Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57  jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

EU:n nettomaksut

Perussuomalaiset katsoo, että EU:n tulisi pysyä omalla tontillaan ja toimia siinä tehtävässä, mihin EU on alunperin luotu. &#8211; Perussuomalaisten huolet liittyvät siihen, että EU kaappaa toimivaltaa asioissa, jotka eivät sille kuulu, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra.

Ylen Politiikkaradiossa vieraillut perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra katsoo, että eurojäsenyydestä ei ole ollut Suomelle hyötyä, päinvastoin.
Nykyisten EU-sääntöjen mukaan eurosta eroaminen ei ole mahdollista, koska euro on sidottu EU-jäsenyyteen. Purra katsoo, että eurojärjestelmään ei olisi koskaan pitänyt edes liittyä.
&#8211; Myös useiden asiantuntijoidenkin mukaan eurojäsenyys ei ole hyödyttänyt Suomea. Tällä hetkelläkin on nähtävissä, että EKP:n rahapolitiikka on Suomelle huonoa. Inflaatio on hidastunut, vastaavasti talous kuitenkin sakkaa ja työttömyys kasvaa. Edelleen myös ohjauskorot ovat korkealla.
Purra huomauttaa, että ei tiedetä, mihin suuntaan EU kehittyy.
&#8211; Tai mitä tapahtuu niille EU-jäsenmaille, jotka ovat jo merkittävästi ylivelkaantuneita. Jos tähän ei kyetä puuttumaan, euronkin tulevaisuus voi olla heikko.
Enemmän nettohyötyä Suomelle
Lukuun ottamatta vuosia 1996, 1997 ja 2000 Suomi on koko EU-jäsenyyden ajan ollut EU:n nettomaksaja. Nettomaksu kuvaa Suomen EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Suomen maksuosuus ei kerro kaikista EU-jäsenyyden taloudellisista hyödyistä, kuten avoimista sisämarkkinoista.
Purra sanoo, että Suomen EU:sta saamat hyödyt liittyvätkin merkittävästi sisämarkkinoiden toimintaan ja kaupankäyntiin. Hän kuitenkin katsoo, että EU:n nettohyötyjen Suomelle tulisi olla selvästi suurempia kuin nyt.
&#8211; Yleensä kaikissa instrumenteissa ja budjeteissa me maksamme enemmän kuin tulemme koskaan saamaan. Tilanne tuskin on muuttumassa parempaan suuntaan. EU:ssahan kaavaillaan myös laajentumista, mikä tulisi muuttamaan monen jo nykyisen nettosaajamaan nettomaksajaksi.
Perussuomalaisilla ei ole mitään sitä vastaan, että EU toimisi siinä, mihin se on luotu.
&#8211; Perussuomalaisten huolet liittyvät siihen, että EU kaappaa toimivaltaa asioissa, jotka eivät sille kuulu. Esimerkiksi metsäpolitiikkaan liittyen kustannukset Suomelle voivat olla hyvinkin suuria, Purra sanoo.
PS edistäisi Ruanda-mallia
EU-parlamentti hyväksyi äskettäin pitkään valmistellun maahanmuuttopaketin, jossa säädetään muun muassa pakollisista solidaarisuustoimista EU-maille, joihin kohdistuu muuttopainetta.
Maahanmuuttopolitiikassa perussuomalaiset kuitenkin esittää, että EU siirtyisi niin sanottuun Ruanda-malliin. Se tarkoittaa esimerkiksi jo Britannian hahmottelemaa turvapaikanhaun ulkoistamista EU:n ulkopuoliseen turvalliseen kolmanteen maahan, jossa selvitetään mahdollinen tarve suojelulle.
Purra sanoo, että EU:n maahanmuuttopaketista ei löydykään toimivia ratkaisuja, joilla olisi mahdollista puuttua varsinaiseen ongelmaan.
&#8211; Kokonaisongelma liittyy siihen, että kehittyvistä maista voimakkaasti siirrytään korkeamman elintason maihin. EU:n maahanmuuttopaketilla tämä ongelma ei ratkea, Purra sanoo.
Suomella oltava toisin toimimisen mahdollisuus
Laittoman siirtolaisuuden pääreitti Eurooppaan kulkee Välimeren kautta, missä tulijat ovat usein liikkeellä heikkolaatuisilla veneillä. Matka on vaarallinen, ja merelle myös kuolee ihmisiä.
&#8211; EU:n pitäisi lopettaa kaikki vetotekijät, jotka saavat ihmiset lähtemään tälle matkalle. Valitettavasti myös monet kansainväliset sopimukset on tehty toisenlaiseen aikaan, Purra sanoo.
Suomen EU-eroa perussuomalaisten puheenjohtaja ei pidä realistisena juuri nyt, mutta tarvittaessa tulevaisuudessa olisi oltava käytössä keinoja irtautua EU:sta, mikäli se etenee fiskaaliunionin suuntaan.
&#8211; Eurooppa koostuu itsenäisistä kansallisvaltioista, jotka kaikki ovat omanlaisiaan. Jos kuitenkin EU alkaa kehittyä liittovaltion suuntaan, Suomen on voitava valita toisin. Itsenäisellä kansallisvaltiolla täytyy olla mahdollisuus päättää siitä, minkälaisiin kokoonpanoihin se kuuluu.
Kuuntele Purran koko eurovaalitentti <a href="https://areena.yle.fi/podcastit/1-68778873">tästä</a>.
&nbsp;

Purra: Suomen tulisi saada EU:sta selvästi nykyistä suurempaa nettohyötyä

Korkotason nousu euroalueella on siivittämässä EU:n matkaa yhä pidemmälle kohti velka- ja tulonsiirtounionia. EU-komission heinäkuisen tiedonannon mukaan EU:n kaikkiaan noin 800 miljardin euron elvytyspaketin korkomenot ovat vuosina 2021–2027 jopa 17–27 miljardia euroa suuremmat kuin aiemmin on oletettu. Suomelle kohdistuva osuus elvytyspaketista on kutistunut sadoilla miljoonilla euroilla, mutta maksettavaa on tulossa enemmän.

Euroalueen korkotason nousulla voi olla erittäin suuri vaikutus EU-elvytyspaketin rahoitukseen. Asiantuntijoiden mukaan paketin hinta uhkaa nousta huomattavasti ennakoitua korkeammaksi.
EU-komissio antoi äskettäin heinäkuussa <a href="https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/BUDG-PR-751626_EN.pdf">tiedonannon</a>, jonka mukaan pelkästään kuluvalla budjettikaudella 2021–2027 paketin korkomenot ovat 17–27 miljardia euroa suuremmat kuin aiemmin on oletettu. Korkotason nousu tulee nostamaan merkittävästi Suomen EU-nettomaksua, minkä veronmaksaja tuntee lompakossaan.
Suomi on ollut vuosia 1996, 1997 ja 2000 lukuun ottamatta EU:n nettomaksaja. Nettomaksu kuvaa Suomen EU:lta saamien tulojen ja EU:lle maksettujen maksujen erotusta. Vuonna 2021 Suomen nettomaksu EU:lle oli 970 miljoonaa euroa. Elvytyspaketin korkokulujen lisäksi Ukrainan auttaminen nostaa Suomen osuutta.
Sinä saat maksaa lisää
<a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/97a7eecf-c186-4879-9f71-ece1fe0c907c">Arvion mukaan</a> elvytyspaketista veronmaksajille korkopompusta tuleva lisälasku on nykykorkotasolla 75–80 miljoonaa euroa vuodessa. EU:n budjettikaudella 2021–2027 lisälasku korosta olisi siten 525–560 miljoonan euron luokkaa.
EU-elvytyspaketti on rahoitusinstrumentti, joka sisältää noin 800 miljardin euron rahoituksen jäsenmaille, karkeasti ottaen suunnilleen puolet avustuksina ja noin puolet lainoina. Suomen kannalta järjestely on koko ajan muuttunut epäedullisemmaksi, sillä ikävän korkojen nousun lisäksi Suomelle kohdistuva osuus paketista on kutistunut kerta toisensa jälkeen sadoilla miljoonilla.
Vuosi sitten valtiovarainministeriö tiedotti, että <a href="https://www.iltalehti.fi/talous/a/41b7f53b-2ed1-4804-afc5-e62bca59eec6">Suomen osuus</a> elvytyspaketin avustuksista pienenee noin 1,8 miljardiin euroon. Tällä hetkellä kenelläkään ei ole varmaa tietoa, mikä Suomen osuus loppujen lopuksi tulee olemaan.
Varmaa on vain se, että juuri sinä saat maksaa lisää. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän talouspoliittisen asiantuntijan Juhani Huopaisen arvio on synkkä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Elpymispaketti maksoi aluksi Suomelle n. 6 mrd ja siitä saatiin n. 2 mrd.
Oma arvaus lopputuloksesta: saadaan n. 1-1,5 mrd ja maksetaan 12 mrd.
&mdash; Juhani Huopainen (@Huopainen) <a href="https://twitter.com/Huopainen/status/1701121527578579052?ref_src=twsrc%5Etfw">September 11, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Elvytyspaketin rahojen käyttö on löysää, ja äskettäin <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d35de296-5f2a-41cd-b5fa-15352cee2775">uutisoitiin</a>, että italialaiset teettävät kodinremontteja elpymisrahoilla.
Elvytyspakettia hehkuttanut Marin häipyy eduskunnasta
Toukokuussa 2021 eduskunta hyväksyi EU:n monivuotisen rahoituskehyksen ja samalla elvytyspaketin. Päätös syntyi äänin 134-57. Päätös vaati 2/3-määräenemmistön, sillä perustuslakivaliokunta katsoi, että kyse on merkittävästä vallansiirrosta EU:lle.
Perussuomalaiset <a href="https://stage.sudev.fi/miksi-kansanedustajat-puhuvat-nyt-yota-myoten-eduskuntatalolla-jos-et-tieda-niin-katso-tama-video/">vastusti</a> elvytyspakettia alusta saakka, mutta ei onnistunut kaatamaan pakettia, joka on viemässä Suomelta valtavasti rahaa ja itsemääräämisoikeutta.
Silloista pääministeriä Sanna Marinia ei toukokuussa 2021 ensin edes nähty eduskunnassa keskustelemassa EU-elvytyspaketista syyksi kerrotun omaehtoisen koronakaranteenin vuoksi.
Eduskunnassa Marin toisti jo aikaisemmin kuultuja fraaseja siitä, miten neuvottelu muiden EU-johtajien kanssa kesällä 2020 olisi ollut Suomelle menestys ja onnistuminen. Pääministerin mukaan Suomi onnistui neuvotteluissa. Marin ei puheenvuorossaan eduskunnalle ottanut mitään kantaa elvytyspakettia kohtaan esitettyyn kritiikkiin saati useisiin asiantuntijalausuntoihin, joissa on osoitettu virheelliseksi paketin puolesta esitetyt poliittiset argumentit.
Useat talousasiantuntijat, kuten eduskunnalle lausunnon antanut kansainvälisen makrotaloustieteen tutkija Juha Tervala, ovat osoittaneet, että elvytyspaketista ei ole mainittavaa hyötyä Suomen taloudelle.
Kuvaavaa on, että Marin itse on <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sanna-marin-siirtyy-tony-blair-instituten-strategiseksi-neuvonantajaksi-hakee-eroa-kansanedustajan-tehtavasta/d9c4f3af-dbf4-4d00-9b16-1e237f6d7efa">saanut</a> uuden tehtävän Tony Blair Instituten strategisena neuvonantajana Lontoosta ja hän jättää eduskunnan. Eduskunta myönsi tiistaina Marinille vapautuksen kansanedustajan tehtävästä.
Suomella omiakin korkoharmeja
EU-elvytyspaketin kohdalla on siis käymässä täysin samalla tavalla kuin Suomen valtiontaloudessa: korkopompusta seuraa raskas lisämaksu veronmaksajille. Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Sami Pakarisen arviolaskelman <a href="https://stage.sudev.fi/vasenlaita-hullaantui-velkaan-holtiton-velanotto-antoi-vauhtia-korkopomppuun-jo-seuraavan-vuosikymmenen-taitteessa-valtion-velkojen-korkomenot-liki-seitseman-miljardia/">mukaan</a> ensi vuosikymmenen alussa valtion korkomenot olisivat jo 7 miljardia euroa, jos keskikorko olisi 3,5 prosenttia ja valtion lainakanta 200 miljardia euroa.
Marinin hallituskaudella Suomi on ottanut jatkuvasti uutta lainaa. Valtiovarainministeri Riikka Purra on viime aikoina useaan otteeseen <a href="https://stage.sudev.fi/valtiovarainministeri-purra-hallitus-toteuttaa-tyolinjaa-etta-tassa-maassa-tyon-tekeminen-kannattaisi-ja-etta-yrityksiin-syntyisi-uusia-tyopaikkoja/">muistuttanut</a>, että valtion velkakehityksen kääntäminen on työlästä ja samalla vuosien projekti.
&#8211; Mikäli hallitus pääsee tavoitteisiinsa tämän hallituskauden osalta ja saamme istua koko kauden, niin velan kasvu pystytään taittamaan. Mutta velkasuhteen kääntäminen laskuun edellyttää seuraavaa hallituskautta, joka kykenee tekemään vastaavia toimia, Purra sanoo.
EU:sta on kuitenkin tulossa lisää jäsenmaiden välisiä tulonsiirtoja, ja uutta yhteisvelkaa on jo väläytelty. Purra <a href="https://stage.sudev.fi/suomen-eu-vaikuttaminen-on-usein-lyhytjanteista-ja-hampaatonta-purra-vaatii-valtiojohtoa-voimakkaasti-ajamaan-unionissa-suomen-intresseja/">korostaa</a>, että jatkossa Suomen on ajettava unionissa voimakkaammin omaa etuaan.
&nbsp;

Nyt tulee korkopomppu – Suomen veronmaksajia uhkaa satojen miljoonien lisälasku EU-elvytyspaketista

Kansanedustaja Jani Mäkelä piti eduskunnassa perussuomalaisten ryhmäpuheenvuoron hallituksen EU:lle esittämästä 750 miljardin lahjapaketista, jonka perussuomalaiset tyrmäävät täysin.

Hallitus esittää eduskunnan hyväksyttäväksi kokonaisuutta, jossa on mukana EU:n monivuotinen rahoituskehys, verotusoikeus unionille ja 750 miljardin lahjapaketti. Kansanedustaja Jani Mäkelä on tyytyväinen siitä, että viimeinkin eduskunta pääsee keskustelemaan asiasta, josta keskustelun hallitus on yrittänyt vaientaa kesästä lähtien.
&#8211; Hallitus ei halua kertoa kansalle, että sai Euroopasta käskyn – euroalue ja Saksan ja Ranskan pankkien saatavat Italiasta ja Espanjasta on pelastettava. Talous oli kriisissä jo ennen koronaa &#8211; nyt tuli sopiva hetki kiristää pois meidänkin rahamme. Jotta Brysselissä voitaisiin jatkaa suurvallan leikkimistä.
&#8211; EU:n monivuotinen rahoituskehys on suoranainen oodi kyvyttömyydelle. Vaikka iso nettomaksaja Britannia äänesti jaloillaan ja lähti pois rahoittamasta koko kolhoosia, brexitin aiheuttamaa vajetta ei aiota leikata mistään. Suomen kaltaiset ahkerat ja rehelliset maat saavat maksaa lisää!
EU ei onnistu etenkään ratkaisevissa asioissa
EU:n onnistumiset ovat Mäkelän mukaan vähissä. Se ei ole onnistunut ulkopolitiikassaan, talouspolitiikassaan, maahanmuuttopolitiikassaan eikä epidemian torjunnassa. Yhden asian EU sentään Mäkelän mielestä osaa, nimittäin muiden ansaitsemien rahojen jakamisen sellaisille, jotka eivät niitä ole ansainneet.
&#8211; EU pettää tosipaikassa. Se on hyvänä aikana edustavinaan sääntöperäistä kansainvälistä yhteistyötä, mutta jokaisen kriisin tullen säännöt kirjoitetaan uusiksi. Näin kävi eurokriisissä, turvapaikkakriisissä ja nyt koronakriisissä – niin käy seuraavassakin kriisissä. Kriisin varjolla liittovaltio syvenee ja kansallisvaltioita syödään.
Suomen nettomaksut kasvavat, EU saa verotusoikeuden
Mäkelä pitää rahoituskehystä hallituksen epäonnistumisena, jonka hinta suomalaisille veronmaksajille tulee olemaan satoja miljoonia nettomaksua lisää entisen päälle. Kaikki vähäinen takaisin tuleva raha on suomalaisten omaa rahaa, josta merkittävä osa jaetaan tukena Suomen kilpailijamaille Euroopassa.
&#8211; Eikä siinä vielä kaikki. Hallitus esittää suostumista EU:n verotusoikeuden päänavaukseen ja koronapaketiksi naamioituun holtittoman taloudenhoidon maiden tukipakettiin. Että maksaisimme yli kuusi miljardia saadaksemme takaisin kenties reilut kaksi miljardia! jyrähti Mäkelä.
Totuuden vääristely ei auta
Mäkelän mielestä hallitus on nähnyt suuren vaivan voidakseen vedättää tämän esityksen läpi eduskunnasta yksinkertaisella enemmistöllä samalla väittäen, ettei Suomi menetä itsemääräämisoikeuttaan. Asiat eivät kuitenkaan muutu ahkerallakaan totuuden vääristelyllä, Mäkelä huomautti.
&#8211; Vaikka kuinka nimittäisi yhteistä velkaa joksikin muuksi, se on yhteistä velkaa. Vaikka miten nimittäisi verotusoikeutta muuksi, se pysyy verotusoikeutena. Vaikka nimittäisi muiden laskujen maksamista millä nimellä tahansa, se on edelleen muiden laskujen maksamista.
Tarkkarajaisuus ja ainutkertaisuus pötyä
Mäkelä pitää puheita elvytyspaketin tarkkarajaisuudesta silkkana pötynä. Pääministeri Sanna Marin esitteli eduskunnalle 3,2 miljardin palautuksen Suomen 6,6 miljardista eurosta ennen kuin hallitus jo muutaman kuukauden päästä joutui myöntämään, että takaisin saadaan ainakin puoli miljardia vähemmän.
&#8211; Puheet elvytyspaketin ainutkertaisuudesta ovat pötyä. Jos tämä piikki avataan nyt, on järjetöntä väittää, että myöhemmin kieltäytyminen uusista paketeista on ainakaan helpompaa. Suurten EU-maiden ja kansainvälisten järjestöjen johtajat ovat jo todenneet, että tämä on pysyvä ja toistuva järjestely.
&#8211; Puheet Suomen viennin elvyttämisestä paketilla ovat pötyä. Missä todellisuudessa vientiä tuetaan lahjoittamalla velkarahaa kilpailijamaillemme, että nämä kenties ostaisivat tuotteitamme? Ajatelkaa hetki tätä ja miettikää, onko siinä mitään tolkkua, ihmetteli Mäkelä.
Keskustan takki kääntynyt täysin
Ollessaan keskustan puheenjohtaja edustaja Juha Sipilä sanoi vuonna 2012, että Suomessa tulee järjestää kansanäänestys, jos maa on siirtymässä euromaiden yhteiseen velkaan. Myöhemmin hän jopa väläytti kansanäänestystä EU:sta eroamisesta, jos unioni siirtyy liittovaltion suuntaan.
&#8211; Nyt on sellainen tilanne. EU siirtyy yhteiseen velkaan ja liittovaltion suuntaan. Mitä sanoo keskusta? Oletteko tässäkin asiassa punavihreän hallituksen apupuolue? Perussuomalaiset ovat vaatineet kansanäänestystä tukipaketista – lunastatteko nyt vanhat puheenne, vai kääntyykö takki?
&#8211; Tämä on sellainen asia, josta voi lopulta olla vain kahta mieltä. Voi joko olla Suomen taloudellisen itsemääräämisoikeuden puolella tai sitä vastaan. Ei ole välimuotoa &#8211; ei voi kiemurrella.
&#8211; Perussuomalaiset pitävät kaikin laillisin keinoin kiinni Suomen itsenäisyydestä ja Suomen kansan oikeudesta päättää asioistaan – loppuun asti. Vastustamme tätä pakettia ja tätä päätöstä. Nyt kansa haluaa kuulla, mitä te muut kansaa edustamaan valitut aiotte, Mäkelä totesi puheenvuoronsa lopuksi.
&nbsp;

Euroopan unioni siirtyy yhteiseen velkaan ja liittovaltion suuntaan – ”Puheet Suomen viennin elvyttämisestä EU-paketilla ovat pötyä”

Perussuomalaiset hiillosti hallitusta tänään suullisella kyselytunnilla Euroopan komission budjettiesityksestä. 

Hallituksen puheet siitä, ettei Britannian EU-eron vaikutuksia paikata lisäämällä nettomaksuja, ovat perussuomalaisten mukaan jäämässä tyhjäksi uhoksi.
&#8211; Päinvastoin – EU:n menoja jopa esitetään nostettavaksi! Suomi maksaa nytkin keskimäärin puoli miljardia enemmän unionille kuin saa takaisin, kansanedustaja Jani Mäkelä (ps.) arvosteli.
&#8211; Helmikuussa valtiovarainministeri Petteri Orpo julisti, ettei ole massia ja jakovaraa, kun kansa vaati lomarahaleikkausten perumista. Nyt on massia, kun Brysselin byrokraatteja pitää rahoittaa? Tämäkö nyt on hallituksen mielestä kohtuullista ja oikeudenmukaista? Mäkelä kysyi.
Eurooppaministeri Sampo Terho (sin.) vastasi, että neuvottelut ovat vasta alussa ja Suomi neuvottelee EU:n rahoitusta varmasti alaspäin. Terho torjui väitteet siitä, että Suomi olisi suostunut nettomaksuosuuden kasvuun.
Mäkelä huomautti, että hallituksen sisäisissä puheissa on suurta ristiriitaa.
&#8211; Pääministeri Juha Sipilä, te kiititte komission esitystä ja kehuitte että Suomen kannat on huomioitu siinä. Hallitus siis hyväksyy jäsenmaksun kasvattamisen – kaikissa muissa nettomaksaja-maissa valtiojohto on tyrmännyt korotuksen. Aikooko Suomi jäädä yksin ojentelemaan setelipinoja Brysseliin?
Mäkelä huomautti, että pääministeri Juha Sipilä edustaa puoluetta, joka ainakin omien sanojensa mukaan ajaa maatalouden asiaa.
&#8211; Oletteko huomannut, että EU aikoo tässä esityksessä leikata maataloustukia jopa viisi prosenttia? Keskustako levittää kätensä ja antautuu tämän edessä? Mäkelä tivasi.

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Hallitus näyttää taipuvan EU-maksujen nostamiselle – puheet tiukasta linjasta jäämässä tyhjäksi uhoksi

EU:n nettomaksut

Purra: Suomen tulisi saada EU:sta selvästi nykyistä suurempaa nettohyötyä

Nyt tulee korkopomppu – Suomen veronmaksajia uhkaa satojen miljoonien lisälasku EU-elvytyspaketista

Euroopan unioni siirtyy yhteiseen velkaan ja liittovaltion suuntaan – ”Puheet Suomen viennin elvyttämisestä EU-paketilla ovat pötyä”

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Hallitus näyttää taipuvan EU-maksujen nostamiselle – puheet tiukasta linjasta jäämässä tyhjäksi uhoksi

Uusimmat

28.10.2026 päivityspäivän testi. Menee julki kello 16.22 ja piiloon 16.25 jättinostona

Jättinostotesti

31.9.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.32 ja piiloon kello 16.34

31.8.2026 testi – pitäisi mennä julki kello 16.10 ja piiloon kello 16.13

30.7.2026 jättinostotesti

30.7.2026 testipäivän julkaisu. Pitäisi mennä julki kello 14.58 ja piiloon kello 15.00

Päivityspäivän testi 24.6.2.2026 – ajastettu julki kello 14.57 jättinostona ja pois kello 15.02

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025