Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

EU-kriittisyys

EU ei tue itärajaa – Antikainen vaatii demareita ja keskustaa liittymään mukaan perussuomalaisten EU-kritiikkiin: ”EU on läpimätä järjestelmä”

EU on ajautumassa kohti velkaunionia. Velka- ja alijäämäsäännökset on otettava taas vakavasti. Yksittäisellä jäsenmaalla tulisi halutessaan olla mahdollisuus jäädä pois EU:n yhteisistä päätöksistä. Näillä teemoilla saatetaan nousta Hollannin suurimmaksi puolueeksi marraskuun parlamenttivaaleissa.

Parikymmentä vuotta parlamentaarikkona ovat muokanneet Pieter Omtzigtista poliitikon, jonka sanaa kansa kuuntelee yhä herkemmin korvin Hollannissa.
Omtzigt oli muun muassa keskeisessä roolissa paljastamassa skandaalia, joka <a href="https://apnews.com/article/europe-mark-rutte-cabinets-estonia-general-elections-b4532458837e77737908ab756fecd45d">kaato</a>i pääministeri Mark Rutten kolmannen hallituksen vuoden 2021 alussa. Hollannin hallitusta johtaa tällä hetkellä kuitenkin Mark ”teflon” Rutten toimitusministeriö ja vaalit on määrä pitää marraskuussa.
Rutten neljäs hallitus <a href="https://stage.sudev.fi/kristillisdemokraatit-kaatoivat-hollannin-hallituksen-maahanmuutto-taas-keskeinen-erimielisyyksien-aihe/">hajosi</a> nimittäin heinäkuussa kiistaan maahanmuutosta.
Tuliterällä puolueella gallupkärkeen
Pieter Omtzigt perusti uuden <a href="https://nltimes.nl/2023/08/21/pieter-omtzigt-participate-parliamentary-election-party">puolueen</a> (Nieuw Sociaal Contract) elokuussa ja jo syyskuussa tehdyssä mielipidetiedustelussa se oli toisella sijalla Alankomaiden 17 poliittisen puolueen kirjossa.
Elokuussa Omtzigt ilmoitti kuitenkin, ettei hän ole kiinnostunut pääministerin asemasta uudessa hallituksessa.
Taustasyynä saattaa olla sekin, että Hollannissa hallituksen muodostaminen voi järjestelmän mutkikkuuden takia kestää kuukausia, eikä suurimman puolueen johtajasta välttämättä sukeudu pääministeriä.
Veli velka otettaessa
Kriittinen suhtautuminen Euroopan unioniin ja ennen kaikkea sen laajentumiseen on Omtzigtin politiikan ytimessä. Byrokratioilla kun on tapana laajentua lähes automaattisesti. Euroskeptikon roolin hän kiistää.
Bloombergin haastattelussa hän kuitenkin <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2023-10-11/after-dutch-elections-mark-rutte-s-nemesis-wants-an-end-to-joint-eu-debt#xj4y7vzkg">arvostelee</a> Rutten hallituksen höveliä tapaa mennä mukaan yhteiseen eurooppalaiseen menoon:
&#8211; Olen huolissani velan kertymisestä. Velan kasvattaminen on helppoa mutta sen vähentäminen ei.
Kaikessa ei tarvitse olla mukana
EU:lla on tätä menoa suuri riski muuttua ”velkaunioniksi”, jossa kaikki jäsenmaat ovat vastuussa toistensa veloista. Kehityssuunta on Omtzigtin mukaan vaarallinen ja siksi ennen koronaa vallassa olleet finanssisäännökset (julkisen talouden velka sekä alijäämä) olisi syytä ottaa jälleen vakavasti.
Euroopan unionin yhteishankkeet pitäisi arvioida kunkin jäsenmaan lähtökohdista ja tehdä päätökset sen pohjalta. Omtzigt ei ymmärrä, ”miksi Euroopan komission jokaiselle suunnitelmalle pitäisi vastata myöntävästi”. Hän ei ole <a href="https://www.theguardian.com/world/2023/sep/21/how-anti-establishment-parties-could-shape-europe-this-autumn">ajatuksineen</a> yksin Euroopassa.
Yhdellä maalla ei toki saisi olla valtaa estää muiden suunnitelmia ja päätöksiä. ”Mutta jos haluatte tehdä sen yhdessä, voitte tehdä sen ilman meitä.”

Tuliterä EU-kriittinen puolue matkalla vaalivoittoon Hollannissa: ”Jos haluatte tehdä sen yhdessä, voitte tehdä sen ilman meitä”

Mitkä asiat Suomen EU-politiikassa ovat pielessä, ja mihin asioihin Suomen tulisi jatkossa pyrkiä vaikuttamaan? Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että EU:n suurin ongelma on ylipäätään se, että unioni ei noudata omia sääntöjään. &#8211; Jatkossa Suomen tulee ryhdistäytyä EU:ssa ja tuoda kansalliset kannat paremmin esille päätöksenteon pohjaksi, Purra sanoo. Hän puhui tänään Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksen vaalitilaisuudessa.

Riikka Purra ensinnäkin huomauttaa, että unionin perussopimuksissa ja muissa EU-säännöissä yhteisvelka- ja tulonsiirtopaketit on kielletty, eli jo EU:n omat säännöt kieltävät sen, että jäsenvaltiot joutuisivat takaamaan toistensa lainoja.
&#8211; Yhteisvelkajärjestelyjä ja takauksia kuitenkin EU:ssa tehdään. Esimerkiksi elvytyspakettia ei olisi pitänyt tapahtua, mutta se kuitenkin vietiin läpi, muka koronan vuoksi, vaikka sillä ei ollut juuri mitään tekemistä koronan kanssa, Purra sanoo.
Lisää jäsenmaiden välisiä tulonsiirtoja ja yhteisvelkaa on edessä.
&#8211; Jo kesän kynnyksellä todennäköisesti esitetään EU-suvereniteettirahastoa. Lisäksi on tulossa ennallistamisasetusta ja paljon muuta. Selitykset näille aina keksitään, vaikka eduskunta jo elvytyspaketin yhteydessä sai aikaan lausumat, että Suomi ei osallistu muihin vastaaviin yhteisvelkapaketteihin.
&#8211; Eduskunta on myös ottanut yksimielisesti kantaa, että Suomi ei kannata EU-verotusta, mutta sekin näyttää etenevän.
Brysselin virkamiehet eivät tiedä Suomen kantoja
Suomen omaa EU-politiikkaa Purra moittii hampaattomaksi.
&#8211; EU-vaikuttaminen on ollut lyhytjänteistä, etenkin viime aikoina. Monen asian kohdalla on nähty, että hallitus ei ole ollut ajoissa liikkeellä, eikä hallitus ole edes kyennyt muodostamaan yksiselitteistä Suomen kantaa, jota edistää Brysselissä.
Verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan Suomen EU-politiikka on heikompaa.
&#8211; Ruotsi ja Tanska ajavat omia intressejään unionissa selvästi Suomea voimakkaammin, joten tässä on yksi selkeä tavoite EU-politiikan parantamiselle, Purra sanoo ja huomauttaa, että Suomen epäselvistä kannoista kuulee myös EU-virkamiesten suusta Brysselissä.
&#8211; Virkamiesten on vaikea tietää, mitä tehdä, jos heillä ei ole tiedossa Suomen kanta, mitä siis pitäisi edistää. Suomi ikään kuin vain kelluu EU-politiikassa, kaikki on kuulemma kotiin päin, kun EU:ssa kerätään pääomaa, jota ei kuitenkaan koskaan käytetä.
Perussuomalaiset vastustaa liittovaltiokehitystä
EU on jatkuvasti hivuttaen siirtynyt kohti liittovaltiota, ja toimivaltaa on siirtynyt hiljalleen jäsenvaltioilta EU:lle. Perussuomalaiset vastustaa liittovaltiokehitystä, ja perussuomalaisten vuoden 2019 EU-poliittisen ohjelman strateginen pitkän aikavälin tavoite on EU-ero. Se ei kuitenkaan ole ajankohtainen hanke.
&#8211; Suomessa EU:ta tällä hetkellä kannatetaan laajasti, varmasti osaksi turvallisuuspoliittisista syistä. Koska kansa ei kannata EU-eroa, perussuomalaisetkaan ei sitä aktiivisesti edistä. Toisaalta kansan mielipide voi muuttua nopeasti, mikä nähtiin myös Nato-kysymyksen suhteen vuosi sitten, Purra sanoo.
Perussuomalaiset on Suomen ainoa EU-kriittinen puolue.
&#8211; Me kerromme kansalle, kuinka paljon EU-jäsenyys maksaa, kuinka paljon EU-tukipaketit maksavat veronmaksajalle, miten EU:n metsäpolitiikka vaikuttaa suomalaisiin metsänomistajiin ja miten päätösvaltaa valuu unionille. Me kerromme suomalaisille myös eurovaluutan ja eurojärjestelmän ongelmista.
Vaikka unionin kehityssuunta onkin kohti liittovaltiota, Purra toteaa, että EU:sta on myös hyötyjä.
&#8211; Ukrainan sodan yhteydessä EU on onnistunut näyttämään myös vahvuutensa. Totta kai myös EU:n kauppapolitiikkaan liittyy paljon hyötynäkökulmia Suomelle.
&nbsp;

Uusia EU-tukipaketteja tulossa heti eduskuntavaalien jälkeen – Purra: Suomen ajettava voimakkaammin omaa etuaan

Historioitsija Teemu Keskisarja lähtee perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudeltamaalta. Suomen Uutisten haastattelussa Keskisarja sanoo, että päätökseen siirtyä tutkijan kammiosta politiikan näyttämölle vaikutti suuresti pelko Suomen taloudellisen itsenäisyyden menetyksestä EU:lle ja luonnonvarojen luisumisesta ylikansallisiin käsiin. Keskisarja korostaakin, että metsä on kaikille suomalaisille yhteinen asia. &#8211; Haluan ja pystyn vaikuttamaan metsäasiaan. Meidän on kumottava Suomen metsätalouden ja luonnonsuojelun vastakkainasettelu.

Historioitsija Teemu Keskisarja perustelee eilen julkaistulla Suomen Uutisten <a href="https://stage.sudev.fi/historioitsija-teemu-keskisarja-perussuomalaisten-ehdokkaaksi-uudellamaalla-tama-oli-viimeinen-pisara/">videolla</a> päätöstään asettua ehdolle kevään eduskuntavaaleissa perussuomalaisten listalta sillä, että hän havaitsi Suomea uhkaavan perikadon.
Keskisarja avaa, että kyse on laajemmasta kokonaisuudesta, joka kytkeytyy sekä kulttuurisiin ja kielellisiin kuin myös Suomen valtiosuvereniteettiin liittyviin kysymyksiin EU:n liittovaltiokehityksen puristuksessa.
&#8211; Perikato ei valitettavasti ole liioiteltu uhkakuva. Viittaan sillä moniin seikkoihin, kuten taloudellisen itsenäisyyden rippeiden menetykseen EU:lle. Myös luonnonvarojen hallinnan luovutus ylikansallisiin käsiin on konkreettinen uhka.
Kyselyjä useasta puolueesta
Keskisarja on yksi Suomen eturivin kulttuurivaikuttajia. Pitkän harkinnan jälkeen hän päätti suostua perussuomalaisten ehdokkaaksi, koska sanoo, ”ettei tiennyt muuta puoluetta, josta säteilee aitoa lämpöä suomenkielistä kulttuuria ja äidinkieltä kohtaan.”
Kyselyjä miehelle on kuitenkin tullut ennenkin eri puolilta puoluekenttää. Tämän seurauksena Keskisarja sanoo tuntevansa hieman sympatioita eri puolille, ja toteaa sovittelevasti, että kaikissa puolueissa on jotain hyvää.
Keskisarja tunnustaa ihailevansa esimerkiksi vasemmistoliiton entistä europarlamentaarikkoa Esko Seppästä, etenkin tämän kirjallisen tuotannon vuoksi.
&#8211; Esko Seppänen vasemmiston meppinä oli EU-kritiikissään rutkasti aikaansa edellä. Seppänen osoitti Brysselin byrokratian valuviat &#8211; tai oikeammin mielenviat – jopa jämerämmin ja älyllisemmin kuin Timo Soini.
Historia on peili nykyhetkestä
Keskisarja on yksi Suomen tunnetuimpia historioitsijoita. Hän on väitellyt tohtoriksi jo 2006 Suomen historian oppiaineesta. Keskisarjan kattava kirjallinen tuotanto tarjoaakin näkökulmia Suomen menneisyyteen vuosisatojen taakse. Hänet on palkittu Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla ja Vuoden historiateos -palkinnolla. Keskisarjan kirjallisesta tuotannosta mainittakoon esimerkiksi Suomussalmen ja Raatteen tien taisteluista kertova Raaka tie raatteeseen.
Kirjoittajan ja tutkijan työtään Keskisarja kuvaa ”olemiseksi kuolleiden ihmisten seurassa”, jossa hän kertoo sinänsä viihtyvänsä hyvin.
&#8211; Muodikas hokema on, että ei pidä katsella peruutuspeiliin. Historia ei olekaan opaskirja tulevaisuuteen, vaan pikemminkin kaukaisuudessa oleva peili nykyisestä elämäntaistelustamme. Jos kansa ei tunne menneisyyttään, se ei myöskään ansaitse tulevaisuuttaan.
Kielitaistelu antoi tasa-arvon
Suomalaisten, etenkin Suomen johtajien, historian tuntemusta Keskisarja kuvaa pintapuoliseksi ja paikoin jopa epä-älylliseksi.
&#8211; Milloin viimeksi kuulit suomalaisen ministerin puheessaan tai somepäivityksessään viittaavan esimerkiksi 1800-luvun kielitaisteluun ja fennomanian läpimurtoon? Juuri kukaan ei näitä enää muista. Vaikka nimenomaan kielitaistelu antoi suomalaisille ihmisarvon ja tasa-arvon ja kohotti kulttuurin, kansansivistyksen ja välillisesti taloudenkin.
Keskisarja korostaa, että politiikassa historian tuntemus on hänelle työkalu.
&#8211; Historia on minulle henki ja elämä, mutta aikalaisena en voi enää katsoa sivusta pahimpia asioita, joita politiikassa tapahtuu. En siis ajattele pelkkää historiaa, vaan myös tulevaisuutta.
Suomalainen metsä sysäsi politiikkaan
Suomalainen metsä on Keskisarjalle sydämen asia. Historioitsijana Keskisarja on syventynyt niin metsien merkitykseen Suomen kehitykselle kuin suomalaisten metsäyhtiöiden historiaan, teollistumiseen ja metsätalouden aluevaikutuksiin. Suomalaisesta metsästä hän on kirjoittanut puolisen tusinaa kirjaa.
Politiikkaan lähtemiseen vaikuttikin vahvasti EU:n suunnitelma Suomen metsien ennallistamiseksi. Maaseudun Tulevaisuuden <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/faccd0c8-f084-4b00-bb54-d3fa80d27c83">kolumnissaan</a> Keskisarja kuvaa ennallistamisen tarkoittavan lähinnä miljardihintaisia lumeprojekteja. Keskisarjan mukaan EU-komission asetusesitys luonnon ennallistamiseksi EU-alueella kielii koko maanosan mielenvikaisuudesta.
Keskisarja sanookin päättäneensä tehdä pienen akateemisen itsemurhan ja puhua Suomi-neidolle järkeä ennen kuin tämä hyppää koskeen.
&#8211; Alkusysäys politiikkaan lähtemiselle oli ilman muuta EU:n metsäkeskustelu. Siihen minun on pakko puuttua muutenkin kuin kirjoittajana, sillä haluan ja pystyn vaikuttamaan metsäasiaan. Suomalainen metsänomistus takaa ylihuomisesta huolehtimisen kulttuurin Suomessa. Juuri sen takia olemme EU:n metsäisin maa, Keskisarja sanoo.
Hän korostaa, että Suomessa on kumottava Suomen metsätalouden ja luonnonsuojelijoiden keinotekoinen vastakkainasettelu.
&#8211; Luonnonsuojelu on aivan helvetin hyvin mahdollista Suomessa ilman Brysselin luonnotonta byrokratiaa ja metsättömien jäsenmaiden holhousta. Kansallispuiston luomiseen Suomessa ei tietenkään tarvita tuhatta lobbaria, EU:n komissiota, tuhansia sivuja englanninkielistä jargonia ynnä muita.
Pakkoenglanti jyrää oman kielen
Keskisarja sanoo, että nykykulttuurissa häntä sapettaa suomen kielen polkeminen ja halventaminen.
&#8211; Pahin vihollinen on englannin kieli, joka vyöryy päälle viranomaisteksteissä, koulutusteollisuudessa ja nimistössä sekä internetin epäkulttuurissa. Ihmettelen, miksi me perussuomalaiset yleensä kiukuttelemme &#8221;pakkoruotsista&#8221;. Sehän on vain pikku päänsärky. Näennäisen vapaaehtoinen pakkoenglanti on aivosyöpä. Se tappaa ajattelun ja tunteet, joita on mahdollista sanoittaa vain ikiomalla äidinkielellä.
Pakkoenglanti valtaa jatkuvasti enemmän alaa myös akateemisessa maailmassa, mikä näkyy esimerkiksi yhä useampien koulutusohjelmien muuttumisessa englanninkielisiksi. Yhä useampi opinnäytetyö yliopistoissa tehdään englanniksi.
Keskisarja kuvaa tilannetta korkeakoulujen kansainvälistymiskiimaksi.
&#8211; Se tarkoittaa sitä, että kokoukset ovat englanniksi, jos vain yksikin kokouksen osanottaja ei suomea taida. Ansioluetteloissa korostuu englanti. Näin siitä huolimatta, että yliopistojen henkilökunnassa ja opiskelijoissa on valtavasti sellaisia ihmisiä, jotka arvostavat suomea äidinkielenään! Pakkoenglanti tulee ylhäältä päin &#8211; ja siihen voi puuttua.
Länsimaissa valtava kotoutusteollisuus
Keskisarjalla on näkemyksiä muihinkin politiikan keskeisiin substanssikysymyksiin. Kuten viime eduskuntavaaleissakin, myös tällä kertaa maahanmuuttopolitiikka on vaalien alla noussut puheenaiheeksi.
Keskisarja löytää maahanmuuttopolitiikasta paljon korjattavaa.
&#8211; Suomeen, kuten muihinkin länsimaihin, on syntynyt valtava kotoutusteollisuus. Sivuhaarana pyörivät rasisiminvastaiset ajatuspajat. Maahanmuuton tosiseikat ovat hautautuneet omituiseen julkisen sektorin industrialismiin.
Työvoimapula ratkaistaan rakenteellisesti
Nykyisin maahanmuuttoa ajavat vihervasemmistopuolueet kytkevät teeman Suomen väitettyyn ”työvoimapulaan”, vaikka tosiasia on, että Suomeen saapuvat maahanmuuttajat tulevat tänne tekemään pitkälti matalapalkka-alojen töitä, joiden tekijöistä ei ole pulaa nytkään.
Keskisarja sanookin, että työvoimapulaksi kutsuttu tilanne on seurausta siitä, että monia töitä ei yksinkertaisesti vain kannata tehdä eikä teettää.
&#8211; Työvoimaksi on tarjolla satojatuhansia suomalaisia työttömiä, kymmeniätuhansia työttömiä maahanmuuttajia &#8211; ja vielä EU:ssa puolen miljardin ihmisen jokseenkin vapaasti työmarkkina. Kyse on vain siitä, että työn tekemisen ja teettämisen hyödyt eivät tällä hetkellä kohtaa. Ongelma ei parane työvoiman houkuttelulla ulkomailta, vaan verotuksen laskulla, etuuksien pienentämisellä ja muilla rakenteellisilla muutoksilla.
Nato-päätös hoidettiin ripeästi
Eduskuntavaalit 2023 osuvat loppusuoralla olevan Nato-jäsenyysprosessin myötä käänteentekevään taitekohtaan Suomen historiassa. Historioitsija Keskisarja kuitenkin arvioi, että Suomen ulkopoliittinen rooli ei Nato-päätöksen myötä muilta osin muutu merkittävästi, vaan Suomen ulkopolitiikka jatkunee suhteellisen samalla tapaa, rauhallisesti ja vähäeleisesti kuin aikaisemmissakin liittoumissa.
Suomen valtiojohdon ripeä reagointi muuttuneeseen maailmantilanteeseen viime vuonna saa Keskisarjalta kiitokset.
&#8211; Nykyinen hallituksemme, presidenttimme ja eduskuntamme ovat menetelleet Nato-asiassa tarmokkaasti ja oikein. Kiitokset siitä!
Somessa vetelehtiminen ei innosta
Teemu Keskisarja on historiasta ammentava akateemikko, joka kuitenkin pohtii paljon tulevaisuuden kehityskuvioita &#8211; sangen yksilöllinen persoona siis monellakin tapaa. Omaperäistä on sekin, että vaikka Keskisarja tunnetaan laajasti julkisuudessa, häntä ei ole mahdollista tavoittaa sosiaalisen median kautta, koska hän ei ole somessa.
Tulevaisuudessa &#8211; ja mikäli tulee valituksi eduskuntaan &#8211; hän ei ole luopumassa tutkijantyöstään ja kirjoittamisesta.
&#8211; Ehdottomasti jatkan kirjojen kirjoittamista. Somessa en vetelehdi sekuntiakaan.

Teemu Keskisarja: ”Luonnonsuojelu on Suomessa mahdollista ilman Brysselin byrokratiaa ja metsättömien EU-jäsenmaiden holhousta”

Italian kannatusmittauksissa pitkään kärkipaikalla olevan Liiton puheenjohtaja Matteo Salvini haluaisi Euroopan parlamentin EU-kriittiset ryhmät yhden sateenvarjon alle, <a href="https://www.euractiv.com/section/politics/short_news/salvini-gathers-the-best-illiberals-in-new-eu-parliament-group/">Euractiv uutisoi</a>. Tällaisesta ryhmästä tulisi kolmanneksi suurin ryhmä, mikä näkyisi esimerkiksi valiokuntapaikkojen jaossa.

Liitto kuuluu Identiteetti ja demokratia -ryhmään (ID). Ryhmään kuuluu myös perussuomalaiset. Matteo Salvini tähyilee yhtä ryhmää ECR:n kanssa.
<a href="https://www.politico.eu/europe-poll-of-polls/european-parliament-elections-2019/">Kannatusmittausten</a> valossa yhditetystä ryhmästä tulisi toiseksi suurin ryhmä. EPP-ryhmästä eronut Unkarin Fidesz-puolue voisi Salvinin mielestä hyvin liittyä yhteiseen ryhmään.
Parlamenttiin ratkaiseva voima
Yhteisellä ryhmällä olisi suuren kokonsa vuoksi enemmän vaikutusvaltaa Euroopan parlamentissa.
&#8211; On tullut aika yhdistää parhaat näistä kolmesta ryhmästä ja muodostaa ratkaiseva voima Euroopan parlamenttiin, Salvini totesi.
&#8211; Eurooppa ei ole Euroopan unioni. Eurooppa ei ole euro. Se on miljoonat eurooppalaiset.
ECR pohtii uutta ryhmää
Muutama ECR-ryhmään kuuluva puolue keskusteli uuden ryhmän muodostamisesta ja nykyisen ryhmän nykytilasta. ECR:n tavoitteet ovat niin ikään laajentaa vaikutusvaltaansa Euroopan parlamentissa.
&#8211; Tavoitteemme on luoda suuri keskusta-oikeistolainen voima Euroopan parlamenttiin. Se pystyisi patoamaan EU:n nykyisen kehityssuunnan; mikä on erittäin liberaali, erittäin politisoitunut, täynnä kaksoisstandardeja ja sopimusrikkomuksia, nimetön puolalaisen Laki ja oikeuspuolueen politiikko kertoi.

Matteo Salvini haluaisi yhdistää EU-kriittiset europarlamenttiryhmät – tähtäimessä kolmanneksi suurin ryhmä

EU-maissa on keskusteltu viime aikoina EU-tukien sitomisesta oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Maita, jotka eivät toimisi EU:n määrittelemän oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti, voitaisiin rankaista tukien menetyksellä.

Oikeusvaltioperiaate on tärkeä osa länsimaista yhteiskuntaa, mutta sitä ei perussuomalaisten mielestä tule politisoida, perussuomalaisten suuren valiokunnan jäsenet toteavat.
&#8211; Ketään ei saa rankaista rajojensa valvomisesta, tiukasta maahanmuuttopolitiikasta tai kriittisestä suhtautumisesta EU:n vallan laajentamiseen.
Unkari ei taivu uudelle mekanismille
Suomen hallitus pääministeri Antti Rinteen (sd.) johdolla on ajanut päinvastaista linjaa. Suomi on EU:n puheenjohtajamaan asemassa hyökännyt voimakkaasti Puolaa ja Unkaria vastaan oikeusvaltioperiaatteen varjolla.
Rinne avasi näkemyksiään Unkarin pääministeri Viktor Orbánille. Orbán totesi, ettei Unkari vastusta Suomen ajamaa mallia, mutta se pitää uutta mekanismia turhana.
&#8211; Ongelmia oikeusvaltion suhteen on monissa maissa, Suomessakin. Nämä ongelmat hallitus on yrittänyt sivuuttaa ja painostaa muutamia maita ideologisin perustein, perussuomalaiset toteavat.
Eurooppalainen vappusatanen
Hallituksen linja kärsi nöyryytyksen Euroopassa. Oikeusvaltioperiaatteen kytkennästä rahoitukseen tulee sopu, mutta se koskee vain EU:n varojen väärinkäyttöä ja korruptiota.
&#8211; Hallituksen ajama oikeusvaltion politisointi on kadonnut kuin tuhka tuuleen. Rinne sanoo tämän olevan ”eräänlainen kevytversio” (HS 1.10.2019) – lieneekö eurooppalainen vappusatanen, perussuomalaiset kommentoivat.
Liittolaisia tarvitaan
Perussuomalaiset pitävät tärkeänä varojen väärinkäytön ja korruption vastaista toimintaa, mutta muistuttavat, että kyseiset kielteiset ilmiöt ovat jo laittomia.
&#8211; Puheenjohtajamaana Suomen pitäisi tukea oman työllisyytensä, liikenteensä ja teollisuutensa toimintaedellytyksiä – ei vaatia kannaltamme vahingollisia ilmastotoimia tai riidellä eri jäsenmaiden kanssa joutavuuksista. Kaikki mahdolliset liittolaiset tarvitaan kansallisen etumme valvomiseksi, perussuomalaiset muistuttavat.

Rinne suli Orbanin edessä – hallituksen linja kärsi nöyryytyksen Euroopassa

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen korostaa tuoreessa blogikirjoituksessaan äänestämisen tärkeyttä tulevissa europarlamenttivaaleissa.
Kansanedustaja Olli Immonen muistuttaa, että arviolta jo noin 70–80 prosenttia Suomen lainsäädännöstä perustuu Euroopan unionissa tehtyyn lainsäädäntöön.
&#8211; Jatkossa vanhat puolueet pyrkivät luovuttamaan suomalaisille kuuluvaa päätäntävaltaa yhä enemmän EU:lle. Liittovaltiopuolueet haluavat syventää EU:n integraatiota eli luoda EU:sta muun muassa tulonsiirtounionin, jossa vahvemmat kansantaloudet rahoittavat heikompia kansantalouksia. Lisäksi järjestelmäpuolueet haluavat EU:lle suuren yhteisen budjetin ja yhtenäisen veropolitiikan, Immonen toteaa.
&#8211; Tällä hetkellä suuri osa maatamme koskevasta talous-, finanssi-, maatalous-, ympäristö- ja liikennesääntelystä sanellaan meille Brysselistä. Vaikka EU näyttäytyy monille suomalaisille kaukaisena, todellisuudessa EU määrää jatkuvasti suomalaisten asioista. Nämä ovat jo itsessään tärkeä syy äänestää perussuomalaisia, eli ainoaa puoluetta Suomessa, joka vastustaa EU:n liittovaltiokehitystä ja kansallisen itsemääräämisoikeudestamme luovuttamista ylikansallisille tahoille.
Suuri ryhmä takaa suuremman vaikutusvallan
Immonen pitää hyvänä asiana perussuomalaisten tavoitetta päästä vaikuttamaan EU:ssa osana uutta, mahdollisimman suurta kansallismielisten puolueiden ryhmittymää, jolla on mahdollisuudet päästä vaikuttamaan unionin kehityksen suuntaan.
&#8211; Poliittinen tilanne Euroopassa on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Varsinkin vuoden 2015 maahanmuuttoinvaasio aiheutti suuria poliittisia muutoksia useissa Euroopan maissa. Kansallismieliset puolueet ovat kasvaneet ja nousseet hallitusvaltaan muun muassa Itävallassa, Italiassa ja Virossa. Tämä tulee väistämättä vaikuttamaan jatkossa myös EU:n päätöksentekoon, Immonen toteaa.
&#8211; Perussuomalaisten tavoitteena on olla seuraavalla kaudella samassa ryhmässä esimerkiksi Tanskan kansanpuolueen, Vaihtoehto Saksan, Itävallan vapauspuolueen, Italian Liigan sekä Viron konservatiivisen kansanpuolueen kanssa. On tärkeää tehdä yhteistyötä kaikkien niiden puolueiden kanssa, jotka jakavat keskeiset yhteiset tavoitteet. Suurella europarlamenttiryhmällä on enemmän vaikutusvaltaa.
Immonen näkeekin tilanteen myös siten, että perussuomalaisten ehdokkaat ovat keräämässä ääniä uudelle, nousevalle eurooppalaiselle kansallismieliselle liikkeelle.
&#8211; Perussuomalaisten on ollut ensiarvoisen tärkeää asettaa vaaleissa ehdolle mahdollisimman paljon hyviä ehdokkaita, jotka kykenevät keräämään mahdollisimman paljon ääniä yhteiseen eurooppalaiseen kansallismieliseen pottiin.
”Perussuomalaiset vastaan muut”
Immonen nostaa kirjoituksessaan esiin, että kommunismin romahdus 1980-90-lukujen taitteessa muutti poliittisen kentän sosialismi-kapitalismi-akselilta enemmän talouspolitiikkaan perustuvalle vasemmisto-oikeisto-akselille. Vasemmisto-oikeisto-jako on liittynyt myös siihen, miten suuri rooli valtiolle halutaan antaa yhteiskunnassa.
&#8211; Kiihtyneen globalisaation ja maahanmuuttoinvaasion myötä puolueet ovat asettuneet uudelle globalismi-kansallismielisyys-akselille. Voidaankin sanoa, että suomalaisilla äänestäjillä on valittavanaan vaaleissa vain kaksi vaihtoehtoa: globalistiset vanhat puolueet tai kansallismieliset perussuomalaiset.
Vaalien boikotoiminen ei kannata
Immonen toivoo, että kansallismieliset ja EU-kriittiset äänestäjät eivät protestoisi EU:ta vastaan jättämällä äänestämättä, sillä tällöin europarlamenttiin saadaan kansallismielisten sijaan liittovaltiokehityksen ja haittamaahanmuuton edistäjiä.
&#8211; EU-myönteisten puolueiden kannattajat ovat tunnetusti aktiivisia äänestäjiä. Siksi äänestämättä jättäminen eurovaaleissa on suoraan vallan ojentamista liittovaltiokehitystä ja haittamaahanmuuttoa edistäville puolueille.
&#8211; Vanhat puolueet haluavat EU-maiden toimivan globaaleina sosiaalitoimistoina. Perussuomalaiset taas ajavat EU:ssa ensisijaisesti suomalaisten etuja, mutta samalla myös koko eurooppalaisen sivilisaation etua. Haluamme puolustaa Euroopan kansojen itsemääräämisoikeutta, identiteettejä, kulttuureita ja perinteitä sekä tukkia Euroopan ulkorajat laittomilta maahantulijoilta. Tämän lisäksi Eurooppaan tulleet elintasopakolaiset ja rikolliset on saatava palautettua takaisin lähtömaihinsa, Immonen korostaa.
Immonen mielestä Euroopan maiden on tärkeää tehdä omista lähtökohdistaan käsin yhteistyötä koko mannertamme koskettavissa suurissa kysymyksissä ja luopua kasvavaa eripuraa aiheuttavista vanhan EU-eliitin hankkeista, erityisesti EU:n liittovaltiohankkeesta.
PS tuonut vaihtoehdon takaisin politiikkaan
Immonen muistuttaa, että Suomessa elettiin pitkään aikakautta, jolloin kaikki puolueet näyttäytyivät äänestäjien silmissä samanlaisena harmaana massana. Nyt perussuomalaiset ovat muuttaneet tilanteen.
&#8211; Perussuomalaiset ovat tuoneet vaihtoehdon takaisin suomalaiseen politiikkaan. Pyrkimyksenämme on haastaa nykyiset valtasuhteet, jotka eivät ole Suomen edun mukaisia. Haluamme vaikuttaa politiikallamme siihen, että suomalaiset saavat jatkossa päättää itse omista asioistaan. Mitä lähempänä päätöksentekovalta on kansaa, sitä paremmin päätökset vastaavat kansan tahtoa.
&#8211; Perussuomalaisten politiikka lähtee siitä, että vain Suomen kansalla on rajoittamaton oikeus päättää vapaasti ja itsenäisesti omista asioistaan. Jos kansalaiset haluavat palauttaa kansallisen itsemääräämisoikeutemme sekä säilyttää Euroopan Eurooppana ja Suomen Suomena, ääni perussuomalaisille eurovaaleissa on ainoa vaihtoehto, Immonen korostaa.

Immonen: Eurovaalit ratkaisee Suomen ja Euroopan kohtalon

Euroopan parlamentin (EP) vaalit ovat toukokuun loppupuolella eli runsas kuukausi Suomen eduskuntavaalien jälkeen. Mielipidekyselyt ja muutkin arviot povaavat kansallismielisille puolueilla (populistipuolueet) suurta vaalivoittoa. Tilannetta arvioi VTT Heikki Koskenkylä muun muassa Spiegelin kommenttien pohjalta. 

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) Brysselin toimiston johtaja Taneli Lahti arvioi, että nämä puolueet voivat saada jopa neljänneksen EP:n edustajanpaikoista. Arvio on esitetty 7.1.2019 Uudessa Suomessa. Kirjoituksen otsake on EU-parlamenttia odottaa iso myllerrys – löytävätkö kansallismieliset yhteisen linjan edes maahanmuutosta?. Der Spiegel-lehden kakkosnumeron kirjoituksessa Populistien vuosi arvioidaan, että populistiset puolueet voisivat saada 20 prosentin osuuden europarlamenttivaaleissa. Keskeinen kysymys molemmissa kirjoituksissa on, miten hyvin populistiset puolueet pystyvät yhteistyöhön keskenään.
Euroopan parlamentti on Euroopan unionin kansanedustuslaitos, jonka jäsenet eli mepit valitaan suorilla vaaleilla joka viides vuosi. Vuoden 2014 vaalien jälkeen parlamenttiin on kuulunut 751 jäsentä. Parlamentti on Euroopan komission ja Euroopan unionin neuvoston eli ministerineuvoston ohella EU:n lainsäädäntöön osallistuva toimielin. Parlamentin puhemies on italialainen Antonio Tajani. Jokaisesta jäsenmaasta valitaan väkilukuun suhteutettu lukumäärä edustajia. Lisäksi mailla on pari pohjapaikkaa pienten jäsenvaltioiden edustuksen turvaamiseksi. Edustajat ovat ryhmittyneet europuolueiden mukaisiin europarlamenttiryhmiin, eivät siis jäsenmaittain.
Nykyisessä parlamentissa on suurilla EU-mailla paikkoja seuraavasti: Saksa 96, Ranska 74, Italia ja Britannia 73, Espanja 54, Puola 51. Suomella on 13 paikkaa. Parlamentin poliittisia ryhmiä ovat:
&#8211; Euroopan kansanpuolueiden ryhmä (EPP), 219 paikkaa, KOK Suomesta 
&#8211; Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (S&amp;D), 189, SDP Suomesta 
&#8211; Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä (ECR), 73, Suomen PS-puolue on ryhmässä 
&#8211; Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmä (ALDE), 68, ml. Suomen Keskusta 
&#8211; Euroopan yhtyneen vasemmiston ryhmä (GUE-NGL), 51 
&#8211; Vihreät (Greens/EFA), 52 
&#8211; Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa (EFDD), 43 
&#8211; Kansakuntien ja vapauden Eurooppa (ENF), 35 
&#8211; Sitoutumattomat (NI), 21
Kansallismieliset puolueet ovat pääosin ECR-, EFDD- ja ENF-ryhmissä. Unkarin Fidesz-puolue on EPP-ryhmässä kuten kokoomus Suomesta ja CDU/CSU Saksasta.
Britannian eroaminen EU:sta maaliskuun lopulla muuttaa jonkin verran em. lukuja. Vaaleissa 2019 yhdestä jäsenmaasta valitaan enintään 96, mutta vähintään 6 jäsentä parlamenttiin. Suomesta valitaan nyt 14 edustajaa eli yksi enemmän kuin aiemmin. Tämä johtuu siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan 73 paikasta 27 jaetaan muille jäsenmaille. Täten parlamenttiin valitaan nyt yhteensä 705 edustajaa aiemman 751 sijasta. Huomattakoon, että poliittisen ryhmän perustaminen vaatii 25 europarlamentaarikkoa vähintään seitsemästä eri jäsenmaasta. Vaalipäivä on Suomessa 26.5.
Kansallismieliset puolueet ovat olleet viime vuosina vahvassa nousussa useimmissa EU:n jäsenmaissa. Tällaiset puolueet ovat hallituksessa tai hallituksen tukipuolueena Italiassa, Itävallassa, Puolassa, Unkarissa, Slovakiassa ja Tanskassa. Useissa maissa niiden kannatus on ollut gallupeissa 10-20 prosentin tasolla ja Italiassa jopa 30 prosentin tasoa. Toisaalta erityisesti sosiaalidemokraattien kannatus on hiipunut huomattavasti. Saksassa SPD:n kannatus on pudonnut jopa 16 prosentin tasolle. Vaihtoehto Saksalle (AfD) on 18 prosenttia. Italiassa, Hollannissa, Ranskassa ja Itävallassa SPD-puolueet ovat pudonneet jopa alle 10 prosentin lukemiin.
Taneli Lahden ja der Spiegelin kirjoituksissa esitetään varsin samankaltaisia arvioita populistipuolueiden vaalivoiton mahdollisuudesta toukokuun vaaleissa. Lukemat ovat 20-25 prosentin tasoa. Mikäli nämä puolueet pystyisivät muodostamaan yhden ryhmän europarlamenttiin, ryhmä olisi todennäköisesti parlamentin toiseksi suurin. EPP pysynee kuitenkin suurimpana. Lahti ja Spiegel kuitenkin uskovat, että yhtä ryhmää ei saada perustettua.
Populistipuolueiden näkemykset ovat lähimpänä toisiaan maahanmuuttopolitiikassa. Tämä tarkoittaa nimenomaan pakolaispolitiikkaa. Useat näistä puolueista suhtautuvat verraten myönteisesti työperäiseen maahanmuuttoon, mutta pakolaisten suhteen halutaan tiukkaa linjaa eikä kannateta pakolaisten jakamista kiintiöiden pohjalta eri jäsenmaihin. Matteo Salvinin johtama Italian Liiga-puolue on kuitenkin vaatinut aktiivisesti kiintiöpolitiikkaa. Tämä johtuu pääosin siitä, että Italiaan on tullut pakolaisia Afrikasta yli 200 000 viime vuosina ja he ovat jääneet pääosin Italiaan.
Toinen yhdistävä aihe populistipuolueiden välillä on EU- ja euro-kriittisyys. Nämä puolueet puhuvatkin ”kansakuntien Euroopasta ” ja vastustavat vallan keskitystä Brysseliin ja yleensä yhteisvastuun kasvattamista. Eurosta eroamista ei kovin aktiivisesti ole ajettu, vaikka se on ollut esillä aika ajoin.
Talouspolitiikassa on aika paljon näkemyseroja. Italia ei halua suostua komission ohjailuun ja pitää mm. vakaus- ja kasvusopimusta lähes tarpeettomana. Italian hallitus sai kuitenkin aikaan jonkinlaisen sopimuksen komission kanssa joulukuussa liittyen Italian budjetin alijäämään ja velkaantumiseen. Saksan AfD-puolue on kritisoinut voimakkaasti Italian hallituksen talouspolitiikkaa. Yleissaksalaiseen tapaan AfD ei halua Saksan joutuvan rahoittamaan Italiaa, jos kriisi syntyisi.
Ehkä suurimmat näkemyserot ovat suhtautumisessa Venäjään ja Putiniin. Osalla populistipuolueista on läheiset suhteet Venäjään ja ne haluaisivat lopettaa EU:n talouspakotteet Venäjää vastaan. Tällaisia puolueita ovat ainakin Marine le Penin Rassemblement National Ranskassa, Matteo Salvinin Liiga Italiassa ja Viktor Orbanin Fidesz Unkarissa. Puolan johtava puolue PiS ja Saksan AfD suhtautuvat Venäjään kriittisemmin ja PiS erityisen epäilevästi.
Vaikka populistipuolueet eivät toimisi europarlamentissa samassa ryhmässä, ne voivat vaalien jälkeen muodostaa osalla päätöksenteon alueilla jopa enemmistön. Joka tapauksessa uusien poliittisten ryhmien nousu tulee vaikuttamaan olennaisesti Euroopan parlamentin toimintaan. Uudessa EU-parlamentissa vanha jaottelu oikeistoon ja vasemmistoon ei enää toimi.

Koskenkylä: kansallismieliset puolueet kohti suurta vaalivoittoa Euroopan parlamentin vaaleissa keväällä

Eduskunnassa keskusteltiin eilen kansanedustaja Paavo Väyrysen (tl.) lakialoitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa ja Euroopan talous- ja rahaliitossa.
Perussuomalaisten kansanedustajat Olli Immonen ja Laura Huhtasaari ilmaisivat salikeskustelussa vahvan tukensa lakialoitteelle.

&#8211; Euroopan unioni myytiin suomalaisille aikoinaan paitsi suurin toivein myös suorastaan valheellisin lupauksin. EU:hun liittymistä koskevan kansanäänestyksen alla poliitikot ja tiedotusvälineet julistivat kilpaa, ettei jäsenyys unionissa tarkoita esimerkiksi omasta valuutastamme luopumista tai kaiken kattavan sosiaaliturvajärjestelmämme avaamista rajoituksetta muiden EU-maiden kansalaisille. Kuinkas sitten kävikään, Immonen totesi puheessaan.
&#8211; Nyt näemme, etteivät nämä vakuuttelut pitäneet lainkaan paikkaansa. Euroopan unioni on nykyisin täysin erilainen kuin se EU, johon suomalaisten niukka enemmistö ilmaisi kansanäänestyksessä vuonna 1994 halunsa liittyä.
EMU-jäsenyys ei ole taloudellisen menestyksen ehto
Immosen mukaan suomalaiset euromyönteiset päättäjät perustelivat aikoinaan Suomen liittymistä talous- ja rahaliitto EMU:un taloudellisilla hyödyillä, kuten rahaliiton tuomalla vakaalla taloudellisella ympäristöllä ja maamme tiiviimmällä integroimisella Euroopan sisämarkkinoihin.
&#8211; Eurooppalainen vertailu on kuitenkin osoittanut, ettei maan talouskasvu ole riippuvainen euroalueeseen kuulumisesta. Tästä esimerkkinä voidaan mainita omaan valuuttaan nojaavan Ruotsin talous, joka on kasvanut talous- ja finanssikriisin jälkeen monia euromaita enemmän.
&#8211; Euromaiden talouksien rakenteelliset erot ovat kasvaneet euroalueen aikana myös tuottavuudessa ja kilpailukyvyssä. Euro ei ole kaventanut vaan kasvattanut jäsenmaiden välisiä eroja, joita on jouduttu paikkaamaan tukipolitiikalla, tulonsiirrolla ja yhteisillä veloilla. Euroalue vetää myös Suomea yhä enemmän kurjistumisen kierteeseen, sillä maaltamme puuttuu oman rahapolitiikan tarjoama jousto negatiivisen talouskehityksen oloissa.
Euro on yksi EU:n suurimmista ongelmista
Immonen toi keskustelussa esiin, että euro on yksi EU:n tämän hetken suurimmista ongelmista.
&#8211; Epäonnistunut yhteisvaluutta ja sen ympärille rakennetut pelastustoimet heikentävät EU:n taloutta. Samalla ne lisäävät rahoitusmarkkinoiden kriisialttiutta. On suuri vaara, että tulevan eurokriisin, joka väistämättä tulee, ja siitä seuraavien korjaustoimenpiteiden vuoksi EU-jäsenmaiden keskinäinen luottamus ja taloudellinen moraali romuttuvat pysyvästi.
Immonen muistutti, että EMU:n jäsenmaat ovat vastanneet epäonnistuneen rahoitusjärjestelmän tekohengittämisestä, mahdollistaneet pankeille voittojen keräämisen ja sosialisoineet tappiot veronmaksajien kannettaviksi.
&#8211; Poliittinen sääntely on toiminut markkinatoimijoiden vallan jatkeena, vaikka sääntelyn tulisi suojata kansalaisia ja markkinatoimijoita toistensa mielivallalta. Reaalitalouden tehtävä ei ole palvella rahoitusjärjestelmää, vaan asetelman on oltava toisinpäin.
Euroalue on epäoptimaalinen valuutta-alue
Immonen korosti euroalueen olevan täysin epäoptimaalinen valuutta-alue, sillä se muodostuu valtioista, jotka ovat talouksien, kielten ja kulttuurien sekä geopolitiikan osalta liian erilaisia.
&#8211; Jotta valuutta-alue olisi aidosti toimiva, ympäristön pitäisi olla mahdollisimman yhtenäinen. 
Euroalueen epäoptimaalisuuksista aiheutuvia ongelmia yritetään EMU:ssa lievittää pankkiunionilla ja jäsenmaiden välisillä tulonsiirroilla eli tukipaketeilla.
&#8211; Euroalueen kasassa pitäminen edellyttää väistämättä lisääntyvää yhteisvastuuta, tiivistyvää integraatiota, jatkuvia tulonsiirtoja ja liittovaltion muodostamista. Tulonsiirrot vahvemmista kansantalouksista heikompiin kansantalouksiin ovat toimivan valuutta-alueen ehto, Immonen sanoi.
&#8211; Näen, että EMU:n jäsenmailla on euron suhteen jäljellä kaksi vaihtoehtoa: ensimmäinen on eroaminen eurosta ja toinen on EU:n syventäminen keskusjohtoiseksi tulonsiirtounioniksi ja liittovaltioksi. Suomen itsemääräämisoikeuden ja talouden pelastamiseksi ainoa vastuullinen vaihtoehto on erota EMU:sta ja siirtyä eurosta omaan valuuttaan.
Britanniasta pyritty tekemään varoittava esimerkki
Huhtasaaren mukaan on perusteltua kysyä, pyrkiikö EU tahallaan hankaloittamaan Ison-Britannian eroa EU:sta, eli niin kutsuttua brexitiä, ja aiheuttamaan tahallaan poliittista sekasortoa maahan.
&#8211; Britannian kansan suvereeni päätös oli jättää Euroopan unioni kesän 2016 kansanäänestyksessä. EU:n ja Britannian välisiä brexit-neuvotteluja ei ole kuitenkaan käyty hyvässä hengessä. Brysselin byrokraatit ovat halunneet koko ajan tehdä Britanniasta varoittavan esimerkin, jotta muut kansakunnat eivät rohkaistuisi jättämään EU-kolhoosia.
&#8211; Nyt kun Britannia on huonon brexit-sopimuksen jälkeen sisäpoliittisessa kriisissä, tulee mieleen kysymys, pyrkiikö EU tahallaan aiheuttamaan sekasortoa Britanniassa, jotta brexitistä luovuttaisiin ja kansa pakotettaisiin äänestämään uudestaan EU:hun jäämisen puolesta. Tämähän on tuttu metodi menneisyydestä, muun muassa EU:n perussopimusta ja Lissabonin sopimusta koskeneissa kansanäänestyksissä, Huhtasaari totesi puheessaan.
EU ajautunut itsesensuurin tielle
Huhtasaaren mukaan EU:n arvot ovat vitsi.
&#8211; EU ei noudata omia sääntöjään, mutta kun jäsenvaltiot vastustavat sitä, että valtioiden rajat poistetaan, päätösvalta viedään ja valtiot pakkoasutetaan muiden maiden kansalaisilla, silloin EU alkaa rangaista jäsenvaltioitaan ja syyttää EU:n arvojen rikkomisesta.
&#8211; Kauas ovat menneet ne ajat, kun Euroopassa toimittajat, asiantuntijat ja yliopiston sivistyneistö uskalsivat arvostella islamia. EU on ajautunut itsesensuurin tielle. EU ajaa 10 miljoonan sakkoja someyhtiöille, jos eivät poista vääriä mielipiteitä. EU antautuu islamin edessä, Huhtasaari sanoi.
Kriittisyys kasvaa Euroopassa
Huhtasaari toi keskustelun aikana esiin EU-kriittisyyden kasvun Euroopassa. EU-kriittiset puolueet ovat nousseet viime vaaleissa valtaan monissa Euroopan maissa.
&#8211; EU-kriittisyys kasvaa Euroopassa. EU-federaateilla puntti sen sijaan tutisee, koska uhkailevat jopa sodalla, koska kansallismielisyys ja nationalismi on kasvussa. Kansallismielisyys ja nationalismi ei aiheuta sotia, imperialismi ja imperialistinen politiikka aiheuttavat. Ei ole kansainvälisyyttä ilman kansoja. Yhteistyö on sopimista, ei EU-sanelua.
&#8211; Euro on epäonnistunut projekti, EU on epäonnistunut projekti. EU:n tarina tulee päättymään, jotta itsenäisten valtioiden, kuten Suomen, tarina voi jatkua.
&#8211; Minä synnyin Suomessa, lapseni syntyivät EU-Suomessa, mutta toivon, että lastenlapseni syntyvät jälleen Suomessa. Me perussuomalaiset haluamme pysäyttää liittovaltiokehityksen ja purkaa tämän epäonnistuneen projektin niin, että siitä tulee isänmaiden Eurooppa, itsenäisten valtioiden vapaakauppa-alue, Huhtasaari sanoi.

EU-kriittisyys

EU ei tue itärajaa – Antikainen vaatii demareita ja keskustaa liittymään mukaan perussuomalaisten EU-kritiikkiin: ”EU on läpimätä järjestelmä”

Tuliterä EU-kriittinen puolue matkalla vaalivoittoon Hollannissa: ”Jos haluatte tehdä sen yhdessä, voitte tehdä sen ilman meitä”

Uusia EU-tukipaketteja tulossa heti eduskuntavaalien jälkeen – Purra: Suomen ajettava voimakkaammin omaa etuaan

Teemu Keskisarja: ”Luonnonsuojelu on Suomessa mahdollista ilman Brysselin byrokratiaa ja metsättömien EU-jäsenmaiden holhousta”

Matteo Salvini haluaisi yhdistää EU-kriittiset europarlamenttiryhmät – tähtäimessä kolmanneksi suurin ryhmä

Rinne suli Orbanin edessä – hallituksen linja kärsi nöyryytyksen Euroopassa

Immonen: Eurovaalit ratkaisee Suomen ja Euroopan kohtalon

Koskenkylä: kansallismieliset puolueet kohti suurta vaalivoittoa Euroopan parlamentin vaaleissa keväällä

Immonen ja Huhtasaari: Suomen perusteltua erota eurosta – ”EU:n arvot ovat vitsi”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025