Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

EU-jäsenvaltiot

Miko Bergbom tyrmää Tytti Tuppuraisen yhteisvelka-avauksen: Suomi ei voi jälleen toimia muiden maiden menoja rahoittavana maksuautomaattina

Maahanmuutto on 2020-luvulla Euroopan kohtalon kysymys, ja niinpä maahanmuutto on noussut vaaliteemaksi myös EU-vaalien alla kaikissa jäsenvaltioissa. Sisäministeri Mari Rantanen kehottaakin sisäisestä turvallisuudesta huolta kantavia kansalaisia äänestämään perussuomalaisia, sillä vaalituloksella voi vahvasti vaikuttaa esimerkiksi EU-turvapaikkapolitiikkaan. &#8211; Käsillä on aito mahdollisuus äänestää sosialistit pois vallasta EU:ssa, sisäministeri Rantanen sanoo.

Turvapaikkapolitiikka on isojen lukujen poliittinen kysymys EU:ssa, sillä yksinomaan viime vuonna EU-alueelle jätettiin yli miljoona turvapaikkahakemusta, eli lukujen valossa lähestytään jo vuosien 2015-2016 tilannetta.
Suomessa turvapaikkamenettelyä ja kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevat säädökset palautuvat pitkälti EU:n lainsäädäntöön, josta parlamentti päättää.
&#8211; Jos siis et halua vuositasolla miljoonaa tulijaa EU-alueelle, ehdottomasti kannattaa nyt lähteä äänestämään perussuomalaisia. Kiinnostukaa vaaleista, koska EU-parlamentin kokoonpanolla on valtavan suuri merkitys tulevaisuuden kannalta. Käsillä on aito mahdollisuus äänestää sosialistit pois vallasta EU:ssa, sisäministeri Mari Rantanen sanoo.
Euroopassa puhaltavat uudet tuulet
Muutoksen mahdollisuus on todellinen, sillä Euroopassa puhaltavat nyt uudet tuulet. Jopa <a href="https://stage.sudev.fi/tutkimus-85-eurooppalaisista-haluaa-eulta-enemman-tekoja-laitonta-siirtolaisuutta-vastaan/">tuoreen tutkimuksen</a> mukaan EU-kansalaisten selvä enemmistö katsoo, että siirtolaisia on saapunut Eurooppaan liikaa ja että EU:n pitäisi tehdä enemmän vastustaakseen laitonta siirtolaisuutta. Tutkimusta varten haastateltiin yli 22 000 ihmistä 27 EU-jäsenmaassa.
Rantanen katsoo, että etenkin viimeisten viiden vuoden aikana maahanmuuton ongelmat ovat tulleet kansalaisten silmille ympäri Eurooppaa.
&#8211; Katsantokannat ovat muuttuneet yhä useammassa EU-maassa, mikä on hyvä asia ja näkyy myös EU-maiden hallitusten kokoonpanoissa.
&#8211; Euroopassa ymmärretään, mitkä ovat seuraukset, jos nykylinjan mukainen politiikka jatkuu: Euroopalle käy vähitellen samalla tavalla kuin niille maille, mistä tulijat ovat lähteneet liikkeelle, eli lähtömaiden ongelmat siirtyvät Eurooppaan. Siirtolaisten virta aiheuttaa valtavia muutoksia, niin kulttuurillisesti, taloudellisesti kuin turvallisuudenkin kannalta. Esimerkkiä ei tarvitse hakea kauempaa kuin Ruotsista, missä maahanmuuton ongelmat näkyvät erityisesti isoissa kaupungeissa, Rantanen sanoo.
Sisäministeri viittaa esimerkiksi jengirikollisuuteen, jonka seurauksena <a href="https://stage.sudev.fi/historiallisen-moni-nuori-kuolee-rikoksen-uhrina-ruotsissa-syyna-jengien-vakivalta/">tappava väkivalta</a> on Ruotsissa historiallisen korkealla tasolla. Vuonna 2021 Ruotsissa kuoli väkivallan uhrina 42 ihmistä per miljoona asukasta ikäluokassa 15–29-vuotiaat.
Yhteistyöllä painetta kohti EU-komissiota
EU-parlamentti hyväksyy EU-lakeja, mutta aloitteet tulevat komissiolta. Suomi pyrkiikin nyt entistä aktiivisemmin vaikuttamaan myös komission suuntaan, jotta unionin alueelle kohdistuvaa laitonta siirtolaisuutta voitaisiin torjua tehokkaammin.
Suomi lähetti toukokuun puolivälissä yhdessä 14 muun EU-maan kanssa komissiolle kirjeen, jossa hahmotellaan uusia, innovatiivisia ratkaisuja laittoman siirtolaisuuden torjuntaan.
Vaikka komission kokoonpano on EU-vaalien jälkeen vaihtumassa, Rantanen pitää kirjettä historiallisesti merkittävänä.
&#8211; Se kertoo tahtotilasta: yli puolet EU-jäsenmaista katsoo nyt, että juuri hyväksytty maahanmuutto- ja turvapaikkapakti ei ole riittävä vastaus maahanmuuton aiheuttamiin ongelmiin vaan nyt vaaditaan uusia lähestymistapoja, Rantanen sanoo.
Kirjeessä esitetyistä uudistuksista merkittävin on jäsenvaltioille esitetty mahdollisuus siirtää ne turvapaikanhakijat, joille turvallinen kolmas maa on vaihtoehto, tällaisiin maihin. Lisäksi jäsenmaat esittävät kolmansien maiden kanssa tehtyjä yhteistyösopimuksia.
Nykymallin jatkaminen käy kalliiksi
Perussuomalaiset muuttaisi EU:n maahanmuuttopolitiikkaa niin, että turvapaikkaa EU:sta hakeneet lähettäisiin unionin ulkopuoliseen maahan, jossa turvapaikanhaku hoidettaisiin, eli kyse on samankaltaisesta menettelystä kuin Britannian edistämä Ruanda-malli.
Britannian malli voisi olla osviittana myös EU:lle maahanmuuttopaineen hillitsemiseksi. Rantasen mukaan tarkoitus onkin pyrkiä vaikuttamaan siihen, että Ruanda-malli olisi seuraavan komission työohjelmassa.
Suomen vihervasemmistolle, esimerkiksi vasemmistoliiton Li Anderssonille tai demaripomo Antti Lindtmanille, menettely ja yhteistyö kolmansissa maissa ei kuitenkaan käy. Äskettäin Lindtman on moittinut mallia liian kalliiksi. Andersson puolestaan pohdiskelee ihmisoikeuskysymyksiä.
&#8211; Itse sanoisin, että kovin kalliiksi käy myös nykyinen tilanne, ja tällöin myös seuraukset maahanmuutosta ovat samanlaisia kuin ennenkin. Jotain muuta on nyt keksittävä kuin vain jatkaa pään hakkaamista seinään samalla tavalla kuin ennenkin. Lisäksi perussuomalaisten pitkäaikainen näkemys on ollut, että apua olisi tarjottava lähellä lähtöalueita.
&#8211; Itse olen puhunut siitä, että Eurooppaan tulijat olisi jaettava eri koreihin: yhdessä korissa kansainvälinen suojelu eli todellinen turvapaikan tarve. Toisessa korissa on siirtolaisuus eli kaikki muut syyt. Kolmannessa korissa on vihamielinen vaikuttaminen eli välineellistetty maahantulo. Näitä erilaisia taustasyitä ei siis voi kietoa yhteen kansainvälisen suojelun koriin. Kaikkiin tulijoihin on otettava eri ratkaisumallit. Kansainvälistä suojelua ei ole tarkoitettu sovellettavaksi tulijoihin, jotka ovat paremman elämän perässä, Rantanen sanoo.
Perussuomalaiset lisää turvallisuutta Suomessa
Uuden hallituksen ja etenkin perussuomalaisten hallitusvastuun ansiosta Suomen maahanmuuttopolitiikkaan on jo tullut huomattavia kiristyksiä ja lisääkin on tulossa.
Huhtikuun 18. päivänä koettiin todellinen maahanmuuttopolitiikan supertorstai, kun hallitus toi eduskuntaan useita maahanmuuttoa koskevia <a href="https://intermin.fi/-/hallitus-esittaa-tiukennuksia-maahanmuuttoon">esityksiä</a>, jotka koskevat kansainvälisen suojelun tiukennuksia, maahantulosäännösten kiertämisen estämistä, rajamenettelyn käyttöönottoa ja vastaanottorahan pienentämistä. Lisäksi kansalaisuuslain asumisaikaa koskeva esitys eteni eduskuntaan.
Perussuomalaisten pitkään ajama maahanmuuttopolitiikan kiristyminen toteutuu uuden hallituksen ohjelmassa monella tavalla. Hallitus vahvistaa Suomen sisäistä turvallisuutta muutenkin, esimerkiksi rajaturvallisuuden resursseja parannetaan ja poliisien määrää kasvatetaan 8 000 poliisiin vaalikauden loppuun mennessä.
&#8211; Itse pidän erittäin tärkeänä myös sitä, että viranomaisten toimivaltuuksia laitetaan nyt kuntoon ja esimerkiksi tiedonvaihtoa sujuvoitetaan. Myös tällä tavalla voimme lisätä turvallisuutta Suomessa, Rantanen sanoo.
Perussuomalaiset järjestävät suuren keskustelutilaisuuden maahanmuuton merkityksestä Suomelle Helsingissä keskiviikkona 5.6. kello 17.30 alkaen. Tervetuloa paikan päälle Bottalle tai seuraamaan suoraa striimiä <a href="https://stage.sudev.fi/">Suomen Uutisten</a> sivuilta.

Sisäministeri Rantanen vaatii uusia ratkaisuja EU-maahanmuuttopolitiikkaan: ”Maahanmuuton ongelmat tulleet kansalaisten silmille ympäri Eurooppaa”

Euroaluetta koettelee ennennäkemätön talouskriisi. Koronapandemia on syössyt Euroopan vakavaan taantumaan, joka kurittaa etenkin pahasti velkaantuneita euromaita.
&#8211; On huomattava, että kyseessä on kaksi eri asiaa: koronan vaikutukset jäsenmaiden talouteen sekä koronaa edeltänyt tilanne. Esimerkiksi Italian kohdalla velkaantuneisuus ei johdu koronakriisistä, vaan jo vuosia jatkuneesta holtittomasta taloudenpidosta ennen koronaa. Nyt nämä maat yrittävät saada paremmin asiansa hoitaneet maat maksumiehiksi koronakriisin varjolla, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen moittii.

Ei senttiäkään huonosti talouttaan hoitaneille
Italiassa talouskriisi on lisännyt myös EU- ja eurovastaisuutta, koska maa kokee jääneensä yksin taloudellisten ongelmiensa kanssa.
&#8211; Italia on yksi euroalueen suurimmista talouksista velkaantuneisuudestaan huolimatta. Maan irtautuminen yhteisvaluutasta saattaisi johtaa koko euroalueen hajoamiseen. Yhteisvaluutan lisäksi maiden maksunvälitysjärjestelmät ovat voimakkaasti integroituneita. Kysymys kuuluu, mitä tapahtuu, jos euroalue hajoaa ja euromaat ottaisivat omat valuuttansa uudestaan käyttöön. Onko Suomi varautunut tähän skenaarioon: onko meillä valmius ottaa käyttöön oma valuutta sekä hoitaa tilisiirrot ja korttimaksut? Antikainen kysyy.
Euroopan komissio yrittää pelastaa tilannetta esittelemällään 750 miljardin euron pelastuspaketilla, josta 500 miljardia euroa on suoraa tukea ja 250 miljardia euroa lainaa.
&#8211; On huomattava, että vaikka Italiassa valtio on köyhä, yksittäiset kansalaiset eivät ole köyhiä. Jos valtio ei pysty sopeuttamaan menojaan, se voi itse kerätä niihin lisää veroja. Sen sijaan Suomen ei kuulu toimia myös toisten jäsenmaiden sosiaalitoimistona. Meidän ei pidä antaa senttiäkään talouttaan huonosti hoitaneille maille! Tällä menolla suomalaiset ovat hallituksen hyväksymässä velkavankeudessa maksamassa eteläeurooppalaisten velkoja vielä sukupolvien ajan. Tällaista perintöä ei missään nimessä saa jättää jälkipolville, Antikainen vaatii.
Varajärjestelmä hoitamaan suomalaisten maksuliikennettä
Euroalueen voimakas integraatio näyttäytyy suomalaisten arjessa sekä yhteisvaluuttana että esimerkiksi maksunvälitysjärjestelmien kautta. Suomen Pankki lopetti maksuliikenteen käsittelyn eli clearingin marraskuussa 2013, minkä jälkeen siirryttiin euroalueen yhteiseen järjestelmään.
&#8211; Suomalaisten maksuliikenteen hoitava järjestelmä ei ole fyysisesti suomalaisten hallussa. Vakava häiriö maksunvälityksessä heijastuisi välittömästi miljoonien suomalaisten elämään ja halvaannuttaisi pahimmillaan elinkeinoelämän lähes täysin. Suomi tarvitsee ehdottomasti varajärjestelmän, jonka palvelinkeskukset sijaitsevat Suomen maaperällä. Käteisen käyttö vähenee vuosi vuodelta, eivätkä kortit ja tilisiirrot toimi ilman verkkoyhteyksiä. Laaja verkkohyökkäys voisi pahimmillaan pysäyttää kotimaisen maksuliikenteen täysin. Tarvitsemme Suomeen valmiuden selvitä kotimaan maksuliikenteestä tarvittaessa omin voimin, Antikainen painottaa.
Antikainen on jättänyt kirjalliset kysymykset koskien Suomen varautumista sekä euroalueen hajoamiseen että maksuliikenteen häiriöihin.

Antikainen: Suomen varauduttava euroalueen hajoamiseen

Perussuomalaiset kansanedustajat jättivät valiokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen, kun eduskunnan EU-asioita käsittelevä suuri valiokunta otti eilen kantaa niin sanotun oikeusvaltioperiaatteen lujittamisesta EU:ssa. Perussuomalaisten mukaan oikeusvaltioperiaatetta käytetään kyseenalaisesti itsenäisten valioiden poliittiseen ohjaukseen jopa kiristyskeinona.

&#8211; Oikeusvaltiokulttuuri ei ole identtinen kaikissa 28:ssa EU-jäsenvaltioissa ja sen yhtenäistäminen ei onnistu sitomalla EU-budjetista tulevia varoja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Myös tarkastusvaliokunta on todennut lausunnossaan, että oikeusvaltioperiaatteen määrittelyssä ja sen juridisessa merkityksessä on jäsenmaiden välillä tulkintaeroja, perussuomalaiset toteavat eriävässä mielipiteessään.
Varojen käyttöä valvotaan jo nyt
Perussuomalaiset korostavat, että mikäli jäsenvaltioiden oletetut oikeusvaltion ongelmat vaarantaisivat talouskasvun, investoinnit ja sisämarkkinoiden toiminnan, tulee Suomen olla avoin toimenpiteille taloudellisten intressien turvaamiseksi sekä varojen käytön laillisuuden turvaamiseksi.
&#8211; Totta kai hyväksymme korruption torjunnan, varojen väärinkäytön eston ja omien talousintressien turvaamisen, Perussuomalaisten suuren valiokunnan varapuheenjohtaja Jani Mäkelä täsmentää.
Poliittinen motiivi
Perussomalaiset huomauttavat, että hallitus on EU-puheenjohtajakaudellaan liittänyt voimakkaasti väitteet oikeusvaltio-ongelmista yksittäisiin maihin, erityisesti Puolaan ja Unkariin.
&#8211; Koska väitteet kohdistuvat maihin, joilla tiedetään olevan Suomen hallituksen linjasta poikkeava näkemys erityisesti maahanmuuttokysymyksissä, tämä herättää epäilyksen väitteiden poliittisuudesta. Kuitenkin oikeusvaltio-ongelmia on epäilty olevan useissa muissakin jäsenmaissa.
&#8211; Tällainen oikeusvaltioperiaatteen politisointi ei ole Suomen edun mukaista ja voi vahingoittaa diplomaattisia suhteitamme asianomaisiin maihin sekä vaikeuttaa kansallista edunvalvontaamme jatkossa. Vastakkainasettelu tuleekin ensi tilassa lopettaa ja siirtyä tasapuolisempaan oikeusvaltiokeskusteluun.

Perussuomalaiset: Oikeusvaltioperiaatteen varjolla kiristetään poliittisesti

EU-jäsenvaltiot

Miko Bergbom tyrmää Tytti Tuppuraisen yhteisvelka-avauksen: Suomi ei voi jälleen toimia muiden maiden menoja rahoittavana maksuautomaattina

Sisäministeri Rantanen vaatii uusia ratkaisuja EU-maahanmuuttopolitiikkaan: ”Maahanmuuton ongelmat tulleet kansalaisten silmille ympäri Eurooppaa”

Antikainen: Suomen varauduttava euroalueen hajoamiseen

Perussuomalaiset: Oikeusvaltioperiaatteen varjolla kiristetään poliittisesti

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025