Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

EU-kolmissio

EU neuvottelee parhaillaan Andorran ja San Marinon pääsystä sisämarkkinoille. Euroopan rahoitusalan ylimmät sääntelyviranomaiset ovat varoittaneet näiden EU:n ulkopuolisten maiden mahdollisista rahanpesuriskeistä ja löyhästä valvonnasta. Mailla on pitkään ollut maine veroparatiiseina, minkä vuoden 2016 laaja Panaman paperit -tietovuoto on todistanut.

Kolmen EU:n sääntelyviranomaisen puheenjohtajat varoittivat, että maat &#8221;ovat vanhastaan harrastaneet vähemmän tiukkaa rahoitusalan sääntelyä” ja ”voivat olla alttiita rahanpesulle ja muulle laittomalle toiminnalle”. Syvempi suhde näihin maihin voisi avata takaportin laittomalle rahalle ja helpottaa petollisten rahoitusalan yritysten toimintaa EU:ssa.
Yrityksillä saattaa olla houkutuksia järjestäytyä näihin niin sanottuihin mikrovaltioihin pyrkiessään tarkoituksellisesti hyötymään kevyemmistä rahoitusstandardeista. Tämä aiheuttaisi ”merkittäviä riskejä kuluttajille”, jos ne myisivät tuotteitaan koko EU:n alueella.
Tiedot riskeistä huolestuttavia
Aiemmin EU kävi neuvotteluja myös Monacon kanssa, mutta neuvottelujen uutisoitiin keskeytyneen syyskuun puolivälissä. Komission tiedottajan mukaan neuvottelujen keskeytyksellä ei ole yhteyttä EU:n sääntelyviranomaisten esittämiin huoliin.
Euroopan parlamentin jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner (PS/ECR) pitää tietoja rahanpesuriskeistä huolestuttavina. Ruohonen-Lernerin mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että EU noudattaa tiukkoja rahoitusmarkkinoiden eheyden ja kuluttajansuojan standardeja erityisesti käydessään neuvotteluja sellaisten EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, joissa rahoitusalan sääntely on historiallisesti ollut vähemmän tiukkaa.
Mitä suojatoimia otetaan käyttöön?
Ruohonen-Lerner on jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen, jossa Euroopan komissiolta pyydetään vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
1. Miten komissio aikoo puuttua merkittäviin huolenaiheisiin, joita Euroopan valvontaviranomaisten puheenjohtajat ovat tuoneet esiin Andorran ja San Marinon rahoitusvalvonnan löyhyydestä, joka voisi altistaa EU:n rahanpesulle ja muulle laittomalle taloudelliselle toiminnalle?
2. Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin komissio aikoo ryhtyä estääkseen rahoitusalan yrityksiä käyttämästä hyväkseen kevyempiä rahoitusalan standardeja näissä EU:n ulkopuolisissa maissa ja myymästä tuotteita kaikkialla EU:ssa, mikä vaarantaisi EU:n kuluttajien edut ja taloudellisen hyvinvoinnin?
3. Mitä erityisiä suojatoimia ja mekanismeja otetaan käyttöön, jotta estetään mahdolliset EU:hun suuntautuvat rahoituspalveluiden ”takaportit”, jotka voisivat vaarantaa saavutetun edistymisen rahoitustoiminnan tiukemmassa valvonnassa?
Komission on esitettävä vastauksensa kysymyksiin kuuden viikon sisällä.

Ruohonen-Lerner: EU:n kauppaneuvotteluissa rahanpesuriskejä

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on järkyttynyt Euroopan komission esityksestä kieltää silakan kohdennettu kalastus Suomen lähivesillä. 
 

Komissio antoi alkuviikolla esityksensä seuraavan vuoden kalastuskiintiöstä Itämerelle. Myös lohen kalastusta Ahvenanmaan ja Merenkurkun välillä ollaan lopettamassa, jos komission esitys menee läpi.
&#8211; Olen keskustellut komission esityksestä kalastajien kanssa. Esitystä pidetään kotimaisen kalastuselinkeinon kuoliniskuna. Kalakantojen seuranta ja säilyttäminen on tietysti tärkeää, mutta on huomattava, että Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tutkijat ovat totaalisesti eri mieltä komission kanssa. Tutkijat eivät puolla totaalista kalastuskieltoa, vaan ehdottavat kalastuskiintiöön noin 30 prosentin vähennystä, Kike Elomaa muistuttaa.
Isku saaristoalueille
Petteri Orpon hallituksen ohjelma linjaa, että kotimaisen kalan kulutus on saatava kasvuun. Hallitusohjelman tahtotila on Elomaan mukaan täysin ristiriidassa komission esityksen kanssa.
&#8211; Kalastuskielto olisi suuri isku etenkin saaristoalueillemme. Kalastajien lisäksi kielto vaikuttaa niin pakkaajiin, pakastajiin, myyjiin, kalajauhotehtaisiin kuin tietysti kuluttajiinkin. Jo terveydellisetkin syyt edellyttävät kalan määrän lisäämistä ruokalautasella. Kotimaisen kalastuselinkeinon turvaamisessa on kyse myös huoltovarmuudesta.
Itämeren kalastuskiintiöt vuodelle 2024 päätetään Euroopan neuvoston kokouksessa lokakuun loppupuolella. Kansanedustaja Elomaa toivoo Suomelta ryhdikästä ja kansallista etua puolustavaa linjaa, jotta komission kohtuuton esitys saadaan muutettua.

Elomaa: EU ei saa lakkauttaa kotimaista kalastusta

Perussuomalaisten europarlamentaarikot Teuvo Hakkarainen ja Laura Huhtasaari jättivät yhdessä kahdentoista muun ID-ryhmän mepin kanssa komissiolle kirjallisen kysymyksen kansanedustaja Päivi Räsäsen tapauksesta. Komission vastaus jättää melkoisesti tulkinnanvaraa.

Kun unionin kansalaista syytetään lakiin vedoten siitä, että hän tuo julkisesti esiin kristinuskoaan, rikotaan kirjallisen kysymyksen jättäneiden europarlamentaarikkojen mielestä EU:n perusperiaatteita.
Europarlamentaarikot tiedustelivat komissiolta, miten se aikoo suojella kansanedustaja Päivi Räsäsen tapauksessa uskonnon-, sanan- ja ilmaisunvapautta ja estää tällaisten tapahtumien toistumisen Euroopassa.
&#8211; Entä miten komissio aikoo varmistaa, että jokaisella kansalaisella on oikeus harjoittaa vakaumustaan ja kertoa siitä joutumatta sensuurin, syrjinnän tai puhtaasti ideologisiin syihin perustuvan oikeudenkäynnin kohteeksi.
Kysymys on tehty 24.1. ja vastaus saapui 4.4. Siinä todetaan, että uskonnon- ja sananvapautta suojellaan EU:n perusoikeuskirjan 10 ja 11 artiklalla ja että komissio on sitoutunut varmistamaan niiden kunnioittamisen toimivaltansa puitteissa.
Valta kuuluu kansallisille viranomaisille
Vastaus jatkuu lauseilla, jotka vaikuttavat rajoittavan em. sananvapauden suojelua: ”Sanan- ja uskonnonvapauteen liittyvät oikeudet eivät kuitenkaan ole ehdottomia, ja demokraattisissa yhteiskunnissa voidaan pitää välttämättömänä määrätä seuraamuksia tai jopa estää ilmaisut, joilla levitetään tai edistetään suvaitsemattomuuteen perustuvaa vihaa. Sama koskee vihaan yllyttämistä ja sen oikeuttamista.
Rasismin ja muukalaisvihan torjuntaa koskevassa puitepäätöksessä jäsenvaltiot velvoitetaan Euroopan tasolla kriminalisoimaan julkinen yllyttäminen väkivaltaan ja vihaan, mukaan lukien sotarikosten, kansanmurhan ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten kieltäminen, vakava vähätteleminen ja puolustelu, kun niitä kohdistetaan viittaamalla rotuun, ihonväriin, uskontoon, alkuperään taikka kansalliseen tai etniseen alkuperään.”
Vastauksen lopussa kerrotaan, että yksittäisissä vihapuhetta ja -rikoksia koskevissa tapauksissa toimivalta kuuluu kuitenkin kansallisille viranomaisille, joiden tehtävänä on tutkia ja käsitellä nämä tapaukset ja asettaa tekijät syytteeseen: ”Heidän vastuullaan on myös varmistaa, että perusoikeuksia kunnioitetaan kansallisten perustuslakien ja kansainvälisten oikeudellisten velvoitteiden mukaisesti. Komissio ei voi korvata kansallisia viranomaisia eikä etenkään toimivaltaisia tuomioistuimia tällaisessa arvioinnissa”.

Hakkarainen pohtii sananvapautta ja Päivä Räsäsen tapausta: Voiko EU-komissio estää tietynlaiset ilmaisut?

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio pitää EU-komission esitystä asuntojen energiaremonteista epäoikeudenmukaisena ja kohtuuttomana. Komission esitys pakottaa kodinomistajia jo lähivuosina kalliisiin remontteihin, joilla energiatehokkuusluokitusta muutetaan.

– Komissio ei piittaa tavallisille asunnonomistajille koituvista kustannuksista, vaan ainoastaan omasta moraaliposeerauksestaan vihreyden nimissä, Ville Tavio moittii.
Milloin hallitus alkaa puolustaa suomalaisia?
Tavio myös huomauttaa, että komissio ei näe tärkeitä eroja eri EU-maiden tilanteissa. Jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannan energiatehokkuudessa heikoin 15 prosentin osuus, jonka tehokkuusluokitusta on nostettava uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa.
– Suomi pakotetaan samalle viivalle Etelä- ja Itä-Euroopan maiden kanssa, vaikka olemme kylmien sääolosuhteiden maa, Tavio ihmettelee.
– EU:n mallioppilaana olemisesta ei ole Suomelle mitään hyötyä. Milloin Suomen hallitus alkaa puolustaa suomalaisia?
&nbsp;

EU käy asunnonomistajien kimppuun – Tavio: ”Suomi pakotetaan samalle viivalle Etelä- ja Itä-Euroopan maiden kanssa”

Suuri valiokunta muodosti tänään Suomen kannan EU:n taksonomiaan ja metsäkysymykseen. Valiokunta yhtyi Suomen hallituksen viime tingassa muodostamaan kantaan, että Suomen on äänestettävä komission esitystä vastaan, vaikka vihreät ja vasemmistoliitto äänestivätkin vastoin hallituksen linjaa. Perussuomalaisten mielestä hallitus muodosti kantansa aivan liian myöhään.

Perussuomalaisten valiokuntaryhmän mielestä on hallitukselta kestämätöntä toimintaa ja johtajuuden puutetta, että tällaisessa kansallisen edunvalvonnan kannalta keskeisessä kysymyksessä kannanmuodostus on myöhässä eivätkä hallituksen omat rivit pysy suorina. Hallituksessa luotettiin siihen, että oppositio tukee suomalaista metsäteollisuutta ja metsien käyttöä.
&#8211; Meidän mielestämme kanta otettiin aivan liian myöhään. Asiassa olisi pitänyt vaikuttaa ennakkoon jo silloin kun se oli vielä komission käsittelyssä. Asiaan ei vaikutettu sen vuoksi, että hallitus ei pystynyt muodostamaan yhtenäistä kantaa sisäisten erimielisyyksien takia, eli siellä oltiin vihreiden ja vasemmistoliiton panttivankeina ja annettiin tilanteen luisua tähän pisteeseen, kertoo suuren valiokunnan 1. varapuheenjohtaja Jani Mäkelä.
Oppositiolta yhteinen eriävä mielipide
Tässä kohtaa asiaan vaikuttaminen alkaa olla jo auttamattomasti liian myöhäistä. Hallituksen viivyttelyn takia Suomi ei pystynyt vaikuttamaan yhtenäisellä linjalla eikä hakemaan tuekseen liittolaismaita silloin, kun asiaan olisi vielä voinut vaikuttaa. Nyt Suomi joutuu äänestämään ”eitä” kahdestaan Ruotsin kanssa, joka todennäköisesti ei enää auta mitään.
Perussuomalaiset, kokoomus ja kristillisdemokraatit jättivät asiasta oppositiopuolueiden yhteisen eriävän mielipiteen kannustaakseen hallitusta korjaamaan EU-politiikkansa suuntaa. Opposition mielestä on tärkeää, että Suomella on yhtenäinen viesti komission ja jäsenmaiden suuntaan erityisesti kriittisen tärkeissä kysymyksissä. On myös pidettävä huoli siitä, että Suomi palaa korkean ennakkovaikuttamisen tasoon.
Taksonomia suomeksi
Sanahirviö ”taksonomia” tarkoittaa kansantajuisesti selitettynä sitä, että EU asettaa asioille luokituksia sen mukaan, miten ympäristöystävällisiksi ja ilmastonmuutosta ehkäiseviksi ne EU:n toimesta katsotaan. Jos jotain asiaa ei katsota ympäristöystävälliseksi tai ilmastonmuutosta estäväksi, se johtaa asian kannalta epäedullisiin vaikutuksiin esimerkiksi rahoituksen saannin tai sijoitusten suhteen. Se saattaa aiheuttaa asialle myös ylimääräistä byrokratiaa ja ylimääräisiä maksuja.
&#8211; Tässä kyseisessä luokittelussa oltaisiin tekemässä epäedullisia luokituksia metsien käytön ja metsäteollisuuden kannalta. Tästä asiasta käytiin tänään vääntöä suuressa valiokunnassa, että Suomi äänestäisi kyseistä delegoitua säädöstä vastaan EU:ssa, Mäkelä selventää.
&nbsp;

Hallitus päätti viimein äänestää metsäteollisuutta rankaisevaa EU:n taksonomiaesitystä vastaan – Mäkelä: Todennäköisesti asiaan on jo liian myöhäistä vaikuttaa

Perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi vastustaa jyrkästi EU:n kaavailemaa uutta sosiaalista ilmastorahastoa, jossa suomalaiset joutuisivat jälleen kerran maksamaan muiden EU-maiden laskuja omiensa lisäksi.

Kesäkuussa hallituspuolueiden ja kokoomuksen äänin hyväksytyn EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketin piti olla ainutkertainen. Siitä Suomi maksaa 6,6 miljardia euroa ja saa enintään 2,7 miljardia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi kokee, että lupaukset kertaluonteisuudesta ollaan kuitenkin törkeästi pettämässä. Nyt komissio ehdottaa jo uutta pakettia, jolla on kaunis nimi: sosiaalinen ilmastorahasto. Siinä Suomen maksuosuus on laskelmien mukaan 840 miljoonaa euroa.
Suomi maksaa, muut saavat
Uudesta rahastosta on tarkoitus korvata vähävaraisille liikenteen ja asumisen kustannusten nousu, joka johtuu siitä, että EU on päättänyt laajentaa päästökaupan liikenteeseen ja rakennusten lämmittämiseen.
&#8211; Vähävaraiset joutuvat ahtaalle. Jotta kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ei saa aikaan kapinointia, EU alkaa jakaa sosiaalitukea. Kun liikenteen ja asumisen kustannusten nousu on pysyvä, tuskin rahastokaan voi olla tilapäinen, Kankaanniemi huomauttaa.
&#8211; Suomen vähävaraiset eivät kuitenkaan saa tätä EU-tukea, sillä meillä on asumis- ja toimeentulotuki. Muun muassa Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa ei vastaavia tukia ole. Niiden vähävaraisille EU aikoo suoraan korvata energian hinnan nousun. Suomi maksaa, muut saavat! Kankaanniemi päivittelee.
Perussuomalaiset vastustaa jyrkästi
Päästökaupan laajennus ja sosiaalinen ilmastorahasto on kytketty yhteen. Jotta rajut päästöleikkaukset toteutuvat, päästökauppaa on laajennettava. Sanna Marinin hallitus, joka on sitoutunut EU:takin tiukempaan ilmastopolitiikkaan, on selkä seinää vasten. Se joutuu ratkaisemaan, luopuuko ilmastotavoitteestaan vai sitoutuuko maksamaan taas muiden maiden laskuja omiensa lisäksi.
Kokoomus on Kankaanniemen mukaan antanut avoimen valtakirjan maailman kunnianhimoisimmalle ilmastopolitiikalle.
&#8211; Eduskunta ratkaisee lopulta Suomen kannan. Uusi rahasto, joka vastoin EU:n perussopimusta laajentaa unionin toiminnan sosiaalipolitiikkaan, vaatii niin sanottujen omien varojen päätöksen muuttamisen. Siitä päättää eduskunta. Tähän me perussuomalaiset emme missään tapauksessa suostu, Kankaanniemi jyrähtää.
&nbsp;

Kankaanniemi EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta: Tuet muihin maihin, tuplalasku Suomelle

EU-komissio hamuaa uudella metsästrategiallaan määräysvaltaa Suomen metsistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho pohtii, onko Suomen ja yksityisten metsänomistajien jälleen kerran nieltävä se, mitä EU meille syöttää. &#8211; Missäpä muualla hiilinieluja voidaan paremmin lisätä kuin Suomen kaltaisessa maassa.

EU pyrkii ulottamaan toimivaltaansa Suomen metsiin. Komission julkisuuteen vuotaneessa luonnoksessa unionin metsästrategiaksi muun muassa edellytettäisiin avohakkuiden välttämistä sekä metsäteollisuuden eräiden tuotteiden valmistuksen lopettamista.
Pinta-alaan suhteutettuna Suomella on Ruotsin ohella eniten metsää EU-maista. Tunnetusti Suomi on pitkään hoitanut metsiään vastuullisesti, sillä metsät kasvavat erittäin nopeasti suhteessa siihen, kuinka paljon niitä hyödynnetään.
Heikot mahdollisuudet vaikuttaa EU:n päätöksiin
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho katsoo, että kyse on muun muassa siitä, että Suomen metsillä ja hiilinieluilla on tarkoitus EU:ssa kompensoida Itä-Euroopan maiden tekemättä jätettyjä ilmasto- ja päästövähennystekoja.
&#8211; Missäpä muualla hiilinieluja voidaan paremmin lisätä kuin Suomen kaltaisessa maassa, Halla-aho hymähtää. Onko jossain kuitenkin se raja, jossa myös EU-fanaatikkojen mielestä Suomen on perusteltua sanoa ei riippumatta seurauksista.
&#8211; Valitettavasti en usko, että Suomi voi kovinkaan merkittävästi vaikuttaa EU:n metsäpäätöksiin, koska meillä ei ole paljon poliittista painoarvoa. Onko meidän siis jälleen kerran nieltävä se, mitä meille syötetään, koska vaihtoehtojen kanssa Suomi ei voisi elää? Halla-aho kysyy.
Suomen metsät sosialisoidaan EU-hiilinieluksi
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että EU-metsästrategiassa Suomen metsiä ollaan sosialisoimassa yhteiseurooppalaiseksi hiilinieluksi.
&#8211; Ymmärtääkseni vihreät ja moni muu puolue kannattaa tätä. Metsästrategiasta seuraa, että ne maat jotka ovat kaataneet omat metsänsä – tai jos metsiä on muutenkin ollut heikonlaisesti – saavat ikään kuin suomalaisen hiilinielun alla nauttia ja kokea tehneensä ilmastotoimia, Purra sanoo.
Hän huomauttaa, että EU:n metsästrategiapaketissa on moneen eri sektoriin osuvia huolestuttavia linjauksia.
&#8211; Linjaukset liittyvät myös esimerkiksi Suomen kauppapolitiikkaan ja jäänmurtajiin. Toki esimerkiksi hiilitullijärjestelmä, jota perussuomalaisetkin on ajanut, niin siitä voi myös syntyä jotain positiivista. Toki siinäkin on se ongelma, että kun hiilitullit pannaan voimaan, niin tuotteiden ja palvelujen hinnat Euroopassa nousevat, Purra sanoo.
Purra ja Halla-aho puhuivat tänään SuomiAreena-<a href="https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-10003189/perussuomalaisten-puoluepaiva-politiikan-ajankohtaiskatsaus-1442617">keskustelutapahtumassa</a>.

Halla-aho: EU pyrkii Suomen metsillä kompensoimaan Itä-Euroopan maiden tekemättä jätettyjä ilmasto- ja päästövähennystoimia

Lämpöaalto innoitti hanhet muuttomatkalle. Päämuuton odotetaan tapahtuvan lähipäivinä.

Tuhansien valkoposkihanhien sekä metsä- ja tundrahanhien muuttoja havaittiin sunnuntaina 9.6. Länsi-Uudeltamaalta Pohjois-Karjalaan &#8211; enimmillään laskettiin Rautjärven Simpeleellä 40 000 muuttavaa hanhea. Pahin on vasta edessä, sillä satelliittilähetinhanhien sijaintitiedot paljastavat, että muutto on vasta alussa.
Suomen torjuntakeinot valkoposkihanhien aiheuttamille tuhoille näyttävät tehottomilta, kun niitä vertaa Ruotsiin ja Viroon. Molemmat maat sallivat linnun metsästyksen, koska se on määritelty riistalajiksi. EU-komissio on sallinut molemmissa maissa syysmetsästyksen ja lintua ammutaan naapureissamme suojametsästys-termin alla. Lisäksi Viro on saanut tutkimuksellisen kokeilun kevätmetsästykseen.
Toisin kuin Suomessa syömäkelpoista lihaa ei myöskään mene hukkaan vaan se voidaan käyttää ravinnoksi.
Monimutkaisella poikkeuslupa-ammunnalla vähän tehoa
Varsinais-Suomen ELY-keskus myönsi viime syksynä ensi kertaa poikkeusluvat yli 3 500 linnun ampumiseen. Lupia annettiin noin sadalle viljelijälle Itä-Suomessa.
Poikkeuslupamenettely pitää sisällään on erittäin tarkat määräykset lintujen ampumisesta. Lisäksi lupaehtojen mukaan ampumisen rinnalla on käytettävä koko ajan muita karkotusmenetelmiä kuten hätistelyä ja ilmaan ampumista. Viljelijät ovat kokeneet järjestelyn hankalaksi ja tehottomaksi.
Suomessa hanhiongelma on muodostunut sekä suojelun että ilmastonmuutoksen kautta. Valkoposkihanhien aiheuttamien peltovahinkojen korvaushakemukset nousivat viime vuoden keväänä 2,7 miljoonaan euroon.
1970-luvulla noin 20 000, nyt 1,3 miljoonaa
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Juhani Damski sanoo, että Suomessa lintu kuuluu luonnonsuojelulain piiriin.
&#8211; Valkoposkihanhea suojaa myös EU:n lintudirektiivi, jota komissio ei ministeriön tietojen mukaan halua avata. Direktiivin liitteiden uudelleen neuvottelu olisikin haasteellista, koska eri mailla ja sidosryhmillä on omat intressinsä.
Suomessa ongelmia aiheuttaa eritoten Venäjän kanta. Damski arvioi Venäjän kannan kokonaismääräksi noin 1,3 miljoonaa lintua.
&#8211; Ne eivät kaikki muuta Suomen läpi. Suomen kautta lintuja muuttaa vuosittain arviolta noin 500 000–700 000 . Määrä on kasvanut valtavasti. 1970-luvulla koko kanta koostui vain 20 000 yksilöstä. Ongelma on tällä hetkellä pahin Pohjois-Karjalan pelloilla, hän sanoo.
Ympäristöministeriön rahoittama peltohanke
Hanhia torjutaan uudella ympäristöministeriön rahoittamalla peltohankkeella. Luonnonvarakeskus (Luke) tutkii kaksivuotisessa Hanhipelto-hankkeessa hanhille osoitettujen peltojen ja erilaisten karkotusmenetelmien toimivuutta ja hyväksyttävyyttä valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi.
Pellot perustetaan Pohjois-Karjalaan, jossa hanhet aiheuttavat etenkin kevätmuuton yhteydessä mittavia vahinkoja maataloudelle.
&#8211; Kiteelle ja Tohmajärvelle perustetaan neljä hanhipeltokokonaisuutta, joiden pinta-ala on yhteensä 328 hehtaaria. Pellot ovat maanviljelijöiden tähän tarkoitukseen vapaaehtoisesti luovuttamia, kertoo hankkeen johtaja, tutkimusprofessori Jukka Forsman Lukesta.
Hanke tekee yhteistyötä Turun yliopiston ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa.
Kaupunkilaishanhet kuumentavat tunteita
Hanhet aiheuttavat hankaluuksia myös kaupunkien puistoalueilla. Koronapandemian myötä kaupunkien ulkoilualueilla on suorastaan ruuhkaa. Kyseessä ei ole pelkkä kakkaongelma, sillä usein iso parvi pitää reviiristään tiiviisti kiinni, jolloin kohtaaminen liikkuvan ihmisen kanssa on konfliktialtis. Ei ole tavatonta, että ulkoilija saa vauhtia lenkkiinsä sähisevältä hanhelta.
&#8211; Taajamissa käytössä on myös hanhipeltoja. Hanhia houkutellaan kauemmas taajamista tarjoamalla niille maukkaampaa ruoholajiketta kaupungin laitamilta. Vastaavasti uimarannoille ja ulkoilualueille istutetaan ruohoa, joista hanhet eivät pidä. Alueita myös aidataan sekä niitä karkoitetaan koirien avulla, Damski sanoo.

EU-kolmissio

Ruohonen-Lerner: EU:n kauppaneuvotteluissa rahanpesuriskejä

Elomaa: EU ei saa lakkauttaa kotimaista kalastusta

Hakkarainen pohtii sananvapautta ja Päivä Räsäsen tapausta: Voiko EU-komissio estää tietynlaiset ilmaisut?

EU käy asunnonomistajien kimppuun – Tavio: ”Suomi pakotetaan samalle viivalle Etelä- ja Itä-Euroopan maiden kanssa”

Hallitus päätti viimein äänestää metsäteollisuutta rankaisevaa EU:n taksonomiaesitystä vastaan – Mäkelä: Todennäköisesti asiaan on jo liian myöhäistä vaikuttaa

Kankaanniemi EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta: Tuet muihin maihin, tuplalasku Suomelle

Halla-aho: EU pyrkii Suomen metsillä kompensoimaan Itä-Euroopan maiden tekemättä jätettyjä ilmasto- ja päästövähennystoimia

Pitäisikö valkoposkihanhi poistaa luonnonsuojelulain piiristä? – Viro ja Ruotsi ampuvat riistalajiksi määriteltyä lintua EU:n luvalla

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025