vaikka omatkin maantiet, rautatiet ja niin edelleen vaatisivat kunnostamista.
Suomessa on ankara ilmasto, pitkät välimatkat, korkea kustannustaso ja ennestäänkin korkea verotus.
&#8211; EU:lla on paljon jäsenmaita, joissa on paljon alhaisempi veroaste, mutta jotka siitä huolimatta ovat nettosaajia. Vapaakauppa EU:n sisällä on sinänsä hyvä asia, mutta suurten kustannusten kaataminen suomalaisten niskoille tuntuu kohtuuttomalta, Ruohonen-Lerner toteaa.
Suomen veroeuroilla pitäisi auttaa suomalaisia
Tavallisen suomalaisen on vaikea ymmärtää, mihin heidän rahojaan EU:n rattaissa käytetään. Paljon valtaa unionissa käyttävät esimerkiksi lobbarit.
Suurten yritysten lobbarit ovat hyvin aktiivisia toimijoita EU:ssa. Sitä kautta saavat suuryritykset paljon rahaa ja pääsevät myös vaikuttamaan lainsäädäntöön itselleen edullisella tavalla.
&#8211; Perussuomalaiset poikkeaa kaikista muista puolueista siinä, että meidän mielestämme verotulot pitäisi käyttää ensisijaisesti suomalaisia hyödyttävällä tavalla muun muassa omien vanhusten huoltoon, koulutukseen ja ylipäänsä köyhyysongelman hoitamiseen Suomessa.
&#8211; Koulutusmäärärahoja on leikattu moneen kertaan ja erityisesti pienen kansaneläkkeen varassa sinnittelevien eläkeläisten asema on huono. Elinkustannukset nousevat koko ajan ja rahaa jää suhteessa vähemmän käytettäväksi. Veroeurot pitäisi käyttää oman kansan hyväksi sen sijaan, että ne maksetaan ulkomaille, kertoo Ruohonen-Lerner.
Hän muistuttaa, kuinka Heinolan reumasairaalaan ei löytynyt muutama vuosi sitten kahden miljoonan euron summaa valtiolta ja siksi pitkään hyvin toiminut sairaala ja osaamiskeskus jouduttiin ajamaan alas.
Todellista valtaa käyttävät huippulobbarit
On vaikea tietää, kuka Euroopan unionissa todellista valtaa käyttää, koska siellä on niin paljon suuryritysten lobbareita, joiden vallankäyttö jää usein piiloon.
Lobbarit ovat huippuammattilaisia, usein aiemmin EU:n korkeissa viroissa toimineita virkamiehiä, joilla on kymmenien vuosien ajalta kertynyt kokemus ja verkostot, joiden kautta he tietävät, keihin kannattaa olla yhteydessä asioiden nopeuttamiseksi.
&#8211; Lobbarifirmat ostavat näitä huippuammattilaisia, jotka osaavat lobata ja vaikuttaa asioihin jo silloin, kun niitä vasta pannaan alulle. Se toki vaatii pitkää kokemusta ja hyvää tuntemusta EU:n toimielimistä, komission, parlamentin ja neuvoston toiminnasta, sanoo Ruohonen-Lerner.
Nyt äänestetään nimenomaan Suomen asioista
Euroopan unionia ei ainakaan suoraan voi verrata Neuvostoliittoon, joka oli pakkovaltainen yksipuoluejärjestelmä, jossa toisinajattelijat pantiin vankilaan.
Yhtymäkohtia Neuvostoliittoon ja suomettumisen aikaan löytyy kuitenkin siinä, miten Suomessa EU:hun suhtaudutaan, ikään kuin asioiden kyseenalaistaminen ei olisi sallittua. Neuvostoliiton aikanakaan ei järjestelmää saanut kritisoida, piti olla joko hiljaa tai hymistellä ja kehua.
&#8211; Äänestäminen europarlamenttivaaleissa on todella tärkeää,sillä silloin äänestetään nimenomaan Suomen asioista. Päätökset pannaan siellä alulle ja sitten muutaman vuoden kuluttua toimeen täällä. Jokaisella mepillä on yksi ääni, ja joskus äänestykset voivat olla niin tiukkoja, että jonkin asian kaatuminen voi olla yhden äänen varassa, Ruohonen-Lerner kertoo.
Ruohonen-Lernerillä on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus kuntapolitiikasta, hän on toiminut kahdeksan vuotta kansanedustajana ja viimeiset neljä vuotta europarlamentissa. Hän on ollut myös kolme vuotta perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana.

Europarlamentaarikko Ruohonen-Lerner: Suomi rahoittaa EU:ta sadoilla miljoonilla

Perussuomalaiset nostivat vuoden 2019 budjettikäsittelyssä eduskunnassa esille turvapaikanhakijoista aiheutuvat kulut. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri vertasi kuluja velanottoon.

&#8211; Me otamme 1,4 miljardia velkaa ensi vuonna. Vuosina 2017-2019 kotoutukseen kuluu 700 miljoonaa ja vastaanottoon 700 miljoonaa. Sehän on yhteensä tuo 1,4 miljardia euroa, Meri huomautti.
Milloin panostetaan suomalaisiin?
Meri kysyi, tehdäänkö EU:n tasolla turvapaikanhakutilanteelle mitään ja huomautti, että samalla kun turvapaikanhakijoihin menee satoja miljoonia, suomalaisten takuueläkkeisiin annettiin vain 10 miljoonaa lisää.
&#8211; Milloin tämä turvapaikanhakutilanne saadaan kuntoon, jolloin me pääsisimme panostamaan suomalaisiin paljon enemmän? Jos takuueläkettä nostettiin 9 euroa kuussa, se oli 10 miljoonan panostus. Miettikää, satoja miljoonia menee koko ajan muuhun kuin suomalaisten edunvalvontakoneistoon!
Tiukka ei työn saatavuusharkinnan poistolle
Kansanedustaja Sami Savio huomautti, että työllisyysasteen nosto on perussuomalaisille keskeinen asia. Hän totesi, että Suomessa tarvitaan työnteon ja yrittämisen edellytysten parantamista ilman vastakkainasettelua.
&#8211; Monen suomalaisen työttömän osaaminen on korkeatasoista, ja ylivoimaisesti suurimmalla osalla työttömistä on myös motivaatio kohdallaan. Kuitenkin varsinkin RKP:n riveistä, monista muistakin, on väläytelty työvoiman saatavuusharkinnan poistamista. Valitettavasti työtilaisuuksia ei talouden noususuhdanteesta ja kovasta työpaikan etsimisestä huolimatta ole tarjolla edes kaikille suomalaisille työttömille, Savio huomautti.
Asumiskustannuksia ja liikkumisen hintaa alas
Suomalaisten työllisyyden kohentamisen esteinä Savio näkee muun muassa korkeat asumiskustannukset ja liikkumisen kalleuden.
&#8211; Nämä vaikeuttavat työllistymistä toisella paikkakunnalla. Samalla ne syövät suomalaisten ostovoimaa rokottaen pahimmin pienituloisia kansalaisia, esimerkiksi monia eläkeläisiä. Se kaikki on pois kotimaisesta kulutuksesta ja kotimarkkinoilla toimivilta yrityksiltä.
EU:n tulee olla kauppaliitto &#8211; ei muuta
Kansanedustaja Ville Tavio otti esille Euroopan unionin suorat kulut Suomen budjettiin sekä epäsuorat vaikutukset kansantalouteen.
&#8211; EU maksaa Suomelle suoraan ne jäsenmaksut, ne miljardit. Mutta kuinka paljon EU-byrokratia oikeasti maksaa Suomelle, kun se vie virkamiestyötä ja tiedätte, miten paljon se hankaloittaa järjestelmää?
Tavio muistutti, että perussuomalaiset ovat olleet aina sitä mieltä, että EU:n tulisi olla kauppaliitto eikä liittovaltio.
&#8211; Miksi hallitus ei siis kamppaile siitä, että EU kuppaa jatkuvasti Suomen rahaa? Aina hehkutetaan vain, että EU antoi rahaa, mutta se on meidän omaa rahaa, mitä se EU tänne Suomeen antaa. Aikooko hallitus liikauttaa evääkään sen suhteen, ettei tämä EU-budjetti myös jatkaisi paisumistaan brexitin jälkeenkin? Tavio tivasi.

Perussuomalaiset budjettikeskustelussa: Turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja kotouttamiseen husattiin 1,4 miljardia euroa vuosina 2017-2019

Komissio esittää unionin jäsenvaltioiden EU-rahoituksen saamisen edellytykseksi oikeusvaltioperiaatteen noudattamista EU:n jatkossa määrittelemällä tavalla.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen (keskusta, kokoomus, siniset) kanta on komission ehdotukselle myönteinen.
Eduskunnan lakivaliokunnan perussuomalaisen jäsenen Ville Tavion mielestä suunta on erittäin huono jäsenvaltioiden jäljellä olevan itsemääräämisoikeuden kannalta. Tavion mukaan tämä rahoitusmuutos käytännössä johtaa EU:n mielivaltaan, koska oikeusperiaatteiden soveltaminen on niin tulkinnanvaraista.
EU tahtoo suitsia Itä-Euroopan jäsenvaltioita
Ehdotuksen taustalla on Tavion mielestä se, että Itä-Euroopassa on laajaa kansallismielisyyttä, josta ei pidetä Brysselissä.
&#8211; EU tahtoo saada lisää valtaa Itä-Euroopan jäsenvaltioihin ja siksi se etsii uusia keinoja kiristää niitä tahtoonsa, Tavio moittii.
&#8211; Tällä hetkellä Suomi on EU:n mallioppilas, eikä ole vaaraa jäsenmaksun menetyksellä uhkaamisesta, mutta tämä sitoo Suomeakin tulevaisuudessa EU:n valtaan. Brexitin jälkeen EU:n suunta näyttää olevan vahva liittovaltiokehitys.

Sipilän hallitus kannattaa EU-rahoituksen sitomista jäsenmaiden sisäpolitiikkaan – Tavio: Erittäin huolestuttava suunta

Talouslehti Financial Times listaa neljä EU:n jäsenmaata, jotka eivät halua paisuttaa EU-budjettia. Budjetti koskee vuosia 2021-27, jolloin Iso-Britannia ei ole enää EU-jäsenmaa. Itävalta, Hollanti, Tanska ja Ruotsi ovat ehdottomasti jäsenmaiden kansantuloon perustuvan jäsenmaksuosuuden kasvattamista vastaan.

FT nimeää nämä neljä maata <a href="https://www.ft.com/content/438b7ff4-1725-11e8-9376-4a6390addb44">&#8221;nuukaksi nelikoksi&#8221;</a>. Nämä jäsenmaat ovat niin sanottuja nettomaksajia, eli ne maksavat EU-budjettiin suuremman määrän rahaa kuin mitä ne saavat palautuksina erilaisten EU-ohjelmien myötä.
Myös Suomi kuuluu nettomaksajiin, joskin valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on valmis keskustelemaan Suomen jäsenmaksujen korotuksista. Nuuka nelikko ei sen sijaan näe tarvetta neuvotteluille.
Budjetti kutistuu brexitin vuoksi
Euroopan komission mukaan brittien eron myötä EU-budjettiin syntyy aukko, joka tulisi täyttää. Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Andersson ei ymmärrä komission logiikkaa.
– Tietysti budjetin tuleekin olla pienempi, Andersson kertoo FT:lle.
EU:n budjettikomissaari Günther Oettinger ei vain halua täyttää Ison-Britannian osuutta. Hän haluaa vielä kasvattaa jäsenmaksuosuuksia. Jäsenmaat maksavat EU:n budjettiin prosentin vuotuisesta kansantulosta. Oettinger <a href="https://www.politico.eu/article/gunther-oettinger-eu-budget-countries-must-fill-budget-gap-no-magician/">haluaa</a> 1,1-1,2 prosentin jäsenmaksuosuutta.
Nuuka nelikko haluaisi pikemminkin allokoida EU:n budjettivarat uudelleen. Suuria rahamääriä imevästä maataloustuista voisi leikata ja ohjata rahat digitaalisaatioon ja investointeihin.
Saksa valmis nostamaan jäsenmaksuaan
Saksa on valmis kasvattamaan omaa jäsenmaksuaan uudessa hallitusohjelmassa. Hallituksen muodostaminen tämän ohjelman ympärille riippuu SPD:n jäsenäänestyksen tuloksesta.
Saksa haluaisi kuitenkin lisätä ehtoja EU:n myöntämiin avustuksiin. Ehtoina voisi olla oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen ja turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen.

EU:n ”nuuka nelikko” jyrkkänä: Budjetti ei saa kasvaa

Perjantai-iltana kokoontunut perussuomalaisten puoluehallitus <a href="http://www.perussuomalaiset.fi/news/psn-puoluehallitus-maailman-parantaminen-vai-suomalaisten-etuudet" target="_blank">ottaa kantaa</a> vaalien alla kiihtyvään keskusteluun leikkauslistoista.
&#8211; Kokoomus, keskusta ja SDP ovat julkaisseet omat vaaliohjelmansa. Yhteinen viesti kuuluu, että valtiontaloutta on tasapainotettava leikkauksilla. Leikkauslistat ilmoitetaan kuulemma myöhemmin, vaikka puheenjohtajat Alexander Stubb, Juha Sipilä ja Antti Rinne vaativat muilta konkreettisia listoja välittömästi. Kolme suurta ovat myös ilmoittaneet, että leikkaukset tulevat koskemaan kaikkia suomalaisia ja heidän etuuksiaan.
Timo Soinin johtama puoluehallitus pyytää puolueita täsmentämään, minkä etuuksien leikkaamista muut puolueet tarkoittavat.
Putsataan ensin pöytä, sitten selvitetään valtion rooli ja vastuu 
Perussuomalaiset esittävät leikkauslistojen julkaisun sijaan mallia, jossa putsataan ensin pöytä ja sovitaan sitten, mikä on valtion rooli ja vastuu kansalaisten hyvinvoinnista sekä yritysten toimintaedellytyksistä.
Puolue vastustaa veronkorotuksia ja haluaa parantaa teollisuuden toimintaedellytyksiä.
&#8211; Perussuomalaiset eivät ole lähtökohtaisesti valmiita nostamaan veroja. Päinvastoin. Kansalaisten päivittäisiä elinkustannuksia tulee alentaa leikkaamalla asumiseen ja liikkumiseen kohdistuvat energia- ja polttoaineverot kohti EU:n minimitasoa. Toimenpide kohentaisi teollisuuden kilpailukykyä ja parantaisi työntekijöiden ostovoimaa, puoluehallitus linjaa.
&#8211; Maassamme noin miljoona ihmistä, jotka elävät 1 000 euron kuukausituloilla. Perussuomalaisten esitys alentaa kansalaisten päivittäisiä elinkustannuksia ja tuo ostovoimaa myös näille, noin 1 000 euron kuukausitulolla eläville.
Perussuomalaiset haluaa kohdistaa niukat eurot budjetin rakenneuudistuksella suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen – maailman parantamisen sijasta.
&#8211; Valtiontalous saadaan tasapainoon vain radikaalilla budjetin rakenneuudistuksella, ei kokoomuksen, SDP:n ja keskustan esittämillä kansalaisten kyykyttämisillä ja etuuksien leikkaamisilla.
&#8211; Säästöt on syytä aloittaa maahanmuuton kustannuksista sekä vähentää rahan syytämistä maailmalle kehitysyhteistyön varjolla. EU-nettojäsenmaksu tulee puolittaa, koska EU-äänivaltammekin puolittuu. Samalla tulee varmistaa, ettei yhtään uutta tuulivoimasyöttötariffia enää tehdä. Kaikkien muidenkin kannattamattomien energiamuotojen elättäminen veronmaksajien piikkiin on pysäytettävä. Myös euron järjenvastainen tukipiikki on laitettava kiinni.

PS linjaa vaalien tavoitteita: niukat eurot suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen – maailman parantamisen sijasta

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on huolissaan Suomen EU-jäsenmaksujen suuruudesta.
&#8211; Suomen EU-jäsenmaksu tuplaantuu ja vaikutusvalta ministerineuvostossa puolittuu. Tämä ei ole Suomen etu.
&#8211; Oven takana odottaa Kreikan seuraava tukipaketti, eikä euroalueen kriisillä ole loppua näkyvissä. Pankkiunioni sosialisoi yksittäisten riskinottajien tappiot tavallisten tallettajien maksettaviksi. Ruotsi, Tanska ja Iso-Britannia eivät osallistu muiden velkojen maksuun tukipakettien kautta. Toimimaton euroalue käy Suomelle kalliiksi, Soini sanoi tänään Joensuun torilla pitämässään puheessa.
Ministerin lyötävä nyrkkiä pöytään
Puheenjohtajaa harmitti myös Euroopan unionin lupaama tuki pakotteista kärsiville maanviljelijöille ja elintarvikesektorille.
&#8211; Tukea on maksettu Etelä-Euroopan tuottajille, mutta Suomi ei ole saanut senttiäkään. Maatalousministeri Petteri Orpo, lyökää nyrkki pöytään: Suomi tarvitsee saman kohtelun kuin muutkin maat, Soini vaati.
&#8211; Aluepolitiikka on palautettava Suomen EU-politiikan eturiviin. Ainoa tapa saada edes murto-osa omista rahoistamme takaisin, on hyvät aluepoliittiset hankkeet. Niihin on myös Suomessa satsattava.

Soini: EU-jäsenmaksu tuplaantuu, vaikutusvaltaa puolet vähemmän

Suomi tunnetusti kuuluu EU:n nettomaksajien jouk­koon. Tänä vuonna Suomen jäsenmaksuosuus nousee huimasti; vähän yli kuudes­tasadasta miljoonasta noin 1 153 miljoonaan euroon.
Laskelmien mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kansan­tuotteeseen suhteutettuna Suomi tulee nousemaan ku­luvana ja seuraavana vuonna ainakin kolmen suurimman nettomaksajan joukkoon, kenties jopa EU:n suurim­maksi nettomaksajaksi.
<blockquote>&#8221;Suomi tukee huo­mattavilla summilla muiden maiden maataloustuottajia, jotka ovat kotimaisten maata­loustuottajien kovimpia kil­pailijoita.&#8221;</blockquote>
&#8211; Tämä johtuu oikeastaan siitä, ettei Suomi ole hakenut huojennuksia jäsenmaksui­hinsa monen muun EU:n net­tomaksajan tavoin, ja jos nii­tä ei haeta, ei niitä myöskään myönnetä, perussuomalais­ten kansanedustaja Ville Vä­hämäki huomauttaa.
<h4>Myös tullimaksujen tilitykset huomioitava</h4>
Vuonna 2013 EU:n suu­rimpia nettomaksajia olivat Ruotsi, Tanska, Saksa, Iso- Britannia ja Hollanti. Suo­mi oli sijalla yhdeksän. Tänä vuonna jäsenmaksu nousee lähes kaksinkertaiseksi joh­tuen lähinnä tiettyjen tuki­kausijaksojen päättymises­tä. Osa jäsenmaksuhinnasta kompensoituu vuonna 2015, mutta siitä huolimatta muo­dostuu Suomen nettomaksu­osuudeksi vielä ensi vuonna­kin noin 950 miljoonaa euroa.
&#8211; Ei voida siis puhua, että korotus on vain tilapäinen, kun kahtena vuonna peräk­käin Suomen maksuosuus on jo noin paljon, Vähä­mäki arvelee.
EU-jäsenmak­sun suuruutta arvioitaessa pi­tää ottaa huo­mioon myös tullimaksujen tilitykset, jot­ka eivät näy bud­jetissa. Suomi tilit­tää kantamistaan tulleista kolme neljäsosaa EU:lle ja pi­tää itse kantopalkkiona loput. Vuonna 2013 Suomi keräsi tullimaksuja 166 miljoonaa, josta EU:lle tilitettiin 124,5 miljoonaa ja Suomi sai pitää 41,5 miljoonaa.
&#8211; Toisin sanoen noin 125 miljoonaa pitää myös huomi­oida EU-jäsenmaksuun kuu­luvana kuluna. Näin arvioi­den Suomen jäsenmaksun hinnaksi tänä vuonna muo­dostuisi noin 1 277 miljoonaa euroa, Vähämäki laskee.
<h4>Suomi maksanut 2,5 miljardia muiden huojennuksia</h4>
Kun monet muut maat saa­vat maksuhelpotuksia, Suo­men maksuosuus vastaavasti kasvaa. Suomi maksaa pel­kästään Ison-Britannian jä­senmaksuhelpotuksia 136 miljoonaa euroa tänä vuonna.
Valtiovarainministeriöstä toimitetuista tiedoista käyvät ilmi Suomen rahoitusosuudet eri maille myön­nettyihin mak­sualennuksiin vuosina 1995- 2014 eriteltyinä. Ison-Britannian (Yhdistyneen ku­ningaskunnan) maksu­alennuksesta Suomen osuus on ollut tähän mennessä 1 549 miljoonaa euroa, Ison- Britannian maksualennuk­seen myönnetyn 75 prosentin alennuksen (Saksa, Hollan­ti, Ruotsi, Itävalta) rahoitta­misesta 578 miljoonaa, ALV-maksun alennuksesta (Saksa, Hollanti, Ruotsi, Itävalta) 312 miljoonaa ja BKTL-maksun alennuksesta (Hollanti, Ruot­si) 63 miljoonaa euroa.
&#8211; Arvion mukaan vuosi­na 1995-2014 Suomi on mak­sanut muiden maiden mak­sualennuksia yhteensä noin 2 502 miljoonaa euroa. Luvut ovat käyvin hinnoin. Vuonna 2014 ei makseta muita kuin Yhdistyneen kuningaskun­nan maksualennusta johtuen siitä, että uusi omien varojen päätös ei ole vielä voimas­sa. Muiden maksualennusten odotetaan tulevan takautu­vasti maksuun vuonna 2016, kertoo neuvotteleva virka­mies Armi Liinamaa valtio­varainministeriöstä.
<h4>Kuvio tuntuu oudolta</h4>
Vähämäki pitää koko EU-kuviossa kaikkein oudoimpa­na sitä, että Suomi tukee huo­mattavilla summilla muiden maiden maataloustuottajia, jotka ovat kotimaisten maata­loustuottajien kovimpia kil­pailijoita.
&#8211; Saadaanhan sillä jäsen­maksulla muutakin, mutta tämä kuvio tuntuu oudolta. EU:sta myönnetään maata­loustukia, maaseudun ke­hittämistukia, tukia työl­lisyyden, kilpailukyvyn ja hallintoyhteistyön kehittämi­seksi, mutta niiden vaikutta­vuutta on paha mennä arvi­oimaan. En muutenkaan näe kovin mielekkäänä toiminta­na, että maksetaan EU:hun huomattavia summia, joi­ta sitten anotaan takaisin hy­vin monimutkaisella tavalla. Ehkä jotkut EU:n tieliiken­nehankkeet ovat olleet hyviä, muiden muassa TEN-T-hanke, Vähämäki kertoo.
Suomelle siis ei ole myön­netty jäsenmaksuhelpotuk­sia eikä niitä myöskään ole haettu. Syytä siihen, miksi ei ole haettu, on vaikea arvail­la. Poliitikot usein perustele­vat sitä muiden tukien säilyt­tämisellä.
&#8211; Monesti vedotaan siihen, että vaikka joku maatalous­tuki saatiin säilytettyä, kun ei haettu helpotuksia. Vaikea on kuitenkin sanoa, mistä tässä oikeasti on kysymys. Nyt oli­si aika lähteä ensimmäiseksi neuvottelemaan jäsenyyseh­toja uusiksi ja ennen kaikkea hakemaan huojennusta Suo­men jäsenmaksuihin, Vähä­mäki toteaa. ­
MIKA MÄNNISTÖ
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 13/2014 -lehdessä.
<table width="100%">
<tbody>
<tr>
<td style="padding: 15px; background: #def1fd;">Perussuomalaiset: EU:n budjettia on leikattava 
Suuren valiokunnan perussuomalaiset jäsenet esittivät, ettei Suomi hyväksy EU:n ensi vuoden talousarviota, koska määrärahojen kasvua ei edelleenkään ole saatu kuriin.- Päinvastoin, budjetti paisuu entisestään. Tämä takaa sen, että Suomen EU-jäsenmaksuosuus kasvaa tulevaisuudessakin, Juho Eerola, Pietari Jääskeläinen, Anne Louhelainen ja Vesa-Matti Saarakkala varoittavat.
Valitettavasti perussuomalaisten perusteltu ehdotus kaatui valiokunnassa äänin 18-4. Tämänhetkisten arvioiden mukaan Suomen maksuosuus saattaa kuluvana vuonna nousta yli miljardiin euroon.
&#8211; Tämä on kohtuutonta tilanteessa, jossa kotimaassa joudutaan jatkuvasti etsimään uusia leikkauskohteita ja tekemään kansalaisia rasittavia veronkorotuksia. Suomen talous on kuilun partaalla, eikä se siksi kaipaa yhtäkään lisärasitusta EU:n suunnalta, perussuomalaiset sanovat.
Perussuomalaisten mielestä Suomen tulee ajaa painokkaasti EU:n budjetin pienentämistä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä hallinnollisten kulujen leikkaamiseen ja byrokraattiarmeijan pienentämiseen.
&#8211; Myöskään suomalaisten veronmaksajien rahojen kierrättäminen Brysselin kautta ei ole maamme etujen mukaista. On järjetöntä lähettää ensin rahaa Brysseliin ja anoa sitä takaisin monimutkaisten ja aikaa vievien prosessien kautta. Etenkin kun myönnetyt tuet ovat tehottomia ja huonosti kohdennettuja. Tutkimusten mukaan EU:lta saatu tukieuro on Suomen talouskasvun kannalta vain 50 sentin arvoinen.</td>
</tr>
</tbody>
</table>
&nbsp;

EU-jäsenmaksu

Tavio ajaa Suomelle kahdeksan miljoonan euron säästöä EU-jäsenmaksuun – hallitus kannattaa esitystä

Uusi väline uhkaa nostaa Suomen EU-jäsenmaksuosuutta entisestään – ”Suomelle jäisi sivustakatsojan rooli”

Tavio: Kansanedustajilta usein kysytään säästökohteita – ”Hyvä alku olisi säästää EU-tulonsiirroista ja elvytyspaketista, joka on Suomen kannalta aivan turha”

Leena Meri Ylen politiikkaradiossa: Suomalaista ostovoimaa heikennetään

Turtiainen ihmettelee hallituksen intoa maailmanparantamiseen ja julkisen sektorin paisuttamiseen: ”Häviäjiä ovat tavalliset, pienituloiset suomalaiset”

Europarlamentaarikko Ruohonen-Lerner: Suomi rahoittaa EU:ta sadoilla miljoonilla

Perussuomalaiset budjettikeskustelussa: Turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ja kotouttamiseen husattiin 1,4 miljardia euroa vuosina 2017-2019

Sipilän hallitus kannattaa EU-rahoituksen sitomista jäsenmaiden sisäpolitiikkaan – Tavio: Erittäin huolestuttava suunta

EU:n ”nuuka nelikko” jyrkkänä: Budjetti ei saa kasvaa

PS linjaa vaalien tavoitteita: niukat eurot suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen – maailman parantamisen sijasta

Soini: EU-jäsenmaksu tuplaantuu, vaikutusvaltaa puolet vähemmän

Näin paljon maksamme EU:lle – Miksi Suomi ei hae alennusta jäsenmaksuihin?

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025