Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

EU-kansanäänestys

Perussuomalaiset Nuoret vaatii kansanäänestystä Suomen jäsenyydestä Euroopan Unionissa vuoteen 2020 mennessä. Järjestö linjaa, että kansanäänestys tulee kirjata uuteen hallitusohjelmaan vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen.

Samalla Suomen on nuorisojärjestön mukaan aloitettava valmistelut palatakseen takaisin kansalliseen valuuttaan.
&#8211; Me nuoret emme koskaan ole saaneet äänestää Suomen jäsenyydestä EU:ssa, ja liittovaltiokehityksen kiihtyessä kysymys on ajankohtaisempi kuin kertaakaan 2000-luvulla. Etenkin yhteisvaluutta euron osoittauduttua taloudelliseksi ja sosiaaliseksi katastrofiksi Suomelle, tulee meidän antaa kansalle tilaisuus äänestää, tahdommeko jäädä uppoavaan unioniin, vaatii Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Samuli Voutila.
<h4>Tymäkkä tavoiteohjelma</h4>
PS-Nuoret hyväksyi kevätkokouksessaan uuden 18-kohtaisen tavoiteohjelman, joka linjaa järjestön tärkeimpiä poliittisia päämääriä seuraavien vuosien aikana. #FIXIT-äänestyksen lisäksi vuoteen 2020 mennessä Perussuomalaiset Nuoret tahtoo muun muassa luopua virkamiesruotsin vaatimuksista ja pakkoruotsista, erottaa kirkon ja valtion toisistaan sekä kirjata aseiden omistusoikeuden lakiin.
&#8211; Alamme välittömästi toteuttaa tavoiteohjelmaamme ja edistää sen kirjauksia. Tavoiteohjelma linjaa toimintamme painopisteitä seuraavien vuosien ajaksi, ja asettaa meille selkeitä päämääriä politiikan eri osa-alueilla. Ohjelma on valmisteltu suoran demokratian keinoin ja jäsenistöä kuunnellen, ja on erinomainen läpileikkaus perussuomalaisesta aatemaailmasta, kertoo Voutila.
Tavoiteohjelma luettavissa kokonaisuudessaan PS-Nuorten <a href="https://www.ps-nuoret.fi/uutiset/ps-nuoret-eusta-kansanaanestys-vuoteen-2020-mennessa/">sivuilla</a> &gt;

”Tahdommeko jäädä uppoavaan unioniin?” – PS-Nuoret vaatii EU-kansanäänestystä

Jyrki Karvisen kokoamaan Järistyksiä Euroopan unionissa –kirjaan on koottu asiantuntijoiden näkemyksiä rajujen muutosten kourissa sinnittelevästä EU:sta. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho on yksi viidestätoista kirjoittajasta. Terho arvioi omassa osuudessaan EU:n uudistamisen mahdollisuuksia Britannian EU-eron jälkeisessä maailmassa. 

Terho arvioi integraation olleen EU-uskovaisille niin tärkeä tavoite, että unionin toimivuus jäi taka-alalle. Ellei muita perusteluja liittovaltiokehtyksen edistämiseksi keksitty, vedottiin siihen että integraatio on arvokasta rauhantyötä.
&#8211; Yhdentyminen vietiin nopeammin ja pitemmälle kuin merkittävä osa kansalaista toivoi. Saksa ja Ranska &#8211; joissa sotien traumat olivat suurimmat &#8211; näyttivät yhdentymisen vetureina mallia muulle Euroopalle, joka seurasi yllättävän tottelevaisesti perässä. Vain vahvalla historiallisella itsetunnolla varustettu Iso-Britannia uskalsi koko jäsenyytensä ajan rettelöidä yhdentymisen vetureiden kanssa, Terho kirjoittaa.
Kansalaismielipiteen väheksyntä sai Terhon mukaan EU:ssa huippunsa, kun perustuslaki eli Lissabonin sopimus runnottiin viime vuosikymmenellä läpi vastoin kansanäänestysten tuloksia.
&#8211; Epädemokraattisesta ja järjettömästä päätöksenteosta syntyi kuitenkin ajan oloon ongelmia, joita ei voitu ohittaa vain poliittisen vastustajan leimaamisella. EU:n nykyisen kriisin aiheuttaneet keskeisimmät virheet liittyivät kaikki juuri idealistiseen yhdentymiseen.
&#8211; Kaikkein näkyvin idealismin aiheuttama ongelma on kuitenkin ollut yhteisvaluutta euro, jonka ongelmia on vaikeinta myöskin piilottaa kansalaisilta. Vasta nimenomaan eurokriisi on murtanut EU:ta ympäröineen melkeinpä uskonnollisen ylistävän retoriikan, kun kritiikin tarve on tullut ilmeiseksi hartaimmillekin EU:n kannattajille.
<h4>Reformi vai exit?</h4>
Kritiikki kasvoi vuosien varrella. EU-kriitikot järjestäytyivät jäsenmaissa poliittisesti, ja he valitsivat tavoitteekseen jommankumman kahdesta perusratkaisusta: reformin tai exitin. Reformi tarkoittaa EU:n uudistamista, exit unionista irroittautumista.
Exit-linjaa edustaville EU näyttäytyy yksiselitteisesti epäonnistuneena, ellei jo alkujaankin pahana hankkeena.
&#8211; Vaikka exit-linjalaiset eivät EU-intituutioiden puitteissa välttämättä teekään mainittavasti töitä, tämä ei tarkoita sitä, että he olisivat laiskoja. Oman tavoitteensa eteen he työskentelevät hyvinkin ahkerasti, mutta työ keskittyy kotimaahan, jossa kierretään puhumassa kansalaistilaisuuksissa, järjestetään tupailtoja ja ylipäänsä pyritään kaikin tavoin tuomaan julki unionin kelvottomuus ja siitä eroamisen edut.
&#8211; Esimerkiksi brittien Nigel Faragelle irvailtiin europarlamentissa, ettei hän ollut juuri koskaan edes käynyt valiokunnassaan. Silti tiedän, että hänen kalenterinsa oli täynnä useiden kuukausien päähän eteenpäin ja että hän työskenteli äärimmäisen ahkerasti puolueensa tavoitteen eteen, jonka he nyt ovat saavuttaneet.
Reformilinjaa edustavien EU-kritiikki on sovittelevampaa. Lähtökohtana on, että EU voidaan vielä uudistaa kelvolliseksi. Reformistien mielestä EU:lta tulee vaatia ennen kaikkea toimivuutta, toteen näytettyä hyödyllisyyttä, kevyttä hallintoa ja sääntelyä sekä kansanvaltaisuutta.
Terho muistuttaa, että Perussuomalaisen puolueen virallinen linja on aina ollut reformistisen kritiikin puolella, joskin jäsenistöstä löytyy myös eron kannattajia.
<h4>Yhteisvastuulle &#8221;ei&#8221;</h4>
EU:n tulisikin Terhon mukaan olla perusluonteeltaan kauppaliitto.
&#8211; Unionin ei lähtökohtaisesti tule sisältää minkäänlaista verovarojen tasausta jäsenmaiden kesken. Unionin luonteeseen ei kuulu yhteisvastuu kuin luonnonkatastrofien ja muiden jäsenmaista riippumattomien onnettomuuksien sattuessa. Erityisesti Euroopan unionin on kunnioitettava kansanvaltaa huomattavasti nykyistä enemmän. Kansallisia tai yksityisiä asioita ei tule säädellä lainkaan.
Lue Sampo Terhon ajatuksia mahdollisesta Suomen EU-kansanäänestyksestä <a href="https://stage.sudev.fi/sampo-terho-kertoo-milla-tavoin-suomeen-voitaisiin-jarjestaa-eu-kansanaanestys/">täältä</a> &gt;

”Vahvin mahdollinen viesti on nyt lähetetty siitä, ettei EU:n liittovaltiokehitystä tule jatkaa vastoin kansalaisten tahtoa”

Sampo Terho raottaa ovea Suomen EU-kansanäänestykselle tänään julkaistussa Järistyksiä Euroopan unionissa –kirjassa. 

Jos asiassa edettäisiin, Terhon mukaan tämän asian tulisi tapahtua harkitusti ja maltillisin askelin.
&#8211; Iso-Britannian esimerkki on tältä osin hyvä. Ensin kansanäänestyksen tulisi olla jonkin suuren puolueen vaaliteema, ja jos tuo puolue tai puolueet menestyisivät eduskuntavaaleissa, uusi pääministeri toteuttaisi äänestyksen yksinkertaisessa kyllä/ei –muodossa, Terho pohtii.
&#8211; Näin ollen äänestys voisi Suomessa toteutua vasta seuraavalla vaalikaudella, jos sille siis halua löytyy.
Terhon mukaan suomalaisten kuten muidenkin EU-kansalaisten olisi nyt aika käydä keskustelua tulevaisuuden EU:sta ja siitä, millä ehdoin eurooppalaisessa projektissa projektissa halutaan olla mukana.
&#8211; Vai onko sitoutumisemme EU:hun edelleen yhtä pyyteetöntä kuin ehdotontakin?

Sampo Terho kertoo, millä tavoin Suomeen voitaisiin järjestää EU-kansanäänestys

Ranskan talousministeri Emmanuelle Macron uskoo Ison-Britannian <a href="http://www.reuters.com/article/us-britain-eu-france-idUSKCN0Z40B8" target="_blank">pikaiseen eroon</a>, jos tämän viikon kansanäänestyksessä EU-eroa äänestävät voittavat. Neuvottelut erosta voivat kestää kuitenkin jopa kaksi vuotta. Neuvotteluaikaa voidaan pidentää, jos muut EU-maat sitä yksimielisesti haluavat.
Brittien kansanäänestykseen räätälöidyt mielipidetutkimukset povaavat melko lailla tasatulosta. Osa kyselyistä julistaa, että &#8221;remain&#8221; voittaa. Toiset kyselyt johtavat &#8221;brexitiin&#8221;.
Ranskan huolena myös maan sisäpolitiikka
Ranskalaisdiplomaatin mukaan Ranskan kylmäkiskoinen suhtautuminen brexitissä johtuu siitä, että EU pelkää murenevansa lisää. Britit toimisivat ikään kuin esimerkkinä siitä, miten unionista lähdetään.
– Kivuton brexit olisi mahdotonta, jos haluamme pitää jäljelle jääneen EU:n nykyisellään, diplomaatti <a href="http://www.politico.eu/article/france-plan-for-a-bloody-brexit-eu-referendum-consequences-europe-hollande-david-cameron/" target="_blank">lataa</a>.
Lisäksi Ranskan Kansallisen rintaman (FN) arvellaan ammentavansa lisää suosiota brexitistä. Ranskassa järjestetään ensi vuonna presidentinvaalit, joissa eurovastainen FN on kyselyjen mukaan voittamassa ainakin ensimmäisen kierroksen.
EU:n suurmaat valittelevat kansanäänestystä
Espanja ja Italia toivovat brittien EU-jäsenyyden jatkuvan. Italian ex-pääministeri Mario Monti valittelee, että Ison-Britannian pääministeri David Cameron riskeerasi EU:n hajoamisen pönkittääkseen omia poliittisia päämääriään.
Espanjalaisen sanomalehti El Paísin <a href="http://elpais.com/elpais/2016/06/17/inenglish/1466159140_120455.html" target="_blank">pääkirjoituksessa</a> muistutetaan, miten talousasioiden hoidon painopiste siirtyisi euroalueen tiiviimmästä integraatiosta siihen, miten mantereen ja brittien välinen kauppa voisi jatkua jouhevasti.
Brexitin talousvaikutukset liioiteltuja?
Pääkirjoituksessa muistutetaan, että brittien ulkomaankaupasta lähes puolet suuntautuu EU-maihin. Capital Economicsin johtaja ja ekonomisti Roger Bootle <a href="http://www.cnbc.com/2016/06/14/brexit-will-hit-the-rest-of-europe-not-britain-capital-economics-roger-bootle.html" target="_blank">muistuttaa</a>, että EU-vienti on ollut saarivaltakunnassa laskusuunnassa jo pitkään.
Bootlen mielestä <a href="http://www.theguardian.com/politics/2016/apr/28/leave-campaign-economists-for-brexit-report" target="_blank">EU-sääntely</a> on mennyt liian pitkälle. Sääntely vaikuttaa kaikkiin brittiyrityksiin, vaikka ne kävisivät kauppaa EU:n ulkopuolisten maiden, esimerkiksi Yhdysvaltojen, kanssa. EU-ero vapauttaisi nämä yritykset sääntelytaakasta. Toisaalta yritykset, jotka käyvät jo kauppaa EU-maiden kanssa jatkaisivat toimintaansa nykymallin mukaan.
Bootle huomauttaa, että EU:n varainkäyttö on ollut tehotonta. Britit maksavat EU-budjetista lähes kymmenesosan.

Ranska suhtautuu kylmästi brexitiin

Ison-Britannian konservatiivipuolue on pahoin jakautunut EU-kansanäänestyksen vuoksi. Britit äänestävät 23.6. siitä, jatkaako maa EU-jäsenenä vai ei. Retoriikka on koventunut asteelle, jota kansainvälinen lehdistö kuvaa jo &#8221;sisällissodaksi&#8221;.

Talouslehti Financial Times <a href="https://next.ft.com/content/acdfb752-2d90-11e6-bf8d-26294ad519fc" target="_blank">poimi</a> konservatiivien molempien leirien kuvainnolliset lausunnot, joita harvoin tapaa kuulla kansanedustajilta.
– En halua puukottaa pääministeriä selkään. Haluan tehdä sen kasvokkain, jotta voin nähdä hänen kasvonsa ilmeen, euroskeptinen konservatiivien kansanedustaja totesi.
– Pääministerin tulisi napata muutama kapinallinen ja ampua heidät tien reunaan, latasi puolestaan pääministeri David Cameronia tukeva kansanedustaja.
<h4>Cameronin tulevaisuus usvan peitossa</h4>
Harva uskoo pääministeri Cameronin voivan jatkaa, mikäli britit äänestävät itsensä ulos EU:sta. Konservatiivien kansanedustajat ovat kuitenkin melko tasan jakautuneet mustavalkoisessa kansanäänestyksessä.
Brexitiä – eli Ison-Britannian EU-eroa – tukeva kansanedustaja Nadine Torres <a href="http://www.politico.eu/article/tories-warn-david-cameron-hes-toast-after-brexit-vote/" target="_blank">ilmoitti</a>, että Cameron on joka tapauksessa &#8221;mennyttä&#8221;, vaikka britit äänestäisivät niukalti EU-jäsenyyden jatkosta. Hänen mukaansa konservatiivileirissä järjestyisi nopeasti riittävästi allekirjoituksia Cameronin haastamiseen puolueen johdossa.
Cameronin arvellaan kuitenkin voittavan tuolloin puheenjohtajaäänestyksen.
Cameron voisi turvautua myös rohkeasti <a href="http://www.bbc.com/news/explainers-36467169" target="_blank">ennenaikaisiin parlamenttivaaleihin</a>, jos britit jäävät niukalti EU-jäseniksi. Konservatiivien kilpakumppani Työväenpuolue ei ole parhaassa terässään.
Konservatiivit voisivat jopa kasvattaa parlamentaarista enemmistöään. Tukevampi enemmistö voisi olla puolueen yhteenliimaava tekijä.

Brittikonservatiivit ajautuneet ”sisällissotaan” kansanäänestyksen alla

Brittilehti <a href="http://www.theguardian.com/politics/2016/may/31/uk-voters-leaning-towards-brexit-guardian-poll-reveals" target="_blank">Guardianin</a> uusin kysely osoittaa, että britit ovat taipumassa brexitin eli Ison-Britannian eroon EU:sta. Mittaus osoitti, että 52 prosenttia briteistä olisi maan EU-eron kannalla. Tutkimuksen Guardianille toteutti tutkimusyhtiö ICM.
Guardianin aiemmissa kyselyissä havaittiin, että tutkimustulos poikkesi hieman toteutustavasta riippuen. Nettikyselyyn vastanneet olivat hanakammin hakeutumassa eroon EU:sta kuin puhelinkyselyyn vastanneet.
Nyt puhelinkyselyksen tulos osoitti samoja lukemia kuin nettikyselyssä. Puhelimella tavoitetut britit olivat toki epävarmempia vastauksestaan, mutta päätöksensä tehneistä vastaajista enemmistö olisi osoittamassa ovea EU:lle.
Guardian arvelee, että uusimman mielipidekyselyn tulos pistää vipinää EU-myönteisten kampanjaan (kuvassa). Britit äänestävät maan EU-jäsenyyden jatkosta 23. kesäkuuta.

Guardian: Britit kääntymässä brexitin puolelle

Kansanedustaja Simon Elo ei innostu Eurooppa-päivästä. Hän kertoo juhlistavansa ja kunnioittavansa EU:n sijaan eurooppalaisia kansallisvaltioita.

&#8211; Eurooppa-päivänä juhlistan ja kunnioitan maanosamme omaleimaisia kansallisvaltioita enkä Euroopan unionia. Jokaisella kansalla on oma tarinansa, Elo <a href="https://www.facebook.com/simon.elo.77/posts/10154108083467822" target="_blank">toteaa</a>.
&#8211; Tasapäistävä ja keskittävä EU on vain yksi hallintokoneisto, joita historiassa tulee ja menee. Suomen osa on ollut olla Ruotsin kuningashuoneen, Venäjän tsaarin, Moskovan komissaarin ja Brysselin byrokraatin ohjauksessa. Jonain päivänä otamme vielä rohkeasti itsenäisen paikkamme kansojen keskuudessa.
Elo muistuttaa, että kesäkuun 23. päivä briteillä on mahdollisuus kirjoittaa uusi lehti kansalliseen kertomukseensa. Maassa järjestetään tuolloin kansanäänestys EU-jäsenyydestä.
&#8211; Kuten oikeusministeri Michael Gove sanoi, Britannian ero EU:sta viitoittaa tien koko maanosan vapaudelle ja vauraudelle. EU ei ole osa ratkaisua, vaan osa ongelmaa, hän jatkaa.

Elo Eurooppa-päivänä: ”Tasapäistävä ja keskittävä EU on vain yksi hallintokoneisto, joita historiassa tulee ja menee”

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) myönsi torstain eduskuntakeskustelussa,varsin avoimesti, kuinka euromyönteiset puolueet ja poliitikot muovailivat äänestäjien mieliä tarkoitushakuisilla lausunnoilla EU:hun ja euroon liityttäessä. Ja kuinka näiden lausuntojen nojalla ei tehty kansanäänestystä euroon liittymisestä.

Tanskassa ja Ruotsissa äänestettiin euroon liittymisestä. Siellä ei-äänet voittivat. Eduskunta keskusteli torstaina kansalaisaloitteesta, joka tähtää Suomen eroamiseen euroalueesta.
<h4>Avoin todistus</h4>
&#8211; Tässä oltiin vähän historian syövereissä, minusta oikeastaan aika oikealla ja rehelliselläkin tavalla. Sehän oli mielenkiintoista silloin meidän EU-jäsenyyden kynnyksellä kansanäänestyksessä. Ne, jotka kannattivat EU:ta, sanoivat: &#8221;eihän me tämän kautta euroon tai Emuun mennä&#8221;. Ne, jotka vastustivat, sanoivat: &#8221;Kyllä me nyt mennään. Katsokaa, mitä Maastrichtin sopimuksessa lukee&#8221;, Stubb muisteli.
&#8211; Ja sitten kun meistä oli tullut jäseniä, kannattajat sanoivat: &#8221;Katsokaa nyt &#8211; totta kai me mennään, kun Maastrichtin sopimuksessa näin sanotaan&#8221;. Vastustajat sanoivat: &#8221;No mutta kun te sanoitte aikaisemmin, että näin ei pitäisi tehdä&#8221;. Eli tässä oli tämäntyyppistä ajattelua, Stubb jatkoi.
Stubb jatkoi uskovansa, että Suomi teki tuolloin turvallisuuspoliittisen valinnan silloisen pääministeri Paavo Lipposen (sd.) rakentaman linjan pohjalta. Stubb arvioi Suomen saaneen raha- ja valuuttapoliittisissa asioissa etulyöntiaseman muihin pohjoismaihin verrattuna, vaikka omaa valuuttaa ei enää olekaan.
<h4>Varsin pitkä keskustelu</h4>
Eduskunta kävi asiasta varsin pitkän keskustelun, joka päättyi vasta iltaseitsemän jälkeen. Simon Elon (ps.) mukaan kansalaisaloite on kansalaisten aktiivisuuden osoitus. Se on tahdonvoima, jota edustuksellisen demokratian edustajan on kunnioitettava. Kansalaisaloite on kaikkien allekirjoittajien yhteinen tahdonilmaisu.
<blockquote>&#8221;Euroa markkinoitiin taloudellisen turvallisuuden lähteenä, mikä ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa&#8221;</blockquote>
&#8211; Paavo Lipponen (sd.) ja Sauli Niinistö (kok.) eivät aikanaan antaneet kansan päättää. Kansalta vietiin yleinen ja yhtäläinen pala demokratiaa eli äänioikeus. Tilanteessa, jossa euro natisee liitoksistaan, kansanäänestyksen järjestämistä voivat kannattaa sekä euroeroa kannattavat että sitä vastustavat henkilöt, Elo totesi.
&#8211; Aikanaan rahaliiton jäsenyydestä päätettäessä eduskunta ei ole pyytänyt neuvoa. Eikö sitä sitten ole tarvittu vai mikä lienee syynä? Joka tapauksessa tilanne on se, että moni rahaliitosta aikanaan päättämässä ollut kansanedustaja on nykytiedon valossa perustanut päätöksensä virheellisiin olettamiin, Vesa-Matti Saarakkala (ps.) sanoi.
<h4>Huolellinen keskustelu ennen äänestystä</h4>
Toimi Kankaanniemen (ps.) mielestä kansanäänestyksen paikka voi olla nyt lähitulevaisuudessa, kun sitä ei ole tähän mennessä tästä asiasta järjestetty, ”eli kannatan kyllä tätä aloitetta”.
<blockquote>&#8221;Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti eivät ole eurossa ja Suomelle olisi hyvä viiteryhmä tässäkin asiassa siellä. &#8221;</blockquote>
&#8211; Mutta ennen kansanäänestystä mielestäni pitää tehdä kyllä tavattoman huolellinen ja riippumaton selvitys eron vaikutuksista ja myös sitten siitä toisesta vaihtoehdosta, että jatketaan tässä liittovaltiokehityksessä, mikä on se toinen vaihtoehto, Kankaanniemi arvioi ja jatkoi:
&#8211; Tämän rehellisen, avoimen vaikutusten arvioinnin jälkeen siitä pitää tiedottaa hyvin perusteellisesti äänestäjille, kansalaisille, ja sen jälkeen kansanäänestys. Silloin tiedetään aidosti, mikä on kansan tahto asiassa. Totean, että Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti eivät ole eurossa ja Suomelle olisi hyvä viiteryhmä tässäkin asiassa siellä.
<h4>Eurosta ei tullut turvasatamaa</h4>
Ville Tavio (ps.) tarkkaili euron merkitystä talouden kannalta. Aluksi euroa markkinoitiin taloudellisen turvallisuuden lähteenä, mikä ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa.
&#8211; Yhteisvaluutta ja Keski-Eurooppaa hyödyttänyt korkotaso aiheuttivat euroalueen reunamaissa kuitenkin asuntokuplia, velkaantumista, julkista tuhlausta ja liian kapeaa liikkumavaraa talouspolitiikassa. Euromaita markkinoitiin riskittöminä ja rahaa lainattiin innolla. Euro kiihdytti talouden ylämäkeä historiansa alkuvuosina, mutta kun ymmärrettiin, että koska euromaat eivät voi itse painaa euroja, ne ovat pidemmällä aikavälillä maksukyvyttömyysuhan alla, tämä hermostutti markkinat ja ajoi useat euromaat rahoitusumpikujaan. Euro siis kiihdytti nousua alkumetreillä mutta kiihdytti myös talouden alamäkeä, kun markkinoilla alkoi olla epävarmuutta, Tavio muistutti.
<blockquote>&#8221;Kasvava joukko asiantuntijoita näkee, että oli virhe liittyä euroalueeseen.&#8221;</blockquote>
&#8211; Eurokriittiset perussuomalaiset varoittivat tulevista ongelmista. Nyt myös nobelistit ja pääekonomistit tulevat meidän linjoillemme yksi toisensa jälkeen. Kasvava joukko asiantuntijoita näkee, että oli virhe liittyä euroalueeseen. Korkeintaan siitä on erimielisyyttä, onko euroalueesta eroaminen järkevää juuri tällä hetkellä. On kansanvallan kannalta häpeällistä, että eurosta ei järjestetty kansanäänestystä. Eduskunnalle ei edes annettu lakiehdotusta vaan ainoastaan valtioneuvoston tiedonanto, Tavio moitti.

EU-kansanäänestys

”Tahdommeko jäädä uppoavaan unioniin?” – PS-Nuoret vaatii EU-kansanäänestystä

”Vahvin mahdollinen viesti on nyt lähetetty siitä, ettei EU:n liittovaltiokehitystä tule jatkaa vastoin kansalaisten tahtoa”

Sampo Terho kertoo, millä tavoin Suomeen voitaisiin järjestää EU-kansanäänestys

Ranska suhtautuu kylmästi brexitiin

Brittikonservatiivit ajautuneet ”sisällissotaan” kansanäänestyksen alla

Guardian: Britit kääntymässä brexitin puolelle

Elo Eurooppa-päivänä: ”Tasapäistävä ja keskittävä EU on vain yksi hallintokoneisto, joita historiassa tulee ja menee”

Stubb myönsi euromyönteisten suhmuroinnin euroon liityttäessä

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025