Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

EU-puheenjohtajakausi

Ison-Britannian ero EU:sta oli eräs aikamme historiallisista tapahtumista. Iso nettomaksaja, kansainvälisen kaupan keskus ja sotilaallinen suurvalta lähti unionista. Tilalle jonottavissa ei ole kehumista. Nyt jos koskaan olisi hetki miettiä, miten tähän tultiin ja kuinka unioni voisi oppia sekä nöyrtyä tapahtuneesta, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä.

Jani Mäkelän mukaan EU:n kauppaliitto olisi kaikkien etu – liittovaltion rakentaminen taas ei käy.
&#8211; Ainoa oikea ratkaisu olisi kansallisvaltioiden päätösvallan lisääminen omista asioistaan. Pelkään kuitenkin, että tämä mahdollisuus jää käyttämättä. Huonosti toimivan unionin korjaamiseksi juntataan entistä enemmän valtaa Brysseliin, josta kaikki ongelmat todellisuudessa johtuvat.
Kausi hukattiin Unkarin kanssa kiistelyyn
Mäkelän mielestä Suomen EU-vaikuttaminen on tuuliajolla ja kansallinen edunvalvonta hukassa.
&#8211; Puheenjohtajakausi tuli ja meni, seurasin sitä läheltä suuressa valiokunnassa. Hallitus ei onnistunut puolustamaan kansallista etuamme kauden aikana.
&#8211; Hallituksen olisi pitänyt pyrkiä parantamaan metsäteollisuutemme toimintaedellytyksiä, tuoda esiin metsänhoidon osaamistamme sekä vastuullisuutta ja edistää rahoitusta väylähankkeillemme. Nyt nämä 
tavoitteet jäivät Unkarin kanssa kiistelyn ja epärealististen ilmastotavoitteiden varjoon.
”Tuhansia työpaikkoja meni sivu suun”
Mäkelä sanoo, että ikävä todiste tämän vaikuttamisen tärkeydestä nähtiin, kun korkein hallinto-oikeus torppasi äskettäin Kuopion sellutehdashankkeen vedoten EU:n vesipuitedirektiiviin.
&#8211; Tuhansia vientiteollisuuden työpaikkoja meni sivu suun, koska etuamme ei ole valvottu riittävästi EU:n pöydissä.
&#8211; Tosiasiat kannattaa tunnustaa; pieni maa ei voi yksin muuttaa maailmaa. Suomalainen työ on ympäristöteko – missään muualla ei metsäteollisuus toimi meitä ympäristöystävällisemmin. Suomalainen 
metsänhoidon osaaminen on maailman huippua – siitä olisi hyötyä jopa maailman suurten metsäpalojen estämisessä. On Suomen päättäjien velvollisuus tuoda tätä esille, Mäkelä painottaa.

Mäkelä: Hallitus epäonnistui EU-puheenjohtajuudessa – ”Vaikuttaminen tuuliajolla ja kansallinen edunvalvonta hukassa”

Perussuomalaiset kansanedustajat Mari Rantanen ja Jari Ronkainen tekivät hallitukselle kirjallisen kysymyksen Suomen ajamasta turvapaikkapolitiikasta Euroopan unionissa.

Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana tämän vuoden loppuun saakka.
&#8211; Suomi ajaa taakanjakomallia, jossa se itse on ainoastaan taakkaa vastaanottavana osapuolena. Milloin hallitus alkaa ajamaan oman maan etua? Mari Rantanen kysyy.
Erityisesti Kreikasta lennetty Suomeen
Kansanedustajakaksikko on selvittänyt Maahanmuuttovirastolta ja Rajavartiolaitokselta, että Suomeen on saapunut tänäkin vuonna turvapaikanhakijoita Schengen-alueen sisäisillä lennoilla. Schengenin sopimuksen ja Dublinin asetuksen mukaan turvapaikkaa tulisi kuitenkin hakea ensimmäisestä turvallisesta maasta.
&#8211; Erityisesti Kreikasta, jonne turvapaikanhakijat ovat tulleet Välimeren kautta, on lennetty Suomeen. Nyt turvapaikanhakijapaine Kreikassa on kasvamassa ja Suomessakin voidaan odottaa hakijamäärän kasvua, Jari Ronkainen kertoo.
Rajatarkastukset aloitettava
Kirjallisessa kysymyksessään Rantanen ja Ronkainen penäävät valtion toimia kansainvälisten sopimusten noudattamiseksi ja ehdottavat rajatarkastusten aloittamista.
&#8211; Tanska on ottanut käyttöön rajatarkastukset Ruotsin-rajallaan ja viimeisimpänä Ranska on ilmoittanut aloittavansa turvapaikkapolitiikkansa kiristämisen. Suomen olisi syytä tehdä toimia, ennen kuin olemme samassa tilanteessa kuin vuonna 2015, Rantanen ja Ronkainen perustelevat.

Rantanen ja Ronkainen EU-turvapaikkapolitiikasta: ”Miksi Suomi esittää taakanjakoa, kun entisetkään sopimukset eivät toimi?”

Poliisien virkaehtosopimuksen soveltamisessa sen suhteen, mikä lasketaan matka-ajaksi ja mikä virka-ajaksi, on ollut eri poliisilaitoksissa vaihtelevia käytäntöjä. 
Nyt valtiovarainministeriö on tehnyt linjauksen käytäntöjen yhtenäistämiseksi, mutta yhtenäistänyt virkaehtosopimuksen tulkinnan nimenomaan poliisien kannalta epäedullisempaan suuntaan.

&#8211; Nähdessään poliisin varusteissa liikkuvan henkilön kansalaiset useimmiten olettavat, että kyseessä on työtehtävissä oleva poliisi. Poliisin läsnäolo katukuvassa ja maanteillä myös lisää yleistä turvallisuudentunnetta. Poliisilla on velvollisuus puuttua havaitsemaansa rikolliseen toimintaan myös vapaa-ajallaan, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen huomauttaa.
Työmatkan oltava työaikaa
Tilanne on erityisen ajankohtainen Suomen EU-puheenjohtajakauden myötä, kun maakuntien poliisit joutuvat matkustamaan Helsinkiin turvaamaan puheenjohtajakauteen liittyviä kokouksia ja muita tapahtumia.
&#8211; Olisi perusteltua ja ennen kaikkea kohtuullista muuttaa poliisien työaikakäytäntöjä siten, että kun poliisin virassa toimiva henkilö matkustaa kantaen suoja-, voimankäyttö- ja viestintävälineitä työnantajan suoran ja välittömän työnjohto-oikeuden alaisuudessa, kyseessä olisi työaika. Tämän tulisi koskea myös muita vastaaviin tehtäviin määrättyjä viranhaltijoita, olivatpa he sitten Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien, Tullin tai muun instanssin palveluksessa, Antikainen jatkaa.
Edustaja Antikainen on jättänyt eduskunnalle toimenpidealoitteen, jossa hän esittää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin poliisien ja muiden virkamiesten työaikakäytäntöjen täsmentämiseksi siten, että työtehtävien edellyttämä matkustaminen työnantajan työnjohto-oikeuden alaisena ja työvarusteita kantaen katsotaan työaikaan kuuluvaksi.

Antikainen vaatii oikeudenmukaisuutta poliisien työaikakäytäntöihin

Eduskunnan Pikkuparlamentissa kokoontui tänään Suomen EU-parlamentaarinen turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden kokous. Paikalle oli saapunut useita maahanmuuttopolitiikan parissa toimivia parlamentaarikkoja kaikista EU-jäsenvaltioista.

Kokouksen puheenjohtaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Riikka Purra käsitteli omassa puheenvuorossaan muun muassa sitä, miten maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka ovat lähentyneet toisiaan. Purran mukaan turvapaikasta on tullut maahanmuuttoa. Siitä on tullut pysyvä tie kansalaisuuteen.
Purra sanoo, että muidenkin EU-jäsenvaltioiden parlamentaarikkojen puheenvuoroissa oli selvästi kuultavissa, että EU:ssa ollaan nyt kansallisella tasolla siirrytty maahanmuuttopolitiikassa kriittisempään ja realistisempaan suuntaan.
&#8211; Abstraktin tason kaunopuheita ei tänään juurikaan kuultu. Oma kysymyksensä sitten on, miten jäsenvaltioiden parlamentaarikot voivat vaikuttaa maahanmuuttoon EU-tasolla. Totta kai asiat muuttuvat maiden väestön ja kansaa edustavien parlamentaarikkojen kautta.
Eri käytännöt ja vetovoimatekijät ongelmana
Kokouksessa ei tehty päätöksiä, vaan tilaisuus oli luonteeltaan keskustelu- ja verkostoitumisfoorumi.
&#8211; Kun aiheena oli turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka, on tietenkin selvää, että paikalle oli valikoitunut ihmisiä, jotka ovat aiheesta kiinnostuneita ja perehtyneet siihen, näin myös Suomen edustajien osalta.
Parhaimmillaan, mikäli unioni onnistuisi tekemään yhtenäistä politiikkaa, joka perustuisi tarkalle ulkorajavalvonnalle ja tehokkaalle palauttamiselle, koko järjestelmä toimisi paremmin.
&#8211; Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole yhtenäistä EU-politiikkaa ja jäsenvaltioiden käytännöt poikkeavat toisistaan, niin järjestelmä ei toimi ollenkaan.
Suomen sosiaaliturva vetää puoleensa
Purra toteaa, että toisaalta on ihan sama, millaisia yhtenäisiä määritelmiä EU-jäsenvaltioiden lainsäädännössä on, jos esimerkiksi sosiaaliturvajärjestelmät ovat erilaisia.
&#8211; On päivänselvää, että jos esimerkiksi Unkarin lainsäädännössä on sama määritelmä kansainväliselle suojelulle kuin Suomessa, ihmiset eivät jää Unkariin siitä syystä, että Suomessa on vetovoimaisempi sosiaaliturva, Purra sanoo.

EU-jäsenvaltioiden parlamentaarikot keskustelivat Eduskunnassa maahanmuuttopolitiikasta – Purra: ”Selvästi kuultavissa, että nyt on siirrytty kriittisempään ja realistisempaan suuntaan”

Eduskunnan varapuhemies Juho Eerola peräänkuuluttaa Euroopan unionin alueelle tiukkaa ja yhtenäistä maahanmuuttopolitiikkaa. Lisäksi tarvitaan tehokkaita toimenpiteitä ehkäisemään muuttopaineiden juurisyitä.

Varapuhemies Juho Eerolan mielestä Euroopan on hyödynnettävä kaikkia eri keinoja, kuten esimerkiksi nykyistä viisaammin kohdennettua kehitysapua ja humanitaarista tukea sekä kauppapolitiikkaa.
&#8211; Kaiken on oltava vastavuoroista. Avun saajat tulee velvoittaa tulosvastuullisesti muun muassa torjumaan köyhyyttä, vahvistamaan demokratiaa ja ratkaisemaan konflikteja rauhanomaisesti neuvotellen. Tärkeintä on, että apua vastaanottavat maat ryhtyvät pikaisiin toimiin väestönkasvun pysäyttämiseksi.
&#8211; Nykymuotoinen kehitysapu on onnistunut lopettamaan lapsikuolleisuuden, mutta samalla pahentanut kokonaistilannetta, koska aina seuraavassa sukupolvessa kehitysavustettavien määrä on kasvanut. Kehitysapua vastaanottavat maat tulee saada noudattamaan korkeintaan kahden lapsen politiikkaa. Naisten ja tyttöjen koulutus, sekä seksuaaliterveyskasvatuksen edistäminen kaikkine ehkäisykeinoineen on otettava kehityspolitiikan ykköstavoitteiksi, Eerola toteaa.
Turvapaikkaohjelman tulokset jääneet vaatimattomiksi
Eerola piti avauspuheenvuoron parlamentaarisessa turvapaikka- ja maahanmuuttoasioiden kokouksessa Helsingissä 9. syyskuuta. Kokous on yksi eduskunnan järjestämistä EU-puheenjohtajakauden kokouksista. Kokouksessa käsitellään tämänhetkistä turvapaikkapolitiikan ja rajavalvonnan tilannetta.
Varapuhemies nosti esiin myös Suomen ensimmäisellä Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuuskaudella 20 vuotta sitten hyväksytyn Tampereen ohjelman, jonka tavoitteisiin on kuulunut yhtenäisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toteuttaminen. Eerolan mukaan kuluneiden 20 vuoden aikana tavoitteen toteuttamiseksi on hyväksytty pääosin vain unionilainsäädäntöä direktiivien muodossa. Käytännön tulokset ovat jääneet vaatimattomiksi, ja unionin jäsenmaissa sovellettavat normit ja käytännöt poikkeavat liiallisesti toisistaan.
Turvapaikkaa haettava leireiltä tai lähtömaasta
Eerola totesi puheessaan Euroopan tarvitsevan nykyistä tiukempaa turvapaikkapolitiikkaa, joka toteutetaan samanlaisena kaikkialla. Myös rajavalvonnan tasoa on parannettava nykyisestä.
&#8211; Ei ole mahdoton tavoite, että tulevaisuudessa turvapaikkaa ei haettaisi rajat salaa ylittämällä, vaan erityisiltä leireiltä käsin, tai jopa sähköisesti, kuten nykyään kaikki muutkin hakemukset tehdään. Jos turvapaikan hakeminen olisi mahdollista vain lähtömaasta käsin sähköisesti, tai erillisiltä pakolaisleireiltä, veisi se kaikki mahdollisuudet myös ihmissalakuljettajienkin bisneksiltä, hän sanoi.

Varapuhemies Eerola: Kehitysapua vastaanottavat maat tulee saada noudattamaan korkeintaan kahden lapsen politiikkaa

Suomen EU:n puheenjohtajuuskauden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaan keskittyvä parlamentaarinen kokous on alkanut eduskunnassa. Kokous kerää Suomeen erityisesti maahanmuuttopolitiikan parissa toimivia parlamentaarikkoja kaikkialta EU:sta.

Kokouksen puheenjohtaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra puhui ensimmäisessä puheenvuorossaan siitä, miten maahanmuutto ja turvapaikkapolitiikka ovat lähentyneet toisiaan. Purran mukaan turvapaikasta on tullut maahanmuuttoa. Siitä on tullut pysyvä tie kansalaisuuteen.
&#8211; Turvapaikkamaahanmuutto ei siis ole väliaikaista vaan pysyvää, ja se vaikuttaa merkittävällä tavalla vastaanottajavaltioiden yhteiskuntiin, demografiaan, talouteen ja kulttuuriin – ja tietysti myös valtioihin, joista liike lähtee. Miksi ajatus väliaikaisesta turvapaikasta on nykyään niin harvinainen, Purra kysyi.
Ongelmien takana väestöräjähdys
Purran mukaan väestöräjähdys kiihdyttää yhteiskunnallisia, sosiaalisia, taloudellisia ja ekologisia ongelmia. Sen vaikutusta ei oikeasti ole vieläkään ymmärretty.
&#8211; Näpertelemme mielellämme kymmenien, satojen, tuhansien ihmisten kanssa, kun todellisuus on miljoonia, miljardeja. Tosiasia on, että vaikka onnistuisimme ratkaisemaan kaikki pakenevia ihmisiä tuottavat sotilaalliset konfliktit, siirtolaisuuden globaalit työntötekijät tulisivat vain vahvistumaan, Purra sanoi.
EU:n taakanjakojärjestelmät ovat epäonnistuneet
Purra ei hämmästele sitä, että EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka on epäonnistunut.
&#8211; Se on ymmärrettävää. Ei ole mitään syytä olettaa, että esimerkiksi taakanjako onnistuisi tulevaisuudessakaan, oikeastaan päinvastoin. Se ei silti estä jälleen yrittämästä, Purra sanoi ja viittasi Suomen hallituksen tavoitteisiin puheenjohtajuuskaudella.
Purran mukaan turvapaikkainstituution käyttö siirtolaisuuden välineenä rapauttaa koko järjestelmän uskottavuutta. EU:n tulevaisuus riippuu vahvasti maahanmuuttopolitiikan onnistumisista.
&#8211; Vuonna 2015 kiihtynyt ketjureaktio ja EU:n oleellisten järjestelmien, kuten Dublinin sopimuksen, de facto purkautuminen, ovat tosiasioita. Voimme menettää myös Schengen-järjestelmän, mikäli sen hyväksyttävyys jäsenvaltioiden kansalaisten silmissä murenee sen mahdollistaman laittoman maahantulon vuoksi.
Yli miljardi halukasta
Maailmassa on tällä hetkellä yli miljardi ihmistä, jotka haluaisivat tulla Eurooppaan.
&#8211; Minkäänlainen maahanmuutto ei kykene ratkaisemaan näitä ongelmia. Sen ymmärtäminen ei ole kyynisyyttä vaan realismia. Mitä kauemmin olemme myöntämättä sitä, sitä vaikeampaa on löytää minkäänlaisia ratkaisuja, Purra sanoi.
&#8211; Turvapaikanhakijoiden liikkuminen maasta toiseen, salakuljetus, rikollisuus ja turvallisuusongelmat, maahanmuuton aiheuttamat kireät tilanteet jäsenmaiden sisäpolitiikassa ja valtavat kustannukset veronmaksajalle, eivät korjaa juurisyitä, vaan voimistavat ilmiötä ja sen poliittista polarisaatiota.
Kielteisen saaneet ulos maasta
Tilanne, jossa maahan jäädään, saatiinpa suojeluasema tai ei, on Purran mukaan kokonaisuuden kannalta erityisen ongelmallinen.
&#8211; Vielä ongelmallisempaa on, mikäli lainsäädännön tai laittomuuden keinoin aletaan aktiivisesti madaltaa esimerkiksi kansainvälisen suojelun ja matalapalkka-alojen työvoiman tarpeen välistä rajaa. Mitä vähemmän hakijalle tai työnantajalle on harmia laittomasta maassa oleskelusta, sitä merkityksettömämpää on, mikä maassa oleskelevan status virallisesti on.
Ihmiset, joilla ei ole oikeutta kansainväliseen suojeluun, täytyy saada pois maasta.
&#8211; Palauttamattomuus on merkittävä vetovoimatekijä.
Palauttaminen on saatava toimimaan
Purran mukaan Suomen tapauksessa on käynyt selväksi, että maahanmuuttoon liittyvät ministeriöt tai hallinnonalat eivät yksin kykene saavuttamaan onnistumisia tehokkaiden palautussopimusten suhteen.
&#8211; Mukaan olisi välttämätöntä saada maan korkein johto, pääministeri ja ulkoministeri. Neuvottelujen on oltava laaja-alaisia, ja informaation on kuljettava toimijalta toiselle.
&#8211; Vahva ehdollisuus viisumipolitiikassa, kauppapolitiikassa ja kehityspolitiikassa – siis keppiä ja porkkanaa – sekä toimivat takaisinottosopimukset ovat tekijöitä, joiden avulla palauttamisesta on mahdollista saada tehokasta, Purra sanoo.
Maahanmuutosta paikan päällä auttamiseen
Purran mukaan toimimattoman maahanmuuttojärjestelmän ylläpitämisen sijaan kaikessa humanitaarisessa toiminnassa pitäisi keskittyä kehittyvissä maissa tapahtuvaan koulutukseen, demokratiaan, perhesuunnitteluun, naisten oikeuksiin ja ekologisesti kestävään tulevaisuuteen.
&#8211; Mutta tämänkin tulee olla hallittua, ei summittaista. Kaiken avun pitää olla vaikutuksiltaan tehokasta, ei tapa hiljentää omatunto tai esiintyä hyväntekijänä. Pelkkä rahan siirtäminen Afrikkaan erilaisiin hankkeisiin ei riitä, Purra muistuttaa.
Kyseessä Euroopan tulevaisuus
Purran mukaan on varmaa, että spontaani turvapaikanhakijavirta Euroopassa tai sen halki ei paranna tilannetta kehittyvissä maissa, eikä paine lähteä, maksaa salakuljettajille ja riskeerata henkensä koskaan lopu, mikäli tilanteen annetaan jatkua tällaisena.
&#8211; Yksittäiset valtiot Euroopassa tekevät omia ratkaisujaan, koska niiden on pakko. Jäsenvaltioiden sisäpolitiikkaan ja unionin kykyyn toimia vaikuttaa yhä enemmän maahanmuutto. Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan toimimattomuus riskeeraa koko unionin tulevaisuuden, Purra päättää.

EU:n puheenjohtajuuskauden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa käsittelevä kokous alkoi – Purra: Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan toimimattomuus riskeeraa koko EU:n tulevaisuuden

Suomalainen EU-myönteinen ja -kielteinen linja törmäsivät tänään Brysselissä pidetyssä Euroopan parlamentin perussopimusasioiden valiokunnan kokouksessa, jossa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) esitteli Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ohjelmaa.
Euroopan parlamentin jäsen Laura Huhtasaari (ps.) kritisoi Suomen hallituksen EU-poliittista linjaa sekä evästi Tytti Tuppuraista Britannian EU-eroon ja EU-laajentumiseen liittyvissä asioissa.
Huhtasaari kritisoi ministeri Tuppuraista ja Suomen hallitusta pakkomielteisen myönteisestä ja sovittelevasta EU-linjasta, joka laiminlyö kansallisen edun.
– Kun ei vaadi EU:lta Suomen etua neuvotteluissa, saa maineen kilttinä tyttönä, jota ei kylläkään kuunnella, kuvasi Huhtasaari vertauskuvallisesti Tuppuraisen ja Suomen EU-linjaa.
Jäseniksi pyrkimässä nettosaajia
Huhtasaaren mukaan EU on kriisissä, jossa samaan aikaan unionista on lähdössä Yhdistyneen kuningaskunnan kaltainen nettomaksaja ja jäseniksi on pyrkimässä lukuisia Turkin ja Balkanin maiden kaltaisia varmoja nettosaajia.
Huhtasaari näkee Brexitin mahdollisuutena purkaa EU:n integraatiota ja aloittaa rakentava itsenäisten valtioiden välinen eurooppalainen yhteistyö. Samalla hän muistutti radikaaliin islamiin liittyvistä turvallisuusuhkista liittyen EU-laajentumiseen.
– Balkanin muslimialueilla Turkin ja Saudi-Arabian vaikutus islamiin on ollut jo vuosia huomattava ja radikalisoiva. Balkanin rooli laittomassa asekaupassa on suuri ja alueelta toimitettiinkin aseet Pariisin marraskuun 2015 terrori-iskuun, varoitti Huhtasaari.
Huhtasaari toivoi Tuppuraisen ja Suomen edistävän linjaa, jossa EU laittaa pisteen laajenemiselleen, keskittyy sisäisiin ongelmiinsa ja aloittaa toimivallan siirron jäsenmailleen.

Huhtasaari tuomitsi Brysselissä ministeri Tuppuraisen ja Suomen EU-linjan: ”Kun ei vaadi EU:lta Suomen etua neuvotteluissa, saa maineen kilttinä tyttönä – jota ei kuunnella”

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump nosti alkuviikosta esiin, että Venäjä voitaisiin palauttaa johtavien teollisuusmaiden G7-ryhmään. Venäjä erotettiin G8-ryhmästä sen hyökättyä Ukrainaan keväällä 2014.

Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili tällä viikolla Ranskan presidentti Emmanuel Macronin luona.
&#8211; Vierailun ajankohta tuskin oli sattumaa. Kaiken lisäksi talous- ja energiasiteitä Venäjään tiivistävästä Saksasta on kuulunut ehdotuksia Venäjään kohdistettujen pakotteiden keventämisen puolesta. Vaikuttaa siis vahvasti siltä, että länsimaat ovat hiljalleen hyväksymässä Venäjän voimapolitiikan Itä-Euroopassa, Perussuomalaiset Nuoret toteaa tiedotteessaan.
&#8211; Mihinkään myönnytyksiin Venäjän suhteen ei pitäisi mennä ennen kuin Venäjän armeijan vetäytyy Krimiltä sekä Itä-Ukrainasta, vaatii Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen.
Pallo on Suomen pääministerillä
Molotov-Ribbentrop-sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan teosta tuli juuri kuluneeksi 80 vuotta. Perussuomalaisten Nuorten mielestä historia, jossa pienet kansat myydään Saksan taloudellisten etujen vuoksi Venäjän etupiiriin, ei saa enää koskaan toistaa itseään.
Nyt, kun Suomi on EU-puheenjohtajamaa, on korkea aika vaikuttaa EU:n sisällä.
&#8211; Pallo on nyt EU-puheenjohtajamaa Suomen edustajalla, pääministeri Antti Rinteellä. Onko Suomi Kremlin marionetti, kuten ammoisina YYA-aikoina vai puolustaako Suomi kansojen oikeutta elää vapaana? kysyy 
Perussuomalaisten Nuorten hallituksen jäsen Antti Eskelinen.

PS-Nuoret ottaa kantaa Venäjän mahdollisen G8-jäsenyyden palauttamiseen – ”Myönnytyksiä ei pidä tehdä”

Rinteen hallituksen ohjelma Suomen EU-puheenjohtajakaudelle julkaistiin eilen. Oppositiopuolueet pääsivät tutustumaan ohjelmaan vasta kaksi tuntia ennen täysistunnon alkua.
Kuten odotettua, ohjelma on täynnä toistensa kanssa ristiriitaisia, näennäisesti hyvältä kuulostavia tavoitteita.
&#8211; Ohjelmassa puhutaan yhteisistä arvoista ja oikeusvaltioperiaatteista, kansalaisten kokonaisturvallisuuden takaamisesta sekä rauhan ja vakauden edistämisestä. Nämä kaikki jalot tavoitteet kuitenkin tehdään tyhjäksi sillä, että ulkorajojen valvonta ei toimi, ja Schengen-alueelle päästetyt turvapaikanhakijat voivat kadota mihin tahansa alueen 26 maasta, eikä kukaan tiedä, missä he ovat, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee.
Suomi valmis vastaanottamaan toistenkin tulijat
Vaikka Schengen-alueen maista Itävalta, Ranska, Saksa, Tanska, Ruotsi ja Norja ovat palauttaneet rajatarkastukset väliaikaisesti käyttöön, Suomi on ollut erittäin haluton toimimaan.
&#8211; Väliaikaisia rajatarkastuksia ei otettu käyttöön missään kohtaa turvapaikanhakijakriisin aikana, vaikka Suomeen tuli vuonna 2015 yli 32 000 turvapaikanhakijaa ja Suomi kantoi kriisistä Euroopan maista suhteellisesti kolmanneksi suurimman taakan, Antikainen toteaa.
&#8211; Dublin-järjestelmä ei toiminut, mutta tästä huolimatta Suomi oli taakanjaon nimissä valmis ottamaan vielä lisää turvapaikanhakijoita niistä maista, jotka eivät itse noudattaneet sääntöjä.
Laadukas prosessi &#8211; kenen kannalta?
Hallituksen ohjelmassa puhutaan rajojen hallinnasta ja laadukkaasta turvapaikkaprosessista.
&#8211; Iso kysymys kuitenkin on, kenen kannalta prosessin halutaan olevan laadukas: tulijoiden itsensä, joiden kannalta laadukkuus tarkoittaa mahdollisimman helppoa maahanpääsyä, vaiko vastaanottavien yhteiskuntien jäsenten, joiden kannalta laadukkuus tarkoittaa sitä, ettei maahan päästetä ihmisiä, jotka vaarantavat muiden turvallisuuden.
&#8211; Minulle on jäänyt epäselväksi, kumpi Rinteen hallitukselle on tärkeämpi arvo, suomalaisten turvallisuus vai avoimet rajat, Antikainen sanoo.

Antikainen: ”Pääministeri Rinne, kumpi on tärkeämpää, turvallisuus vai avoimet rajat?”

Suomen EU-puheenjohtajakausi alkaa. Eduskunta keskusteli Suomen puheenjohtajakauden ohjelmasta, joka julkaistiin tänään. 
Perussuomalaiset pitää ohjelmaa hyvin puutteellisena sekä liittovaltiokehitystä kiihdyttävänä ja moittii sitä, ettei ohjelmassa ei varauduta kunnolla ongelmiin kuten siirtolaiskriisin uusiutumiseen.

&#8211; Suomen EU-politiikka on aina ennenkin ollut naivia ja edunvalvontaa vailla. Tässä ohjelmassa on tiputettu pois se vähäkin järki, mitä siihen löydettiin parlamentaarisessa yhteistyössä viime kaudella. Edunvalvonta on siivottu marginaaliin, perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä moitti.
&#8211; Ilmastopolitiikka, joka tähän on laitettu ykkösteemaksi, ei millään tavalla palvele Suomen kansallista etua. Tässä on nostettu myös arvoja esille, muttei sitä, että Euroopassa on monta hienoa kulttuuria ja kansallisvaltiota, joita ei pidä tuhota monikulttuurisuudella ja globalismilla.
”Eurooppa ei ole yhtä kuin EU”
Kokoomuksen puheenjohtaja, kansanedustaja Petteri Orpo kehui ohjelmaa ja sanoi, että kokoomus on Suomen eurooppamyönteisin puolue.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kuitenkin huomautti, ettei Eurooppa ole synonyymi EU:lle.
&#8211; Eurooppa on maanosa, joka koostuu kansakunnista. EU on hallintojärjestelmä. Toivottavasti puheenjohtaja Orpo sisäistää tämän, Tavio kuittasi.
&#8211; EU ei valitettavasti enää edusta Eurooppaa vaan vain itseään, harvainvaltaa ja korporatismia. Tarvitsemme enemmän itsenäisiä kansallisvaltioita – jäsenvaltioiden itsenäisyyttä. Suomen kansallisvaltio on paras tapa suojella suomalaista elämäntapaa, turvallisuutta ja arvoja.
Siirtolaiskriisiin varautumiseen ei keinoja
Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko kaipasi ohjelmassa korostuvan ilmastopolitiikan rinnalle keskittymistä muihinkin ongelmiin.
&#8211; Uuden siirtolaiskriisin uhka on jatkuva. Miten aiotaan toimia, jotta vuoden 2015 kaltainen siirtolaisaalto ei uusiudu Euroopassa ja Suomessa? Hallitushan on omassa ohjelmassaan vain lisäämässä laillisia reittejä! Niikko hämmästeli.
Perussuomalaiset on jo aiemmin moittinut hallitusta siitä, että se tekee laittomasta siirtolaisuudesta laillista erilaisilla toimenpiteillä kuten jakamalla työlupia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille.

EU-puheenjohtajakausi

Mäkelä: Hallitus epäonnistui EU-puheenjohtajuudessa – ”Vaikuttaminen tuuliajolla ja kansallinen edunvalvonta hukassa”

Rantanen ja Ronkainen EU-turvapaikkapolitiikasta: ”Miksi Suomi esittää taakanjakoa, kun entisetkään sopimukset eivät toimi?”

Antikainen vaatii oikeudenmukaisuutta poliisien työaikakäytäntöihin

EU-jäsenvaltioiden parlamentaarikot keskustelivat Eduskunnassa maahanmuuttopolitiikasta – Purra: ”Selvästi kuultavissa, että nyt on siirrytty kriittisempään ja realistisempaan suuntaan”

Varapuhemies Eerola: Kehitysapua vastaanottavat maat tulee saada noudattamaan korkeintaan kahden lapsen politiikkaa

EU:n puheenjohtajuuskauden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa käsittelevä kokous alkoi – Purra: Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan toimimattomuus riskeeraa koko EU:n tulevaisuuden

Huhtasaari tuomitsi Brysselissä ministeri Tuppuraisen ja Suomen EU-linjan: ”Kun ei vaadi EU:lta Suomen etua neuvotteluissa, saa maineen kilttinä tyttönä – jota ei kuunnella”

PS-Nuoret ottaa kantaa Venäjän mahdollisen G8-jäsenyyden palauttamiseen – ”Myönnytyksiä ei pidä tehdä”

Antikainen: ”Pääministeri Rinne, kumpi on tärkeämpää, turvallisuus vai avoimet rajat?”

Perussuomalaiset: Hallituksen ohjelma EU:n puheenjohtajakaudelle on kansallisen edun vastainen

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025