Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

EU:n ilmastopaketti

Puoluehallituksen kokouksessa selonteon europarlamentin kuluneesta vaalikaudesta antanut perussuomalaisten eurokansanedustaja Teuvo Hakkarainen aikoo asettua ehdolle myös ensi kesän eurovaaleissa. Perussuomalaisten mepit Hakkarainen ja Pirkko Ruohonen-Lerner vastustavat parhaillaan käsiteltävänä olevaa ehdotusta meppien määrän lisäämisestä ja ylikansallisten vaalilistojen mahdollistamisesta Suomen edun vastaisena.

Perussuomalaisten eurokansanedustaja Teuvo Hakkarainen kertoi selonteossaan kesällä 2021 parlamentin käsittelyyn otetusta 55-ilmastopaketista, joka käsittää toistakymmentä ilmasto- ja energiapolitiikan lakiesitystä, joilla halutaan saavuttaa EU:n ilmastolain tavoitteet. Hakkarainen jätti muutosesityksiä lähes kaikkiin mietintöluonnoksiin päästökaupasta maankäyttösektoriin ja uusiutuvasta energiasta ilmastorahastoon, joissa hän yritti tarjota maltillisempia ratkaisuja ja lisätä joustoa toteutukseen.
&#8211; Parlamentti hyväksyi syksyn aikana myös yhteisen maatalouspolitiikan jättipaketin, joka sekin valjastettiin vihreän siirtymän työkaluksi. Budjetiltaan se on kolmannes EU:n kokonaisbudjetista, josta noin 40 % käytetään ilmastotoimien edistämiseen, Hakkarainen kertoi.
EU:n metsästrategia ohjaa komission työtä metsäpolitiikassa. Komissio haluaa metsät osaksi EU:n säädöskehikkoa, luoda puitteet metsänhoidolle ja päättää metsien hoidosta ja suojelusta jäsenmaiden puolesta.
&#8211; Lähdin siitä, että metsät ovat jäsenmaiden kansallisomaisuutta: osaamme hoitaa ne itse. Äänestyksessä parlamentin punavihreä enemmistö kuitenkin jyräsi, ja aika näyttää, oliko siinä Suomen metsävarojen kohtalon hetket.
Venäjän hyökkäys ja energiakriisi
Kevättä 2022 leimasivat Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja energia-asiat. Kun kaasun tuonti Venäjältä katkesi, ja sähkön tukkuhinta on sidottu kaasun hintaan EU:n sisämarkkinoilla, myös sähkön hinta lähti nousukiitoon. Jäsenmaat joutuivat turvautumaan kansallisiin ratkaisuihin, kun komissio ei uskaltanut kajota EU:n sähkömarkkinamalliin sähkön hinnan madaltamiseksi.
&#8211; Paperitiikeri sai kyllä aikaan paljon päätöslauselmia Venäjästä ja riiteli sisäisesti kaasuputkista. Pakotepolitiikka ja Ukrainan tukeminen on jatkunut näihin päiviin, kuten tiedämme, Hakkarainen totesi.
Keväällä jatkui myös 55-paketin käsittely, jossa perussuomalaismepit Hakkarainen ja Laura Huhtasaari yrittivät puolustaa Suomen kansallista etua, toimivaltaa, elinkeinorakennetta ja kilpailukykyä. Kesän yllätyksenä ilmastopaketin kivijalka, päästökauppauudistus, kaatui parlamentin äänestyksessä. Myös EU:n ilmastorahasto ja hiilitullit jumiutuivat hetkeksi, mutta uuden kompromissin jälkeen nekin hyväksyttiin.
&#8211; Myös uudet polttomoottoriautot vuodesta -35 kieltävä esitys ja maankäyttösektoria säätelevä LULUCF hyväksyttiin.
EU:ssa puu ei uusiudu
Syksyllä 2022 parlamentti alkoi käsitellä ennallistamisasetusta. Esitys herätti alusta asti suurta huomiota, sillä se antaa aikaan sidottuja, velvoittavia tavoitteita ennallistaa suuri määrä taantuneita luontotyyppejä EU:ssa. Hakkarainen jätti valiokunnassa jälleen muutosesityksiä kohtuuttomiin tavoitteisiin ja aikatauluun, kustannuksiin, kansalliseen päätösvaltaan ja liikkumavaraan liittyen.
&#8211; Samaan aikaan ilmastopaketista käytiin jo trilogeja eli loppuneuvotteluja. Vielä viimeisiä parlamentin kantoja muodostettiin: esimerkiksi puuta ei katsottu uusiutuvaksi parlamentin äänestyksessä. Näin vähällä järjellä EU-päätöksiä tehdään! Hakkarainen hämmästeli.
Poliittinen ryhmä vaihtui
Kevään eduskuntavaaleissa Huhtasaari palasi Suomeen ja Pirkko Ruohonen-Lerner nousi varapaikalta mepiksi. Samalla perussuomalaiset vaihtoivat poliittista ryhmää ID:stä ECR-ryhmään osan ID-ryhmän jäsenistä suhtautuessa turhan kepeästi Venäjän sotatoimiin Ukrainassa. Ruohonen-Lerner sai paikan työllisyysvaliokunnassa. Hakkarainen sai jatkaa ympäristövaliokunnassa, mutta menetti varapaikan maatalousvaliokunnassa, jonka merkitys on koko ajan kasvanut.
&#8211; Kesäkuussa ennallistaminen kaatui valiokunnassa, mutta parlamentin kanta hyväksyttiin lopulta ilman mietintöä. Vaikka kanta on esitystä parempi ja taloudellisiin ja sosiaalisiin huoliin saatiin osin vastattua, pääongelmat ovat yhä olemassa.
&#8211; Myös EU:n yhteisessä maahanmuuttopolitiikassa on päästy trilogeihin. Uudet säännöt tulevat muuttamaan sitä, miten tulijoita kohdellaan rajoilla, sijoitetaan EU:ssa ja palautetaan, Hakkarainen kertoi.
Latinalaisen Amerikan ja Keski-Amerikan EU-suhteista vastaavissa valtuuskunnissa Hakkarainen on matkustanut koronasulun päätyttyä Argentiinaan, Meksikoon, Costa Ricaan ja Dominikaaniseen tasavaltaan.
&nbsp;

Europarlamentin asialistalla meppien määrän lisääminen ja ylikansalliset vaalilistat – Hakkarainen: Vastustimme ehdotusta Suomen edun vastaisena

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Teuvo Hakkaraisen kokee Brysselissä olevansa oikeassa paikassa ja aikoo hakea jatkopestiä ensi vuoden EU-vaaleissa. Erityisesti metsäasiat ja Suomen metsien puolustaminen ovat Hakkaraiselle tärkeitä asioita.

Perussuomalaisia meppejä Brysselissä on kaksi. Laura Huhtasaaren vaihtaessa Brysselin Suomen eduskuntaan hänen tilalleen tuli Pirkko Ruohonen-Lerner. EU-parlamentissa on 705 meppiä ja seitsemän ryhmittymää. Perussuomalaiset vaihtoivat huhtikuun alussa parlamenttiryhmää ID-ryhmästä eurokriittiseen ja konservatiiviseen, EU-liittovaltiota vastustavaan ja kansallista toimivaltaa korostavaan ECR-ryhmään.
Työtä Suomen metsien puolesta
Vaikutusvaltaa mepillä Teuvo Hakkaraisen mukaan on, jos pääsee varjoesittelijäksi tai valiokuntaan. Hakkarainen on varsinaisena jäsenenä ympäristövaliokunnassa ja oli ryhmänvaihdokseen asti varajäsenenä maatalousvaliokunnassa. Hän on kahdesti ollut varjoesittelijänä maatalous- ja ympäristövaliokunnissa aiheenaan metsästrategia.
&#8211; Metsäpolitiikka on tärkeää. Jäsenvaltioilla pitää olla toimivalta metsäasioissa, ei tarvita unionin tason suunnitelmia metsänhoidolle. Metsät ovat kansallisomaisuuttamme eivätkä miltään osin sosialisoitavissa EU:lle, hän painottaa.
Ympäristöpolitiikalla metsiin kiinni
Hakkarainen on jättänyt muutosesityksiä metsäpolitiikkaa ja metsätaloutta koskeviin esityksiin, kuten EU:n ennallistamisasetukseen ja biodiversiteettistrategiaan. Niiden avulla hän on koettanut lisätä kansallista liikkumavaraa ja pienentää pinta-alatavoitetta.
Osa komission ilmastopakettiin kuuluvista esityksistä liittyy metsäpolitiikkaan.
&#8211; Komissio on yrittänyt koko vaalikauden hivuttaa EU-lainsäädäntöä metsäpolitiikan alalla ympäristöpolitiikan kautta. Tällä toimivallan siirrolla on kauaskantoiset seuraukset metsistä elävälle Suomelle, Hakkarainen varoittaa.
Ennallistaminen, yhteinen rahasto, energiadirektiivin tulo ja rahan jako harmittavat.
&#8211; Tulonsiirtoja tehdään pohjoisesta etelään vihreän kehityksen varjolla. Italia ja muut suuret ovat saaneet EU:n elpymisrahoja kotitalouksien energiaremontteihin eivätkä ole panneet asioitaan kuntoon.
Töissä tosissaan
Työnsä Euroopan parlamentissa Hakkarainen ottaa vakavasti ja on ottanut asioihin usein kantaa. Hän kertoo median toimivan Brysselissä toisin kuin Suomessa.
&#8211; Eduskunnassa media vaikuttaa liikaa työhön. Media voi siellä tulla valiokunnan ovelle, ja mielipide on heti jo valmiina. Täällä ei ole sellaista.
Ero eduskunnassa työskentelyn ja EU-parlamentissa työskentelyn välillä on muutenkin iso.
&#8211; En viihtynyt eduskunnassa, Hakkarainen myöntää.
&nbsp;

Teuvo Hakkaraisen työ Suomen metsien puolustamiseksi Brysselin sosialisoimisyrityksiä vastaan jatkuu – ”Metsät ovat kansallisomaisuuttamme”

Perussuomalaiset julkisti tänään <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/08/UlTurPoWeb.pdf">turvallisuuspoliittisen ohjelmansa</a> puheenjohtaja Riikka Purran johdolla. Esittelyn aluksi yleispoliittisessa katsauksessaan Purra muistutti perussuomalaisten vaatimuksista vaikean energia- ja inflaatiokriisin helpottamiseksi. Suomi on kansalaisiaan vähiten tukevia maita esimerkiksi energialaskujen osalta.

Monen suomalaisen mieltä varjostaakin tulevan syksyn ja talven tilanne ja epätietoisuus siitä, mitä heidän auttamisekseen ollaan tekemässä. Riikka Purra korosti, ettei Suomi ole koskaan sodan jälkeen ollut näin vakavassa tilanteessa.
&#8211; Tämä koskee huoltovarmuutta, varautumista ja joka ikistä suomalaista. Mikäli emme tee nopeita ratkaisuja sekä kotimaisen energian että maatalouden ja ruuantuotannon turvaamiseksi, edessämme voi olla humanitaarinen kriisi omassa maassamme, Purra arvioi.
&#8211; Jatkaako hallitus perussuomalaisten esiin nostamalle sähkön, ruoan, bensan ja dieselin hinnan aiheuttamalle ahdingolle nauramista ja ongelman vähättelyä, vai ottaako se lusikan kauniiseen käteen ja valmistelee välittömästi suomalaisia auttavan pelastuspaketin ja lopettaa pakenemasta EU:n, ilmastokurjistamisen, vihreän siirtymän tai muun taakse? Teimme aiheesta välikysymyksen puoli vuotta sitten, ja kaikki siinä esitetty on entistä ajankohtaisempaa, Purra muistutti.
Veroale käyttöön
Perussuomalaiset on esittänyt pitkään erilaisia toimia energiahintojen alentamiseksi ja vaatinut muun muassa liikenne- ja lämmityspolttoaineiden sekä sähkön verotuksen madaltamista.
&#8211; Nämä toimet ovat mahdollisia muissakin maissa, ja ne ovat mahdollisia myös Suomessa. Jos suhtautuminen polttomoottoriautoiluun on lähtökohtaisesti ideologisen negatiivinen ja kansalaisten pärjääminen nähdään toissijaisena ilmastokunnianhimoon verrattuna, helpotusta ei ole tulossa, Purra miettii.
Hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2050
Perussuomalaiset lisäksi vaatii, että hiilineutraalisuustavoitteesta vuodelle 2035 pitää välittömästi luopua ja siirtää se vuoteen 2050, joka sekin, siis EU:n tavoitevuosi, lipuu vähitellen yhä kauemmaksi, koska Saksan ja muun Keski-Euroopan on pakko lisätä kivihiilen tuotantoa vaikeassa tilanteessa.
&#8211; Perussuomalaisten jo viime syksynä esittämä hiilineutraalisuustavoitteen maltillistaminen tulee väistämättä toteutettavaksi, mikäli kansakunta halutaan pelastaa inflaatiolta ja energiakriisiltä. Demarit, keskusta ja kokoomus ovat asian edessä ennemmin tai myöhemmin – ja niiden on siirryttävä perussuomalaiselle linjalle. Ymmärtäkää tilanne ja lopettakaa moraaliposeeraus ja vihreiden peesaaminen.
Turvetuotanto ylös
Myös turve tarvitaan perussuomalaisten mukaan oleelliseksi osaksi energiapalettia. Turve on Suomessa arvalla määritetty uusiutumattomaksi, toisin kuin Ruotsissa, ja se on mukana sähkön päästökaupassa, toisin kuin Ruotsissa. Lopulta Sanna Marinin hallitus ajoi turvetuotannon lähes kokonaan alas.
&#8211; Toisin sanoen kyseessä on tahallisesti valtavan kalliiksi määritetty energiamuoto. Turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma, helposti varastoitava energiamuoto, jota kannattaa polttaa puun kanssa, joten sen merkityksen on syytä korostua tällaisina aikoina. Turve on oleellinen osa sinivalkoisen siirtymän energiapolitiikkaa. Turvetuotanto on palautettava, ja lainsäädännön pitää tukea tämän tavoitteen toteutumista, Purra vaati.
Koko päästökaupasta luovuttava määräajaksi
Perussuomalaiset huomauttaa, että päästökaupan osuus sähkön hinnan nousussa on merkittävä. Perussuomalaiset on esittänyt, että Suomen ei pidä antaa voimakkaasti nousseita päästökauppatulojaan EU:lle, vaan käyttää niitä ilmastopolitiikasta kärsivien ihmisten ja alojen tukemiseen.
&#8211; Samoin olemme vaatineet jo pitkään päästöoikeuksien lisäämistä. Tämä vaikuttaisi sähkön ja polttoaineiden hintaan alentavasti ilman, että EU:n tyylin mukaisesti pohjoisen maat pääsevät maksumiehiksi tukipakettien ja rahastojen kautta. Nämä ovat edelleen varteenotettavia parannuksia tilanteeseen.
&#8211; Vakavan energiakriisin ja tähtitieteellisen hintatason uhatessa esitämme kuitenkin väliaikaiseksi toimeksi koko päästökaupasta luopumista, Purra totesi.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 16.8.2022 - Purra ja Luukkanen: ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman julkaisu" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/iFt5ENEmIXA?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Perussuomalaisten mukaan päästökaupan keskeyttämisellä voidaan laskea sähkön hintaa jopa 30-50 prosenttia. EU-tason päästökaupan keskeyttämisellä olisi siis mahdollista jopa puolittaa sähkön hinta.
&#8211; Kyseessä olisi välttämätön kriisiaikojen toimi, jota todennäköisesti suuret EU-maat alkavat kylmän talven yhteydessä kannattaa. Suomen pitää alkaa ajaa tätä perussuomalaisten esitystä voimakkaasti.
Päästökauppaa ollaan jopa laajentamassa
Purra muistutti, että tällä hetkellä päästökaupasta luopumisen sijaan sitä ollaan jopa laajentamassa. EU:n ilmastopaketin esittämä päästökaupan laajentaminen nostaa entisestään suomalaisten yritysten ja kotitalouksien kustannuksia puolellatoista miljardilla vuodessa.
&#8211; Ilmastopaketti tulee osa kerrallaan iskemään syvälle Suomeen, tärkeisiin vientialoihimme, yrityksiin, metsänomistajiin, omakotiasujiin, ostovoimaan. Kriittinen tilanne edellyttää koko EU:n ilmastopaketin uudelleenarviointia ja Suomen hallituksen ilmastokurjistamisen välitöntä lopettamista. On käsittämätöntä, että hallitus pyörittelee täysin toissijaisia toimenpide-ehdotuksia, mutta pitää kiinni kynsin hampain siitä suurimmasta korjattavissa olevasta ongelmasta, kintuille itseään potkivasta ilmastopolitiikastaan.
Sähkömarkkinajärjestelmä on ongelma
Purra huomautti lopuksi, että sähkön hintaan vaikuttaa myös sähkömarkkinoiden ongelmallinen rakenne, jota ei juuri mediassa käsitellä. Koko järjestelmä pitäisi rakentaa uudelleen, sillä nykymalli on luotu vihreän siirtymän nimissä tukemaan uusia energiamuotoja, mutta käytännössä tämän seuraus on, että sähköyhtiöt nettoavat yhä suurempia voittoja ja kuluttaja maksaa itsensä kipeäksi.
&#8211; Suomalainen sähkö on jo yli 80-prosenttisesti päästötöntä. Yhden kilowattitunnin tuottamisessa syntyvät CO2-päästöt ovat huomattavasti alemmat kuin EU:ssa keskimäärin, muusta maailmasta puhumattakaan. Tämä ei kuitenkaan näy kuluttajan maksamassa hinnassa. Kun sähkön markkinahinta ei ole määräytynyt todellisten tuotantokustannusten mukaan, kuluttaja ei pääse hyötymään päästöttömästä sähköntuotannosta, Purra huomautti.
&#8211; Hinnan rajoittaminen yhteismarkkinoilla erilaisten kattojen avulla ei ole sellaisenaan mahdollista eikä lainkaan optimaalista. Päinvastoin siitä voisi seurata niukkuutta sähköstä ja jopa satumaisempia voittoja yhtiöille. Sen sijaan on selvää, että kuluttajien maksutaakkaa on välttämätöntä helpottaa.
&nbsp;

Purra vaatii pikaisia toimenpiteitä: ”Edessämme voi olla humanitaarinen kriisi omassa maassamme”

Perussuomalaiset esittää energian hinnan alentamiseen useita toimia, kuten veronalennuksia sekä päästökaupan keskeyttämistä toistaiseksi. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa, että päästökaupan keskeyttämisellä voidaan laskea sähkön hintaa arviolta jopa puoleen nykyisestä. &#8211; Euroopassa käynnissä oleva sota on jo itsessään peruste, jolla koko päästökauppajärjestelmä voidaan panna hyllylle ainakin muutamaksi vuodeksi, Purra sanoo.

Perussuomalaiset on kesällä ottanut voimakkaasti kantaa sen puolesta, että Uniperin tappiot kaasumarkkinoilla eivät kaadu suomalaisten veronmaksajien niskaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomauttaa, että katse on nyt suunnattava tammikuuhun 2022, kun Fortum pääomitti Uniperia 8 miljardilla.
&#8211; Summa on valtava, jopa 10 prosenttia valtion vuosibudjetista. Niin valtava, että tukemista ei päättänyt yhtiön toimitusjohtaja eikä hallitus. Summa on niin valtava, että kumpikaan taho ei olisi uskaltanut tehdä tällaista päätöstä ilman selustan varmistamista.
Perussuomalaiset on vaatinut vastauksia lukuisiin edelleen täysin pimennossa oleviin seikkoihin, mutta hiljaisuus on korvia huumaavaa.
&#8211; Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) pelasi median kanssa hokemaleikkiä eikä suostunut vastaamaan kysymyksiin. Pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Annika Saarikko ovat valinneet piiloleikin. Heitä ei näkynyt lainkaan.
&#8211; Tämä asia ei poistu. Perussuomalaiset pitää huolen, että asia perataan perin pohjin, ja ministerit vastaavat. Mikäli se ei tapahdu kesällä, se tapahtuu syyskuussa. Valtio-omistuksen kautta kyseessä ovat lopulta veronmaksajan rahat, ei sen vähempää, Purra sanoo.
Nyt tarvitaan sinivalkoinen siirtymä
Perussuomalaiset lanseerasi keväällä käsitteen sinivalkoinen siirtymä, joka kuvaa paitsi uudenlaista teollisuuspolitiikkaa, myös laajemmin tarvetta vetää ja ajatella kotiinpäin.
Purra toteaa, että sinivalkoinen siirtymä sisältää ajatuksen myös siitä, että ulkomaalaisilla omistajilla ei saa jatkossa olla merkittävää osaa myöskään kriittisillä aloilla.
&#8211; Suomalainen omistajaohjaus vaatii täydellisen remontin, johon kaikkien puolueiden pitää sitoutua. Suurissa valtio-omistuksissa on periaatteellinen ongelma, mikäli pääomistaja ei puutu silloinkaan, kun pitäisi. Sitten yhtiö toimii kuten lystää ja ilman riskiä. Veronmaksaja kuittaa. Mikäli omistajaohjausta ei haluta tiukentaa, valtio ei voi omistaa pörssiyhtiöistä tällaisia siivuja.
Suomelle luu käteen Uniper-pelastuspaketista
Omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) on markkinoinut Uniper-pelastuspakettia ”parhaana mahdollisena kompromissina”. Purra suhtautuu lopputulokseen realistisemmin.
&#8211; Joka tapauksessa on selvää, että Uniperin niin sanotussa pelastuspaketissa Saksa voitti ja Suomelle jäi luu käteen. Molempien maiden hallituspoliitikot väittivät diilin olleen hyvä, mutta Suomen kohdalla surkuhupaisa spinnaus osoitettiin täydelliseksi bluffiksi vain muutamassa tunnissa.
Purra toteaa, että Saksan ja Suomen poliittisen kulttuurin ero ei liity vain neuvottelijoiden osaamiseen.
&#8211; Suomenkin mediassa on kerrottu, että saksalaiset äänestäjät ovat raivoissaan, sillä kaasulaskuihin on odotettavissa perheille jopa 200-300 euron vuosikorotusta. Onpa puhuttu Saksan kansan nousemisesta jonkinlaiseen kapinaankin ja kerrottu, kuinka herkällä korvalla päättäjät kuuntelevat kansan huolia.
&#8211; Muutama sata euroa vuodessa, onhan siinäkin nousunsa. Mutta. Suomessa sähkölaskut nousevat monille kuukaudessa tuon verran. Uusien sähkösopimusten hinnat ovat käytännössä räjähtäneet.
&#8211; Saksassa kannetaan siis voimakasta poliittista huolta muutaman satasen vuodessa nousevista kaasulaskuista. Suomessa hallituksen avainministereitä ei edes näkynyt, viikkokausiin. Kun he jälleen tulivat esiin, heillä on uusi hokema, nimittäin: Mitään toimenpidettä ei voi sulkea pois. Mitään toimenpidettä ei voi sulkea pois. Älkää sitten sulkeko vaan toimikaa, Purra vaatii.
Perussuomalaiset vaatii veronalennuksia energialle
Purra kertoo saaneensa paljon yhteydenottoja kansalaisilta, jotka pohtivat, miten selviytyä ensi talven sähkölaskuista.
&#8211; Kansalaisten jokapäiväiset yhteydenotot kertovat karua tarinaa siitä, että perheiden sähkölaskut uhkaavat nousta useita tuhansia euroja vuodessa. Ihmiset miettivät, miten selviävät talvesta. Mitä huoneita jätetään lämmittämättä, kuinka alas sisälämpötilan voi laskea, onko varaa käydä töissä.
&#8211; Millä ihmeellä pieni- ja keskituloinen palkansaaja maksaa lisää tuhansia euroja sähkölaskua vuodessa samaan aikaan kun kaikki muukin, kuten liikkuminen ja ruoka ja asuntolainat, maksavat yhä enemmän? Purra kysyy.
Perussuomalaiset esittää useita toimia energian hinnan alentamiseen, kuten veronalennuksia liikenne- ja lämmityspolttoaineisiin sekä kotitalouksien sähköveroon.
Päästökauppa seis, sähkön hinnasta puolet pois
Jotta suomalaiset voisivat saada edullisempaa sähköä, perussuomalaiset esittää myös päästökaupan keskeyttämistä toistaiseksi.
Purra huomauttaa, että Euroopassa käynnissä oleva sota on jo itsessään peruste, jolla koko päästökauppajärjestelmä voidaan panna hyllylle ainakin muutamaksi vuodeksi.
&#8211; Sähkömarkkinoilla on voimassa epäoikeudenmukainen hinnoittelu, josta erityisesti Suomi kärsii. Päästökaupan keskeyttämisellä voidaan laskea sähkön hintaa, arviolta jopa 30-50 prosenttia. EU-tason päästökaupan keskeyttämisellä olisi siis mahdollista jopa puolittaa sähkön hinta. Kyseessä olisi välttämätön kriisiaikojen toimi, jota todennäköisesti suuret EU-maat alkavat kylmän talven yhteydessä kannattaa. Suomen pitää alkaa ajaa tätä perussuomalaisten esitystä voimakkaasti, Purra sanoo.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 16.8.2022 - Purra ja Luukkanen: ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman julkaisu" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/iFt5ENEmIXA?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hän huomauttaa, että sen sijaan, että päästökaupasta olisi toistaiseksi oltu luopumassa, sitä ollaan laajentamassa, ja se käy kalliiksi suomalaisille.
&#8211; EU:n ilmastopaketin esittämä päästökaupan laajentaminen nostaa entisestään suomalaisten yritysten ja kotitalouksien kustannuksia puolellatoista miljardilla vuodessa. Ilmastopaketti tulee osa kerrallaan iskemään syvälle Suomeen, tärkeisiin vientialoihimme, yrityksiin, metsänomistajiin, omakotiasujiin, ostovoimaan. Kriittinen tilanne edellyttää koko EU:n ilmastopaketin uudelleenarviointia ja Suomen hallituksen ilmastokurjistamisen välitöntä lopettamista.
&nbsp;

Perussuomalaiset laittaisi omistajaohjauksen remonttiin: ”Ulkomaalaisilla omistajilla ei saa jatkossa olla merkittävää osaa kriittisillä aloilla”

Europarlamentissa käytiin eilen täysistuntokeskustelu EU:n ilmastopaketista. Puheenvuoroissaan europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen kysyi muun muassa, että missä on vaaka, jolla hiilidioksidia mitataan.

Teuvo Hakkarainen totesi, että laskelmien mukaan EU tuottaa 10 % päästöistä:
&#8211; Maapallon todelliset suursaastuttajat toimivat omilla aikatauluillaan. Niille on annettu aikalisiä Eurooppaan verraten. Meillä tavoitteiden kiristysprosenteista käydään kilpajuoksua, kuka suurimman luvun lyö pöytään. Näin näivetetään talouden kilpailukyky. Ei riitä, että Venäjä sekoittaa sotimisellaan maailmantalouden. Näillä toimillaan EU rasvaa omaa hirttoköyttään.
Ilmastohulluudesta on tehty uskonto
Hakkaraisen mukaan suuri tyhjä kupla ilmastoharhoissa on, että niin sanottu vihreä siirtymä maksaa itse itsensä takaisin, vaikka ei ole esitetty, miten se tapahtuu:
&#8211; Ymmärrän kohtuuden ja järkevyyden ilmastoasioissakin, mutta nyt ollaan karkaamassa mielikuvitusmaailmaan. EU:n kolhoosi on kaadettava ja palattava alkuperäiseen vapaakauppa-alueeseen.
&#8211; Myrkynvihreä ilmastohulluus on nostettu jumalallisiin mittoihin. Tehty uskonto. Se on sairasta kunnianhimoa, jossa tosiasioilla ei ole enää merkitystä. Hiilidioksidipuolueet ennustavat maailmanloppua. Sitä on aina tehty. Ei ole vain vielä tullut, Hakkarainen painotti.
EU on tullut sokeaksi omalle hulluudelleen
Hakkarainen pamautti, että ilmastonmuutoskeskustelussa kyse on luulotaudista, jonka ilmentyminä kerrotaan, että metsäpalot ja tulvatkin &#8211; joita on aina ollut &#8211; ovat nekin ilmastonmuutoksen aiheuttamia:
&#8211; EU on tullut sokeaksi omalle hulluudelleen. Suomesta aiotaan tehdä Euroopan puureservaatti, jossa metsät otetaan EU:n määräysvaltaan. Sosialismi ei ole näköjään kuollut.
Hakkarainen kantoi huolta tieliikenteestä, jonka kimppuun käydään ennennäkemättömällä tavalla. Lisäksi hän kyseenalaisti hiilidioksidimittaukset:
&#8211; Se käytännössä lopettaa polttomoottoriauton käytön kokonaan.
&#8211; Sähköautoista odotetaan pelastajaa, mutta tekniikan on kehityttävä paljon, jotta niin kävisi. Sähköauto tuottaa elinkaarensa aikana päästöjä vähintään polttomoottoriauton verran. Olen varma, että sähköautoilussa joudutaan pakosta perumaan hurjimpia haaveita. Kun näistä hiilidioksiditonneista jatkuvasti puhutaan, niin missä on se vaaka, jolla ne mitataan? Hakkarainen kysyi.
&nbsp;

Hakkarainen EU:n ilmastopaketista: Näillä toimilla EU rasvaa omaa hirttoköyttään – ”Missä on se vaaka, jolla hiilidioksidia mitataan?”

Työssäkäynti on monelle kannattamatonta, maatalous on hätätilassa, kuluttajahinnat – kuten ruuan hinta – kasvavat ja yritysten kilpailukyky heikkenee. Polttoaine- ja energiahintakriisi on iskenyt syvälle.

&#8211; Teimme välikysymyksen, jossa vaadittiin välittömiä toimia tilanteen helpottamiseksi. Olemme huolissamme, miten suomalaiset pärjäävät, ja eiväthän he tahdo pian enää pärjätä, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri totesi tänään eduskunnassa pidetyssä välikysymyskeskustelussa.
Hallituksen toimet riittämättömiä
Hallitus julkaisi perjantaina toimia kriisin helpottamiseksi. Toimet esimerkiksi työmatkavähennyksen parantamiseksi ovat oikeasuuntaisia, mutta kahta asiaa ne eivät tee: ne eivät auta akuutisti eivätkä vaikuta hintoihin.
&#8211; Työmatkavähennyksen enimmäismäärän korottaminen koskee vain pientä osaa työmatkalaisista eikä kilometrikohtaisen vähennyksenkään korottaminen koske läheskään kaikkia. Jos olisitte halunneet auttaa koko työväestöä, olisitte madaltaneet työmatkojen omavastuuta.
&#8211; Työmatkavähennys ei myöskään laske hintoja pumpulla senttiäkään eikä ensi vuonna saatu veronpalautus tai heinäkuussa laskettu veroprosentti nyt lohduta, Meri sanoo.
Hallituksen toimenpidelistassa ei ole toimia, jotka parantaisivat yritysten kilpailukykyä tai alentaisivat esimerkiksi ruuan kuluttajahintoja.
Päästökauppatulot oman kansan hyväksi
Perussuomalaiset painottavat, että ilmastopolitiikassa pitää ottaa järki käteen. Hallituksen ajama maailman kunnianhimoisin hiilineutraalisuustavoite tulee siirtää vuoteen 2050 eli samaan vuoteen kuin EU:n tavoite.
&#8211; Pienen maan, jossa etäisyydet ovat pitkiä ja auto välttämätön, ilmasto kylmä, julkinen talous rapakunnossa ja vientisektori energiaintensiivinen, pitää asiat tehdä vastuullisesti &#8211; vakaalla harkinnalla eikä lähteä poseeraamaan mallimaata.
&#8211; Toiseksi Suomen pitää käyttää päästökauppatulot oman kansansa hyvinvointiin. Tuloja kertyi vuonna 2021 päästöoikeuksien huutokaupoista yhteensä noin 409 miljoonaa euroa, Meri sanoo.
Komissio hamuaa suomalaisten rahoja
EU-komissio hamuaa näitä rahoja EU:n ilmastososiaalirahastoon ja haluaa kerätä lisätuloja nappaamalla joka vuosi 12 miljardia euroa jäsenmaiden päästökauppatuloista.
&#8211; Olemme esittäneet, että Suomen ei pidä antaa näitä tuloja, vaan käyttää niitä ilmastopolitiikasta kärsivien ihmisten ja alojen tukemiseen.
&#8211; Lisäksi päästöoikeuksien määrää tulee lisätä. Oikeuksien lisääminen vaikuttaisi sähkön ja polttoaineiden hintaan alentavasti. Mutta mitä tekee hallitus? Se kirittää komissiota päästöoikeuksien vähentämiseen! Meri ihmettelee.
Puolentoista miljardin lisälasku tulossa
Perussuomalaisten mielestä EU:n ilmastofanatismille pitää sanoa tiukasti ei. Pelkästään EU:n ilmastopaketin esityksistä yksi, päästökaupan laajentaminen, nostaa suomalaisten yritysten ja kotitalouksien kustannuksia puolellatoista miljardilla vuodessa.
&#8211; Merikuljetusten hinta on nousemassa alkuvaiheen jälkeen yli miljardilla eurolla vuodessa. Tieliikenteessä vuosikustannukset nousisivat sadoilla miljoonilla. Ilmastopaketti tulee iskemään tärkeisiin vientialoihimme, yrityksiin, omakotiasujiin, kansalaisten ostovoimaan. Miettikää.
Välittömät toimenpiteet hintoihin
Välittömänä toimenpiteenä perussuomalaiset esittää polttoaineiden jakeluvelvoitteen tason laskemista. Velvoitteen laskeminen olisi valtiontalouden näkökulmasta tehokkain tapa laskea polttoainehintoja, koska se tapahtuisi ilman välittömiä vaikutuksia kertyvien verojen määrään.
&#8211; Hallitus on sen sijaan kiristämässä jakeluvelvoitetta eli korottamassa hintoja. Perjantaina hallituksen esittämät toimenpiteet valuvat näin Kankkulan kaivoon, Meri sanoo.
&#8211; Verotukseen esitämme kolmea välitöntä toimenpidettä: polttoaineveroa on laskettava, sähköveroa on laskettava, dieselin käyttövoimavero on poistettava.
Kehitysavusta voidaan leikata
Mistä sitten otettaisiin rahat polttoaine- ja sähköverojen alentamiseen? Perussuomalaisten mukaan esimerkiksi käyttövoimaveron poisto maksaisi suorina verotuloina yli 400 miljoonaa. Polttoaineveroakin perussuomalaiset esitti laskettavaksi yli 250 miljoonalla eurolla.
&#8211; Ei hätää, perussuomalainen laittaa aina asiat tärkeysjärjestykseen. Suomi maksaa 1,3 miljardia euroa vuodessa kehitysapua, josta suuria summia valuu Maailmanpankin mukaan eliitin veroparatiiseihin ja korruptioon. Siitä kun lohkaisi edes puolet, olisimme poistaneet käyttövoimaveron ja madaltaneet polttoaineveroa.
&#8211; On lisäksi huomattava, että veroalennuksia ei voi laskea vain suorina veromenetyksinä. Kun rahaa jää enemmän käteen, talous voi joka tavalla paremmin ja verotulot nousevat, Meri muistuttaa.
Hallitus ei reagoi riittävästi
Perussuomalaiset esittävät, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.
&#8211; Hallitus ei ole oikeasuuntaisista toimenpide-ehdotuksistaan huolimatta pystynyt reagoimaan riittävillä toimilla polttoaine- ja energiahintakriisin. Liikkumisen ja asumisen hintoihin ei ole tulossa riittävän vaikuttavia nopeita toimia ja näin ollen kuluttajahinnat pysyvät korkeina ja kilpailukyky heikkona, Meri varoittaa.
&#8211; Tästä syytä esitän, ettei hallitus nauti eduskunnan luottamusta.

EU:n ilmastopaketti

Europarlamentin asialistalla meppien määrän lisääminen ja ylikansalliset vaalilistat – Hakkarainen: Vastustimme ehdotusta Suomen edun vastaisena

Teuvo Hakkaraisen työ Suomen metsien puolustamiseksi Brysselin sosialisoimisyrityksiä vastaan jatkuu – ”Metsät ovat kansallisomaisuuttamme”

Purra vaatii pikaisia toimenpiteitä: ”Edessämme voi olla humanitaarinen kriisi omassa maassamme”

Perussuomalaiset laittaisi omistajaohjauksen remonttiin: ”Ulkomaalaisilla omistajilla ei saa jatkossa olla merkittävää osaa kriittisillä aloilla”

Hakkarainen EU:n ilmastopaketista: Näillä toimilla EU rasvaa omaa hirttoköyttään – ”Missä on se vaaka, jolla hiilidioksidia mitataan?”

Hallitukselta ei vaikuttavia toimia polttoainehintoihin, maatalouskriisiin, ostovoimaan tai kilpailukykyyn – perussuomalaiset esitti epäluottamusta

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025