Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

EU:n puheenjohtajuus

Yleisradion Kaksikielinen vaalikeskustelu sujui kautta lähetyksen julkiselle palvelulle tyypillisesti tiedostavissa tunnelmissa. Sota Gazassa ja palestiinalaisten hätä kuumotti, mutta Israelilla on ymmärtäjänsä. Ruanda-malli ja EU:n maahanmuuttopolitiikka kirvoitti sekin kielenkantoja.

Ylen <a href="https://areena.yle.fi/1-68187035">ruotsinkielinen vaalikeskustelu</a> oli ilmeisen tarpeellisesti muutettu nimeltään ”Kaksikieliseksi vaalikeskusteluksi”, sillä toinen kotimainen näyttäisi olevan useammallakin puoluejohtajalla rankasti ruosteessa. Katsojalle tuli mieleen, liekö pakkoruotsin pänttäämisessä enää mitään mieltä.
Vaalikeskustelu itsessään <a href="https://svenska.yle.fi/a/7-10058199">kulki</a> tuttuja latuja Euroopan turvallisuudesta Ukrainan sodan kautta pakolaispolitiikkaan ja ilmastokysymyksiin.
”Ukraina tarvitsee aseita ja ammuksia”
Sotilaiden lähettämistä Ukrainaan maataan puolustavien avuksi piti selvänä ainoastaan vihreiden Sofia Virta. Hän perusteli kantaansa sillä, että ”meidän ei pidä kertoa Venäjälle, mitä me emme tule tekemään, jotta Ukraina voi voittaa”.
Li Anderssonin mielestä Suomesta tulisi suoraan sekaantumisen myötä Venäjän sotatoimien ”legitiimi kohde”. Ylipäänsä Ukrainan tukemisessa taloudellisesti ja asein on vielä paljon tekemistä ja siksi joukkojen lähettämisestä puhuminen on spekulointia.
&#8211; Ukraina tarvitsee aseita ja ammuksia, Ukraina tarvitsee taloudellista tukea, painotti Riikka Purra.
Kysymyksiä mahdollisista esteistä Ukrainan tukemiselle herätti se, että Venäjään ymmärryksellä suhtautuvasta Unkarista on tulossa EU:n puheenjohtajamaa heinäkuun alusta.
Gazan tilanne katastrofaalinen
Gazan tilannetta kaikki osallistujat pitivät katastrofaalisena ja tulitauon saaminen alueelle nähtiin välttämättömäksi. Kukaan ei tuonut esille sitä, että tilanne Gazassa on juuri sellainen, joka saa ihmiset liikkeelle kohti parempia oloja ja Eurooppaa.
&#8211; Tulitauko ja avun saaminen perille on aivan ensimmäinen asia, mitä pitää tehdä, totesi pääministeri Petteri Orpo.
Sosialidemokraattien Antti Lindtmanin mielestä Palestiinan valtion tunnustaminen pitäisi ”nostaa pöydälle”. Kristillisten Sari Essayah on sitä mieltä, että Palestiinan valtion tunnustaminen olisi ”kuin lahja Hamasille, joka on terroristijärjestö”.
Turvapaikanhaku kolmansiin maihin
Essayah tukee europarlamenttiryhmä EPP:n näkemystä siitä, että turvapaikkaprosessi pitäisi siirtää kolmanteen EU:n ulkopuoliseen maahan.
&#8211; Kannatan turvapaikan hakemisen keskittämistä EU:n ulkorajoille ja yhteistyötä turvallisten kolmansien maiden kanssa.
&#8211; Me tarvitsemme yhteistyötä kolmansien maiden kanssa ja voimme järjestää siten, että turvapaikkaa voi hakea myös turvallisesta kolmannesta maasta käsin, muotoili Petteri Orpo.
&#8211; Hallituksen linja tässä on juuri se, mikä meidän EU-avaintavoitteissammekin kerrotaan eli kestävällä tavalla edistämme EU-tasolla sitä, että suojeluprosessi ja sen tarjoaminen voidaan tuottaa kolmansissa turvallisissa maissa, linjasi Riikka Purra.
Suojelua aidosti sitä tarvitseville
&#8211; Kyse on siitä, kykeneekö Eurooppa vastaamaan miljoonien ja miljoonien ihmisten tarpeeseen päästä Eurooppaan. Uskon, että tällaiset kolmannessa maassa tapahtuvat mallit tulevat joka tapauksessa tulevaisuudessa olemaan se malli, johon mennään.
&#8211; Se tarkoittaa sitä, että ihmiset, jotka aidosti hakevat kansainvälistä suojelua, he saavat sitä jossakin muussa maassa. Tämä on melko tavalla oleellista, Purra muistutti.

Riikka Purra EU:n turvapaikkaprosessista: Suojelu ja sen tarjoaminen voidaan tuottaa kolmansissa turvallisissa maissa

Ruotsin puolivuosikausi EU:n puikoissa on päättymässä näillä näppäimillä. Espanjan johdolla unioni käsittelee loppuvuoden jäsenmaita voimakkaasti jakavia asioita kuten yhteisvelkaa ja yksittäisten valtioiden velkaantumisastetta. Ruotsin valtiovarainministeri varoittaakin vallan siirrosta Brysseliin.

EU:n nyt neuvoteltavien budjettisäännösten mukaan jäsenmaan valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen saisi olla korkeintaan 60 prosenttia. Vuosittaisen valtion tulo- ja menoarvion alijäämä saisi olla korkeintaan kolme prosenttia. Säännöistä lipeäville valtioille on tulossa seuraamuksia, joista päätettäneen ennen vuodenvaihdetta.
Ihan kuriositeettina <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000009310755.html">mainittakoon</a>, että Suomen valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen on luokkaa 72 prosenttia (2022) ja budjetin <a href="https://tutkibudjettia.fi/etusivu">alijäämä</a> hulppeat 10 prosenttia (budjetti 2023).
Tällä me tienataan
EU:n <a href="https://stage.sudev.fi/elpymisvalineen-kustannukset-karkaamassa-kasista-puisto-suomen-saanto-elpymisvalineesta-suorastaan-kalpenee-sen-kustannusten-rinnalla/">elpymisväline</a> on vielä tuoreessa muistissa. Sillä rahoitettiin koronakriisistä toipumista runsaalla 800 miljardilla eurolla. Suomen maksuosuus tästä on 7,3 miljardia ja takaisin on saatu tai saadaan 2,6 miljardia euroa.
Nyt yhteisvelkaa sanotaan tarvittavan erityisesti vihreän siirtymän rahoittamiseen ja tätä varten ehdotetaan niin sanotun suvereniteettirahaston perustamista. Sillä rahoitettaisiin energiahuollon turvaavia sekä kriittiseen teknologiaan liittyviä hankkeita.
Suomen energiahuolto näyttäisi tosin ainakin median mukaan olevan kohtuullisessa kunnossa ja vihreä siirtymäkin näyttäisi olevan suunnitelmien sekä kokkapuheiden osalta hyvässä vauhdissa. Eli Suomessa markkinat hoitanevat vihreän siirtymän ilman unionin rahoitustakin.
Talousministeri varoittaa vallan keskittämisestä
Ruotsin porvarihallituksen valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson <a href="https://www.svd.se/a/KnX3pE/svantesson-varnar-for-mer-makt-till-bryssel">summaa</a> puolivuotiskauden EU:n johdossa uutistoimisto TT:n kiertoartikkelissa iloitsemalla uusista budjettisäännöistä ja varoittamalla vaaroista, joita sisältyy vallan luovuttamisesta Brysseliin.
&#8211; Ei ole salaisuus, että Ruotsilla ja monilla muilla on erilaisia näkemyksiä talouskasvusta. Lainaa ei pitäisi olla liikaa, eikä suuntaus yhteiseen velanottoon ole kannatettavaa. Ruotsin kaltaiset maat maksavat ja muut hyötyvät väärin perustein. Jännitteitä on selvästi ilmassa.

Ruotsin valtiovarainministeri varoittaa EU:n vaikutusvallan kasvusta sekä yhteisvelasta

Oikeiston voitto Ruotsin valtiopäivävaaleissa on vankentunut ja vahvistettu. Kansa äänesti muutoksen ja uuden suunnan puolesta. Nyt alkaa hallituksen rakentaminen ja ruotsidemokraatit näyttää tien.

Keskiviikkoiltana kaikki äänet oli laskettu ja valtiopäivävaalien tulos selvä: oikeistoblokki peittosi punavihreän koalition paikoin 176–173. Ruotsidemokraateille hävinneen moderaattien puheenjohtaja Ulf Kristersson on jo vauhdissa:
&#8211; Ruotsi on saanut vaalituloksen. Kansa on puhunut. Moderaatit ja muut puolueet rinnallani ovat saaneet pyytämänsä valtakirjan muutoksen tekemiseksi. Aloitan nyt työt toimintakykyisen hallituksen muodostamiseksi. Koko Ruotsin ja kaikkien ruotsalaisten hallituksen.
Vaalilupaukset, Nato ja EU keskiössä
Moderaattien puoluesihteeri Gunnar Strömmer <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/moderaterna-utropar-sig-till-valets-segrare">korostaa</a>, että puolue lähti vaaleihin uuden hallituksen muodostamiseksi nimenomaan ruotsidemokraattien kanssa. Hallituksen fokus on hänen mukaansa kaksiosainen:
&#8211; Ensimmäiseksi meidän on vietävä Ruotsi Natoon ja kannettava vastuumme EU:n puheenjohtajana ensi vuonna. Samalla meidän on tunnettava vastuumme koko maan taloudesta sekä kotitalouksista näinä vaativina aikoina.
Samaan aikaan uuden hallituksen on työskenneltävä Ruotsin kansan äänestämän muutoksen eteen.
&#8211; Meidän on saatava aikaan poliittiset muutokset, joita vaaditaan ampumisten lopettamiseksi, energiakriisin vaikutusten minimoimiseksi sekä syrjäytymisen aiheuttaman aivan liian korkean tukiriippuvuuden ja työttömyyden selättämiseksi, puoluesihteeri luetteli.
”On Ruotsin ja ruotsalaisten aika”
Jotakin ruotsidemokraattien jatkuvasta pimennosta Ruotsin valtamediassa kertoo se, että vaalivoittajan kommentteja saa etsiä kissojen ja koirien kanssa. Täytyy siis kääntyä sosiaalisen median puoleen.
Puheenjohtaja Jimmie Åkesson kiitti <a href="https://www.facebook.com/jimmieakesson">Facebookissa</a> kaikkia puolueen ystäviä ”fantastisesta vaalikampanjasta”, joka teki ruotsidemokraateista maan toiseksi suurimman puolueen. Toisekseen – Åkesson painotti – kansa äänesti muutoksen puolesta.
&#8211; Nyt riitti kahdeksan vuotta kestänyt sosialidemokraattien politiikka, joka on vienyt maata väärään suuntaan. On aika pitää taas yhtä ja rakentaa turvallisuutta sekä hyvinvointia. On Ruotsin ja ruotsalaisten aika. Ruotsidemokraatit tulee olemaan kantava voima tässä muutoksessa, Åkesson kirjoittaa.

Kansa on puhunut ja vaalitulos vahvistettu – Ruotsin suunta muuttuu

Brasiliasta kuuluu hälyttäviä uutisia. Sademetsiä poltetaan tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ylen haastatteleman apulaisprofessori Markus Krögerin mukaan maapallon muilla ilmastonmuutoksen torjuntatoimilla ei ole paljonkaan merkitystä, jos sademetsien tuhoamista ei pysäytetä.

&#8211; Global Forest Watchin tutkimuksen mukaan sademetsien tuhoaminen oli vuosien 2015 ja 2017 välillä maailman kolmanneksi suurin hiilidioksidipäästöjen tuottaja, USA:n ja Kiinan jälkeen. Sademetsien tuhoamisesta aiheutuneet päästöt olivat siis suuremmat kuin koko EU:n päästöt. Nyt energiamäärä, joka Amazonin metsäpaloista pääsee avaruuteen metsän polttamisen seurauksena, on 7-kertainen viime vuoteen verrattuna, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen muistuttaa.
&#8211; Huolestuttavinta tilanteessa on se, että sen sijaan, että Brasilian hallitus pyrkisi estämään metsäpalot, se kannustaa tilanomistajia ja keinottelijoita sytyttämään niitä. Brasilian presidentti haluaa hävittää sademetsät, jotta soijarehulle ja nautakarjan kasvatukseen saataisiin lisää viljelymaata. Suuri osa näistä maataloustuotteista myydään länsimaihin. Apulaisprofessori Kröger ehdottaa Brasilian tärkeimpien vientituotteiden, eli lihan, rehun, mineraalien ja puun asettamista tuontikieltoon. Tämä olisikin tehokas tapa toimia; Brasilialle tulee tehdä välittömästi selväksi, ettei sademetsien tuhoaminen tuota sille talouskasvua.
&#8221;Näinkö vihreät pelastavat maapallon?&#8221;
Sen sijaan, että Suomi reagoisi tilanteeseen, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tyytyy toteamaan, että ”varmasti tämä on semmoinen vaihe, jossa pitäisi vedota Brasilian hallitukseen, jotta he toimisivat vastuullisesti myös ilmastoasioissa”.
Antikainen ihmettelee, miksi Haavisto ei vaadi tilanteen käsittelyä EU:n tasolla tai edes vetoa itse Brasilian hallitukseen, vaan vierittää vastuun YK:n syyskuussa pidettävälle yleiskokoukselle sillä aikaa, kun metsien polttaminen jatkuu.
&#8211; Suomi on tällä hetkellä EU:n puheenjohtajamaa. Nyt ei ole aikaa jäädä tuleen makaamaan, vaan tarvitaan puheiden sijasta tehokkaita toimenpiteitä kriisin ratkaisemiseksi. Vihreät saivat hallituksessa ulkoministerin salkun. Kun heillä olisi kerrankin tuhannen taalan paikka tehdä jotain ihan oikeasti merkityksellistä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ulkoministeri Haavisto tyytyy puhumaan latteuksia, sysää vastuun muille eikä tee itse yhtään mitään. Näinkö vihreät aikovat pelastaa maapallon? Antikainen ihmettelee.

Antikainen: Miksi EU-puheenjohtajamaan hallitus ja ulkoministeri Haavisto eivät reagoi Brasilian metsäpalokriisiin?

Kesärannassa keskusteltiin tiistaina pääministeri Juha Sipilän (kesk) kutsumana ilmastopolitiikasta. Pyöreän pöydän ilmastolounaalle oli kutsuttu kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat. Tavoitteena on vielä tämän vuoden aikana saada laadittua puolueiden yhteinen näkemys ilmastopolitiikan tavoitteista ja keinoista. Puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps.) mukaan ilmastopolitiikan ensisijainen tavoite tulevalla EU:n puheenjohtajuuskaudella on saada eniten saastuttavat maat kantamaan vastuunsa. Hiilivuodon torjunnan on oltava keskiössä.

&#8211; On selvää, että kaikki tunnustavat ongelman ja joitakin mahdollisuuksia sen korjaamiseen, mutta muuten konsensusta saattaa olla vaikea löytää, arvioi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
&#8211; Mielestämme ensisijainen tavoite ilmastopolitiikassa tulevalla EU:n puheenjohtajuuskaudellamme on saada eniten saastuttavat maat kantamaan vastuunsa, vaikka sitten korvamerkitsemällä näiden maiden saamia tukimiljardeja päästötavoitteiden toteuttamiseen. Nurinkurista taakanjakoa on välttämätöntä korjata, Halla-aho sanoo.
<blockquote>&#8221;Olemme koko ajan korostaneet, että suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko.&#8221;</blockquote>
&#8211; Olemme koko ajan korostaneet, että suomalainen tehtaanpiippu on ympäristöteko. Hiilivuodon torjunnan on oltava ilmastopolitiikan keskiössä. Suomen liian kunnianhimoinen ilmastopolitiikka aiheuttaa sen, että Kiina rakentaa piipun ja tekee sen huomattavasti saastuttavammin kuin Suomi. Olemme ehdottaneet ilmastoveroa erityisen saastuttavien maiden tuontituotteille. Näin voimme huolehtia Suomen kilpailukyvystä ja työpaikoista, Halla-aho sanoo.
Perussuomalaiset on aina ollut ydinvoimamyönteinen puolue. Ilmastopolitiikassa ydinvoiman merkitys vain korostuu.
&#8211; Ydinvoima on täysin välttämätön energiantuotantomuoto, mikäli haluamme saada aikaan ilmastoystävällistä ja järkevää energiaa. Ydinvoima on turvallista ja tuottaa sähköä tasaisesti, toisin kuin tuuli- ja aurinkovoima. Kannatamme myös satsauksia pienydinvoimaan liittyvään tutkimukseen ja kehitykseen, jotta tulevaisuuden kaupunkien kaukolämpö voitaisiin tuottaa entistä päästöttömämmin, Halla-aho kertoo.
Perussuomalaisten mielestä ilmastopolitiikassa on kohtalokasta edetä liian kunnianhimoiset tavoitteet edellä, esimerkiksi lyömällä lukkoon päästövähennykset tiettyyn vuoteen mennessä.
&#8211; Realistista ilmastopolitiikkaa on edetä konkreettiset keinot edellä. Tällainen politiikka ottaa huomioon teknologian kehittymisen ja on myös markkinalogiikan kannalta ongelmattomampi. Esimerkiksi Saksassa on nähtävissä, mitä saa aikaan kiistassa nuijittu typerä päätös luopua ydinvoimasta – päästöt kasvavat, kun hiiltä on pakko käyttää enemmän, toteaa ilmastolounaalle osallistunut perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
Myöskään tiettyihin energiamuotoihin ei kannata tarrautua itseisarvoisesti. Purran mukaan monille ilmastokeskusteluun osallistuville näyttää olevan epäselvää myös se, että uusiutuvuus ei automaattisesti tarkoita ilmastoystävällistä.
&#8211; Oleellisinta on tarkastella todellisia nettopäästöjä eli vaikkapa sähköautojen sähkön tuottamisesta syntyviä välillisiä päästöjä. Vaikka puupelletit ja puuhake saattavat joistakin kuulostaa todella hyvältä ja vihreältä, ei niistä ole Suomen tai Helsingin ratkaisuksi, edes kosmeettisesti, Purra huomauttaa.

EU:n puheenjohtajuus

Riikka Purra EU:n turvapaikkaprosessista: Suojelu ja sen tarjoaminen voidaan tuottaa kolmansissa turvallisissa maissa

Ruotsin valtiovarainministeri varoittaa EU:n vaikutusvallan kasvusta sekä yhteisvelasta

Kansa on puhunut ja vaalitulos vahvistettu – Ruotsin suunta muuttuu

Antikainen: Miksi EU-puheenjohtajamaan hallitus ja ulkoministeri Haavisto eivät reagoi Brasilian metsäpalokriisiin?

Halla-aho: ”Ensisijainen tavoite ilmastopolitiikassa on saada eniten saastuttavat maat kantamaan vastuunsa”

Uusimmat

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

27.5.2026 testipäivän julkaisu ilman ajastusta

29.4.2026 päivityspäivän testi – pitäisi mennä julki 16.55 ja pois 17.00

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

25.3.2026 päivityspäivän testi – notifikaatiot

25.3.2026 julkaisunpäivän testiartikkeli. Pitäisi mennä julki kello 15.15 jättijulkaisuna ja mennä pois 15.20

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Turun Seta väläyttää lakimuutosta vastatoimena jääkiekkoilijalle, joka kieltäytyi pelaamasta Pride-väreissä

Hallitus parantaa liikenneturvallisuutta laajalla rintamalla – ministeri Ranne: ”Jokaisen on päästävä liikenteestä kunnossa kotiin”

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Toimitus suosittelee

27.5.2026 päivityspäivän testi ajatuksella. Pitäisi mennä julki kello 17.20 jättinostona ja pois 17.25

29.4.2026 Testipäivän julkaisu

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Perussuomalainen 1/2026

Perussuomalainen 4/2025