Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

EU:n aluekehitystuki

Kansanedustaja Minna Reijosen 23.11.2021 tekemään kirjalliseen kysymykseen Kuopion Pelastusopiston rahoituksesta on jätetty vastaamatta perustuslain määräämässä 21 päivän vastausajassa. Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Reijosen kirjalliseen kysymykseen ei ole annettu vastausta määräajassa.

Reijonen teki myös 1.9.2021 kirjallisen kysymyksen eduskunnalle EU:n aluerahojen jakautumisesta. Reijonen on erittäin huolissaan siitä, tuleeko Itä-Suomi saamaan osuutensa aluerahoista vai jaetaanko niistä suurin osa muualle Suomeen.
&#8211; Vastaus ministeriltä tuli myöhässä ja vasta kun asiaa kyseltiin. Täytyy ihmetellä, miten näin yksinkertaisiin kysymyksiin ei saa vastausta, toteaa Reijonen.
Eduskunnan istunnoissa ei aina saa ministereiltä riittävän selkeitä vastauksia kysymyksiin, joten kirjalliset kysymykset ovat kansanedustajille tärkeä keino saada vastaus tai lisäselvyyttä asioihin.
&nbsp;

Reijonen: Ministeriö jätti taas antamatta vastauksen ajallaan

Kansanedustaja Minna Reijonen teki eduskunnalle kirjallisen kysymyksen EU:n aluerahojen jakautumisesta. Vastausta kysymykseen ei ole kuulunut, vaikka perustuslain määräämä vastausaika umpeutui melkein viikko sitten.

Kansanedustaja Minna Reijosen 1.9. eduskunnalle jättämä kysymys koski EU:n aluerahojen jakautumista. Reijonen on erittäin huolissaan siitä, tuleeko Itä-Suomi saamaan osuutensa rahoista vai jaetaanko niistä suurin osa muualle Suomeen.
Määräaika tuli ja meni
Tähän kysymykseen elinkeinoministeriltä odotetaan edelleen vastausta, vaikka perustuslain määräämä vastausaika päättyi jo 23.9.
&#8211; Asiasta on oltu yhteydessä eduskunnan puhemieheen. Tämä on kuitenkin lakiin perustuva määräaika, sanoo Reijonen.
Ei saa vastausta
Ministeriöstä on kyllä pyydetty lisäaikaa vastaukselle, mutta lain mukaan sellaista mahdollisuutta ei ole.
&#8211; Täytyy ihmetellä, miten näin yksinkertaiseen kysymykseen ei saa vastausta, toteaa Reijonen.
&nbsp;

Reijonen vaatii vastausta kirjalliseen kysymykseensä EU:n aluerahoista: Miksi ministeriö ei noudata lakia?

Iltalehti kertoi torstaina työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelmasta siirtää EU:n seuraavan ohjelmakauden aluekehitysvaroja enemmän Etelä- ja Länsi-Suomeen Itä- ja Pohjois-Suomen sijaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ministeriötä luopumaan suunnitelmistaan ja muistuttaa, että Suomi on saanut suuren osan aluekehitysrahoituksestaan nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomen muuta maata heikomman aseman vuoksi.

&#8211; Pääministeri Sanna Marinin hallituksen vihreäksi siirtymäksi kutsuma teollisuuden alasajo on iskenyt lujimmin Itä- ja Pohjois-Suomen kuntiin, joissa usein koko kunnan työllisyys ja talous voivat olla pitkälti yhden tehtaan varassa. Kun tehtaita on hallituksen kiilusilmäisen ilmastopolitiikan takia lakkautettu, nimenomaan nämä kunnat tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen, muun muassa aluekehitysrahoituksen muodossa, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen painottaa.
Heikommassa asemassa olevia täytyy tukea
Suunnitelma on herättänyt tuohtumusta maakunnissa, sillä se leikkaisi eräiden laskelmien mukaan jopa 130 miljoonaa euroa Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien rahoituksesta. Samalla Etelä- ja Länsi-Suomen rahoitus kasvaisi yli 300 miljoonalla eurolla edelliseen ohjelmakauteen verrattuna.
&#8211; Rikkaiden maakuntien on hyvä muistaa, että Suomi on saanut suuren osan aluekehitysrahoituksesta nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomen muuta maata heikomman aseman vuoksi. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat tarvitsevat tukea, jotta asukkaiden hyvinvointia ja työllistymistä voidaan edistää. Näissä maakunnissa on maan keskiarvoa korkeampi työttömyys samalla, kun yritykset kärsivät työvoimapulasta. Heikommassa asemassa olevia maakuntia täytyy tukea, mikäli koko maa halutaan pitää asuttuna, Antikainen muistuttaa.
Rahoitusta jaettava myöntämisperusteen mukaan
Seuraavan ohjelmakauden on määrä alkaa marraskuussa, mutta päätökset rahoituksen jaosta ovat edelleen auki. Asia on edelleen valmistelussa työ- ja elinkeinoministeriössä eikä siitä ole annettu julkisuuteen mitään tietoa.
&#8211; Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan aluekehitysrahaston tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. Suomessa alueellinen epätasapaino keskittyy nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomeen, eikä tilanne ole viime vuosina hallituksen toimien seurauksena ainakaan helpottunut, joten rahoitusta tulee jakaa sen myöntämisperusteen mukaan, Antikainen vaatii.
&nbsp;

Antikainen: Aluekehitysrahat kohdistettava niille alueille, jotka kärsivät hallituksen vihreästä siirtymästä eniten

Kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan suunnitelmista EU:n aluekehitysrahojen jakoperusteiden mahdollisesta muuttumisesta. Asiasta kirjallisen kysymyksen tehnyt Reijonen haluaa tietää, ovatko Itä- ja Pohjois-Suomen rahoitusosuudet pienenemässä, jos suunnitelmat toteutuvat.

&#8211; Suomi saa EU:n rakennerahastoista (EAKR) noin 1,5 miljardia euroa. EU:n aluekehitysrahoja on jaettu perustuen alueiden erilaisuuteen. Pitkien välimatkojen Suomessa on suuria alueellisia eroja. Keski-Euroopan valtioihin verrattuna Suomen olosuhteet vaihtelevat hyvin paljon eri maakunnissa, sanoo Minna Reijonen.
Itä-Suomi huolissaan rahoituksen määrästä
Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomi ovat alueellisesti harvaan asuttuja pitkien etäisyyksien alueita, joissa on myös muita haasteita. Nämä haasteet ovat olleet perusteena jaettaessa EU:n rahoitusta Itä- ja Pohjois-Suomeen.
&#8211; Itä-Suomessa ollaan hyvin huolissaan suunnitelmista, joiden mukaan nämä rahat saatetaan jakaa toisin. Jos jakoperuste Suomessa muuttuu, on mahdollisesti pelättävissä, että EU ei enää jatkossa jaa rahoja näillä erityisperusteilla, ja se voi vaarantaa vastaavien rahoitusten määrää tulevaisuudessa, sanoo Reijonen.
Reijonen teki vastuuministerille kirjallisen kysymyksen, milloin EU:n aluekehitysrahojen päätökset tehdään ja onko mahdollista, että Itä-Suomen rahoitusosuus jatkossa pienenee.
&nbsp;

Reijonen huolissaan EU:n aluekehitysrahojen jakautumisesta: Miten käy Itä- ja Pohjois-Suomen?

EU:n aluekehitystuki

Reijonen: Ministeriö jätti taas antamatta vastauksen ajallaan

Reijonen vaatii vastausta kirjalliseen kysymykseensä EU:n aluerahoista: Miksi ministeriö ei noudata lakia?

Antikainen: Aluekehitysrahat kohdistettava niille alueille, jotka kärsivät hallituksen vihreästä siirtymästä eniten

Reijonen huolissaan EU:n aluekehitysrahojen jakautumisesta: Miten käy Itä- ja Pohjois-Suomen?

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025