Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

EU:n budjetti

Euroopan parlamentin jäsen ja eurovaaliehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) pitää EU:n rahankäyttöä holtittomana. Hän viittaa erityisesti Euroopan tilintarkastustuomioistuimen havaintoihin sekä keväällä uutisoituihin EU:n elvytyspakettiin liittyviin väärinkäytöksiin.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat arvioivat joka vuosi EU:n tulot ja menot varmistaakseen, että vuotuiset tilinpäätökset ovat luotettavia ja sääntöjen mukaisia. Pirkko Ruohonen-Lerner pitää tilintarkastajien tuoreimman vuotta 2022 koskevan vuosikertomuksen havaintoja huolestuttavina.
– EU:n budjettimenoja koskevat virheet lisääntyivät huomattavasti. EU:n talousarvioon kohdistuva kokonaisriski oli vuoden lopussa lähes 250 miljardia euroa, mitä ei voida hyväksyä, toteaa Ruohonen-Lerner.
Veronmaksajien rahojen käytössä tulee olla tarkka
Tarkastajat kertovat menojen virhetason olleen merkittävä. Tämän vuoksi he antoivat kielteisen lausunnon EU:n vuoden 2022 menoista. Virhetaso ei kuvaa petoksia tai tuhlausta, vaan rahamääriä, joita ei ole käytetty sääntöjen mukaisesti. Tarkastajat tunnistivat lisäksi 14 petosepäilyä ja ilmoittivat niistä Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan syyttäjävirastolle (EPPO).
– Veronmaksajien rahojen käytössä tulee olla tarkka. Miten näitä varoja sitten käytetään? Esimerkiksi Italiassa viljelijä sai EU-tukea sitruunapuiden kasvattamiseen. Maataloustuet juoksivat, vaikka alueella ei kasvanut ainuttakaan sitruunapuuta. Kansalliset viranomaiset eivät kumma kyllä tätä pikkuseikkaa havainneet, ihmettelee Ruohonen-Lerner.
Italiassa koplattu EU:n elvytysrahoja rikollisille
Elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) avulla EU:ssa pyrittiin lieventämään koronapandemian taloudellisia vaikutuksia. Vuonna 2022 elpymis- ja palautumistukivälineestä maksettiin 13 avustusmaksua 11 jäsenvaltiolle, yhteensä 46,9 miljardia euroa. Näistä 13 maksusta peräti 11:ssä oli sääntöjenmukaisuusongelmia. Kuudessa maksussa virhetaso oli merkittävä.
Huhtikuussa uutisoitiin mittavista elvytysrahojen väärinkäytöksistä Italiassa. EU:n syyttäjäviranomaisen tutkinnassa on peräti 179 projektia pelkästään Italiassa, mikä vastaa jopa 86 prosenttia koko elvytyspakettivaroihin liittyvistä huijausepäilyistä. EU-varoja on käytetty esimerkiksi rikollisten huviloihin, autoihin ja muihin luksustuotteisiin.
– On tärkeää, että jokainen euro, joka ohjataan EU:n budjetin kautta, käytetään avoimesti ja tehokkaasti. EU:n tulisi keskittyä perustehtäviinsä ja karsia turhia menoja. Tarvitsemme myös parempaa valvontaa varojen käyttöön, Ruohonen-Lerner painottaa.
&nbsp;

Ruohonen-Lerner vaatii järkeä EU:n rahankäyttöön: Valtavia summia valunut väärinkäytöksiin ja turhiin menoihin

Euroopan parlamentti käsitteli täysistunnossa Strasbourgissa 18.10. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tuoretta vuoden 2022 vuosikertomusta. Täysistuntokeskusteluun osallistunut Euroopan parlamentin jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) pitää tilintarkastajien havaintoja huolestuttavina.

– EU:n budjettimenoja koskevat virheet lisääntyivät huomattavasti. EU:n talousarvioon kohdistuva kokonaisriski oli vuoden lopussa lähes 250 miljardia euroa. Koska korttitalo romahtaa? kysyi Pirkko Ruohonen-Lerner puheenvuorossaan.
Tilintarkastustuomioistuimen tarkastajat arvioivat joka vuosi EU:n tulot ja menot varmistaakseen, että vuotuiset tilinpäätökset ovat luotettavia ja sääntöjen mukaisia. EU:n 196 miljardin euron budjettimenoissa todettiin virhetason huomattava nousu 4,2 prosenttiin (kolme prosenttia vuodesta 2021).
EU velkaantuu huolestuttavaa vauhtia
Tarkastajat katsovat, että kaksi kolmasosaa tarkastetuista menoista oli suuririskisiä. Tämän tyyppisiä menoja koskevat säännöt ja tukikelpoisuusperusteet ovat usein monimutkaisia, mikä lisää virheiden todennäköisyyttä.
Vaikka tarkastajat antoivat tulopuolelta virheettömän lausunnon ja samalla totesivat, että vuoden 2022 tilit antavat taloudellisesta tilanteesta kattavan kuvan, on tilanne huolestuttava. Tarkastajat varoittavat kasvavista riskeistä, joita aiheutuu lisämaksutarpeiden vuoksi otetuista lainoista.
– EU ja sen monet jäsenvaltiot velkaantuvat huolestuttavalla tavalla. Viime vuonna EU:n velka kasvoi yli 100 miljardia ja oli vuoden lopussa 344 miljardia euroa, korosti Ruohonen-Lerner.
Veronmaksajien rahojen käytössä tulee olla tarkka
Tarkastajat kertovat menojen virhetason olleen merkittävä. Tämän vuoksi he antoivat kielteisen lausunnon EU:n vuoden 2022 menoista. Virhetaso ei kuvaa petoksia tai tuhlausta, vaan rahamääriä, joita ei ole käytetty sääntöjen mukaisesti. Tarkastajat tunnistivat lisäksi 14 petosepäilyä ja ilmoittivat niistä Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan syyttäjävirastolle (EPPO).
Ruohonen-Lerner toi puheenvuorossaan esiin tilintarkastajien kertomukseen sisältyneen räikeän esimerkin EU-varojen väärinkäytöstä.
– Veronmaksajien rahojen käytössä tulee olla tarkka. Miten näitä varoja sitten käytetään? Esimerkiksi Italiassa viljelijä sai EU-tukea sitruunapuiden ylläpitämiseen. Maataloustuet juoksivat, vaikka alueella ei kasvanut ainuttakaan sitruunapuuta. Kansalliset viranomaiset eivät kumma kyllä tätä pikkuseikkaa havainneet.
Jokainen euro käytettävä avoimesti ja tehokkaasti
Elpymis- ja palautumistukiväline (RRF) on tärkein osa EU:n 800 miljardin euron Next Generation EU -pakettia (NGEU), jonka avulla pyritään lieventämään koronapandemian taloudellisia vaikutuksia. Vuonna 2022 elpymis- ja palautumistukivälineestä maksettiin 13 avustusmaksua 11 jäsenvaltiolle, yhteensä 46,9 miljardia euroa. Näistä 13 maksusta peräti 11:ssä oli sääntöjenmukaisuusongelmia. Kuudessa maksussa virhetaso oli merkittävä.
Tarkastajat havaitsivat myös tilanteita, joissa toimenpiteiden ja niihin liittyvien välietappien tai tavoitteiden suunnittelu oli puutteellista. Lisäksi esiintyi ongelmia jäsenvaltioiden vahvistuslausumiin sisältyvien tietojen luotettavuudessa. Tästä johtuen tarkastajat antoivat varauman elpymis- ja palautumistukivälineen menoista.
– On tärkeää, että jokainen euro, joka ohjataan EU:n budjetin kautta, käytetään avoimesti ja tehokkaasti. EU:n tulisi keskittyä perustehtäviinsä ja karsia turhia menoja. Tarvitsemme myös parempaa valvontaa varojen käyttöön, Ruohonen-Lerner painotti puheenvuoronsa lopuksi.
&nbsp;

EU:n rahankäytössä ongelmia – Ruohonen-Lerner pitää tilintarkastajien havaintoja huolestuttavina

Komission ehdottama strategisten teknologioiden kehysväline STEP nostaisi EU:n budjettia ja Suomen EU-jäsenmaksuosuutta sekä jättäisi suomalaiset toimijat viiden miljardin euron lisärahoituksen ulkopuolelle. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner suhtautuu kriittisesti komission ehdottamiin budjettilisäyksiin, joissa Suomelle jäisi maksajan ja sivustakatsojan rooli.

Euroopan unionissa keskustellaan parhaillaan EU:n budjetin eli monivuotisen rahoituskehyksen 2021-2027 välitarkastelusta. Osana talousarvion tarkastamista on komission kesäkuussa 2023 antama esitys Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineestä. Välineen tarkoitus on tukea Euroopan johtoasemaa kriittisten teknologioiden alalla.
Kehysvälineen on määrä tehostaa nykyisten EU:n rahoitusvälineiden hyödyntämistä, jotta rahoitustuki voidaan ottaa käyttöön nopeammin. Tämä puolestaan edistää yritysten investointeja. Kehysväline mahdollistaa myös olemassa olevan rahoituksen kohdentamisen niihin teknologian aloihin, jotka ovat keskeisen tärkeitä Euroopan kilpailukyvyn kannalta.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti esityksen tärkeyttä myös syyskuussa pitämässään &#8221;Unionin tila&#8221; -puheessaan todeten, että ”EU:n teollisuuspolitiikka edellyttää myös yhteistä eurooppalaista rahoitusta”.
Suomi saisi vain maksaa
Osana esitystä komissio ehdottaa yhteensä 10 miljardin euron lisärahaa eri EU-ohjelmiin vuosille 2024-2027. Tämä tarkoittaisi, että Suomen EU-jäsenmaksu nousisi keskimäärin noin 41 miljoonaa euroa vuodessa kyseisen ajanjakson aikana.
Innovaatiorahastolle komissio ehdottaa viiden miljardin euron lisärahoitusta. Tämä ei olisi komission ehdotuksen mukaan suomalaisten toimijoiden haettavissa, sillä innovaatiorahaston STEP-lisärahoituksen hyödyntäminen rajattaisiin jäsenvaltioihin, joiden bruttokansantuote on alle EU:n keskiarvon.
Euroopan parlamentin jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner (ps./ECR) suhtautuu kriittisesti komission ehdottamiin budjettilisäyksiin. Hän toimi STEP-välinettä koskevan lausunnon varjovalmistelijana työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnassa.
– Läpi mennessään komission esitys merkitsisi, että Suomelle jäisi sivustakatsojan ja maksajan rooli, kommentoi Ruohonen-Lerner.
Rahoitus hoidettava olemassa olevista varoista
Ruohonen-Lerner ei sinällään vastusta esityksen tavoitteita.
– EU:n kilpailukyky strategisten teknologioiden alalla on tärkeää, mutta välineen rahoitustarpeet tulisi hoitaa jo olemassa olevien varojen uudelleenkohdennuksilla, toteaa Ruohonen-Lerner.
Työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunta hyväksyi lausuntonsa 2. lokakuuta äänin 35 puolesta, 5 vastaan, 4 tyhjää. Seuraavaksi asia etenee budjetti- ja teollisuusvaliokunnan käsittelyyn. Täysistunnon on määrä äänestää asiasta myöhemmin lokakuussa.
&nbsp;

Uusi väline uhkaa nostaa Suomen EU-jäsenmaksuosuutta entisestään – ”Suomelle jäisi sivustakatsojan rooli”

VTT Heikki Koskenkylä kommentoi Suomen Uutisille EU:n talouskurisääntöjen uudistamista ja varoittaa Suomea hyväksymästä mukisematta kaiken yhteisvastuiden kasvattamisen, mitä komissio ja useat EU-maat suunnittelevat. Odotettavissa Suomelle on taas nettomaksajan roolin kasvu.

Saksan uusi liittokansleri Olaf Scholz kävi tapaamassa Ranskan presidenttiä Macronia, joka yritti taivutella Saksaa EU:n finanssipoliittisten sääntöjen uudistamiseen. Kyse on erityisesti vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisesta. Macron haluaa joustavoittaa sääntöjä, lisätä unionin yhteistä velkaa ja perustaa uusia yhteisiä rahastoja. Lisäksi hän haluaa euroalueelle oman <a href="https://stage.sudev.fi/ranskan-presidentti-macron-ei-aikaillut-vetosi-saksan-uuteen-liittokansleri-scholziin-eun-yhteisvelan-kasvattamisen-puolesta/">budjetin</a>.
EU:n finanssipoliittiset säännöt hyllytettiin koronan alkaessa. Sääntöjen mukaan velkaa saisi olla enintään 60 prosenttia bruttokansantuotteesta ja budjetin alijäämä enintään kolme prosenttia. Useimmat EU-maat ylittävät nämä rajat nyt merkittävästi. Usealla jäsenmaalla on velkojen ja BKT:n suhde reilusti yli 100 prosenttia. Ja velkavuori uhkaa vain kasvaa.
Italia ja Ranska hamuavat yhteistä velkaa
Varsinkin Italia ja Ranska haluavat nopeita uudistuksia näihin sääntöihin. Lisäksi ne ovat suuresti viehättyneitä yhteisen velan eli eurobondien kasvattamisesta. Tällöin ne eivät itse joutuisi vastaamaan veloistaan, koska velkojen liikkeellelaskija olisi komissio. Viime kädessä yhteiset velat olisivat jäsenmaiden yhteisellä vastuulla.
Useat tutkimuslaitokset ovat alkaneet varoitella liian hätäisesti tehdyistä <a href="https://www.spiegel.de/wirtschaft/eu-fiskalpakt-warum-die-ampel-jetzt-geduldig-sein-sollte-kolumne-a-8f913d8f-3cff-480e-ab65-0b38781e05a6">uudistuksista</a>. Näitä ovat olleet Bruegel-instituutti ja Center for European Policy Studies eli CEPS sekä saksalaiset tutkimuslaitokset. Ne ovat alkaneet varoitella finanssipolitiikan ja velkaantumisen liiallisesta löysäämisestä. Tämä voisi johtaa suorastaan kurittomaan jäsenmaiden finanssipolitiikkaan ja ylivelkaantumiseen.
Pohjoinen vastaan etelä
Tutkimuslaitokset ovat varoitelleet talouskehityksen epävarmuudesta. On suuri riski, että talouskehitys voisi alkaa taantua ja inflaatio pysyä korkealla. Inflaatio on jo nyt euroalueella yli neljä prosenttia ja Saksassa peräti viisi prosenttia. EKP voi olla pakotettu nostamaan korkoja, jolloin ylivelkaantuneet maat olisivat suurissa ongelmissa. Pahimmillaan voidaan ajautua jopa velkojen saneeraukseen.
Ranskan EU-puheenjohtajuus alkaa ensi vuoden alussa. Odotettavissa on erittäin tiukkaa vääntöä vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamisesta. Vastakkain ovat EU:n pohjoiset ja eteläiset maat. Suomen hallitus ei ole edes viritellyt keskustelua näistä uudistuksista. Olemmeko taas ajopuuna EU:n uudistuksissa ja hyväksymme mukisematta kaiken yhteisvastuun kasvattamisen, mitä komissio ja useat maat suunnittelevat? Näissä kuvioissa Suomelle on tiedossa vain nettomaksajan roolin kasvu.
&nbsp;

Heikki Koskenkylä varoittaa hätäilemästä EU:n talouskurisääntöjen uudistamisen kanssa: ”Näissä kuvioissa Suomelle on tiedossa vain nettomaksajan roolin kasvu”

VTT Heikki Koskenkylä arvioi Suomen hallituksen EU-budjettilinjausten olevan vanhoillisia ja ristiriitaisia, eivätkä ne vastaa Suomen yleistä etua.

Taustaa: Euroopan komissio esitteli budjettikomissaari Günther Oettingerin johdolla vappuviikolla EU:n budjetin peruslinjat vuosille 2021–2027. Budjetti kasvaisi jonkin verran edellisestä kaudesta, mutta reaalisesti vain vähän (oletuksena 1,5 % inflaatio). Budjetin kokonaissumma olisi 1280 mrd. euroa (1,28 biljoonaa). Perusongelmana esityksessä on Britannian eron Brexitin käsittely. Britannia on ollut huomattava nettomaksaja. Luonnollisin tapa rakentaa uusi budjetti olisi eliminoida Britannian osuus kokonaan tuloista ja menoista sekä rakentaa uusi budjetti alemmalta lähtötasolta. Nyt kuitenkin kaavaillaan jäsenmaksujen korotuksia, joilla paikattaisiin Britannian noin 12 miljardin euron aukkoa vuosittain tulopuolella. Saksan hallitus on alustavasti ilmoittanut olevansa halukas nostamaan osuuttaan. Monet maat kuten Suomi vastustavat jäsenmaksujen nostamista.
Budjettineuvottelut jatkuvat nyt seuraavat kaksi vuotta ja viimeistään syksyllä 2020 pitäisi uusi 7-vuoden budjetti olla hyväksytty. Euroopan parlamentti käsittelee myös budjettia ja sen tulee puoltaa esitystä. Lopullisesti budjetin hyväksyy Eurooppa-neuvoston kokous, jonka tulee olla yksimielinen.
<h4>Suurin osa budjetista maatalous- ja koheesiotukea</h4>
Budjetin käsittelyyn sisältyy nyt poikkeuksellisen suuria rahamääriä ja poliittisia ehtoja koskevia ongelmia. Maataloustuet ja koheesiotuet ovat jo pitkään olleet yli 60 prosenttia budjetin menopuolesta. Koheesiotuet kohdistuvat köyhille alueille ja ovat eräänlaista EU:n aluepolitiikkaa. Tällaista yksioikoista tukirahan jakoa on laajalti pidetty tehottomana ja talouden vanhoja rakenteita tukevana. Monet katsovat, että yhteisiä varoja tulisi käyttää talouden rakenneuudistuksiin, yhteisiin koko EU:ta hyödyttäviin hankkeisiin ja tulevaisuuteen suuntautuviin hankkeisiin, kuten T&amp;K menoihin, innovaatioiden tukemiseen ja koulutuksen edistämiseen.
Maailmanpoliittisen tilanteen kasvaneet ongelmat, jotka liittyvät EU:n kannalta turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, terrorismin torjuntaan, rajavalvontaan, kyberhäirintään ja maahanmuuton hallintaan ovat koko EU:lle hyödyllisiä ja pitkälti jo välttämättömiä rahankohteita. Näihin tulisi satsata yhteisiä varoja selvästi nykyistä enemmän.
Komissio onkin tehnyt merkittävän ehdotuksen alkaa vähentää suoria maataloustukia noin viidellä prosentilla ja karsia myös koheesioavustuksia. Erityisesti koheesiorahojen käytössä on esiintynyt holtittomuutta ja korruptiota eikä varojen käyttöä ole pystytty kunnolla valvomaan. Monet maat näyttävät kannattavan tällaista EU:n budjetin menopuolen rakenteellista muutosta. Sitä onkin ehdotettu jo ainakin 10 vuoden ajan. Vastarintaa muutokselle ilmeni silti myös heti useiden maiden taholta.
<h4>Oikausvaltioperiaate</h4>
Jo edellä mainitut komission muutosehdotukset tulevat aiheuttamaan kiivasta väittelyä ja erimielisyyttä. Ranska on ainakin aiemmin puolustanut saamiaan suoria maataloustukia hyvin kiivaasti. Vielä kiihkeämpi keskustelu syntynee komission ehdotuksesta, että maatalous- ja koheesiotukien saaminen kytkettäisiin siihen, noudattaako saajamaa EU:n yhteisiä arvoja ja erityisesti oikeusvaltion periaatteita. Jos havaitaan rikkomuksia, niin tukia voitaisiin karsia tai lykätä tuonnemmaksi. Kyseessä olisi uusi sanktio EU:n käyttöön, jolla jäsenmaat pidettäisiin ”kurissa ja nuhteessa” arvojen suhteen. Tällainen sanktion käyttö vaatisi ilmeisesti yksimielistä päätöstä, mitä on vaikeaa saavuttaa. Oikeusvaltioperiaatteesta ja EU:n arvojen liittämisestä tuen saannin ehdoksi on jopa suurta erimielisyyttä Saksassakin. CSU:n johto suhtautuu hyvin epäilevästi kun taas CDU-puolue ja liittokansleri Angela Merkel kannattavat tiukkoja ehtoja. Pääministeri Juha Sipilä <a href="http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/suomi-kannattaa-eu-budjetin-sitomista-oikeusvaltioperiaatteeseen/793065/">puolusti</a> heti oikeusvaltioperiaatteeseen sidottua ehdollisuutta tukien saamisessa, mutta hallituksen sisällä on näkemyseroja.
PS-puolue ei myöskään näytä olevan ehdollisuuden kannalla. Juristikansanedustajat Leena Meri (ps.) ja Ville Tavio (ps.) ovat kritisoineet ehdollisuutta voimakkaasti. Tavio <a href="https://stage.sudev.fi/ps-kansanedustaja-ville-tavio-eu-lipuu-kohti-totalitarismia/">kommentoi</a> pitävänsä tällaista ehdollisuutta erittäin kyseenalaisena ja vaarallisena. Tällä tiellä ”EU lipuu kohti totalitarismia, jossa rangaistaan jäsenvaltioita kansallismielisyydestä”.
Tavion arvioon voidaan lisätä se, että EU:ssa on jo voimassa olevia sanktiomahdollisuuksia vakaus- ja kasvusopimuksen rikkomuksista, mutta niitä ei ole käytetty kertaakaan, vaikka sopimusta on rikottu lukuisia kertoja. Esim. Ranskan budjetin alijäämä on ollut lähes joka vuosi yli kolmen prosentin rajan. Vakavana arvojen rikkomuksena voidaan pitää monien jäsenmaiden jopa laajaakin korruptiota. Tätä on liittynyt myös EU:lta saatujen tukien käyttöön. Komissio on ollut täysin voimaton korruption vähentämisessä. Tällä alueella komission tulisikin olla aktiivinen ja kehittää sanktiointia sinne.
Erikoista oli maatalousministeri Jari Lepän ulostulo asiassa heti budjettiluonnoksen julkistettua. Hän tyrmäsi heti noin viiden prosentin maataloustukien leikkaukset mahdottomina. Seitsemän vuoden aikana Suomen saamat tuet laskisi noin 20 miljoonaa euroa. Suomi saa vuosittain EU:n tukia maatalouteen 870 milj. euroa. Kaikkiaan maatalouden saama tuki on noin kaksi miljardia euroa. Jotkut tunnetut oikeusoppineet arvelevat, että Leppä voi olla jäävi käsittelemään tällaisia asioita, koska hänen oma maatilansa saa tukea yli 100 000 euroa vuodessa.
Komissiolla on ollut taka-ajatuksena, että kun maatalous- ja koheesiotukia vähennetään niin maat saavat itse hoitaa oman lisätukensa näille alueille. Tällöin tukien käyttöä on helpompi valvoa ja käyttö tehokkaampaa ja vähemmän korruptiota kuin EU:n tehottomassa keskitetyssä byrokratiassa.
<h4>Miten budjetti tulisi rakentaa?</h4>
Kaiken kaikkiaan EU:n budjetti vuosille 2021-2027 tulisikin rakentaa seuraaville periaatteille:
<ol>
<li>Budjettien kokoa ei kasvateta ja Britannian jättämää aukkoa ei täytetä jäsenmaksujen korotuksella.</li>
<li>Maatalous- ja koheesiotukien määriä aletaan vähentää vuosittain tavoitteena saavuttaa 5 – 10 prosentin säästö uudella budjettikaudella. Jäsenmaat voivat itse korvata alentuneet tuet EU:sta omilla varoillaan.</li>
<li>Budjetin menoja lisätään yhteisissä hankkeissa ja erityisesti turvallisuuden hoidossa, terrorismin torjunnassa, rajavalvonnan tehostamisessa, pakolaisten palauttamisessa ja maanpuolustuksessa.</li>
<li>Lisäksi EU:n budjetin menoissa aletaan kasvattaa yhteisiä tutkimus- ja innovaatiohankkeita, edistää digitalisaatiota, tehostaa koulutusta yleensä ja parantaa yhteistä infrastruktuuria.</li>
</ol>
Tavoitteena tällä budjetin rakenteen muutoksella on edistää EU:n talouden dynaamisuutta, tuottavuutta ja kasvua eikä tukea vanhoja rakenteita. Suomen hallituksen EU:n budjetin linjaukset ovat vanhoillisia ja ristiriitaisia eivätkä ne vastaa Suomen yleistä etua.

Koskenkylä: EU:n budjettisuunnitelma osin oikealla linjalla, mutta Suomen hallitus sekoilee

Britannian lähtö EU:sta jättää 15 miljardin euron kokoisen aukon budjettiin. Mistä rahat? 

Euroopan unionin budjettineuvottelut seuraavalle keskipitkän ajan budjettikaudelle vuosille 2021-2027 ovat alkaneet. Niistä odotetaan tulevan kaikkien aikojen vaikeimmat. Syynä on Brexit, joka jättäisi lähes 15 miljardin euron aukon vuosibudjettiin. Britannia on ollut EU:n kolmanneksi suurin nettokontribuoija budjettiin. Nykyinen budjettisuunnittelu kattaa vuodet 2014-2020. Britannian ero EU:sta tapahtuisi vuonna 2019.
Britannian jättämän budjettiaukon lisäksi neuvotteluja vaikeuttavat komission omat kaavailut menonlisäyksiksi. Uusia menoja aiheuttavat muun muassa kaavaillut rajatarkastukset, yhteinen puolustus- ja turvallisuuspolitiikka sekä digitalisaation edistäminen.
Kolme vaihtoehtoa tai niiden yhdistelmää on olemassa tilanteen ratkaisemiseksi. Ne ovat:
&#8211; Jäsenmaiden maksuosuuksien kasvattaminen 
&#8211; Menojen karsiminen 
&#8211; Uusien tulojen hankkiminen EU:lle
Maksuosuuksien kasvattamista vastustavat tiukasti monet maat ja erityisesti Itävalta ja Hollanti. Suomen kanta on epäselvä, koska ministeri Petteri Orpo on väläyttänyt jäsenkontribuutioiden kasvattamista, mutta Juha Sipilä torjunut ne. Saksa on luvannut korottaa kontribuutiotaan, mikäli maahan syntyy suuren koalition hallitus (CDU/CSU+SPD). Luultavasti Suomi seuraisi Saksan perässä kuten aina ennenkin.
Menojen karsimista on väläytetty erityisesti aluetukiin, joiden suurin saaja on Puola. Yhdessä komission skenaariossa alueiden tuki lopetettaisiin kokonaan ns. kehittyneissä jäsenmaissa. Näitä ovat Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Hollanti ja Ruotsi. Myös useat alueet Italiassa ja Espanjassa menettäisivät tuen. Portugali saattaisi saada tukea edelleen. Komissio on nähnyt yhtenä vaihtoehtona myös maataloustuen pienentämisen osalta maista. Poliittisesti tukien karsiminen tulee olemaan erittäin vaikeata ja varsinkin karsimisen kohdistaminen eri suuruisena jäsenmaille.
Komissiolla on ollut aiemminkin ehdotuksia uusien tulolähteiden saamiseksi EU:n budjettiin. Nyt on herätetty henkiin yhteisöveron kanavoiminen osaksi EU:lle. Yhteisöverotuksen veropohjan harmonisointi on ollut jo vuosia tekeillä. Nyt hanke vietäisiin loppuun. Yhteisöverotusta ei silti harmonisoitaisi EU-alueella. Osa maiden yhteisöveroista korvamerkittäisiin EU:lle. Verot kerättäisiin edelleen maittain, mutta maat tilittäisivät osan yhteisöveron tuotoista EU:n kassaan.
Komission kolmas suunnitelma on tulouttaa osa päästöoikeuksien myynnin tuloista EU:lle. Nämäkin kerättäisiin edelleen maittain, mutta maat tilittäisivät osan tuloista EU:lle.
Komissio haaveilee myös saavansa osan Euroopan keskuspankin ns. seigniorage-tuloista (rahan painamisesta) itselleen budjetin katteeksi.
Nämä EU:n komission suunnitelmat saada lisätuloja yhteiseen budjettiin tulevat kohtaamaan kovaa vastustusta. Monet maat tulevat pelkäämään, että lähdettäessä tälle tielle sen loppua ei ole näköpiirissä. Komissio on jo pitkään tavoitellut EU:n budjetin olennaista kasvattamista. Budjetti on nyt noin prosentin EU:n yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Haaveena lienee ollut jopa budjetin kasvattaminen kahteen prosenttiin BKT:sta. EU:lla on ollut suuria ongelmia tehostaa menojensa käyttöä. Valvonta ja seuranta ovat pettäneet usein ja varojen käytössä on ollut tuhlailua ja korruptiota varsinkin Itä-Euroopan jäsenmaissa. Nämä ongelmat tulisi saada ensin ratkaistua ja lisäksi menojen käyttöä tehostettava. Menojen karsintaa tulisi harkita ensimmäisenä vaihtoehtona budjetin tasapainottamiseksi.

EU:n budjetti

Ruohonen-Lerner vaatii järkeä EU:n rahankäyttöön: Valtavia summia valunut väärinkäytöksiin ja turhiin menoihin

EU:n rahankäytössä ongelmia – Ruohonen-Lerner pitää tilintarkastajien havaintoja huolestuttavina

Uusi väline uhkaa nostaa Suomen EU-jäsenmaksuosuutta entisestään – ”Suomelle jäisi sivustakatsojan rooli”

Heikki Koskenkylä varoittaa hätäilemästä EU:n talouskurisääntöjen uudistamisen kanssa: ”Näissä kuvioissa Suomelle on tiedossa vain nettomaksajan roolin kasvu”

Koskenkylä: EU:n budjettisuunnitelma osin oikealla linjalla, mutta Suomen hallitus sekoilee

EU:n komissio haluaa yhteistä verotusta

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025